(85223$13$5/$0(177,.HKLW\V\KWHLVW\ YDOLRNXQWD Lopullinen konsolidoitu versio 13.8.1999.RPLVVLRQMlVHQHKGRNNDDQ3RXO1,(/621LQNXXOHPLQHQ 9DVWDXNVHWN\V\P\NVLLQ DOC_FI\DV\380\380004FI.doc
.<6(/</20$.(,,,.20,66,21-b6(1(+'2..$,//( 9DVWXXDOXH NHKLW\V\KWHLVW\ MDKXPDQLWDDULQHQDSX.RPLVVLRQMlVHQHKGRNDV3RXO1LHOVRQLQYDVWDXNVHW </(,6(7.<6<0<.6(7 +HQNLO NRKWDLVHWMDW\ NRNHPXNVHHQOLLWW\YlWDVLDW 0LWl W\ NRNHPXNVHQQH RVDDOXHLWD SLGlWWH HULW\LVHQ PHUNLWWlYLQl WXOHYDD NRPLVVLRQ MlVHQHQURROLDDMDWHOOHQ" Minulla on kahdeksan vuoden kokemus neuvostosta. Vuosina 1979-1982 toimin Tanskan energiaministerinä ja vuosina 1994-1999 kehitysyhteistyöministerinä, jonka vastuualueeseen myös humanitaarinen apu kuuluu. Kun minut nimitettiin komission jäsenehdokkaaksi, olin neuvoston (kehitysyhteistyöministerit) pitkäaikaisin jäsen. Olin EU:n virallinen ehdokas Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) johtajan tehtävään. 2QNR7HLOOlWDORXGHOOLVLDN\WN NVLlWDLPXLWDVLWRXPXNVLDMRWNDYRLYDWROODULVWLULLGDVVD WXOHYLHQWHKWlYLHQQHNDQVVD" Ei. Erosin kehitysyhteistyöministerin tehtävistä heti kun minut nimitettiin komission jäsenehdokkaaksi. Minulla ei ole ammatillisia tai muita sitoumuksia, jotka voivat vaikuttaa riippumattomuuteeni Euroopan komission jäsenenä. 5LLSSXPDWWRPXXV 0LWHQODDMDNVLNXYDLOLVLWWHYHOYROOLVXXWHQQHKRLWDDWHKWlYLlQQHWl\VLQULLSSXPDWWRPDVWL" Sopimuksessa Euroopan unionista vaaditaan täysin yksiselitteisesti, että komission jäsenten riippumattomuudesta ei saa olla pienintäkään epäilystä. Suhtaudun tähän velvoitteeseen hyvin vakavasti, ja käsitykseni on, että komission jäsenten käyttäytymissäännöt, joita käsiteltiin Prodin ehdottaman komission ensimmäisessä epävirallisessa kokouksessa heinäkuussa 1999 ja jotka hyväksytään muodollisesti komission aloitettua työnsä, antavat hyvin selkeän kuvan riippumattomuuden laajuudesta. Selkeä aikomukseni on noudattaa näitä käyttäytymissääntöjä, jotka jo ovat yleisesti saatavilla. DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 2 -
,,, (XURRSDQXQLRQLQWXOHYDLVXXV 0LWHQKDOXDLVLWWH(XURRSDQXQLRQLQNHKLWW\YlQWXOHYDLVXXGHVVD" Euroopan unionin on edelleen oltava Euroopan kansojen välisen yhä tiiviimmän yhteistyön kantava voima. En ole koskaan pitänyt unionia puhtaasti taloudellisena hankkeena, vaan hankkeena, jossa taloudellisia keinoja on käytetty myös poliittisen tavoitteen eli Euroopan rauhan ja vakauden saavuttamiseksi. Yhteistyötä voidaan tiivistää vain sellaisessa Euroopassa, jonka toimielimet ovat demokraattisessa vastuussa Euroopan kansalaisille. Toimielinten on osoitettava arvonsa työttömyyden torjunnassa ja taistelussa Euroopan kansalaisten sosiaalisten oikeuksien ja työmarkkinaoikeuksien puolesta. Samalla näiden toimielinten on oltava tehokkaita ja pidettävä lupauksensa. Vuonna 2000 pidettävän hallitusten välisen konferenssin tehtäväksi on annettu tutkia Euroopan unionin toimielinten toimintatapaa erityisesti tulevan laajentumisen valossa. Kaksinkertaista enemmistöä, avoimuutta, suvereniteettia ja vastuullisuutta koskevat kysymykset ovat tämän hallitusten välisen konferenssin aiheita. Eurooppa-neuvoston määrittämä toimivalta antaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden esittää hallitusten väliselle konferenssille ehdotuksia, ja odotan innolla näiden ehdotusten tarkastelua. Uusi komissio on jo sitoutunut niihin sisäisiin uudistuksiin, jotka komission puheenjohtajaksi nimitetty Romano Prodi esitteli Eurooppa-neuvoston Kölnin kokouksessa tämän vuoden kesäkuussa pitämässään puheessa. Mielestäni keskustelussa, jossa vastatusten asetetaan Euroopan yhdysvallat ja kansakuntien Eurooppa, ei oteta huomioon sitä, miten ainutlaatuinen poliittinen yksikkö Euroopan unioni todellisuudessa on. Mielestäni Euroopan unionin on oltava kansalaisten unioni, joka sekä täyttää heidän odotuksensa että vastaa globalisoitumisen haasteisiin eteenpäin pyrkivässä hengessä. Unionin työskentelymenetelmien on heijasteltava läheisyyden, avoimuuden ja vastuullisuuden periaatteiden asettamista tärkeimmiksi tavoitteiksi. Suurin haaste, joka Euroopan unionia 21. vuosisadan kynnyksellä odottaa, on tällä hetkellä neuvotteluja käyvien viiden Keski- ja Itä-Euroopan maan sekä Kyproksen liittyminen unioniin. Tämä laajentuminen kytkeytyy erottamattomasti aiemmin mainittuun sisäiseen uudistusprosessiin. Lyhyemmällä aikavälillä Euroopan neuvoston Tampereella lokakuussa pidettävässä kokouksessa käsitellään lisäksi yhtä asiaa, jolla on suoranaista vaikutusta liittymisprosessiin ja Euroopan unionin tulevaisuuteen - Euroopan kansalaisten perusoikeuksia. Lisäksi Helsingin huippukokouksessa käsitellään eurooppalaisen puolustusulottuvuuden kehitystä. 0LOODLVLDMRKWRSllW NVLlWHNLVLWWHNRPLVVLRQYLLPHDLNDLVHVWDNULLVLVWlNRPLVVLRQWXOHYDD KDOOLQWRDDMDWHOOHQ" Käsitykseni mukaan viimeisimmät tapahtumat ovat osoittaneet komission ja Euroopan parlamentin välisen selkeän kommunikaation tärkeyden. Kun yksi komission varapuheenjohtajista vastaa yhteyksistä Euroopan parlamenttiin, kommunikaatio on aivan varmasti aiempaa helpompaa. Euroopan parlamentti on se toimielin, jolla on suorimmat valtuudet Euroopan kansalaisilta, ja sillä on siksi oltava keskeinen asema, kun pyritään palauttamaan näiden toimielinten maine, joka on suuresti kärsinyt viimeaikaisista tapahtumista. DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 3 -
Komission ja sen yksiköiden sisäinen uudelleenorganisointi on yksi ensimmäisistä askeleista edellisen komission aikana esiin nousseiden ongelmien ratkaisemiseksi. Kuten komission puheenjohtajaksi nimitetty Romano Prodi jo on todennut, uudistuksen on kuitenkin oltava laajempi. Meidän on muutettava tapaa, jolla komissio työskentelee, lisättävä sen avoimuutta ja muutettava sen "yrityskulttuuria". Komission tärkein voimavara on sen hyvinkoulutettu henkilöstö, joka on jossakin määrin kärsinyt motivaation puutteesta - mikä ei viimeaikaisten tapahtumien valossa ole yllättävää. Yksi ensimmäisistä asioista, joihin aion ryhtyä komission jäsenenä on se, että aion tiiviissä yhteistyössä pääjohtajan ja Echon johtajan kanssa käynnistää vuoropuhelun henkilöstöni kanssa. Kun minä, kabinettini sekä kehitysyhteistyön ja Echon pääosastossa työskentelevät virkamiehet olemme yhteydessä keskenämme, aion pitää perussääntöinä niitä määräyksiä, jotka uusi komissio kirjasi 16. - 17. heinäkuuta pitämässään kokouksessa komission jäsenten ja yksiköiden menettelysääntöihin. En aio ainoastaan vaatia, että henkilöstöpolitiikassa sekä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun alalla toteutettavissa komission ohjelmissa