Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet
Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1
Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa 1991-1. Slovenian itsenäistymissota 1991 (75 kuollutta) 2. Kroatian itsenäistymissota 1991-1992 (21 000 kuollutta) 3. Bosnian sota 1992-1995 (>100 000 kuollutta) 4. Moldovan sota 1992 (>1300 kuollutta) 5. Abhasian sota 1992-1993 (>10 000 kuollutta) 6. Ensimmäinen Tshetshenian sota 1995-1995 (> 50 000 kuollutta) 7. Kosovon sota 1997-1999 (>3 000 kuollutta) 8. Toinen Tshetshenian sota 1999-2000 (>22 000 kuollutta) (Sissisota jatkuu) 9. Dagestanin sota 1999 (>2700 kuollutta) 10. Georgian sota 2008 (>700 kuollutta) = Pohjois-Atlantin Liiton jäsenvaltiot = Sotilaallisesti liittoutumattomat maat = Venäjän Federaatio Arabikevät SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 2
SISU SISU SISU SISU Miksi Puolustusvoimat? Lähialueen rauhan ajan maavoimat NORJA 10 000 sot 50 100 300 50 NATO-asevoimat AKT 1,4 milj RUOTSI sotilasta RES 2,8 milj sotilasta pl. USA ja 23 Kanada 000 sot 120 SUOMI 30 000 sot (350 000 sa) 75 000 sot (n 1 milj) RAKH VENÄJÄ 355 30 000 sot 170 500 0 48 SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 3 100 200 750 700 70 BALTIAN MAAT 800 1500 2600 800 600 250 Venäjän asevoimat AKT 0,8 milj sotilasta RES 2,0 milj sotilasta Suomen lähialueella n 120 000 Läntinen sotilaspiiri 7 Moottoroitua jalkaväkiprikaatia 2 Panssariprikaatia 2 Erikoisjoukkoprikaatia 1 Raketinheitinprikaati 3 Tykistöprikaatia 3 Maahanlaskudivisioonaa 1 Merijalkaväkiprikaatia Koulutuskeskukset
Globaalit turvallisuusuhkat SORTUVAT VALTIOT SOMALIAN MERIROSVOT PAKOLAISUUS JA MAAHANMUUTTO SIVILISAATIOIDEN VÄLISET KONFLIKTIT ILMASTON LÄMPENEMINEN MYRSKYT JA TULVAT VÄESTÖNKASVU PAKOLAISUUS JA MAAHANMUUTTO Miten vaikuttavat Suomeen? TERRORISMI ÄÄRI- NATIONALISMI ML YMPÄRISTÖ- ONGELMAT ITÄMEREN SAASTUMINEN JÄRJESTÄYTYNYT RIKOLLISUUS KONFLIKTIT JA SOTILAALLISEN VOIMAN KÄYTTÖ PAKOLAISUUS JA MAAHANMUUTTO JOUKKOTUHOASEIDEN LEVIÄMINEN JA KÄYTTÖUHKA SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 4
Puolustuksen ulottuvuudet YHTEISTEN ARVOJEN PUOLUSTAMINEN SUOMEN ETUJEN PUOLUSTAMINEN SUOMEN PUOLUSTAMINEN SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 5
Sotilaallisen puolustuksen uhkamallit Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, johon voi liittyä sotilaallisella voimalla uhkaaminen sekä sen rajoitettu käyttö Sotilaallisen voiman käyttö, joka voi olla strateginen isku strategisella iskulla alkava hyökkäys alueiden valtaamiseksi SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 6
Puolustusratkaisun suuntalinjat Kansallinen puolustuskyky Sotilaallinen liittoutumattomuus Yleinen asevelvollisuus Koko maan puolustaminen Kansainvälinen yhteistyö SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 7
Puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät 2. Muiden viranomaisten tukeminen 3. Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan 1. Suomen sotilaallinen puolustaminen YHDEN RAITEEN POLITIIKKA SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 8
Laki puolustusvoimista Asevelvollisuuslaki Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta Aluevalvontalaki Valmiuslaki Puolustustilalaki Laki puolustusvoimien virka-avusta poliisille Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta Säädös- ja sopimusperusteita KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET KANSAINVÄLINEN OIKEUS EU-LAINSÄÄDÄNTÖ SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 9
Sotilaallisen maanpuolustuksen toimijat ja johtosuhteet Eduskunta Valtioneuvosto Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta PuV UaV VaV Tasavallan presidentti Muut ministeriöt Kanslia- ja valmiuspäällikkökokoukset Puolustusministeriö Puolustusvoimain komentaja Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Keskusvirastot Rajavartiolaitos Pääesikunta Puolustusvoimat SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 10
