RAUTATIELÄISTENTALO LIIKETILA 6 SEKÄ ASUNNOT D28 JA D29 Osittainen rakennushistoriaselvitys Arkkitehtitoimisto Neva Oy 2014
ARKKITEHTITOIMISTO NEVA OY Rautatieläistentalo - Liiketila 6 sekä asunnot D28 ja D29 rakennushistoriaselvitys Tilaaja: Taitokaari Oy Tekijä: Arkkitehtitoimisto Neva Oy Ruut Ronni Julkaisun valokuvat ja piirustukset, ellei toisin mainita: Arkkitehtitoimisto Neva Oy Kannen kuva: Näkymä rautatieasemalta Hämeenkadulle 1900-luvun alkupuolella. Valokuvaaja Jukka Kuusisto Takakannen kuva: Hämeenkadun alkupäätä 1900-luvun alkupuolella, oikealla Rautatieläisten talo. Valokuvaaja Jukka Kuusisto
PERUSTIETOLOMAKE Kohde Rautatienkatu 14 / Hämeenkatu 2 rakennus. Kohde sisältää kivirakenteisen asuinrakennuksen. Rakennuksen ja sen käyttöön liittyvät muutokset Rakennus on toiminut pääosin alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisessa asuinkäytössä, osa asunnoista on muutettu viime vuosikymmenten aikana liikehuoneistokäyttöön. Rakennusta on korotettu 2-kerroksisesta 3-kerroksiseksi vuonna 1921. Alkuperäinen kellarikerros on lisäksi muutettu ympäröivää maantasoa alentamalla katutasokerrokseksi vuonna 1935, jolloin kerrokseen on sijoitettu liikehuoneistoja. Nykyinen omistaja Taitokaari Oy Kaavatilanne Tontilla on voimassa oleva asemakaava vuodelta 1996 sekä voimassa oleva maanalainen asemakaava vuodelta 2001. Tonttitunnus 837-111-172-32. Tonttia koskevat asemakaavamerkinnät: AL-20 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka kokonaiskerrosalasta tulee vähintään merkinnän osoittama määrä käyttää asunnoiksi. Tontille on varattava autopaikkoja merkinnän osoittama määrä. Tontin autopaikkoja saadaan osoittaa enintään 300 m:n päässä olevasta pysäköintilaitoksesta. 4100 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. as 60% Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia tontilla sallitusta kerrosalasta tulee vähintään käyttää asuintiloiksi. IV Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen suurimman osan sallitun kerrosluvun. a-8 Autokatoksen rakennusala. Tontilla tulee olla autopaikkoja seuraavasti: 1) Asunnot: yksi autopaikka asuinhuoneistoa kohden. 2) Toimistot, liikehuoneistot ja niihin verrattavat: yksi autopaikka kerrosalaneliömetriä kohti. 3) Ravintolat ja kokoushuoneet: yksi autopaikka kymmentä (10) ko. huonetilojen käyttäjää kohti. le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 1ap/200m 2 Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. sr-11 Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslautakunnan luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuotoa eikä aiheuttaa muutakaan oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun. ma-26 Maanalainen tila, johon saa sijoittaa työ- ja muita tiloja, ajo- ja huoltoyhteyksiä sekä maanalaisista tiloista rakennusten kellareihin johtavan porras- ja hissiyhteyden sekä teknisiä tiloja. rm Maanalaiset tilat on rakennettava siten, että ilmastointi, valaistus, pintojen käsittely, väritys ja ääni- ja toiminnallinen suunnittellu edistävät suunnistettavuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä ja että tilojen riittävä valvonta on järjestettävissä. Maanalaisten tilojen rakennusaloille saadaan rakentaa tunnelitiloja varapoistumistie- ja porrasyhteyksille ja teleteknisen ja muun teknisen huollon järjestelmille. Kallioon louhittavat tilat on sijoitettava, louhittava ja lujitettava siten, ettei niistä tai niiden käytöstä aiheudu haittaa rakennuksille tai maanalaisille tiloille. Rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Maanalaisten tilojen yläpuolelle rakennettaessa on otettava huomioon maanalaisten tilojen sijainti ja rakenteiden suojaetäisyydet siten, ettei 4