ei ilmene epäsäännönmukaisuuksia, vaan että tämä myös käy täysin selvästi ilmi. Asetan etusijalle ponnistelut, joilla edistetään avoimuuteen, uskollisuuteen ja ammatilliseen luovuuteen perustuvaa organisaatiokulttuuria, joka samalla suuremmassa määrin on tietoinen mahdollisista vioistaan ja osoittaa tahtoa korjata nämä puutteet. Vain tällaisessa organisaatiokulttuurissa työskentelevän motivoituneen henkilöstön tuella voimme täyttää ne odotukset, joita Euroopan kansalaiset kohdistavat komissioon.,9 'HPRNUDDWWLQHQYDVWXX(XURRSDQSDUODPHQWLOOH 0LWHQNDWVRWWHROHYDQQHYDVWXXVVD(XURRSDQSDUODPHQWLOOH" Euroopan parlamentille vastuussa olevan komission jäsenten muodostaman kollegion osana katson, että kukin yksittäinen komission jäsen kantaa osan tästä vastuusta. Euroopan parlamentti on ainoa suoraan valittu Euroopan toimielin, ja se on Euroopan kansalaisten äänitorvi. Siksi minun on otettava huomioon Euroopan parlamentin mielipiteet ja toiveet. Tämän aion tehdä puheenjohtajan johdolla toimivan komission jäsenten kollegion osana. 0LOODLVHNVLPllULWWHOLVLWWHKHQNLO NRKWDLVHQYDVWXXQQHWXOHYDQSllRVDVWRQQHWXOHYLHQ SllRVDVWRMHQQHKDOOLQQRVVDMDNRPLVVLRQNROOHNWLLYLVWHQSllW VWHQWl\WlQW QSDQRVVD" Kuten edellä totesin, pidän kehitysyhteistyön ja Echon pääosastossa työskenteleviä henkilöitä ratkaisevan tärkeänä voimavarana, kun kyse on EY:n kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta. Aion yhteistyössä pääjohtajan ja johtajan kanssa määrittää joukon periaatteita, jotka koskevat oman kabinettini ja heidän yksiköidensä välistä työnjakoa. Päivittäinen hallinto on ensi sijassa heidän vastuullaan, mutta on välttämätöntä, että he jatkuvasti pitävät minut täysin ajan tasalla työhönsä liittyvistä kysymyksistä ja pyytävät minua esittämään suuntaviivoja. Minulla on lopullinen poliittinen vastuu heidän päätöksistään. Aion kuitenkin kabinettini tuella ennen kaikkea keskittyä kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyviin poliittisiin kysymyksiin sekä koordinointiin muiden ulkosuhteisiin liittyvistä asioista (RELEX) vastaavien komission jäsenten kanssa. Kollegion kollektiivisten päätösten osalta minun velvollisuuteni on huolehtia siitä, että yksikköni kunnioittaa niitä täysin, riippumatta siitä, onko kyse poliittisista vai hallinnollisista kysymyksistä. Kehitysyhteistyön pääosastossa tehtävän työn ja yhteisten RELEX-yksiköiden osalta on todettava, että kehitysyhteistyöpolitiikan ja sen varsinaisen DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 4 -
toteuttamisen välillä on luonnollisesti selviä yhteyksiä. Haluan säilyttää avoimet yhteydet, jotta voin tutustua kaikkiin hankkeiden yhteydessä toteuttaviin toimintoihin ja jotta komissio pystyy hoitamaan niitä. Tältä osin aion luonnollisesti tehdä tiivistä yhteistyötä Chris Pattenin kanssa. 0LWHQODDMDNVLPllULWWHOLVLWWHYHOYROOLVXXWHQQHDQWDD(XURRSDQSDUODPHQWLOOHWLHWRMDMD \NVLWWlLVLl DVLDNLUMRMD PXNDDQ OXNLHQ OXRWWDPXNVHOOLVHW DVLDNLUMDW MRV 7HLOWl QLLWl S\\GHWWlLVLLQ" Kotimaassani noudatettavien työskentelytapojen pohjalta minun on todettava, että kannatan mahdollisimman suurta avoimuutta. Euroopan parlamentin on saatava tietoja niistä tehtävistä, joita hoidamme Euroopan kansalaisten puolesta. Mikäli kyse on asiakirjojen luovuttamisesta, noudatan luonnollisesti sovittuja määräyksiä. 9RLWWHNROXYDWDVLWRYDVWLHWWlWXOHWWHNHKLW\V\KWHLVW\ YDOLRNXQQDQNXXOWDYDNVLQLLQXVHLQ NXLQWLODQQHYDDWLL" Edellä esitetyistä syistä pidän suoraa kommunikointia ja vuorovaikutusta Euroopan parlamentin kanssa erittäin tärkeänä asiana. Osallistun kehitysyhteistyövaliokunnan kokouksiin niin usein kuin läsnäoloani vaaditaan. Kehitysyhteistyövaliokunnan keskustelujen lisäksi katson itse asiassa, että Euroopan parlamentin jäsenten sekä minun ja henkilöstöni välisten kommunikaatiokanavien on oltava aina avoimina. DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 5 -
9.HKLW\VSROLWLLNDQSHUXVRQJHOPDW (5,7<,6.<6<0<.6(7.DWVRWWHNR HWWl NHKLW\VDYXQ WXORNVLOOD MRWND RYDW PHUNLWWlYLl PXWWD NXLWHQNLQ ULLWWlPlWW PLl YRLGDDQ SHUXVWHOOD DYXVWXVS\UNLP\VWHQ YlKHQWlPLVWl UDMRLWWDPLVWD YlKLWHQNHKLWW\QHLGHQPDLGHQRVDOOHWDLMRSDNDVYDYDQRVDQVLLUWlPLVWl<KGLVW\QHLGHQ NDQVDNXQWLHQYLUDVWRMHQDODLVXXWHHQ"9DLQlHWWHN WlPlQPDKGROOLVXXWHQDDYXQOXRQWHHQ NHKLWWlPLVHHQVHQPHQHWWHO\MHQ\NVLQNHUWDLVWDPLVHHQHULW\LVHVWLN \K\\GHQSRLVWDPLVWD NRVNHYLHQWDYRLWWHLGHQMDPHWRGLHQXXVLPLVHHQVHNlDYXQPllUlQOLVllPLVHHQ".\V\P\V NRVNHHP\ VNRPLVVLRQMlVHQHKGRNDVWD3DWWHQLD Kehitysyhteistyön etuja ja todellisia vaikutuksia ei pidä aliarvioida. Viimeksi kuluneiden viidenkymmenen vuoden tulokset osoittavat, että ulkoa tuleva apu ei voi korvata hallitusten ja yhteisöjen sisäisiä pyrkimyksiä itsensä auttamiseen, mutta ne osoittavat myös, että ulkoa tuleva apu voi merkittävällä tavalla täydentää näitä pyrkimyksiä. Inhimillisessä kehityksessä ja perusinfrastruktuureissa tapahtuneet parannukset ovat yhdessä laskevan syntyvyyden kanssa esimerkkejä niistä edistysaskeleista, joihin kehitysyhteistyö on epäilemättä merkittävällä tavalla vaikuttanut. Kuitenkin on myös totta, että meidän on tehtävä enemmän sekä määrällisesti että laadullisesti. BKTL:stä laskettuna prosenttiosuutena OECD-maiden valtiollinen kehitysyhteistyötuki laski vuonna 1998 0,23 prosenttiin 1980-luvun keskimääräisestä 0,33 prosentista. Olemme melkoisesti jäljessä YK:n joitakin vuosikymmeniä sitten asettamasta 0,7 prosentin tavoitteesta. Viime aikoina merkit ovat olleet hieman lupaavampia. Monet merkittävät eurooppalaiset tukijat, mukaan luettuna komissio, ovat nyt yhtä mieltä tämän suuntauksen kääntämisestä. Haasteet ovat valtavat. Köyhyys lisääntyy yhä, ja nyt yli 1,3 miljardia ihmistä käyttää elämiseen alle yhden US-dollarin päivässä. Monet eivät koskaan saa mahdollisuutta alkeellisimpaankaan opetukseen eivätkä pysty turvaamaan puhtaan veden tai riittävän ravinnon saantia. Poliittinen epävarmuus ja ihmisoikeusrikkomuksiin johtavien aseellisten konfliktien levinneisyys herättävät laajaa huolestuneisuutta. Myös rahoitus- ja talouskriisit sekä niiden sosiaaliset seuraukset antavat aihetta huoleen. Globalisoitumisen yhteydessä kehitysmaat ovat vaarassa marginalisoitua ja jäädä syrjään sijoitusvirroista, kaupasta, yleisestä teknisestä kehityksestä ja erityisesti tietoyhteiskunnan kehittymisestä. Ponnistelujamme näiden haasteiden voittamiseksi on siksi vahvistettava eikä heikennettävä. Köyhyyden kitkemisen on oltava toimintamme keskipisteenä. En kuitenkaan katso, että kehitysyhteistyö olisi varattava vain vähiten kehittyneille maille. Miljoonat ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä maissa, jotka luokitellaan matalan tulotason maiksi eikä vähiten kehittyneiksi maiksi. YK:n järjestöt voivat toimia merkittävässä tehtävässä alueilla, joilla niillä on komparatiivinen etu, mutta Euroopan unionin on myös toimittava keskeisessä tehtävässä alueilla, joilla sen panokseen liittyy merkittäviä etuja esimerkiksi poliittisen vuoropuhelun, alueellisen integraation ja keskinäisen kaupan alalla. Katson, että tämä edellyttää EU:n kehitysyhteistyön entistä tehokkaampaa kohdentamista ja menettelyjen yksinkertaistamista. DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 6 -
