YLÄ-SAVON TOISEN ASTEEN MAHIS-YHTEISTYÖVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

YLÄ-SAVON TOISEN ASTEEN MAHIS-YHTEISTYÖVERKOSTON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Tiia Mustoe Kehittämishakeraportti Kesäkuu 2008 Ammatillie opettajakorkeakoulu

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) Mustoe, Tiia KUVAILULEHTI 23.6.2008 Julkaisu laji Kehittämishakeraportti Sivumäärä 44 Julkaisu kieli Suomi Luottamuksellisuus Työ imi Salaie saakka Ylä-Savo toise astee MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämissuuitelma Koulutusohjelma Ammatillie opettajakorkeakoulu, opito-ohjaajakoulutus Työ ohjaaja(t) Virtae, Riitta Toimeksiataja(t) Tiivistelmä Kehittämishakkee tavoitteea oli laatia Ylä-Savo toise astee koulutukse MAHISyhteistyöverkosto kehittämissuuitelma. Suuitelma taustalla oli Opetusmiisteriö toimeksiatama ja Koulutukse arvioitieuvosto toteuttama toise astee koulutukse yhteistyö arvioiti, joka toteutettii keväällä 2006. Arvioii tehtävää oli tuottaa moipuolista arvioititietoa lukiokoulutukse ja ammatillise koulutukse yhteistyöstä opetukse järjestämisessä. Arvioii lähtökohtaa olivat yhteistyölle laisäädäössä ja se perusteluissa asetetut tavoitteet. Arvioiti toteutettii toimitatutkimukse sekä kehittävä työtutkimukse ja arvioii periaatteide mukaa. Arvioitiaieisto hakiassa käytettii Euroopa komissio hyväksymää Commo Quality Assurace Framework (COAF) mallia. Arvioitiprosessi jälkee yhteistyössä toimivie oppilaitoste tehtävää oli laatia yhteistyötoimia kehittämissuuitelma. Kehittämissuuitelma lähtökohtaa oli toimitaympäristöaalyysi, jossa tarkasteltii oppilaitoste yhteistyötä ja se kehittämistä erityisesti yhteistyö suuittelu ja johtamise, käytäö järjestelyje sekä tarpeide eakoii ja seuraa äkökulmista. Toimitaympäristöaalyysi pohjalta priorisoitii ja määriteltii kehittämistoimia tavoitteet. Lisäksi suuitelmassa tarkasteltii yleisesti yhteistyöverkosto kehittämistoimia päätöksetekoa, orgaisoitia sekä seurataa ja arvioitia. Kehittämistoimitoje ajoitusta, eri toimijoide vastuita ja tavoitteide seurataa tarkastellaa tuleva lukuvuode aikaa yhteistyössä oppilaitoste kassa. Ylä-Savo toise astee MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämissuuitelmassa tarkasteltii arvioiissa esille ousseita yhteistyötoimia kehittämise paiopistealueita. Suuitelma taustalla olivat sekä Koulutukse arvioitieuvosto laatima arvioitiraportti että yhteistyöverkosto laatima itsearvioiti ja se tuottamat tulokset. Arvioiissa ousseista kehittämiskohteista laaditut kehittämistoimia tavoitteet toimivat oppilaitoste yhteistyötoimia kehittämise suutaviivoia kohti joustavia ja moipuolisia koulutusohjelmia sekä laadukkaita koulutuspalveluja Ylä-Savossa. Avaisaat (asiasaat) toise astee koulutus, toise astee yhteistyö, koulutukse arvioiti, kehittämissuuitelma Muut tiedot

JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES DESCRIPTION 23.6.2008 Author(s) Mustoe, Tiia Type of Publicatio Developmet project report Pages 44 Laguage Fiish Cofidetial Title Util Developmet pla for Ylä-Savo's upper secodary level's co-operatio etwork MAHIS Degree Programme Jyväskylä Uiversity of Applied Scieces, Teacher Educatio College, Educatio i Guidace Cousellig Tutor(s) Virtae, Riitta Assiged by Abstract The goal of this developmet project was to create a developmet pla for Ylä-Savo's upper secodary educatio's co-operatio etwork MAHIS. The reaso behid the pla was a evaluatio of co-operatio i upper secodary educatio, which was ordered by the Miistry of Educatio ad executed by the Educatio Evaluatio Coucil. The evaluatio was coducted i the sprig of 2006. The purpose of the evaluatio was to produce multi-faceted evaluatio iformatio o co-operatio betwee high school educatio ad vocatioal educatio i orgaizig teachig. The startig poit of the evaluatio was the goals set o cooperatio i legislatio ad its justificatios. The evaluatio was executed accordig to the priciples of actio research, developig work study ad evaluatio. The evaluatio data was gathered through Commo Quality Assurace Framework (COAF) -model, approved by the Europea Commissio. After the evaluatio process, the schools i co-operatio were supposed to create a developmet pla for co-operatio activity. The startig poit for the developmet pla was a operatioal eviromet aalysis, which examied the co-operatio betwee schools ad the developmet of that co-operatio. These were examied especially from the poit of view of plaig ad maagig co-operatio, practical arragemets, as well as of predictig ad moitorig eeds. The goals for the developmet pla were prioritized ad determied based o the operatioal eviromet aalysis. I additio, the decisio-makig ad orgaizig, as well as follow-up ad evaluatio of the co-operatio etwork's developmet activity were examied i geeral. Developmet activities' timig, various actors' resposibilities, ad target follow-up will be examied durig the ext semester i co-operatio with differet schools. I the developmet pla of Ylä-Savo's upper secodary level's co-operatio etwork MAHIS, co-operatio developmet's goals ad areas of focus, which came up i the evaluatio, were examied. The startig poit of the pla was the evaluatio report composed by the Educatio Evaluatio Coucil, as well as the co-operatio etwork's self-evaluatio ad its results. The goals of the developmet activity, made of the developmet targets that came up i the evaluatio, fuctio as guidelies for schools' co-operatio activity. These guidelies lead towards flexible ad multi-faceted traiig programs, as well as quality educatio services i Ylä-Savo. Keywords upper secodary educatio, upper secodary level co-operatio, educatio evaluatio, developmet pla Miscellaeous

1 Sisällysluettelo... 1 1. Johdato... 2 2. Ylä-Savo toise astee MAHIS-yhteistyöverkosto... 4 3. Toimitatutkimus yhteistyöverkosto kehittämise välieeä... 7 3.1 Lähestymistapaa kehittävä työtutkimus...7 3.2 Toimitatutkimus prosessia...9 3.3 Toimitatutkimukse luotettavuudesta...10 4. Yhteistyöverkosto arvioii ja kehittämissuuitelma tavoitteet ja toteutus... 11 5. Yhteistyöverkosto kehittämissuuitelma... 14 5.1 Toimitaympäristöaalyysi...14 5.1.1 Suuittelu ja johtamie...14 5.1.2 Käytäö järjestelyt...18 5.1.3 Yhteistyö tarpeide eakoiti, seurata ja palaute...19 5.2 Kehittämiskohteide priorisoiti ja tavoitteide määrittämie...20 5.3 Kehittämistoimia vaiheet, ajoitus, eri toimijoide vastuut ja seurata...22 5.4 Päätökseteko ja orgaisoiti...22 5.5 Seurata ja arvioiti...23 6. Yhteeveto... 25 7. Lähteet... 27 8. Liitteet... 29 Liite 1. Lukio ja ammatillise koulutukse yhteistyö opetukse järjestämisessä. arvioitiaieisto...29 Liite 2. MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämissuuitelma...43