aiheuteta haittaa maanalaisille tiloille tai rakenteille. Kohteen rakennusoikeus ja mitä siitä on käytetty / jäljellä Kaavamerkintä 4100m 2. Rakennusoikeutta on käytetty 4064m 2. Suojelutilanne Rakennus on määritelty Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa tyyppi- ja arvoluokituksessa luokkaan RM 1. Tämä tarkoittaa että rakennus on maisemallisesti, kaupunkikuvallisesti tai ympäristökokonaisuudeltaan arvokas kohde, joka on suojeltu lailla tai asemakaavalla. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä 2r-11. Lisäksi kortteli kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori) sekä rajaa toista merkittävää kulttuuriympäristöä (Tampereen rautatieasema ja veturitallit). Selvityksen tarkoitus Kohteesta ei ole aiemmin laadittu rakennushistoriallisia selvityksiä. Tämä selvitys on laadittu rakennukseen suunniteltavien muutostöiden suunnitelmien pohjaksi sekä poikkeus- ja rakennuslupahakemuksen liitteeksi. Tavoitteena on ollut kartoittaa rakennuksen historia, erityispiirteet ja tärkeät säilyttämisen arvoiset detaljit sekä alkuperäiset rakennusosat, keskittyen suunnittelun kohteena olevaan liiketilaan (liiketila 6) sekä yläpuolisiin asuinhuoneistotiloihin, joihin liiketilaa ollaan laajentamassa (asunto D28 ja D29). Asuinrakennus 1. rakennusvaihe Suunnittelija Bruno Granholm Rakennuttaja Valtionrautatiet Alkuperäiset suunnitelmat päivätty 1896 Merkintä käyttöönotosta Alkuperäinen käyttö Asuinrakennus Nykyinen käyttö Asuin- / liikerakennus Laajuus 2000 brm2 Rakennuksen korottaminen / uusi 3. kerros Suunnittelija K.F.Andersson Rakennuttaja Valtionrautatiet Alkuperäiset suunnitelmat päivätty 1921 Merkintä käyttöönotosta Alkuperäinen käyttö Asuinrakennus Nykyinen käyttö Asuin- / liikerakennus Laajuus 3000 brm2 Kellarin muutos maantasokerrokseksi Suunnittelija VR:n ratateknillinen toimisto Rakennuttaja Valtionrautatiet Alkuperäiset suunnitelmat päivätty 1935 Merkintä käyttöönotosta Alkuperäinen käyttö Asuinrakennus Nykyinen käyttö Asuin- / liikerakennus Laajuus 4000 brm2 5
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 PAIKAN HISTORIA 8 KYTTÄLÄN KAUPUNGINOSA 9 1889 Asemakartta 11 KAAVOITUS 12 1896 Asemakartta 12 1965 Asemakaavan muutos 13 1996 Asemakaava 14 2001 Maanalainen asemakaava 14 RAKENNUKSEN HISTORIA 16 RAKENTAMINEN 17 TEHDYT LAAJENNUKSET 18 RAKENNUKSEN SANEERAUS 19 KOHTEEN NYKYTILA 20 ASUNNOT D28 JA D29 21 LIIKETILA 6 23 JULKISIVUT, IKKUNAT JA OVET 25 TALOTEKNIIKKA 25 KRONOLOGINEN TAULUKKO 27 YHTEENVETO 28 ARVOT 29 Julkisivut 29 Sisätilat 29 SÄILYMISEN VARMISTAMINEN 29 LÄHDELUETTELO 31 LIITEPIIRUSTUKSET 33 6
RASVAKAIVO korkeus 2135 Porras ulos sisäpihalle WC/S +86.45 WC/S PUKUH./M 5 +86.35 VARASTO 2 PO VARASTO 3 35.5m2 +86.35 PUKUH./N 9 PO PO PO PO korkeus 1825 +86.45 +86.45 PO +86.45 VARASTO 1 11.5m2 palkki ULKOILUVÄLINEVAR ULKOPORRAS +89.37 PO EI 30 TALOTIKAS 5 640 EI 60 EI 60 PO EI 30 5 640 TALOTIKAS VESIKATE, B ROOF T2 KONESAUMATTU PELTI, MUSTA TALOTIKAS EI 60 EI 60 JOHDANTO Tämä selvitys on tehty Taitokaari Oy:n toimeksiannosta, liitteeksi haettavaan olevaan poikkeus- ja rakennuslupahakemukseen koskien katutason liiketilan laajentamista kahteen yläpuoliseen asuinhuoneistoon sekä pihan puolelle tehtävällä laajennuksella. Rakennus on suojeltu asemakaavassa