Valtiollisen kehitysavun panos on niin suuri, että keskinäinen kauppa ja yksityiset investoinnit eivät vielä ole lähelläkään sitä. Esimerkkeinä voidaan mainita rakenteiden luominen, julkisen sektorin uudistaminen, koulutus, terveydenhoito, ympäristö, sukupuolikysymykset, tasa-arvo, ihmisoikeudet ja varusrakenteet. Usein käytetty käsite kauppaa, ei apua on siten vaarallinen ja harhaanjohtava iskulause. Oikea lähestymistapa on kauppaa ja apua. Avun luonteen muuttaminen on kuitenkin välttämätöntä. Ei ole epäilystäkään siitä, että kansalaisyhteiskunnan kapasiteettia on käytettävä tehokkaammin kestävän kehityksen edistämisen välineenä. Lisäksi apua on tehostettava, ja se on kohdennettava kohteisiin, joista vallitsee kansainvälinen yksimielisyys. Kaikki avun antajat ovat hiljattain tarkistaneet tai parhaillaan tarkistamassa politiikkaansa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita uudet keskeiset tekstit, joita on hyväksytty YK:n konferenssien ja OECD:n kehitysyhteistyökomitean kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla, sekä G8-maiden tuoreimmat sitoumukset. Kaikki pyrkimykset kohti koordinoinnin parantamista ovat oikeansuuntaisia. On tärkeää, että kaikki avun antajat osallistuvat tähän koordinointiin ja että vastaanottajamaat ohjaavat prosessia. 9, 6LVlLQHQRUJDQLVDDWLRNRVNHHP\ VNRPLVVLRQMlVHQHKGRNNDLWD3DWWHQLDMD/DP\D.RPLVVLRQ SXKHHQMRKWDMDHKGRNDV 3URGL VXXQQLWWHOHH MDNDYDQVD XONRVXKWHLGHQ DODQ WRLPLYDOODQ XXGHOOHHQ NDXSDQ NHKLW\NVHQ MD NHKLW\VDYXQ VHNl XONRVXKWHLGHQ YlOLOOl.DWVRWWHNRHWWlNDLNNLHQNHKLW\VN\V\P\VWHQWXOLVLNXLWHQNLQROOD\KGHQDLQRDQNRPLVVLRQ MlVHQHQ YDVWXXOOD".XLQND NDXSSDDQ OLLWW\YlW N\V\P\NVHW WXOODDQ VLVlOO\WWlPllQ NHKLW\VSROLWLLNNDDQ"(LN QlLQN\VHHQDODLVWHWDNLQ/RPpQVRSLPXVMRNDRQDLQXWODDWXLQHQ NDXSSDMDNHKLW\VDSXVRSLPXV"0LWHQWlPlHKGRWXVYDLNXWWDD$.7PDLOOHHKGRWHWWXLKLQ DOXHHOOLVLLQWDORXVVRSLPXNVLLQ".HQHQYDVWXXOODRQXONRVXKWHLGHQ\KWHHQVRYLWWDPLQHQMD PLWHQWlPlWDSDKWXX"(LN ROODNLQPHQRVVDVLLKHQVXXQWDDQHWWlNHKLW\NVHQSllRVDVWR HKGRWWDD MRXVWDYLD NDXSSDMlUMHVWHO\Ml NXQ WDDV NDXSSDSROLWLLNDQ SllRVDVWR WXQWXX NDQQDWWDYDQ :72Q VllQW MHQ WLXNHPSDD Wl\WlQW QSDQRD" 2QNR NRPLVVLRQ MlVHQHKGRNNDDQ1LHOVRQLQS\\GHWWlYlNRPLVVLRQMlVHQHKGRNNDDOWD3DWWHQLOWDORSXOOLQHQ K\YlNV\QWl NDLNLOOH NHKLW\NVHQ SllRVDVWRQ SROLWLLNRLOOH MD WRLPLOOH" 0LWHQ NRPLVVLRQ MlVHQHKGRNNDDW YDUPLVWDYDW HWWl QHXYRWWHOXW (8Q MD $.7Q YlOLVHVWl XXGHVWD VRSLPXNVHVWDHLYlWNHVNH\G\WlVVlUDWNDLVHYDVVDYDLKHHVVDNDXSSDMDNHKLW\VSROLWLLNDQ MDNDPLVHQYXRNVLMDNRVND(8QQHXYRWWHOXU\KPlWXOHHYlLVWlPlWWlYDLKWXPDDQ" Ulkosuhteiden osalta komission uusi rakenne asettaa kehitysyhteistyöasioista vastaavan komission jäsenen kehitysyhteistyöpolitiikan ja kehitysyhteistyön johtoon kaikkien kolmansien maiden osalta. Kehitysyhteistyöasioista vastaavan komission jäsenen vastuualue kattaa sekä kehitysyhteistyön että humanitaarisen avun, ja tämä varmistaa komission tällä alalla harjoittaman toiminnan paremman johdonmukaisuuden, jota sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat toivoneet. Kaikkiin kehitysmaihin nähden noudatetaan samaa kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Lomén sopimuksen mukaisesti toteutettavaa AKT-maiden ja EY:n ainutlaatuista kehitysyhteistyökumppanuutta jatketaan ja kehitetään näissä puitteissa, kun taas muiden maantieteellisten alueiden osalta kehitysyhteistyöasioista vastaava komission jäsen on keskeisessä asemassa kehitysyhteistyötä koskevissa asioissa, ja hän käyttää hyväkseen ulkosuhteiden pääosaston maantieteellisten yksiköiden palveluja. Mitä tulee ulkosuhteista ja kaupasta vastaavien komission jäsenten asemaan, haluan korostaa, että komission panos DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 7 -
ulkosuhteiden, laajentumisen, kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja kaupan alalla muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Yleisesti ottaen yksittäisen maan tai maiden ryhmän kanssa tehtävää laajaa sopimusta koskevista neuvotteluista vastaa se pääosasto, johon kyseinen maantieteellinen yksikkö kuuluu (AKT-maiden osalta kehitysyhteistyön pääosasto ja muiden maiden osalta ulkosuhteiden pääosasto). Kyseisten komission jäsenten on kuitenkin hyväksyttävä neuvottelujen poliittiset, kaupalliset ja kehitysyhteistyöpoliittiset näkökohdat. Mitä tulee kysymykseen siitä, pyydänkö komission jäsenehdokkaalta Pattenilta lopullisen hyväksynnän kaikille politiikoille ja toimille, vastaus on ei, mutta asiasta vastaavien komission jäsenten tiivis yhteistyö on luonnollisesti välttämätöntä, kun kyse on maantieteellisiin yksiköihin nähden toteutettavasta politiikasta. Yleiset ratkaisut tekee luonnollisesti komissio kokonaisuutena. Alueellisista taloudellisista kumppanuussopimuksista tulevaisuudessa käytävien neuvottelujen osalta neuvosto on antanut komissiolle valtuudet neuvotella AKT-maiden kanssa. Nämä neuvotteluvaltuudet sitovat komissiota neuvottelujen päättymiseen asti. Lisäksi kumppanuussopimukset antavat mahdollisuuden kyseisten AKT-maiden kehitystason joustavaan huomioon ottamiseen. Tämä joustavuus on osa valtuuksia, ja sellaisena se pysyy riippumatta siitä, minkä pääosaston tehtäväksi neuvottelujen hoitaminen annetaan. Jatkuvuutta korostaa lopuksi se, että kolmen kyseessä olevan komission jäsenen alaisuudessa toimivan komission neuvotteluryhmän jäsenet ovat samat komission uudelleenjärjestelyjen jälkeen, mutta heidän työtään leimaa suurempi poliittinen painoarvo ja suurempi näkyvyys. Tämä ryhmä säilyy entisellään neuvottelujen päättymiseen asti..xlqnd DLRWWH VLVlOO\WWll WRLPLLQQH LKPLVRLNHXVXORWWXYXXGHQ NXQ WlPl NXXOXX XONRVXKWHLGHQ DODQ NRPLVVLRQ MlVHQHQ MD YDVWDDYDQSllRVDVWRQ WRLPLYDOWDDQ".XLQND NRPLVVLRQMlVHQHQRQPDKGROOLVWDNlVLWHOOlK\YllQKDOOLQWRRQOLLWW\YLlN\V\P\NVLlNXQ VLOOlHLROHWRLPLYDOWDDLKPLVRLNHXNVLHQDODOODYDLNNDQlPlDVLDWOLLWW\YlWWRLVLLQVD" Uudelleen järjestetty RELEX-rakenne keskittyy maantieteellisistä alueista vastaavien virkamiesten (desk officers) ympärille (ks. kohta 3). He pystyvät parhaiten seuraamaan tietyssä maassa tapahtuvaa kehitystä ja varmistamaan, että yhteyksissä kyseiseen maahan otetaan huomioon kaikki RELEX-näkökohdat. Tämä koskee myös ihmisoikeuksia. Kun tämä kuuluu ulkosuhteista vastaavan komission jäsenen toimivaltaan, tavoitteena on varmistaa, että ihmisoikeuspolitiikkamme on kaikkien muiden ulkopoliittisten näkökohtien tavoin sekä johdonmukaista että yhdenmukaista yleisen politiikan kanssa. (LN WRLPLYDOODQ XXGHOOHHQMDNR VDDWDNLQ SDKHQWDD HUL SROLWLLNNRMHQ YlOLVHQ MRKGRQPXNDLVXXGHQ SXXWWHHQRQJHOPDD" 0LOODLVLD NRQNUHHWWLVLD WRLPLDVXXQQLWWHOHWWH LKPLVRLNHXV NHKLW\V\KWHLVW\ MD NDXSSDSROLWLLNDQ VHNl \KWHLVHQ XONR MD WXUYDOOLVXXVSROLWLLNDQSDUHPPDNVL\KWHHQVRYLWWDPLVHNVL"0LOODLVLDNRQNUHHWWLVLDWRLPLD VXXQQLWWHOHWWHMRWWDNHKLW\VSROLWLLNDQWDYRLWWHLWDHLHQllDVHWHWWDLVLWRLVVLMDLVHNVLVHOODLVWHQ DODNRKWDLVWHQ SROLWLLNNRMHQ VXKWHHQ NXWHQ PDDWDORXV MD NDODVWXVSROLWLLNND" $LRWWHNR SRLVWDDWXHWSDLNDOOLVWXRWDQQROOHYDKLQJROOLVHOWDHXURRSSDODLVHOWDYLHQQLOWl" Komission yksiköt järjestetään uudelleen siten, että komission ulkosuhteiden koordinointia ja johdonmukaisuutta parannetaan. Kaikissa ulkosuhteista vastaavissa yksiköissä on sovitettava DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 8 -
yhteen toisaalta maantieteelliset seikat ja toisaalta alakohtaiset seikat. Tämä saavutetaan parantamalla "maantieteellisen" ja "alakohtaisen" (kauppa, kehitysyhteistyö) ulottuvuuden välistä yhteistoimintaa. Komission uudistuksen perustana olevissa periaatteissa otetaan huomioon se, että yhteisten maantieteellisten yksiköiden on muodostettava koordinoinnin ydin. Maantieteelliset yksiköt muodostavat yleisen suunnittelun sekä EY:n ja kolmansien maiden ja alueiden välillä toteutettavien toimenpiteiden kehyksen. Näiden uudelleenjärjestelyjen tavoitteena on luoda kestävämpi perusta ulkosuhteista vastaavalle yksikölle, joka viime vuosina on joutunut monien organisaatiomuutosten kohteeksi. Ulkosuhteista vastaava komission jäsen koordinoi komission työn ulkosuhteiden alueella ja huolehtii siitä, että komissiolla on selkeä identiteetti ja johdonmukainen lähestymistapa tällä alalla harjoitettavassa toiminnassaan. Ulkoisista suhteista vastaavien komission jäsenten ryhmä - jota ulkosuhteiden yksiköiden päälliköt avustavat - kokoontuu säännöllisin väliajoin määrittämään politiikkoja ja valmistelemaan yhteisesti tehtäviä komission päätöksiä. Luonnollisesti myös RELEX-pääjohtajat ja näiden yksiköt käsittelevät ja koordinoivat yhteiseen etuun liittyviä kysymyksiä. Kaupasta ja kehitysyhteistyöstä vastaavat komission jäsenet pyytävät tarvittaessa kyseisiä maantieteellisiä yksiköitä määrittämään maa- tai aluekohtaiset strategiat toimivalta-alueilleen. Päätökset tehdään näissä tapauksissa ulkosuhteista vastaavan komission jäsenen suostumuksella. Samoja sääntöjä noudatetaan, kun ulkosuhteista vastaava komission jäsen esittää YUTP-asioita koskevan tiedustelun kehitysyhteistyöasioista vastaavan komission jäsenen alaisuudessa toimiville maantieteellisille yksiköille. Maatalouden vientitukien alalla on jo toteutettu toimenpiteitä tukien mukauttamiseksi yksilölliseltä pohjalta; käsitykseni mukaan on kuitenkin välttämätöntä, että yhteistä maatalouspolitiikkaa tarkistetaan edelleen, ja tuen maatalousasioista vastaavaa kollegaani tässä vaikeassa tehtävässä erityisesti kehitysmaiden oikeutettujen etujen osalta. 3LGlWWHN NXXGHQWRLVWD HXURRSSDODLVHQ NHKLW\VSROLWLLNDQ Wl\GHQWlY\\WWl MD \KWHHQVRYLWWDPLVWD HQVLVLMDLVHQD" 0LWl PLHOWl ROHWWH HKGRWXNVHVWD WHKGl NHQWlOOl DODNRKWDLQHQWHKWlYLHQXXGHOOHHQMDNRWl\WlQW QSDQRDYDUWHQ" Olen vakuuttunut siitä, että politiikkojemme yhteensovittaminen täydentävyyden saavuttamiseksi on tulevan eurooppalaisen kehitysyhteistyöpolitiikan avaintekijä. On kuitenkin myös välttämätöntä, että annamme eurooppalaista tukea kansainvälisellä tasolla toteutettavalle laajemmalle yhteensovittamiselle. Tämän yhteensovittamisen on joka tapauksessa johdettava siihen, että avun vastaanottajat saadaan ohjaamaan prosessia. Jos tämä ei ole mahdollista, meidän on tuettava sen mahdollistavien rakenteiden luomista. EU:n jäsenvaltiot ja yhteisö vastaavat yhdessä suurimmasta osasta maailman kehitysavun kokonaismäärästä. On järkevää tehdä yhteistyötä, jotta saavutamme tuloksia kentällä ja parannamme aikaisemmin saavutettuja tuloksia. On myös järkevää, että jaamme tehtävät työt sen mukaan, missä kukin meistä on paras. Kaikki jäsenvaltiot eivät toimi kaikissa maissa. Emme voi olla joka alan asiantuntijoita. Siksi on maa- ja tapauskohtaisesti tarkoituksenmukaista, että yksi jäsenvaltio esimerkiksi tukee koulutusta, toinen antaa tukea maatalousalalle, ja komissio toimii rakenteiden mukauttamisen alalla. Joka tapauksessa on välttämätöntä, että koordinoinnin yhteydessä otetaan huomioon kumppanimaan oma rooli ja että DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 9 -
kaikki tukijat (maailmanpankki, YK-järjestelmä ja muut kahdenväliset tukijat) otetaan mukaan prosessiin. Prosessia on järkeistettävä, jotta voimme tarjota parempaa palvelua sekä eurooppalaisille veronmaksajille että kehitysmaille. Meidän on saavutettava parempia tuloksia ja varmistettava laatu ja tehokkuus. Samassa yhteydessä poliittista johdonmukaisuutta on laajennettava, jotta jäsenvaltioiden ja yhteisön erilaisista politiikoista voidaan luoda yhtenäinen kokonaisuus ja jotta niitä voidaan täydentää ja jotta ristiriitaisuuksilta vältytään. Komissio esitti toukokuussa 1999 neuvostolle tilannekatsauksen, ja uusi komissio jatkaa toimintaa tällä alalla. Olen vakuuttunut siitä, että EU:n yleisen ja yhtenäisen kehitysyhteistyöpolitiikan määrittämisen yhteydessä kenttätoiminnan parempi koordinointi, tietojen vaihdon vahvistaminen sekä perusteellisempi ja tehokkaampi kenttäyhteistyö voivat johtaa täydentävyyteen ja siten parempiin tuloksiin. Maailmanpankin esittämä kattava kehitysyhteistyön kehys on aloite, jota meidän on käsiteltävä perusteellisesti ja jota meidän on pyrittävä toteuttamaan joissakin maissa. 