2 1. Johdato Lukiokoulutukse ja ammatillise koulutukse yhteistyötä o kehitetty tavoitteellisesti jo useita vuosia. Kehittämise lähtökohtaa ovat olleet sekä yksilöistä että yhteiskuasta esille ousseet tarpeet. Kasallisella tasolla yhteistyö keskeisiä tavoitteia o ollut tarjota toise astee opiskelijoille mahdollisuudet yksilöllisii valitoihi ja joustavii ja moipuolisii koulutusmahdollisuuksii sekä edistää kasalaiste tasaarvoa laadukkaide koulutuspalveluje saaissa. Toise astee koulutukse yhteistyö lähtökohtaa voidaa pitää uorisoastee koulutuskokeiluja. Niissä haettii erilaisia vaihtoehtoja koulutukse järjestämisee. Koulutuslaisäädäö uudistus vuoa 1998 velvoitti lukiolai (1998/629) ja lai ammatillisesta koulutuksesta (1998/630) mukaisesti toise astee koulutukse järjestäjät yhteistyöhö alueella toimivie muide toise astee oppilaitoste kassa. Säädöste taustalla oli ajatus edistää opiskelijoide mahdollisuuksia yksilöllisii valitoihi sekä joustavii ja moipuolisii koulutusohjelmii. (Mäesivu, Mäepää, Määttä, Volae, Kubb-Maie, Mehtäläie & Räisäe 2007, 17 19. ) Koulutukse ja tutkimukse kehittämissuuitelmassa vuosille 2003 2008 toise astee yhteistyötä o korostettu, sillä koulutukse järjestäjie yhteistyö ähdää laadukkaide ja moipuoliste koulutuspalveluje mahdollistajaa maa kaikissa osissa. Suuitelmassa koulutukse järjestäjie yhteistyötä o pidetty koulutukse laadu, saavutettavuude ja yksilöllisyyde tuottajaa. Lisäksi suuitelmassa o asetettu määrällie tavoite: ylioppilastutkio suorittajie määrä o ostettava 10 %: ammatillise perustutkio suorittajista. (Mäesivu ym. 2007, 19 20.) Ylä-Savo toise astee koulutukse järjestäjät käyistivät säädöste velvoittama yhteistyö vuoa 2002. Jo tätä ee oppilaitokset olivat toimieet yhteistyössä, mutta rahoitusjärjestelmä muutokset pakottivat yhteistyö kehittämisee. Aiemmat yhteistyökäytäöt eivät myöskää mahdollistaeet yhteistyö kaksisuutaisuutta. Vuoa 2002 yhteistyötoimitaa oli kehitetty ii, että toimita tavoitteellistettii ja käyistettii Ylä-Savo toise astee oppilaitoste MAHIS-yhteistyöverkosto. Verkosto esimmäisiä oppilaitoksia toimivat kaksi ammatillise koulutukse ja kaksi

3 lukiokoulutukse järjestäjää. Myöhemmi verkostoo liittyi kolme lukiokoulutukse järjestäjää. Opetusmiisteriö toimeksiaosta Koulutukse arvioitieuvosto käyisti lukio ja ammatillise koulutukse yhteistyö arvioii keväällä 2006. Arvioii kohteea olivat kaikki keskeää yhteistyötä tekevät lukiokoulutukse järjestäjät ja ammatillise koulutukse järjestäjät, joilla o ammatillisee perustutkitoo johtavaa koulutusta. Arvioiilla pyrittii tuottamaa tietoa lukiokoulutukse ja ammatillise koulutukse yhteistyökäytäöistä opetukse järjestämisessä. Arvioiti paiottui yhteistyö kasallisesti asetettuihi tavoitteisii ja kasalaiste oikeuksii saada tavoitteide mukaisia koulutuspalveluja. Arvioiista saaduista tuloksista ja kehittämishaasteista o tavoitteea laatia yhteistyötoimia kehittämise suuitelma. Suuitelma o tärkeä osa yhteistyöverkosto kehittymistä, sillä jotta arvioiista esille ousseita kehittämiskohteita voitaisii viedä suuitelmallisesti eteepäi, tarvitaa suuitelma kehittämistoimia tavoitteista, meetelmistä, toimia arvioiista sekä kehittämiskohteista vastuussa olevista toimijoista. MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämissuuitelma tavoitteea o tarkastella Koulutukse arvioitieuvosto tekemiä johtopäätöksiä yhteistyö kehittämiseksi ja itsearvioiista saatua tuloksia site, että yhteistyötoimita vastaisi etistä paremmi sekä koulutukse järjestäjie että opiskelijoide tavoitteisii.