ja kuuluu merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tämän vuoksi rakennuksen arvojen selvittäminen ennen muutostöiden tekemistä on tärkeää myös pienehköissä muutoshankkeissa. Tämä selvitys on rajattu koskemaan vain muutostöiden alla olevaa osaa rakennuksesta. Koko rakennuksen rakentamis- ja muutoshistoria sekä alueen historia käydään selvityksessä vain viitteellisesti läpi. Rakentamisen ja tehtyjen muutosten dokumentointi perustuu lähdeluettelossa luetteloiduista arkistoista löytyneisiin piirustuksiin, asiakirjoihin sekä valokuviin sekä tekstilähteisiin. Tekstissä esitetyt vuosiluvut perustuvat piirustusten ja asiakirjojen päiväyksiin. Valmistumisvuodet on esitetty taulukoissa siltä osin, kun ne ovat olleet tiedossa. Selvityksen tekemisajankohtana rakennuksesta ei ollut käytettävissä alkuperäisiä piirustuksia, eikä vuoden 1921 laajennuksen piirustuksia. Suunnitellut liiketilan muutokset (AN). MUUTOSALUE korkeus 2035 korkeus 2135 +86,35 ALAKELLARI, POHJAPIIRUSTUS 1:100 LJH +86,45 PORRAS +87.75 korkeus 1985 korkeus 1985 H Ä M E E N K A T U H Ä M E E N K A T U 2 UK 850 H Ä M E E N K A T U PORRASKÄYTÄVÄ NEUVOTTELU SH VAR ANNISKELUALUE KEITTIÖ WC/M 15,2m2 WC /INVA 7,6m2 WC/N UK 1250 MUUTOSALUE KYLM KYLM VARASTOT 40 m2 IKKUNA-AUKON KOHDALLE UUSI OVI UK 1400 S I S Ä P I H A 7 875 S T O C K M A N N KEVYT- HISSI RAVINTOLA 82 m2 KEVYT- HISSI WC RAVINTOLASALI RAVINTOLASALI ASIAKAS- PAIKAT YHT. 100 129 m2 +93,08 RAVINTOLASALI SK WC/N WC/N WC/M UK1000 MUUTOSALUE IV-KH 16 m2 YLÄPOHJA EI 60 4 450 3 425 vanha seinä purettava KELLARI 1.KRS 2.KRS 7
8 PAIKAN HISTORIA
KYTTÄLÄN KAUPUNGINOSA Kyttälän alue rakentui 1800-luvun alkupuoliskolla varsin vapaasti, vailla ohjenuoria ja määräyksiä. Aluetta asuttivat kosken itärannan tehdasrakennusten työläiset, torpparit, käsityöläiset ja työmiehet. Meno Kyttälän alueella olikin varsin erilaista kuin varsinaisen kaupungin puolella kosken länsirannalla. Voionmaa kuvaa teoksessaan Tampereen historia III Kyttälää varkaiden, veijareiden ja irtolaisten tyyssijaksi, joka kaupungin järjestykseen, terveydenhoitoon yms. seikkoihin nähden tuotti monenlaisia ikävyyksiä ja vaikeuksia 1. Asukasmäärä Kyttälän alueella kasvoi nopeaan tahtiin 1800-luvun puolivälissä, mikä osaltaan edesauttoi alueen sekavaa rakentumista, sotkuisuutta ja levottomuutta. Vasta vuonna 1865 määrättiin Tampereen kaupungin viskaali ylimääräiseksi nimismieheksi Kyttälään suitsimaan rikollisuutta ja levottomuuksia 2. Kyttälän alue lunastettiin Hatanpään ja Ala-Erkkilän tiloilta 1870-luvun lopulla osaksi Tampereen kaupunkia ja tämän jälkeen alkoikin alueen kehittymisessä uusi vaihe. Alueen kehittäminen osoittautui kuitenkin hitaaksi ja vaikeaksi prosessiksi ja kaupungin olikin myönnyttävä sopimaan pitkiä vuokrasopimuksia uusillekin rakennuksille, joita tehtiin Juhannuskylään ja Kyttälän alueelle. 1 Voionmaa, Tampereen historia III, s. 504. 2 Voionmaa, Tampereen historia III, s. 512. Vanhaa Kyttälää. TS. 9
10 1882 Pintakartta Tampereen kaupungin yli Kyttälän kaupunginosan suunnitelmallinen rakentuminen perustuu vuonna 1877 kaupunginarkkitehti Caloniuksen laatimaan, ensimmäiseen ruutukaavasuunnitelmaan Kyttälän alueelle. Vuoden 1882 suunnittelukartassa rautatieaseman seutu on jo osoitettu paikoilleen asemaa myöden. Varsinainen Kyttälän alue on esitetty jaettavaksi suurehkoihin kortteleihin, eikä kaikkia nykyisiä tielinjauksia vielä näy kartassa. Hämeenkatu ja Rautatienkatu ovat kuitenkin jo paikoillaan.