0LWlDLRWWHWHKGlSDUDQWDDNVHQQH(XURRSDQNHKLW\VSROLWLLNDQWXORNVLD".DWVRWWHNRHWWl WlOODLQHQ SDUDQQXV HGHOO\WWll NRPLVVLRQ KHQNLO VW YDMHRQJHOPDQ UDWNDLVHPLVWD".DWVRWWHNRHWWl5HOH[\NVLN QOXRPLQHQROLRLNHDOlKHVW\PLVWDSDMDPLVWlV\LVWl"0LWl NRQNUHHWWLVLDHKGRWXNVLDWXOHWWHWHNHPllQMRWWD$.7PDLGHQNRQVXOWLWMDWXWNLMDWYRLVLYDW WRGHOOD RVDOOLVWXD (.5Q UDKRLWWDPLLQ KDQNNHLVLLQ" (LN 7HLGlQ PLHOHVWlQQH ROHNLQ ULVWLULLWDLVWD OLVlWl SLHQWHQ KDQNNHLGHQ PllUll QLLQ HWWl KHQNLO VW l HL NXLWHQNDDQ YDVWDDYDVWL OLVlWl" $LRWWHNR HKGRWWDD SDUDQQXVWD SLHQWHQ NDQVDODLVMlUMHVW MHQ MD SDLNDOOLVWHQHOLQWHQ(8UDKRLWXNVHQVDDWDYXXWHHQ".DQQDWDWWHNRMlONHHQSlLQWDSDKWXYDQ YDOYRQQDQNHKLWWlPLVWlPLNlNHYHQWlLVLPXRGROOLVXXNVLDKXRPDWWDYDVWL".DQQDWDWWHNR 0DDLOPDQSDQNLQWXWNLQWDSDQHHOHMDYDVWDDYDQYDOLWXVPHNDQLVPLQSHUXVWDPLVWD? Vuodesta 1990 lähtien komission hoitama ulkoinen kehitysapuohjelma on kaksinkertaistunut ja monipuolistunut sekä hoidettavien välineiden että tuensaajamaiden osalta. Samana aikana RELEX-yksiköiden henkilöstö on kasvanut vain 50 prosentilla. Kuten kysymyksessä aiheellisesti todetaan, viimeisimmissä riippumattomissa arvioissa (esim. DAC's Aid Review, syyskuu 1998) kiinnitetään huomiota vinoutumaan, joka aiheutuu siitä, että komission hoitamien ulkoisten kehitysapuohjelmien laajuus ja monimutkaisuus on lisääntynyt mutta tehtävien toteuttamisesta vastaavan henkilöstön määrä ei. Uusi komissio on täysin tietoinen tästä tilanteesta ja aikoo vahvistaa jo toteutettuja toimenpiteitä vaikeuksien voittamiseksi. Uuden komission ulkosuhteisiin liittyvien vastuualueiden uudelleenorganisoinnin tavoitteeksi otetaan ensinnäkin operatiivisen tehokkuuden ja koordinaation parantaminen sekä vastuun selkeämpi jakaminen sekä päätoimipaikalla että päätoimipaikan ja edustustojen välillä. Toiseksi komissio pyytää vuoden 2000 talousarviossa lisävirkoja erityisesti varainhoidon laajentamiseksi. Aion vaatia ulkoisten avustusohjelmien tehokkaan hallinnoinnin asettamista etusijalle mahdollisten uusien henkilöstöresurssien jaon yhteydessä. DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 10 -
Kolmanneksi on välttämätöntä, että prosessia jatketaan yksinkertaistamalla, järkeistämällä ja yhdenmukaistamalla avun ohjausmenettelyjä. Tämän prosessin jatkoksi päätöksentekoa on hajautettava sekä komission päätoimipaikassa että ulkoisissa edustustoissa, ja valtuuksia on siirrettävä komissiolta avunsaajamaalle. Omat yksikköni pyrkivät tällä alalla tiiviiseen yhteistyöhön RELEX-yksiköiden kanssa. Neljänneksi komission henkilöstöresurssit on sisäisessä tutkimusraportissa (DECODE) esitettyjen ehdotusten mukaisesti keskitettävä etusijalle asetettuihin työtehtäviin, joilla on selkeät tavoitteet ja tulosindikaattorit. Samalla meidän on keskityttävä aloille, joilla meillä on komparatiivista etua. Esimerkkinä voidaan mainita jäsenvaltioidemme yhdistetty poliittinen painoarvo. Voidaan myös todeta, että EU:ta pidetään tavallaan puolueettomana, kun taas joillakin jäsenvaltioilla saattaa olla historiallisista syistä aiheutuvia sidoksia kehitysmaihin. Olemme kentällä hyvin edustettuina edustustojemme kautta ja meillä on vankka kokemus kaupan, markkinoiden sääntelyn poistamisen ja alueellisen integraation alalla. Voimme myös kytkeä kehitysyhteistyöseikat yhteen muiden yhteisön politiikkojen kanssa (esim. ympäristö, kauppa ja poliittinen vuoropuhelu). Lisäksi voidaan korostaa läheistä yhteistyötämme eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen ja yleensä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Näiden komparatiivisten etujen ansiosta meidän on pyrittävä tarkempaan painopisteiden asettamiseen siten, että samalla otamme huomioon kehitysmaiden yksilölliset tarpeet. Tämä merkitsee yhteisrahoitusta muiden tukijoiden kanssa, talousarviotukea alakohtaisille politiikoille, välittäjänä toimivien rahoituslaitosten käyttöä sekä komission toiminnan tehostamista pienimuotoisissa hankkeissa. Edellä mainittujen toimien yhdistelmä antaa mahdollisuuden keskittyä ensisijaisimmille alueille ja hoitaa toimintaamme tehokkaammin siten, että hyödynnämme käytettävissä olevaa aikaa ja käytettävissä olevia henkilöstöresursseja joustavammin. Yhteisen RELEX-yksikön osalta uusi komissio tarkistaa sillä hankkeiden yhteydessä olevaa asemaa. Haluan erityisesti varmistaa palautteen saannin hankkeen eri vaiheissa. Meidän on otettava oppia mahdollisista virheistä ja varmistettava parhaiden menetelmien käyttö. Mitä tulee kehitysmaista tulevien konsulttien ja tutkijoiden käyttöön EU:n rahoittamien ohjelmien yhteydessä, olen yhtä mieltä siitä, että komission on edelleen lisättävä heidän käyttöään. Olen vakuuttunut siitä, että rakenteiden luomisella on ratkaiseva merkitys kestävän kehityksen kannalta. Siksi aion a) edistää AKT-maista tulevien ja konsulttien ja tutkijoiden käyttöä EU:n rahoittamien (EKR ja talousarvio) hankkeiden yhteydessä ja b) tukea näitä rakenteiden luomiseen tähtäävissä EKR-rahoitetuissa erityisohjelmissa. Kansalaisjärjestöjen toteuttamien pienimuotoisten hankkeiden osalta haluan aluksi todeta, että niiden kehitysvaikutus voi näiden järjestöjen innostuneisuuden ja motivaation ansiosta olla erityisen suuri. Samalla on mahdollista, että niiden näkökenttä on suhteellisen kapea ja että ne aika ajoin yksinkertaisesti keskittyvät omaan selviytymiseensä. Pienimuotoisten hankkeiden suuri määrä voi myös johtaa siihen, että hallintokustannukset ovat suhteellisesti suuremmat kuin suuremmissa hankkeissa. On selvää, että kun kansalaisjärjestöt esittävät komission yksiköille yhä enemmän ehdotuksia, henkilöstöresurssien kuormitus kasvaa. Meidän on saatettava tasapainoon toisaalta tarve tukea edelleen kansalaisjärjestöjen pienimuotoisia mutta DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 11 -
kehitysvaikutuksiltaan suuria hankkeita ja toisaalta työskentely tilanteessa, jossa henkilöstöresurssit ovat niukat. En halua väittää, että minulla on vastaus kaikkiin kysymyksiin. Tiedän, että komissio on jo ottanut käyttöön joukon järjestelyjä tukeakseen pienimuotoisia hankkeita, jotka yhteisrahoitetaan kansalaisjärjestöjen kanssa (kuten kiinteän tuen järjestelmä kansalaisjärjestöjen kanssa tapahtuvaa yhteisrahoitusta varten sekä mikrohankeohjelma), ja että komissio on kansalaisjärjestöjen yhteyskomitean ja muiden komission yksiköiden kanssa arvioimassa mahdollisuuksia näiden aloitteiden jatkamiseksi - ja mahdollisesti laajentamiseksi. Yksi tällainen aloite on ollut ehdottaa järjestelyjä kansalaisjärjestöjen yhteistyöelinten tai yhteistyöverkkojen rahoittamiseksi kansallisella, alueellisella tai eurooppalaisella tasolla tai pohjois/etelä-tasolla. Tällaisiin yhteistyöelimiin liittyvät pienet kansalaisjärjestöt voivat hyötyä muiden tarjoamista tukipalveluista ja siten vahvistaa omaa institutionaalista kapasiteettiaan. Toisessa aloitteessa ohjelmakohtaista lähestymistapaa tuetaan alakohtaiselta tai maantieteelliseltä pohjalta. Jälkivalvontaan voidaan kiinnittää enemmän huomiota kuin noudatettaviin menettelyihin ja ennakkohyväksyntään, jolloin komissio määrittää yleisen strategian ja