Sotilaallisen maanpuolustuksen päätöksen teko Eduskunta Tasavallan presidentti Valtioneuvosto UTVA TPAK Puolustusministeriö SM 1. Sota ja rauha 2. Liikekannallepano 3. Poikkeusolojen lainsäädännön toimivaltuudet 4. Ylimääräinen palvelus tai varusmiesten palveluksen keskeyttäminen 5. Voimakeinojen käyttö muun kuin vihamielisen teon yhteydessä 6. Merkittävä sotilaskäskyasia 7. Rajajoukkojen puolustusvalmiuden merkittävä muutos ml. joukkojen liittäminen puolustusvoimiin Puolustusvoimain Komentaja + Pääesikunta SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 11
Viranomaisten välisen yhteistoiminnan tasot Puolustusministeriö Pääesikunta Pääesikunnan alaiset sotilaslaitokset ja muut hallintoyksiköt sekä Maanpuolustuskorkeakoulu Puolustushaaraesikunnat VALTAKUNNALLINEN Ministeriöt Keskusvirastot Laitokset Sotilasläänit Aluetoimistot Meripuolustusalueet Lennostot ALUEELLINEN Aluehallintovirastot (AVI) Elinkeino-, liikenne- ja Ympäristökeskukset (ELY) Joukko-osastot Sotilaslaitokset PAIKALLINEN Maakunnat, kunnat Poliisilaitokset, pelastuslaitokset ja sairaanhoitopiirit SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 12
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Valtion johtaminen Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Lähde: YETT 23.11.2006 SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 13
Puolustusvoimat n perusteet SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 14
Yhteiskunnan turvallisuustilanteet Poikkeusolot Valmiuslaki Puolustustilalaki Häiriötilanteet Lisäresurssit ja toimivaltuudet Normaaliolot Normaaliolojen säädökset ja voimavarat SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 15
Puolustusvoimien organisaatio - Johtamisrakenne Puolustusvoimain komentaja Pääesikunta Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat Maanpuolustuskorkeakoulu Pääesikunnan alaiset sotilaslaitokset ja Puolustushaarojen alueelliset johtoportaat muut hallintoyksiköt Puolustushaarojen paikalliset johtoportaat, joukko-osastot, sotilaslaitokset ja muut hallintoyksiköt SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 16
Maavoimat kartalla Pohjois-Suomen huoltorykmentti Länsi-Suomen huoltorykmentti Itä-Suomen huoltorykmentti Etelä-Suomen huoltorykmentti Jääkäriprikaati Lapin Ilmatorjuntarykmentti Pohjois-Suomen Sotilaslääni Kainuun Prikaati Pioneerirykmentti Tykistöprikaati Länsi-Suomen Sotilaslääni Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta Porin Prikaati Panssariprikaati Viestirykmentti Kaartin Jääkärirykmentti Hämeen Rykmentti Etelä-Suomen Sotilaslääni Itä-Suomen Sotilaslääni Pohjois-Karjalan Prikaati Maavoimien Esikunta Karjalan Prikaati Maasotakoulu Utin Jääkärirykmentti Reserviupseerikoulu SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 17
Ilmavoimat kartalla Lapin Lennosto Ilmavoimien Teknillinen Koulu Lentosotakoulu Karjalan Lennosto Satakunnan Lennosto Ilmavoimien Esikunta Ilmasotakoulu Ilmavoimien materiaalilaitos SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 18
Merivoimat kartalla Merivoimien Materiaalilaitos Merivoimien Tutkimuslaitos Merisotakoulu Merivoimien Esikunta Saaristomeren Meripuolustusalue Suomenlahden Meripuolustusalue Uudenmaan Prikaati SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 19
Suorituskyvyn muodostumisen osa-alueet Suorituskyky Käyttö- ja toimintaperiaatteet Materiaali Henkilöstö Suorituskykyvaatimukset ja tehtävät Maanpuolustustahto SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 20
Yhteinen suorituskyky Johtaminen Yhteinen tulenkäyttö Tiedustelu ja valvonta Puolustusvoimien suorituskyky Logistiikka Tukeutuminen Erikoisjoukot Informaatiosodankäynti SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 21
Johtamisjärjestelmä Tekninen rakenne Liityntäverkon laajennukset Ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmä Puolustusvoimien kiinteä viestintäverkko Yhteys muihin viranomaisiin Yhteydet kansainvälisiin operaatioihin Meripuolustuksen johtamisjärjestelmä Maapuolustuksen johtamisjärjestelmä SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 22