1889 Asemakartta Caloniuksen suunnitelman pohjalta laadittiin vuonna 1889 hyväksytty Kyttälän kaupunginosan asemakartta. Kartassa on esitetty alueelle ruutukaava, joka sinällään ei lainkaan ota huomioon olemassa olevaa rakennuskantaa, vaan on täysin uusista lähtökohdista rakentunut. Hämeenkatu näkyy kartassa puistokujilla varustettuna, Rautatienkatu rajaa kaava-aluetta vielä suunnittelematta jääneeseen rautatieaseman seutuun, johon on osoitettu vain aseman paikka sekä rautatie. Kyttälän alueen vanhat vuokrasopimukset irtisanottiin 1.5.1892, mutta kun lähdön hetki koitti, oli paljon sellaisia ihmisiä, joille ei ollut vielä löytynyt muuta asuinpaikkaa. 1 Kun nämä kaikki olivat vielä varsin vähävaraisia, tuli kaupungin pikaisesti päättää kuinka ongelma ratkaistaan. Soukanlahden kallioille mitattiin pikaisesti uusia vuokratontteja joita annettiin vuokralle määräajaksi veloituksetta entisille kyttäläläisille. Osalla jatkettiin Kyttälän vuokrasopimuksia vielä joillakin vuosilla, enintään kuitenkin kymmeneksi vuodeksi. 1 Rasila, Tampereen historia 2, s. 176. Vuoden 1889 asemakartta. TA. 11
KAAVOITUS 1896 Asemakartta Lambert Petterson laati vuonna 1896 päivitetyn asemakartan, jossa Kyttälän alue esitetään samanlaisena kuin aiemmissa suunnitelmissa. Hämeenkadun itäpään osalta suunnitelma on tarkentunut, Rautatienkadun varteen on osoitettu viherkaista ja myös Rautatienkadulle on osoitettu puistokuja Kyttälänkadun risteykseen saakka. Kartassa näkyy myös Armonkallion alueen tonttijako. Vuoden 1896 Asemakartta. TA 12
1965 Asemakaavan muutos Asemakaavaa tarkennettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1965, jolloin kortteleihin 163, 164, 168 ja 172 laadittiin päivitetty asemakaava. Uudessa kaavassa tontille määritettiin tehokkuus, rakennusalan rajat ja sallittu kerrosluku sekä käyttötarkoitus. Tontille 32 tehokkuusluvuksi määritettiin kaavassa 2,25 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi 7. Käyttötarkoitukseksi määriteltiin AL - liikerakennusten korttelialue, ja tontille sallittiin enintään 3 asuntoa. Tontin alan ollessa n. 1850m 2, kaavan mukainen rakennusoikeus oli tällöin n. 4160 kem 2. Vuoden 1965 kaava olisi sallinut rakennusten purkamisen tehokkaamman ja laajemman rakentamisen tieltä. Näin ei kuitenkaan tällä tontilla käynyt. Vuoden 1965 asemakaava. TA. 13
1996 Asemakaava Tontin viimeisin voimassaoleva kaava on vuodelta 1996. Tässä kaavassa tontille astuu voimaan suojelumääräys, joka varmistaa rakennuksen säilymisen. Tonttitunnus 837-111-172-32. Tonttia koskevat asemakaavamerkinnät: AL-20 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka kokonaiskerrosalasta tulee vähintään merkinnän osoittama määrä käyttää asunnoiksi. Tontille on varattava autopaikkoja merkinnän osoittama määrä. Tontin autopaikkoja saadaan osoittaa enintään 300 m:n päässä olevasta pysäköintilaitoksesta. 4100 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. as 60% Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia tontilla sallitusta kerrosalasta tulee vähintään käyttää asuintiloiksi. IV Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen suurimman osan sallitun kerrosluvun. a-8 Autokatoksen rakennusala. Tontilla tulee olla autopaikkoja seuraavasti: 1) Asunnot: yksi autopaikka asuinhuoneistoa kohden. 2) Toimistot, liikehuoneistot ja niihin verrattavat: yksi autopaikka kerrosalaneliömetriä kohti. 3) Ravintolat ja kokoushuoneet: yksi autopaikka kymmentä (10) ko. huonetilojen käyttäjää kohti. le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslautakunnan luvalla. Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuotoa eikä aiheuttaa muutakaan oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun. 2001 Maanalainen asemakaava Hämeenkadun itäpuolen alueelle on laadittu vuonna 2001 maanalainen asemakaava Hämpin parkkia varten. Kaava käsittää myös Rautatienkatu 14 tontin alapuolisen osan, jota koskee seuraavat kaavamerkinnät: ma-26 Maanalainen tila, johon saa sijoittaa työ- ja muita tiloja, ajo- ja huoltoyhteyksiä sekä maanalaisista tiloista rakennusten kellareihin johtavan porras- ja hissiyhteyden sekä teknisiä tiloja. rm Maanalaiset tilat on rakennettava siten, että ilmastointi, valaistus, pintojen käsittely, väritys ja ääni- ja toiminnallinen suunnittellu edistävät suunnistettavuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä ja että tilojen riittävä valvonta on järjestettävissä. Maanalaisten tilojen rakennusaloille saadaan rakentaa tunnelitiloja varapoistumistie- ja porrasyhteyksille ja teleteknisen ja muun teknisen huollon järjestelmille. Kallioon louhittavat tilat on sijoitettava, louhittava ja lujitettava siten, ettei niistä tai niiden käytöstä aiheudu haittaa rakennuksille tai maanalaisille tiloille. Rakentaminen ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Maanalaisten tilojen yläpuolelle rakennettaessa on otettava huomioon maanalaisten tilojen sijainti ja rakenteiden suojaetäisyydet siten, ettei aiheuteta haittaa maanalaisille tiloille tai rakenteille. 1ap/200m 2 Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. sr-11 Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien 14
Vuoden 1996 Asemakaava. TA Vuoden 2001 Maanalainen asemakaava. TA 15
16 RAKENNUKSEN HISTORIA
RAKENTAMINEN Rakennuksen on suunnitellut Valtionrautateiden virkamiesten asunnoiksi Bruno Granholm vuonna 1896. Rakennus suunniteltiin ja rakennettiin alunperin kaksikerroksiseksi. Rakennuksessa oli 2-6 huonetta käsittäviä asuntoja yhteensä 18 kappaletta sekä 3 toimistohuonetilaa. Suurimmat asunnot sijaitsivat Rautatienkadun ja Hämeenkadun kulmauksessa, muut asunnot olivat pääosin 2-3 asuinhuonetta ja keittiön käsittäviä yksiköitä. Asunnoissa oli uunilämmitys ja omat käymälät. Kellarikerros sijaitsi osittain maanpinnan yläpuolella ja sinne oli sijoitettu asuntokohtaiset ruoka- ja halkovarasto, pesulahuone, leipomohuone, toimistotila sekä kaksi asuntoa. Ullakon tasolla oli kylmien ullakkotilojen lisäksi 3 asuntoa, joiden ulkoseinät näkyvät julkisivuissa korkeampina, koristeltuina rakennusosina. Rakennuksessa asui Valtionrautateillä työskenteleviä virkamiehiä, kuten ratainsinööri, asematarkastaja, liikennetarkastaja sekä kirjanpitäjiä. Varsinaisen rakennuksen lisäksi pihaan rakennettiin ulkohuussirakennus tontin luoteiskulmaan. Tyyliltään rakennus edustaa ajalleen tyypillisesti uusrenessanssia. Julkisivuissa oli paljon yksityiskohtia, kuten pilarikaiteilla varustettu nurkkaparveke ja seinien pilasteriaiheet sekä katon päätykolmio. Rakennuksen runko tehtiin tiilestä muuraamalla, julkisivut rapattiin kasettirappausmenetelmällä kolmiulotteiseksi ja monimuotoiseksi. Postikortti vuoden 1910 tienoilta. Oikealla Rautatieläisten talo alkuperäisenä kaksikerroksisena. TS Alkuperäinen julkisivupiirustus Hämeenkadulle. KA 17
TEHDYT LAAJENNUKSET Rakennusta korotettiin yhdellä uudella asuinkerroksella vuonna 1921, suunnitelmat laati K.F. Andersson Valtionrautateiden suunnittelukonttorista. Korotusosassa on havaittavissa selkeää yksinkertaistamista aiempaan tyyliin nähden, mm. julkisivupinta on alemmista kerroksista poiketen sileä ja detaljeja on selkeästi vähemmän kuin alemmissa kerroksissa. Alkuperäisestä julkisivusta on säilytetty koristeelliset kattokolmiot pilareineen, mikä yhdistää kolmannen kerroksen hyvin alempiin kerroksiin. Laajennuksen tyyliin lienee vaikuttanut vallalla ollut uusklassistinen suuntaus renessanssin ihannoinnin sijaan. Vuonna 1935 Hämeenkadun ja Rautatienkadun maanpintoja madallettiin liittyen uuden rautatieaseman rakennustöihin ja tässä yhteydessä rakennuksen kellarikerros muutettiin maantasokerrokseksi, johon sijoitettiin 5 liiketilaa Hämeenkadun puolelle ja yhteistiloja sekä kaksi asuntoa Rautatienkadun puolelle. Suunnitelmiin on merkitty kellarikerroksen ikkunat suurennettavaksi Hämeenkadun liiketilojen osalta. Vuonna 1935 rakennetaan myös uusi kivirakenteinen piharakennus tontin luoteisnurkkaan. Rakennuksen julkisivut kärsivät vaurioita talvisodan pommituksissa 1939-1940 ainakin Rautatienkadun puolelta. Vuonna 1952 Rautatienkadun puoleista julkisivua muutetaan maantasokerroksen osalta, kun tilat muutetaan myymäläkäyttöön ja ikkunat suurennetaan sen mukaiseksi. Entisen hiilivaraston lattiapinta lasketaan samassa yhteydessä. Piharakennukseen tehdään pesutupa ja pihan alle rakennetaan uudet varastotilat asunnoille sekä teknisiä tiloja, jotka poistuvat myymälätilojen tieltä. Muutospiirustus rakennuksen korottamisesta vuodelta 1920. KA Valokuva rakennuksesta korotettuna yhdellä asuinkerroksella vuonna 1928. TS/H. Rantakallio 18