suuntaviivat, joiden puitteissa monet pienet kansalaisjärjestöt voivat tehdä työtään. Toinen mahdollisuus voisi olla laajentaa niitä verkkoja, jotka jo toimivat menestyksekkäästi eri jäsenvaltioissa (kuten Ruotsi ja Alankomaat) ja joiden yhteydessä näiden jäsenvaltioiden "kattojärjestöt" vastaavat kansalaisjärjestöjen toteuttamien pienimuotoisten hankkeiden yleisestä koordinoinnista ja ohjauksesta. Lisäksi on vielä korostettava yhtä aluetta, johon on kiinnitettävä erityistä huomiota ja joka voi ratkaista tämän ongelman: kyseessä on kansalaisjärjestöohjelmista vastaavan komission hallinnon perusteellinen tarkistaminen. Olen iloinen voidessani ilmoittaa, että tähän mennessä on jo toteutettu joitakin toimia, kuten se, että on laadittu vakiosopimukset ja yhteisrahoituksen uudet yleiset ehdot. Toinen toimi, jota itse täysin tuen, on se, että joitakin etukäteisvalvonnan toimenpiteitä muunnetaan jälkivalvonnaksi, millä kevennetään kansalaisjärjestöjen - ja komission - hallinnollista taakkaa. Kaikkea tätä yksityiskohtien työstämistä on määrätietoisesti jatkettava. Kansalaisjärjestöjen yhteyskomitean ja jäsenvaltioiden työskentely-yhteyksien tehostaminen äskettäin asetetussa kansalaisjärjestöjen yhteisrahoituksesta vastaavassa komiteassa - ja luonnollisesti myös Euroopan parlamentin kanssa - on myös erittäin tärkeä samansuuntainen askel. Olen ymmärtänyt, että itse komissiossa on hiljattain käynnistetty intensiivinen ja monialainen kansalaisjärjestöjä koskeva hanke, jota johtavat kehitysyhteistyön pääosasto ja pääsihteeristö. Voin vakuuttaa, että pidän tätä alaa yhtenä tärkeimmistä. Tässä yhteydessä olen erityisen kiinnostunut siitä, että hankkeista saa helposti tietoa. Tähän käytetään konkreettisia toimenpiteitä: Internetiä ja komission omia verkkosivuja käytetään paremmin, hankkeiden rahoitukseen liittyviä määräyksiä ja menettelyjä ja kielenkäyttöä yksinkertaistetaan ja päätöksentekoprosessin avoimuutta lisätään. Kaikilla näillä aloilla tehtävät parannukset johtavat todennäköisesti siihen, että pienten kansalaisjärjestöjen ja paikallisten elinten osallistuminen lisääntyy, ja samalla varmistetaan pienille kansalaisjärjestöille ja paikallisille elimille suurempi osuus yhteisön rahoituksesta. Byrokraattisen kielenkäytön ja DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 12 -
byrokraattisten menettelyjen salaperäisyyden hälventäminen todennäköisesti lisää merkittävästi pienten kansalaisjärjestöjen osuutta yhteisön rahoituksesta. Mitä tulee ehdotukseen, joka koskee EU:n kehitysapua koskevan valitusjärjestelmän luomista, on ehkä syytä muistaa, että eurooppalaisella tasolla on jo olemassa tällainen järjestelmä, ts. Euroopan oikeusasiamies. Oikeusasiamiehellä on valtuudet ottaa vastaan unionin kansalaisilta tai luonnollisilta tai oikeudellisilta henkilöiltä, joiden asuin- tai kotipaikka on yhteisössä, kanteluja yhteisön toimielinten ja laitosten toiminnasta ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista (tämä ei kuitenkaan koske Euroopan yhteisön tuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä). Tämä yleinen toimivalta antaa oikeusasiamiehelle mahdollisuuden käsitellä kehitysavun piiriin kuuluvia ja EU:n toimielinten toteuttamia hankkeita, ja näin on myös tapahtunut. Tästä näkökulmasta vaikuttaa siltä, että toisen valitusjärjestelmän käyttöönottaminen johtaa vain työn päällekkäisyyksiin. Kysymyksessä mainittu maailmanpankin tutkintapaneeli on tuomioistuinten ulkopuolinen elin, jonka on määrä toimia riippumattomana foorumina kansalaisille, jotka katsovat, että heidän oikeuksiaan tai etujaan on suoraan loukattu tai että niitä mahdollisesti loukataan pankin rahoittamalla hankkeella. Tällaisen foorumin perustamiseen liittyy kieltämättä etenkin hankkeen vaikutusalueella asuvien kansalaisten kannalta monia etuja heidän kotimaassaan käytettävissä olevien valitusmahdollisuuksien lisäksi. En siksi halua sulkea pois mahdollisuutta, että kollegani ja minä ehkä harkitsemme tätä ajatusta tarkemmin tulevaisuudessa. Tällä hetkellä katson kuitenkin, että meidän on aluksi keskityttävä siihen, että voimme käydä todellista ja avomielistä vuoropuhelua kumppanimaidemme kanssa, jotta voimme parantaa kaiken kehitysyhteistyötoimintamme kohdentamista ja laatua..dwvrwwhnrhwwl(8qmd9lolphuhqylolvhqnxpssdqxxghqrqqlvwxplvhqhghoo\w\nvhqlrq NHKLW\V\KWHLVW\ QNlVLWWHHQNRNRQDLVYDOWDLQHQKXRPLRRQRWWDPLQHQMDYlHVW MHQWDUSHLGHQ KXRPLRLPLQHQ".DWVRWWHNR HWWl WRLPLYDOWDDQQH NXXOXX P\ V 0DJKUHE MD 0DVKUHNPDLGHQNDQVDODLV\KWHLVNXQQDQOLLWWlPLQHQNHKLW\V\KWHLVW\ K Q" Kaiken kehitysyhteistyötoiminnan tavoin onnistumisesta voidaan puhua vain, jos avunsaajaväestön tarpeet voidaan tyydyttää. Nämä tarpeet käyvät ilmi monia, sekä virallisia että epävirallisia, hallituksista riippuvaisia ja niistä riippumattomia reittejä pitkin. On selvää, että meidän on oltava vastaanottavaisia kaikelle tällaiselle tiedolle. Meidän on pyrittävä varmistamaan, että omat ohjelmamme täysin heijastelevat näitä tarpeita. Jos näin ei tehdä, kestävyyttä ei koskaan voida taata. Tämä panos on yhtä tärkeä Maghreb- ja Mashrek-maissa kuin muuallakin. Kyllä toimivaltaani kuuluu myös Maghreb- ja Mashrek-maiden kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen ja yleisemmän hajautetun yhteistyön liittäminen kehitysyhteistyöhön. DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 13 -
9,, $.7QMD(8QYlOLVWHQVXKWHLGHQWXOHYDLVXXV 9RLVLWWHNR LOPRLWWDD QlNHP\NVHQQH $.7(8VXKWHLGHQ WXOHYDLVXXGHVWD MD DLNHHQQH SDUKDLOODDQQHXYRWHOWDYDQDROHYDQXXGHQ\OHLVVRSLPXNVHQPXRGRQMDVLVlOO QVXKWHHQ" Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden ajan olen seurannut tulevien AKT-EU-suhteiden käsittelyä ja siihen liittyvää hyvin laajaa keskustelua sekä osallistunut siihen. Haluaisin korostaa entisen komission toimenpiteiden merkitystä ja hyödyllisyyttä, kun se julkaisi vihreän kirjan ja käynnisti keskustelun hyvissä ajoin ennen neuvottelujen käynnistämistä. Tämä oli ratkaiseva vaihe, kun valmisteltiin pohjaa AKT-EU-kumppanuuden perusteellista tarkistamista varten. Neuvoston viime vuonna hyväksymät neuvotteluvaltuudet olivat jäsenvaltioiden, parlamentin ja komission harkinnan tulos, joka perustui julkisen keskustelun johtopäätöksiin. Valtuudet sisältävät uudet puitteet ja uusia käsitteitä, jotka saavat täyden tukeni. Perustavoitteena on vahvistaa jo kattavaa kumppanuutta entistä vahvemmalla poliittisella ulottuvuudella sekä kasvavalla kehitys- ja kauppayhteistyöllä. Uuden sopimuksen keskeisenä tavoitteena on selvästi oltava köyhyyden vastainen taistelu, ja sen on sisällettävä