4 2. Ylä-Savo toise astee MAHIS-yhteistyöverkosto Ylä-Savossa o vuodesta 2002 alkae toimiut tiivis ja moipuolie toise astee koulutukse yhteistyöverkosto, josta käytetää imitystä MAHIS. MAHISyhteistyöverkosto toimita perustuu yhteistyösopimuksee, joka ovat allekirjoittaeet Iisalme kaupuki, Kiuruvede kaupuki, Pielavede kuta, Sokajärve kuta, Vieremä kuta, Savo koulutuskutayhtymä ja Ylä-Savo koulutuskutayhtymä. Yhteistyöoppilaitoksia toimivat Iisalme lyseo ja aikuislukio, Kiuruvede lukio, Pielavede lukio, Sokajärve lukio, Vieremä lukio, Savo ammatti- ja aikuisopisto Iisalmessa toimivat oppilaitokset sekä Ylä-Savo ammattiopisto. MAHIS-yhteistyöverkosto keskeiseä tavoitteea o tarjota Ylä-Savossa opiskeleville uorille moipuolisia ja laadukkaita koulutuspalveluja. Useasta ylä-savolaisesta koulutukse järjestäjistä koostuva verkosto ataa mahdollisuude ammatillisessa koulutuksessa oleville opiskelijoille suorittaa lukio-opitoja ja lukio opiskelijoille ammatillisia opitoja. MAHIS-yhteistyöverkosto toimita vakiaistettii syksystä 2006 alkae. Kahde tutkio opitoja suorittaa tätä ykyä oi kaksisataa opiskelijaa, mikä o oi kymmee prosettia kaikista seudu toise astee opiskelijoista. Ammatillise ja lukiokoulutukse yhteistyötä koulutukse järjestämisessä ohjaavat viisi äkökulmaa: oma talousaluee koulutuksellise vahvuude kehittämie ja työelämä haasteisii vastaamie oppilaitoste voimavaroje yhdistämie kutie välise yhteistyö lisäämie opiskelija oppimis- ja opiskeluvalmiuksie moipuolistamie laki ammatillisista oppilaitoksista ja lukiolaki, jotka edellyttävät oppilaitoste välistä yhteistyötä sekä opetussuuitelmie valtakualliste perusteide määräykset yhteistyöstä (Mustoe 2006, 3.) Oppilaitoste yhteistoimita ähdää Ylä-Savossa oppilaitoste äkökulmaa laajemmalti; yhteistyö o osa aluee kehittämisstrategiaa. Yleissivistävä ja ammatillise koulutukse verkosto toimita tuottaa moipuolista osaamista, joka uskotaa hyödyttävä aluee elikeiopolitiikkaa. Yhteiskuta ja aluee ammattikorkeakoulut hyö-