RAKENNUKSEN SANEERAUS Seuraava suurempi muutosvaihe rakennuksessa on vuonna 1996, jolloin koko rakennus peruskorjataan. Peruskorjauksen yhteydessä asuntoja muutetaan pienemmiksi yksiköiksi (11 asuntoa / kerros) ja kaikkiin asuntoihin uudistetaan keittiöt, märkätilat ym. Vanhat lämmitysuunit poistetaan. Ullakolle tehdään uusi saunaosasto sekä irtaimistovarastoja. Pihalle rakennetaan uusi pihakansi. Piharakennuksen purkamisesta ei ole tarkempaa merkintää, mutta pihakansi on purettu viimeistään tässä yhteydessä pois kannen tieltä. 2000-luvulla rakennuksessa tehdään lähinnä liiketilojen muutostöitä liittyen käyttäjän vaihtumiseen, sekä muutetaan 1. kerroksen nurkkaasunto toimistokäyttöön. Rakennus on säilynyt alkuperäisellä omistajallaan, Valtionrautateillä 2000-luvulle saakka, jolloin se siirtyi nykyisen omistajan Taitokaari Oy:n omistukseen. Taitokaari Oy:n omistuksen aikana rakennuksessa Pihakansi. on tehty lähinnä ylläpidollisia huoltotöitä. Maantasokerroksessa on liiketiloja, ylemmät kerrokset on vuokrattu asuin- tai toimistokäyttöön. Rakennus huhtikuussa 2014. 19
20 KOHTEEN NYKYTILA
Tässä kappaleessa keskitytään tarkastelemaan asuntojen D28 ja D29 sekä liiketila 6:n nykytilaa sisätilojen osalta. ASUNNOT D28 JA D29 Asuntojen koko ja huonejako on säilynyt alkuperäisen mukaisena lukuunottamatta märkätiloja sekä uusia horminousuja. Molempiin asuntoihin on tehty olohuoneen yhteyteen baarikeittiö 1996 saneerauksen yhteydessä. Portaikosta johtaneet palvelijan ovet on laitettu tässä yhteydessä umpeen. Entiset keittiötilat on muutettu asuinhuoneiksi ja tässä yhteydessä nurkkakaapit on poistettu. Alkuperäiset lämmitysuunit on myös poistettu. Märkätiloja on molemmissa asunnoissa suurennettu ja niihin on lisätty suihkut. Lisää tilaa on otettu yhdistämällä entinen vaatekaappi ja mahdollinen välikäytävä märkätilaan. Vanhoja oviaukkoja on tukittu ja uusia avattu huonetilojen välille. Uusia kiintokomeroita on rakennettu asuinhuoneisiin. Asunnoissa on uusittu kauttaaltaan lattia- ja seinäpinnat listoituksineen sekä väliovet ja kiintokalusteet. Alkuperäinen kattopinta on säilytetty huonetiloissa, mutta eteisauloihin on tehty alaslaskettu katto teknisten järjestelmien vuoksi. Rakenneavauksia ei selvityksen yhteydessä tehty, joten ei ole tietoa onko alkuperäinen kattopinta säilytetty alaslaskun yläpuolella ja millainen se mahdollisesti on. D29 D28 Asuntojen pohjapiirustus vuodelta 1896 (KA). Asuntojen pohjapiirustus vuodelta 1996 (TRA). D29 D28 21
Eteisaula (As D29). Uusittuja väliovia ja listoituksia (As D29). Kylpyhuone (As D29). Baarikeittiö (As D29). Alkuperäinen katto listoituksineen on säilynyt asuinhuoneissa (As. D29). 22
LIIKETILA 6 Liiketila on alunperin ollut kellarikerrosta ja siten varastotilaa. Vuoden 1936 maanpinnan alentamisen muutostöiden yhteydessä Hämeenkadun puoleiset kellaritilat on muutettu myymälätiloiksi jatkamalla kivijalkaa alaspäin ja avaamalla pieniä kellaritilojen ikkunoita myymälän ikkunoiksi sekä käyntioviksi myymälätiloihin. Kantavat seinälinjat on tällöin pidetty ennallaan muutamia pieniä muutoksia lukuunottamatta. Liiketilassa on alunperin ollut 4 huonetta, käymälähuone sekä väliaula. Pihan puoleiset kaksi huonetta on merkitty varastotilaksi ja Hämeenkadun puoleiset tilat myymälätilaksi. Tilaan on ollut oma sisäänkäynti myös pihan puolelta suoraan ulkoa. Vuoden 1996 muutospiirustuksissa liiketila on esitetty täysin identtisenä vuoden 1936 piirustusten kanssa. Tila on remontoitu 2000-luvulla nykyiselle käyttäjälle, jolloin kahden myymälähuoneen välinen seinä on suurelta osin avattu myyntilinjaston paikaksi. Toinen takahuone on otettu asiakastilaksi ja toinen muutettu keittiökäyttöön. Asiakastiloissa on otettu alkuperäinen tiiliholvi näkyviin. Alkuperäinen tiiliholvi on avattu näkyville liiketilan katossa (liiketila 6). Pihan puolen varastotila on otettu osaksi asiakastiloja (liiketila 6). LIIKETILA 6 Liiketilan alkuperäinen pohjapiirustus vuodelta 1936 (TRA). 23