Tiedustelu- ja valvontajärjestelmä Kriisialueet Sotilaspoliittinen kehitys Lähialueen sotilaallinen tilanne Analyysi / arvio RAPORTOINTI Valtion johto Puolustusvoimien johto Aluevalvonta SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 23
Logistiikkajärjestelmä Yhteiskunta SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 24
Joukkorakenne Operatiiviset joukot Alueelliset joukot - puolustuksen painopiste - liikkuvat operaatiot - kauaskantoinen tuli - koko valtakunnan alue - muiden viranomaisten tukeminen - taistelu-, suojaus-, valvontaja tukitehtävät - tärkeiden alueiden pitäminen - operatiivisten joukkojen tukeminen - muiden viranomaisten tukeminen Strategisen iskun ennaltaehkäisyn joukot Strategisen iskun torjunnan joukot Alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen torjunnan joukot (max 350 000) SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 25
Maavoimien sodan ajan tehtävät ja joukkorakenne Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaaminen Maa-alueen valvonta Maitse suuntautuvien hyökkäysten hidastaminen ja kuluttaminen sekä valituilla alueilla torjuminen ja lyöminen MAAVOIMAT MAX. 240 000 Valmiusprikaatit 3 Jääkäriprikaatit 2 Mek. taisteluosastot 2 Moot. taisteluosastot 2 Helikopteripataljoona 1 Erikoisjääkäripataljoona 1 Jalkaväkiprikaatit 6 Erilliset pataljoonat / taisteluosastot 14 Maakuntakomppaniat 28 Paikallispuolustusyksiköitä Aselaji- ja huoltojoukot SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 26
Merivoimien sodan ajan tehtävät ja joukkorakenne Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaaminen Merialueen valvonta Merialueen koskemattomuuden ja meriyhteyksien turvaaminen Merialueelta tulevien hyökkäysten torjuminen MERIVOIMAT MAX. 28 000 Taisteluosastot (JOPO+ ohjusvene) 2 + 8 Miinantorjuntalaivueet 3 Miinalaivat 3 Miinalautat 3 Rannikkojääkäripataljoonat ja erilliset rannikkojääkäriyksiköt 2 + 6 Rannikko-ohjuskomppaniat 2 Meritorjuntaohjuspatterit 4 Päätukikohdat 2 Kiinteä ja liikkuva rannikkotykistö 12 + 4 SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 27
Ilmavoimien sodan ajan tehtävät ja joukkorakenne Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen suojaaminen Ilmatilan valvonta Ilmatilan koskemattomuuden turvaaminen Ilmoitse suuntautuvien hyökkäysten kuluttaminen ja torjunta ILMAVOIMAT MAX. 38 000 HORNET hävittäjälaivueet 3 HAWK koulutuslentolaivue 1 Tukilentolaivue 1 Päätukikohdat 6 SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 28
Puolustusvoimien henkilöstörakenne Palkattua henkilöstöä rauhan aikana on ~15 000 Siviilit 42% ~6300 Upseerit 19% ~2850 Erikoisupseerit 6% ~900 Aliupseerit 16% ~2400 Opistoupseerit 17% ~2550 Sodan aikana on palveluksessa noin 350 000 henkilöä Reserviläinen ~96% Ammattisotilas ~4% SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 29
Puolustusvoimat Puolustusvoimien toiminta SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 30
Muiden viranomaisten tukeminen Puolustusvoimien tavanomainen virka-apu ja siihen rinnastettavat velvoitteet: Virka-apu poliisille Osallistuminen pelastustoimintaan Virka-apu rajavartiolaitokselle Sotilasräjähteiden raivaaminen Meripelastustoiminta Ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelu Osallistuminen säteilyvalvontaan Virka-apu muille viranomaisille Työvoima-apu Puolustusvoimien tavanomaisesta poikkeava virka-apu Aseellinen virka-apu poliisille Sotilaallisten voimakeinojen käytön virka-apu poliisille Vaativa pelastustoiminta Osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 31
Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan Sotilaallisella kriisinhallinnalla tarkoitetaan sotilaallisin keinoin toteutettavaa rauhanturvaamista, sotilaallista väliintuloa ja muuta tilanteen hallintaa. Osallistumisesta päättää tasavallan presidentti, puolustusvoimat vastaa käytännön toimeenpanosta. Operaatioihin osallistutaan YK:lle, EU:lle ja Natolle ilmoitetun joukkorekisterin (noin 1000 henkilöä) mukaisilla kansallisen puolustuksen joukoilla SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 32
Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan NATO 158 EU 46 YK 199 Yhteensä: 403 BOSNIA ALTHEA: 9 2004 KOSOVO SOK: 20 1999 - LIBANON UNIFIL: 176 2012 LÄHI-ITÄ UNTSO: 15 1967 AFGANISTAN ISAF: 138 2002 - KASHMIR UNMOGIP: 6 1961 - LIBERIA UNMIL: 2 2003 - MALI EUTM: 10 2013 - UGANDA EUTM: 6 2010- SOMALIAN MERIALUE ATALANTA: 21 2008 - SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 33
Kriisin aste Valmiuden säätely Joukkojen perustaminen ja ryhmittäminen Materiaalin varastointi Johtamisvalmiuden kohottaminen Aluevalvonnan tehostaminen Materiaalisen valmiuden kohottaminen Valmiusrakentamisen käynnistäminen Kohteiden suojaaminen Joukkojen kotiuttaminen VALMIUS UHKA Aika SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 34
Painostuksen keinoja Energian saannilla kiristäminen Ulkomaankaupan vaikeuttaminen Joukkotuhoaseilla uhkaaminen Terrorismi Suuret sotaharjoitukset Alueloukkaukset Talouselämän sabotoiminen Laittoman maahantulon aiheuttaminen Aseellinen erikoisoperaatio Diplomatia Vaikuttaminen talouteen Informaatiosodankäynti Epäsymmetriset keinot Sotilaallisella voimalla uhkaaminen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 35
Painostuksen torjunta Voimannäyttöharjoitukset Kohteiden suojaaminen Väestönsuojelu Materiaalihankinnat Tiedottaminen Rajavalvonta ja -tarkastukset Maanpuolustustahto Logistiikka OSOITETAAN PUOLUSTUSKYKYÄ Yhteistoiminta, yleinen järjestys ja turvallisuus Meriyhteyksien turvaaminen ja säätely Diplomatia Vaikuttaminen talouteen Informaatiosodankäynti Epäsymmetriset keinot Sotilaallisella voimalla uhkaaminen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 36
Strategisen iskun kohteet ja hyökkääjän toimintatavat Rajoitetut maaoperaatiot Ilmavoimat ja ohjukset Ilmapuolustus Lentokentät Materiaalivarastot ja tärkeimmät joukot Erikoisjoukot Kauaskantoinen tykistö Informaatiosodankäynti Poliittinen ja sotilaallinen johto Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Satamat Meriliikenne Elektroninen vaikuttaminen Merivoimat SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 37
KOKO YHTEISKUNNAN VOIMAVARAT Sotilaallisen puolustamisen periaate Valvotaan Suojataan PUOLUSTUS- VOIMIEN YHTEISET SUORITUSKYVYT Torjutaan ja lyödään painopistesuunnassa Pidetään hallussa MAA-, MERI- JA ILMAPUOLUSTUKSEN SUORITUSKYVYT SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 38
Strategisen iskun torjunta Voimankäytön säännökset Toimivaltuudet Ilmapuolustus Kriisibudjetti Rajajoukot TVJ-järjestelmä Maapuolustus Materiaalihankinnat Yhteistoiminta Avun vastaanotto Informaatiosodankäynti Tiedottaminen Maanpuolustustahto Logistiikka Meriyhteyksien turvaaminen Suojataan kohteet ja logistiikka Estetään alueen käyttö Otetaan käyttöön lisäresursseja Torjutaan maahan tunkeutunut vihollinen Valmistaudutaan lisäperustamiseen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 39
Alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen torjunta Ilmapuolustus Puolustustilalaki Taistelunkestävyys Rajajoukot Avun vastaanotto Informaatiosodankäynti Yhteisoperaatiot Valmiusevakuoinnit Maapuolustus Kriisinsietokyky Suojelu ja ilmasuojelu Maanpuolustustahto Linnoittaminen Suojaväistöt Yhteiskunnan kaikki resurssit Meripuolustus Pidetään, suojataan Estetään pääsy Torjutaan, lyödään Kulutetaan, hidastetaan Aloitetaan rajoilta SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 40
Puolustusvoimat Muut SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 41
Kehitysnäkymät Yhteys muuhun yhteiskuntaan Verkostoavusteinen alueellinen puolustus Pienempi ja suorituskykyisempi joukkorakenne Motivoitunut ja osaava henkilöstö sekä suomalaiseen asevelvollisuuteen perustuva reservi Hyvätasoinen, tarvetta vastaava materiaali Kansainvälinen verkottuminen Pohjoismainen yhteistyö Nato-yhteensopivuus SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 43
KYSYTTÄVÄÄ? SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 44