5 tyvät siis oppilaitoste yhteistoimiasta ja se seurauksea toteutuvasta opiskelijoide opitoje moipuolistumisesta ja syvetymisestä. (Mustoe 2006, 3.) Oppilaitoste kaalta yhteistoimita vahvistaa verkostoitumista muide oppilaitoste kassa ja parataa koulutukse vetovoimaisuutta. Se merkitsee myös huomattavasti laajempaa valiaisuude tarjoamismahdollisuutta ilma, että jokaise oppilaitokse tarvitsee sitä eriksee lisätä omaa opetussuuitelmaasa. Oppilaitoste yhteistyötoimialla saadaa olemassa olevat koulutusresurssit tehokkaampaa käyttöö. (Mustoe 2006, 3.) Opiskelija äkökulmasta MAHIS-yhteistyöverkosto lisää opiskelija yksilöllisiä opito-ohjelma raketamismahdollisuuksia. Opiskelijalle tarjotaa mahdollisuus laajetaa ja moipuolistaa joko ammatillisia tai lukio-opitojaa. Se, että opiskelijalla o mahdollisuus tutustua toise oppilaitokse opitoihi ilma tutkitotavoitetta, a- vartaa opiskelijoide kokemusmaailmaa ja auttaa heitä jäsetämää tulevaisuudesuuitelmiaa. (Mustoe 2006, 3.) Nykyisessä koulutuslaisäädäössä lukiokoulutukse ja ammatillise koulutukse järjestäjille o säädetty velvoite olla yhteistyössä alueella toimivie muide koulutukse järjestäjie kassa. Säädöste lähtökohtaa o ataa oppilaitoksille verkostoitumise kautta mahdollisuus parataa palvelujaa ja tukea uorte yksilöllisiä koulutustarpeita. Vuodesta 2002 MAHIS-yhteistyötoimitaa o pyritty kehittämää laisäätäjä edellytyksii oppilaitoste yhteistyöstä. (Mustoe 2006, 3.) Oppilaitoste yhteistyöverkosto tavoitteea o ylläpitää ja kehittää yhteistyöverkostoa, jossa opiskelijalla o mahdollisuus: suorittaa ammatillie tutkito ja lukio oppimäärä sekä ylioppilastutkito eljässä vuodessa suorittaa lukio oppimäärä ja ylioppilastutkito sekä ammatillie tutkito eljässä vuodessa suorittaa ammatillie tutkito ja ylioppilastutkito kolmessa vuodessa suorittaa lähialoilla kaksi ammatillista tutkitoa eljässä vuodessa laajetaa ja syvetää opitoja toise oppilaitokse kursseilla turvata harviaisempie kurssie tarjota ja moipuolistaa opiskelumahdollisuuksia (MAHIS-yhteistyöverkosto sopimus 2006.)

6 MAHIS-yhteistyöverkosto toimia perusajatus o, että opiskelija voi valita opitoohjelmaasa vapaasti opitoja muide yhteistyöoppilaitoste opitotarjoasta. Opiskelija pääkoulua voi olla joko lukio tai ammatillie oppilaitos. Opiskelija voi suorittaa lukio ohella ammatillise perustutkio tai kirjoittaa ylioppilaaksi ammatillise koulutukse pohjalta. Hä voi suorittaa myös ammatillise perustutkio, lukio oppimäärä ja ylioppilastutkio tai tietyi edellytyksi suorittaa myös kaksi ammatillista tutkitoa. Opiskelu o järjestetty vaihtojaksojärjestelmä mukaisesti ii, että lukio ja kaikki yli 20 ammatillista koulutusalaa ovat opiskelijoide valittavissa. (MA- HIS-yhteistyöverkosto sopimus 2006.)