Vanhan väliseinän kohdalle on avattu myyntilinjasto (liiketila 6). Pihan puoleiseen varastotilaan on tehty pienimuotoinen valmistuskeittiö (liiketila 6). Liiketilan oma sisäänkäynti sisäpihalle sekä uusia ilmastointiputkia (liiketila 6). Vasemmalla: Liiketilan pohjapiirustus vuodelta 1996 (TRA). Oikealla: Liiketilan pohjapiirustus vuodelta 2004 (AN). EI60 +90.00 EI-M120 +89.37 +90.04 LIIKEHUONEISTO 84.0 m2 32 ASIAKASP. MYYNTI SALI AK=2500 WC/N/INVA O 10 AK=2500 KÄYTÄVÄ D-PORRAS WC/M O 9 KEITTIÖ SALI AK=2500 +89.37 +89.37 O 10 UUDET IV-KANAVAT 24
JULKISIVUT, IKKUNAT JA OVET Maantasokerroksen julkisivuun on lisätty mainoslaitteita sekä valokylttejä. Varsinainen seinäpinta on korjausmaalattu viimeksi 1990-luvun saneerauksen yhteydessä. Asuntojen ikkunat on uusittu kauttaaltaan ilmeisesti 1990-luvun saneerauksen yhteydessä. Ikkunat ovat maalattuja puuikkunoita joiden ikkunajako tehty vanhojen ikkunoiden mallin mukaisesti, tosin uusilla karmipaksuuksilla. Porrashuoneeseen johtavat ovet ovat alkuperäiset lasitusta lukuunottamatta. Liiketilan ulko-ovi pihalle on uusittu 1990-luvulla metallioveksi, samoin porrashuoneen Liiketilan oma ulko-ovi (liiketila 6). ovi. Julkisivudetaljointi pääjulkisivuissa on hyvin säilynyt. Pihan puolella julkisivujen pintaan on lisätty liiketilojen ilmastointiputkia, jotka nousevat maantasokerroksesta katolle. Julkisivut on huoltomaalattu 1990-luvun saneerauksen yhteydessä. Tässä selvityksessä ei ole tutkittu värikerrostumia eikä rakennuksen alkuperäisestä värityksestä ole tarkempaa tietoa. Sisäpiha on kauttaaltaan asfaltoitu ja toimii nykyisellään parkkipaikkana. Asunnon ulko-ovi porrashuoneeseen (As D28) TALOTEKNIIKKA Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on muutettu alkuperäisestä uunilämmityksestä keskuslämmitykseksi. Rakennus on nykyisin liitetty kaukolämpöverkkoon. Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto lukuunottamatta niitä liiketiloja, joista on järjestetty oma ilmanvaihto ulkopuolisin iv-kanavin. Asuntoihin on tehty 1990-luvun saneerauksen yhteydessä uudet horminousut ja vaakavedot on sijoitettu eteistiloihin alakaton yläpuolelle. Näkymä sisäpihalta Hämeenkadun puoleista rakennusmassa kohden. 25
Asunnon ikkuna Hämeenkadulle päin (As D29). Liiketilan julkisivu (liiketila 6). Asunnon ikkuna Hämeenkadulle päin (As D29). Asuntojen ikkunoita ulkoapäin (As. D29). 26
KRONOLOGINEN TAULUKKO 1889 Tampereen kaupungin Kyttälän kaupunginosan asemakartta 1896 Tampereen kaupungin asemakartta 1896 Rakennuslupapiirustukset / Bruno Granholm 1921 Rakennuksen korottaminen yhdellä kerroksella 3-kerroksiseksi / lupapiirustukset K.F. Andersson 1936 Kaavamuutos 1936 Rakennusta ympäröivän tien madaltaminen ja rakennuksen kellarikerroksen muuttaminen maantasokerrokseksi. Ulkorakennuksen rakentaminen. 1939 Rakennus vaurioituu talvisodan pommituksissa. 1952 Varastotilojen rakentaminen pihan alle. Pesutupa ulkorakennukseen. Muutostöitä maantasokerroksessa Rautatienkadun puolella. 1966 Kaavamuutos 1978 Mainoslaite (Optiikka) 1980 Mainoslaite (Optiikka) 1981 Muutostöitä 2. kerroksen nurkan asunnoissa. 1985 Muutostöitä nurkan liiketilassa (Vikkula). 1996 Asemakaava 1996 Julkisivujen värityssuunnitelma 1996 Valomainos-muutos (Viking Line) 1996 Rakennuksen sisätilojen saneeraus 1997 Pihakannen rakentaminen 1997 Rasitekartta 1997 Rakennuksen peruskorjaus 2000 2. kerroksen nurkan asuntojen muuttaminen toimistoksi. 2001 Kaavamuutos 2001 Maanalainen asemakaava 2006 Muutostöitä nurkan liiketilassa (anniskeluravintola). 2006 Rakennus siirtyy nykyisen omistajan, Taitokaari Oy:n hallintaan. 27
28 YHTEENVETO