tulevan yhteistyön strategia. Kumppanuuden avaaminen kansalaisyhteiskunnalle ja yksityiselle sektorille on mielestäni tärkeä prosessi, joka tuo tullessaan vähittäisiä muutoksia. Kumppanuuden kehitys- ja kauppakomponenttien on kuljettava käsi kädessä, ja vaikuttaa siltä, että EU:n ehdottamat alueellista taloudellista kumppanuutta koskevat sopimukset kytkevät toisiinsa rakenteiden luomisen, kilpailukyvyn tukemisen, sosiaalisen kehityksen ja AKT-maiden talouden vähittäisen integroinnin alueelliseen ja kansainväliseen yhteyteen. $LRWWHNR WlKlQ OLLWW\HQ HGLVWll NDXSDOOLVWD \KWHLVW\ Wl DOXHHOOLVLOOD NXPSSDQXXVVRSLPXNVLOOD MRLGHQ WXOHH YlKLWHOOHQ MRKWDD YDSDDNDXSSDDOXHLGHQ SHUXVWDPLVHHQYDLDLRWWHNRKDUNLWDXXGHOOHHQWlWlYDLKWRHKWRD" Uskon, että alueelliset taloudelliset kumppanuussopimukset ovat hyvä väline kaupallisen yhteistyön lisäämiseksi. Lopullisena tavoitteena on integroida kehitysmaat maailmantalouteen, mutta tietyn alueen sisäisen kaupan ja investointitoiminnan kannustamisella on saavutettavissa suuria etuja. Mikään muu poliittinen yksikkö ei pysty tukemaan kehitysmaita yhtä hyvin kuin Euroopan unioni historiallisten kokemustensa pohjalta. AKT-maat voivat itse päättää, mitä alueellisia ryhmittymiä ne tarkkaan ottaen haluavat muodostaa, mukaan luettuna UEMOA:n ja SADC:n yhteydessä jo toteutetut ponnistelut. Tämä vaatii sekä aikaa että voimia, ja juuri tällaisista AKT-alueiden ja EU:n välisistä sopimuksista voitaisiin EU:n näkemyksen mukaan neuvotella viisivuotiskaudella 2000-2005. EU:n neuvotteluvaltuuksissa otetaan toisaalta jo huomioon, että jotkut maat eivät objektiivisista syistä ole siinä asemassa, että ne voisivat osallistua taloudelliseen kumppanuuteen. Kun asia tulee ajankohtaiseksi, meidän olisi etsittävä niille uusia järjestelyjä EU:n yhteydessä sekä noudatettava ja mahdollisuuksien mukaan parannettava Lomén yleissopimusta WTOmääräysten mukaisesti. Tässä neuvottelujen myöhäisessä vaiheessa en usko, että on komission kannalta käytännöllistä tai tarpeellista pyytää muodollista muutosta neuvotteluvaltuuksiinsa. Aion kuitenkin käydä perusteellisesti läpi heinäkuun lopussa pidetyn ministerikokouksen tulokset, jotta voin selvittää, millaisia kompromissimahdollisuuksia osapuolten välillä on. Minun on kuitenkin myönnettävä, että heinäkuun konferenssin tulokset olivat melkoinen pettymys. Seuraava ministerikokous pidetään joulukuussa, ja siellä ratkaistaan, saavutetaanko DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 14 -
myönteinen tulos ennen kuin nykyinen yleissopimuksen voimassaolo päättyy ensi vuoden helmikuussa. $.7PDDWVXKWDXWXYDWYDUDXWXQHHVWLHKGRWXNVHHQRWWDDNDQVDODLV\KWHLVNXQQDQWRLPLMDW Wl\VLSDLQRLVHVWLPXNDDQ$.7QMD(8QYlOLVHHQ\KWHLVW\ K Q.DWVRWWHNRHWWlN\VHHVVl RQYlOWWlPlW QWDYRLWHSDUDQWDDWlPlQ\KWHLVW\ QWHKRNNXXWWDMDXVNRWWDYXXWWD" Tahtoisin korostaa, että mielestäni AKT-EU-kumppanuuden avaaminen muille kuin valtiollisille toimijoille ei ole ainoastaan tehokkaaseen yhteistyöhön liittyvä kysymys, vaan kysymys, joka liittyy myös demokraattisten ja osallistuvien rakenteiden aseman vakiinnuttamisen tukemiseen AKT-maissa. On tärkeää pitää kiinni tästä periaatteesta, kun keskustellaan näiden toimijoiden mukaan ottamisen aiheuttamista käytännön seurauksista ja järjestelyistä. Mielestäni on kannustavaa, että molemmat osapuolet ovat jo todenneet, että aktiivisen ja hyvin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin ottaminen mukaan toimintaan auttaa säilyttämään ja vakiinnuttamaan vakaan ja demokraattisen poliittisen ympäristön. Lisäksi ne ovat myös yhtä mieltä siitä, että kansalaisyhteiskunnan sekä talouselämän ja työmarkkinoiden osapuolten ottaminen mukaan kehitysprosessiin on yksi kumppanuuden neljästä perusperiaatteesta. Jos suhtaudumme vakavasti kansainvälisiin velvoitteisiimme, joiden mukaan meidän on asetettava ihminen tämän prosessin keskipisteeseen, meidän on varmistettava, että muut kuin valtiolliset toimijat otetaan suuremmassa määrin mukaan tähän prosessiin - ei ainoastaan kehitysyhteistyöohjelmien täytäntöönpanoon vaan myös yhteistyön painopisteistä käytävään poliittiseen vuoropuheluun. Siten on tärkeää varmistaa, että monet AKT-maiden toimijat saavat riittävästi tietoa ja tulevat kuulluiksi, jotta voimme hyötyä näiden asiantuntijajärjestöjen runsaista tiedoista ja kokemuksista. Jos voimme luoda yksinkertaiset ja demokraattiset mekanismit, joita hallinnoidaan demokraattisella ja seurattavalla tavalla ja jotka perustuvat olemassaoleviin ja spontaaneihin aloitteisiin ja varmistavat sen, että niihin osallistuu toimijoita, jotka todella ottavat huomioon kansalaisten tarpeet, tällaiset muutokset edistävät väistämättä kumppanuuden tavoitteita sekä hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan välisten toimien yhteenkuuluvuutta. 9,,, 7DORXV NDXSSD MD SHUXVWXRWWHHW NRVNHH P\ V NRPLVVLRQ MlVHQHKGRNNDLWD 3DWWHQLD MD /DP\D 2OHWWHNR VLWl PLHOWl HWWl NDXSDQ VXRVLPLVHVWD KXROLPDWWD NHKLW\V RQ HQVLVLMDLVHVWL VLVlV\QW\LVWlPLVWlV\\VWlRQHQQHQNDLNNHDVXRVLWWDYDNRWLPDLVWDWXRWDQWRD"0LWHQDLRWWH VRYLWWDD\KWHHQ:72QRLNHXGHOOLVHWYHOYRLWWHHWMDYlOWWlPlWW P\\GHQP\ VPRUDDOLVHQ WDDWD VHHWWlSHUXVWXRWWHLVWDULLSSXYDLVHW$.7PDDWVHOYL\W\YlW"0LWlMRKWRSllW NVLl WHHWWH:72QWXRPLWVHPDVWDEDQDDQLHQNDXSSDMlUMHVWHO\VWl" Kaikkien yhteiskuntien kehitys riippuu ennen muuta sisäisistä tekijöistä, ennen kaikkea poliittisesta tahdosta luoda paremmat kestävän kehityksen mahdollisuudet. Vaikka kehityksen onkin perustuttava kotimaiseen tuotantoon, sitä ei voida harjoittaa erillään kansainvälisestä yhteistyöstä tai ulkomaisista sijoittajista. Kauppa ja sisäinen kehitys täydentävät toisiaan. On totta, että kauppa on tehokas keino luoda kestävän kehityksen edellytykset. Toisaalta aikaisempien kaupan tulosten analyysi on hyvin selkeästi osoittanut, että alhainen tuotantokapasiteetti ja kilpailukyvyn puute ovat kaupan alan menestyksen suurimpia esteitä. DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 15 -