7 3. Toimitatutkimus yhteistyöverkosto kehittämise välieeä Tämä kehittämissuuitelma metodologisea viitekehykseä toimivat äkemykset toimitatutkimuksesta. Toimitatutkimus tuottaa tietoa käytäö kehittämiseksi ja se kohdistuu erityisesti sosiaalisee toimitaa ja se vuorovaikutuksee. Sillä tarkoitetaa todellisessa maailmassa tehtävää pieimuotoista itervetiota ja kyseise itervetio vaikutuste lähempää tutkimusta. Toimitatutkimus o siis tutkimusta, joka avulla pyritää ratkaisemaa erilaisia käytäö ogelmia, paratamaa sosiaalisia käytätöjä sekä ymmärtämää iitä etistä syvällisemmi. Määritelmäsä mukaisesti toimitatutkimus o tilateesee sidottua, osallistuvaa, yhteistyötä vaativaa ja itseää tarkkailevaa. (Metsämuuroe 2006, 102.) Toimitatutkimus voidaa jakaa viitee aalyysitasoo: yksilö, ryhmä, ryhmie väliset suhteet, orgaisaatio ja alueellie verkosto. MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämissuuitelma keskittyy orgaisaatio aalyysitasoo, jolla pyritää kehittämää verkosto toimitaa. Orgaisaatiotaso toimitatutkimuksessa pyritää avoimee dialogii ja määrittelemää se pohjalta pitkä aikaväli toimiallisia tavoitteita ja visioita tulevasta. (Heikkie 2006a, 18.) 3.1 Lähestymistapaa kehittävä työtutkimus Toimia tutkimukse suutauksista MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämissuuitelma pohjautuu kehittävä työtutkimukse äkökulmii. Kehittävä työtutkimus virisi 80-luvu alussa suomalaisea lähestymistapaa työ ja orgaisaatioide tutkimisee ja kehittämisee. Kehittävä työtutkimukse tausta o Vygotski, Leotjevi, Luria ja heidä seuraajiesa kehittelemä toimia teoria, jossa toimia käsite muodostaa liki yksilö ja yhteiskua välille. Site yksilö teot ja omiaisuudet ähdää kollektiivisessa toimitajärjestelmässä muodostuvia. Kehittävä työtutkimus voidaa luoehtia toimia teoria muodoksi ja sovellukseksi työtoimitoje tutkimuksee. Se o osallistuva lähestymistapa, jossa siihe osallistuvat muokkaavat ja aalysoivat omaa toimitaasa. Kehittävä työtutkimus ei tuota valmiita ratkaisuja ulkoapäi, vaa tuottaa työyhteisö sisällä välieitä ja malleja toimia kehittämisee. (Egeström 1995, 11 12.)

8 Toimitatutkimukse tapaa kehittävässä työtutkimuksessa aalysoidaa ja kehitetää käytätöjä yhdessä toimijoide kassa. Lähestymistapa korostaa kommuikaatiota ja sosiaalisia suhteita sekä paiottaa, että orgaisaatiot ovat muodostueet tuottaaksee jotai palvelua. Kehittävä työtutkimukse metodeilla pyritää tehostamaa tätä palvelua. Keskeiseä metodia toimii esimerkiksi toimitajärjestelmä rakeemalli. (Kuvio 1.) (Heikkie, Kotie & Häkkie 2006b, 62-63.) välieet tekijä kohde -> tulos sääöt yhteisö työjako Kuvio 1. Toimitajärjestelmä rakeemalli (Heikkie ym. 2006b, 62-63.) Toimitajärjestelmä rakeemalli avulla selvitetää yhdessä toimijoide kassa toimia kehittämiskohteita. Työ aalysoiissa käytetää lisäksi ekspasiivise oppimise sykliä, joka toimii myös kehittävä työtutkimukse vaihemallia. (Kuvio 2.) Mallissa aluksi arvioidaa toimitaa ja kuvataa ykytilae. Tämä jälkee saatua aieistoa käytetää pohdittaessa kehittämiskohteita ja iide tavoitteita sekä kehitetää uusia toimitamalleja, työvälieitä ja tapoja. Ku uusia meetelmiä sovelletaa käytätöö, avataa mahdollisuus toimia muutokselle. Molemmat mallit eivät määrittele, mite työ pitäisi tehdä, vaa muutokset ousevat työyhteisöstä. (Heikkie ym. 2006b, 63 66; Suojae 1992, 40 41.) Mallit mahdollistavat siis työyhteisö kehittymise omista lähtökohdistaa käsi.