ARVOT Julkisivut Rakennus itsessään on arvokas säilynyt kokonaisuus 1900-luvun vaihteen kivirakentamisesta Tampereella. Vaikka rakennusta on korotettu 2-kerroksisesta 4-kerroksiseksi kahdessa vaiheessa, on kokonaisuus kuitenkin tyyliltään yhtenäinen ja edustaa aikakauttaan mainiosti. Rakennuksen monimuotoiset julkisivut ovat hyvin säilyneet. Rakennuksen liikekerroksen julkisivu on hyvin säilynyt kokonaisuus, vaikka ei sinällään edustakaan rakennuksen alkuperäistä tyyliä vaan omaa aikakauttaan. Pihan puolella julkisivu on ajalleen tyypillisesti yksinkertainen ja vaatimaton. Piha on nykyisellään käytössä pysäköintitilana eikä sillä ole sanottavaa arvoa oleskelutilana. Liiketilan ilmastointikanavointeja on tuotu pihajulkisivussa katolle ja näin on osaltaan onnistuttu säilyttämään sisätiloja raskailta ilmanvaihtohorminousuilta. Ilmastointihormit on toteutettu yhtenäisellä tavalla ja sovittaen värimaailmaltaan rakennuksen muuhun värimaailmaan. Sisätilat Rakennuksen sisätiloista porrashuoneet ovat säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan asunto-ovia ja porraskaiteita myöten. Asunnoissa ja liiketiloissa sen sijaan on tehty laajat saneeraukset 1990-luvulla. Näiden tilojen osalta säilyneitä asioita ovat lähinnä huonetilojen kattopinnat listoituksineen, sekä osittain hyvin säilynyt huonejako. Kiintokalusteita, uuneja tms ei ole säilynyt. Asuntojen eteisauloissa on alaslaskettu levykatto, jonka yläpuolelle on tehty taloteknisiä asennuksia. Märkätiloja on suurennettu alkuperäisestä merkittävästi, mutta tilat on pidetty pääosin alkuperäisillä paikoillaan. Liiketilassa on jo nykyisellään runsaasti taloteknisiä kanavointeja, jotka on tuotu pihajulkisivun pinnassa katolle ja osaltaan vaikuttavat sisätilan ilmeeseen. Lisäksi huonejakoa on muutettu alkuperäisestä 1930-luvun tyylistä purkamalla muurattuja väliseiniä ja lisäämällä tilaan asiakas-wc. SÄILYMISEN VARMISTAMINEN Asunnoissa D28 ja D29 tulisi jatkossakin pyrkiä säilyttämään mahdollisuuksien mukaan alkuperäisestä huonejaosta jäljellä olevat seinät ja oviaukot. Kattorakenne detaljeineen tulisi suojella tulevissa muutostöissä siten, että mahdolliset muutostyöt eivät rikkoisi säilyneitä kipsikoristeluja. Alkuperäiset asuntojen ulko-ovet ja mahdolliset muut, rakenteiden alta paljastuvat alkuperäiset rakennusosat tulisi säilyttää. Talotekniset järjestelmät tulisi jatkossa sijoittaa jo tehtyihin alaslaskuihin sekä hormeihin, näin varmistettaisiin huonetilojen arkkitehtuurin säilyminen. Liiketila 6:n sisätiloissa arvokkaita alkuperäisiä rakennusosia on lähinnä esiin otettu tiiliholvi. Myös Hämeenkadun puoleisen julkisivun ikkuna ja ovi sekä näiden yläpuolinen julkisivun kuparinen detaljointi ovat säilyttämisen arvoisia, vaikkakaan eivät edusta rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria vaan muutosvaiheen ajan tyyliä. 29
Julkisivumuutos vuodelta 1952, julkisivu Rautatienkadulle päin (TRA). Porrashuone D:n säilynyt porras porraskaiteineen. 30
LÄHDELUETTELO 31
Käytetyt kirjalliset lähteet: Rasila, Viljo 1984. Tampereen historia 2. Tampereen kaupunki. Voionmaa, Väinö 1932. Tampereen kaupungin historia. 3. osa, Tampereen historia itämaisesta sodasta suurlakon aikoihin. Tampereen kaupunki. Muut kirjalliset lähteet: RKY Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Museoviraston esitys Valtioneuvostolle valtakunnallisesti merkittävik- Käytetyt kuva-arkistot ja niiden lyhenteet: Arkkitehtitoimisto Neva Oy (AN) Kansallismuseon arkisto (KA) Tampere-seura (TS) Tampereen kaupunginarkisto (TA) Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan piirustusarkisto (TRA) Tampereen museoiden valokuva-arkisto (TM) Muu kirjallisuus: Jutikkala, Eino 1979. Tampereen historia 3. Tampereen kaupunki. Kataja, Tuuli & Lehtomäki, Kirsti 2004. Toralinna 1904-2004: täynnä elämäää. Tampere: Työväen keskusmuseo. Leskinen, M., Jaakola, J. & Tampereen kaupungin ympäristötoimi. Kaavoitusyksikkö 1998. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö. Metsäranta, Pinja 2010. Linnoista lähiöihin: rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa. Suomalaisen kirjallisuuden seura: Museovirasto. Neuvonen, Petri (toim.) 2006. Kerrostalot 1880-2000. Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustekniikan keskus-säätiö, Museovirasto, Helsinki. Standertskjöld, Elina 2006. Arkkitehtuurimme vuosikymmenet: 1900-1920. Suomen rakennustaiteen museo, Rakennustietosäätiö RTS, Helsinki. Valanto, S., Ilonen, J., Ijäs, T., Suomen rakennustaiteen museo & Alvar Aalto -museo 1984. Rautateiden arkkitehtuuri: asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo. Valanto, Sirkka 1982. Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto. 32
LIITEPIIRUSTUKSET 33