Olen yhtä mieltä siitä, että AKT-maiden taloudellinen kehitys riippuu ennen kaikkea niiden omasta kyvystä kehittyä sisältä käsin, vaikka myös tämä kehitys on riippuvaista siitä, pystyvätkö ne kehittämään vientimarkkinoita ja houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia. Niiden tiellä on luonnollisesti todellisia talouskasvun esteitä. Koulutetun henkilöstön, teknologian ja tuotantoinfrastruktuurin suhteellinen vähäisyys, hyvin kapeat ja hajanaiset kotimarkkinat, huono julkinen infrastruktuuri, taloudellisen vakauden puute sekä makrotaloudellisten ja verotuksellisten politiikkojen puute sekä riippuvaisuus rajoitetusta perustuotteiden määrästä ovat tärkeimpiä perustekijöitä, joihin on löydettävä parannus pitkän aikavälin tulosten saavuttamiseksi. Lisäksi vaihdettavan valuutan puute aiheuttaa suuria ongelmia, jotka vaikeuttavat alueellista talouskehitystä. Kasvun jatkuminen riippuu ensi sijassa investoinneista henkilöresursseihin ja infrastruktuuriin sekä siitä, että määritellään uskottavia ja vakaita makrotaloudellisia politiikkoja, jotka voivat houkutella investointeja ja siten parantaa tuotantokapasiteettia. Uskon myös, että kaupan alan avoimuus on kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeää ja että tarvitaan WTO:n kaltainen sääntöihin perustuva järjestelmä, joka voi taata kansainvälisen kaupan oikeudenmukaisuuden. Meidän on kuitenkin huolehdittava myös siitä, että kehitysmaiden erityisongelmat otetaan sopivalla tavalla huomioon tässä järjestelmässä. Vaikka WTO on toistamiseen tuominnut EU:n banaanijärjestelyn, se osoittaa EU:n tunnustavan, että monet kehitysmaat ovat vahvasti riippuvaisia hyvin harvoista raaka-aineista ja tämän johdosta taloudelliselta kannalta varsin haavoittuvia. Riippumatta siitä, mitä epäilyksiä meillä mahdollisesti on WTO-paneelin päätöksiä kohtaan, meidän on noudatettava niitä. Meidän on kuitenkin organisaation sisällä työskenneltävä kehitysmaiden avuksi siten, että WTO saadaan paremmin vastaamaan kehitysmaiden ja erityisesti vähiten kehittyneiden maiden tarpeita. :72QULLWRMHQUDWNDLVXPHNDQLVPLRQODDGLWWXNlVLWWHOHPllQNDKGHQRVDSXROHQYlOLVLl NLLVWRMD $.7Q EDQDDQLDODQ PDUNNLQDMlUMHVWHO\VVl :72Q ULLWRMHQUDWNDLVXSDQHHOL NlVLWWHOL (8Q EDQDDQLQWXRMD VHNl <KG\VYDOWDLQ MD /DWLQDODLVHQ $PHULNDQ PDLGHQ YlOLVWl NLLVWDD $.7PDDW MRLKLQ SllW V YDLNXWWDD MlWHWWLLQ VLLV :72Q ULLWRMHQUDWNDLVXPHNDQLVPLQXONRSXROHOOH$LRWWHNRYDDWLD:72QVllQW MHQPXXWWDPLVWD" WTO:n viimeisimmän EU:n banaanijärjestelyä koskeneen riitojenratkaisumenettelyn yhteydessä AKT-maille myönnettiin laajemmat osallistumisoikeudet kuin riitojenratkaisusopimuksessa (DSU) on sovittu. AKT-maiden edustajat saivat luvan osallistua paitsi tavallisesti kolmansille osapuolille varattuun kokoukseen niin myös kaikkiin paneelin kuulemistilaisuuksiin. Ainoa poikkeus tehtiin ensimmäisessä paneelimenettelyssä, jossa valituksen esittäjät menestyksekkäästi vastustivat AKT-maiden palkkaamien yksityisten juristien läsnäoloa. Vetoomuselin kuitenkin korjasi tämän myöhemmin vahvistamalla, että AKT-maat saivat täysin vapaasti valita valtuuskuntansa jäsenet. Ei olisi ollut oikein asettaa AKT-maita tässä asiassa eri asemaan, koska valitusten aiheena oli EU:n asetus ja EU:n oli vastattava hyökkäyksiin. Tuen siten täysin niitä kolmannen osapuolen aseman vahvistamista koskevia ehdotuksia, joita EU on esittänyt riitojenratkaisusopimuksen meneillään olevan tarkistuksen yhteydessä. DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 16 -
0LWl NRPLVVLR DLNRR WHKGl MRWWD EDQDDQLHQ \KWHLVHQ PDUNNLQDMlUMHVWHO\Q Q\N\LVHOOl XXGLVWXVRKMHOPDOOD HKNlLVWlLVLLQ PRQLNDQVDOOLVWHQ \KWL LGHQ VXXULOOD WLORLOOD ROHYLHQ W\ QWHNLM LGHQ K\YlNVLNl\WW MD WXUYDWWDLVLLQ $.7PDLGHQ MD /DWLQDODLVHQ $PHULNDQ SLHQLOOHMDVXRMDWWRPLOOHEDQDDQLQWXRWWDMLOOHRLNHXGHQPXNDLQHQMDMDWNXYDSllV\(8Q PDUNNLQRLOOH" WTO:n määräykset eivät salli tuotantotapaan perustuvaa tavaroiden erityiskohtelua. Uskon kuitenkin, että kauppaa ja työvoimaa koskeviin normeihin liittyvä ongelma on ratkaistava. Luotan siihen, että sovitaan järjestelyistä, joilla varmistetaan, että AKT-maiden ja Latinalaisen Amerikan pienet ja suojattomat banaanintuottajat saavat yhtäläisen ja kestävän pääsyn markkinoille, ja aion tarkasti seurata tämän tavoitteen saavuttamista. On jo toteutettu erityistoimenpiteitä, joilla luodaan erityiset puitteet perinteisille AKT-banaanien tuottajille annettavaa tukea varten. On käynnistetty hankkeita, joissa keskitytään pienten tuottajien tukemiseen ja joissa tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää esim. ekologisten banaanien, omenabanaanien ja viikunabanaanien uusia markkinoita. Lisäksi EU tukee jo pientuottajia monissa kehitysmaissa esimerkiksi oikeudenmukaista kauppaa tukevien aloitteiden kautta. 0LWHQ DLRWWH VRYLWWDD\KWHHQ N \K\\GHQ SRLVWDPLVHHQ WlKWllYlQ\KWHLV Q RKMHOPDQ MD :72QNDXSSDPHNDQLVPLW" Kuten edellä todettiin, kehitysmaiden on kehitettävä tuotantokapasiteettiaan mutta myös vähitellen avattava taloutensa, jos ne aikovat pystyä hyötymään kaupan ja investointien kasvusta maailmantaloudessa yleensä. WTO-määräyksiä on käytettävä tasapainoisella tavalla varmistamaan, että köyhät maat, joiden kansantalous on haavoittuva, saavat riittävästi aikaa sopeutua monenväliseen kauppajärjestelmään ja viime kädessä hyötyä siitä. Vuosituhannen vaihteen neuvottelukierroksen esityslistasta sovitaan Seattlessa tämän vuoden lopussa ja komissio kannattaa laajaa neuvottelukierrosta, jonka esityslistalla on runsaasti kehitysyhteistyöasioita, jotta uusi kierros hyödyttää kehitysmaita. Viimeisimmässä komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamassa tiedonannossa todetaan nimenomaisesti, että liberalisoinnin ja markkinoille pääsyn yhteydessä on otettava huomioon, että kehitysmaat tarvitsevat jatkuvasti erityistä ja eriytettyä kohtelua kehityksensä tukemiseksi. Ehdotetun esityslistan elementteihin kuuluu lisäksi WTO:n kehitysyhteistyöroolin ja -kapasiteetin vahvistaminen erityisillä toimilla, jotka tähtäävät rakenteiden luomiseen vähiten kehittyneissä maissa. Olen tietoinen siitä, että tehtävä ei ole helppo, mutta aion varmistaa, että nämä sitoumukset toteutetaan käytännössä, mikä on joskus aiemmin laiminlyöty. Komissio on jo tehnyt tätä koskevia päätöksiä auttaakseen AKT-maita osallistumaan suuremmassa laajuudessa seuraaviin monenvälisiin neuvotteluihin. Komissio on järjestämässä WTO:ta koskevia seminaareja eri puolilla AKT-alueita valmistaakseen niitä Seattlen konferenssia varten. Lisäksi se rahoittaa Genevessä toimivaa AKT-sihteeristöä ja on tehnyt päätöksen laajasta 10 miljoonan euron ohjelmasta, jolla tuetaan AKT-maiden integroitumista maailman kauppajärjestelmään. Jotta voimme sovittaa yhteen toisaalta pyrkimykset kohti köyhyyden poistamista ja toisaalta WTO:n määräykset, emme voi vain parannella kehittyneiden maiden strategioita, vaan meidän on myös sisällytettävä kehitysmaiden edut tulevien neuvottelujen esityslistalle. WTOmääräysten on kuuluttava kaikille WTO:n jäsenille kehitysmaat mukaan luettuna. Uruguayn kierroksen neuvottelujen yhteydessä Saharan eteläpuolisen Afrikan maat pyrkivät erityisesti DOC_FI\DV\380\380004FI.doc - 17 -