9 Uude käytäö vakiiuttamie Vallitseva käytäö kyseealaistamie Uude malli käyttööotto Vallitseva käytäö aalyysi Uude ratkaisu mallittamie ja tutkimie Kuvio 2. Ekspasiivie oppimissykli (Heikkie ym. 2006b, 63 66.) 3.2 Toimitatutkimus prosessia Toimitatutkimus poikkeaa tavaomaisesta tutkimuksesta. Tutkimukse lähtökohtaa voi olla arkisessa toimiassa havaittu epäkohta, jota o tarvetta ryhtyä kehittämää. Tutkimus alkaa usei toimia reflektoivasta ajattelusta, mikä johtaa laajempii ja yleisimpii kysymyksii. Toimitatutkimus hahmotetaa usei sykliä, joho kuuluvat sekä uutta raketava, kostruoiva että toteutuee arvioiti, rekostruoiva vaihe. Sykli vaiheet vuorottelevat kehämäisesti: suuittelu, toimita, havaioiti ja reflektoiti. Kehittämistyö johtaa usei uude kehittelyy. Useat peräkkäiset syklit muodostavatki toimitatutkimukse spiraali, jossa toimita ja ajattelu liittyvät toisiisa peräkkäisiä suuittelu, toimia, havaioii, reflektio ja uudelleesuuittelu kehiä. (Heikkie, Rovio ja Kiilakoski 2006c, 78 82.) Heikkise ym. (2006c, 82 83) mukaa toimitatutkimukse taustalla o ajatus jatkuvasta edistyksestä, joka o läsimaise moderismi perusajatus. Jatkuva kehitykse idea o ollut valloilla aia 1700-luvulta saakka ja se ohjaa toimitaamme edellee. Samalla tulee kuiteki ottaa huomioo, että jatkuva kehitykse ja toimitatutkimukse aikaasaaokset ovat myös hävittäeet ja muuttaeet toimitatapoja ii, etteivät e aia ole olleet positiivisia. Toimitatutkimuksella ei siis aia saavuteta hyvää, vaa joskus se voi tuottaa toimia taso heiketymistä. Tämä tulisiki ottaa huomioo suuiteltaessa kehittämiskohteita ja iide toteutusmuotoja.

10 3.3 Toimitatutkimukse luotettavuudesta Tutkimukse luotettavuutta arvioidaa useimmite validiteeti ja reliabiliteeti käsitteillä. Validiteetilla tarkoitetaa tutkimusmeetelmä ja kohtee yhteesopivuutta ja reliabiliteetilla toistettavuutta. Toimitatutkimukse validiteeti tekee hakalaksi se, että tulkiat raketavat sosiaalista todellisuutta. O siis mahdotota tavoittaa sitä todellisuutta, joho väitteitä verrataa. Myös reliabiliteetti o mahdoto, sillä toimitatutkimuksella pyritää aia muutoksii, eikä iide välttämisee. Sama tulokse saavuttamie uusitamittauksilla o siis toimitatutkimukse periaatteide vastaista. (Heikkie & Syrjälä 2006, 147 148.) Heikkise ja Syrjälä (2006, 149) mukaa validiteeti käsite tulee korvata toimitatutkimuksessa validoii käsitteellä. Validoiilla tarkoitetaa prosessia, jossa ymmärrys maailmasta raketuu vähitelle. Taustalla o siis ajatus siitä, että ihimillie tieto maailmasta perustuu kiele välityksellä tapahtuvaa tulkitaa. Koska tulkita o sidoksissa aikaa ja paikkaa sekä kielee, jokaie tulkita voidaa tulkita uudellee. Totuus o äi olle jatkuvaa euvottelua, keskustelua ja dialogia. Suojase (1992, 46 54) mukaa toimitatutkimusta arvioitaessa tulee kiiittää huomioita se edustavuutee, yleistettävyytee sekä siitä saatavaa hyötyy ja tietoo. Heikkie ja Syrjälä (2006, 149) sitä vastoi paiottavat tutkimukse arvioiissa viittä periaatetta: historiallie jatkuvuus, reflektiivisyys, dialektisuus, toimivuus ja havahduttavuus.

11 4. Yhteistyöverkosto arvioii ja kehittämissuuitelma tavoitteet ja toteutus MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämistoimia käyisti Koulutukse arvioitieuvosto ja Opetusmiisteriö toise astee koulutukse arvioiti-projekti keväällä 2006. Opetusmiisteriö ja Koulutukse arvioitieuvosto tavoitteea oli kerätä moipuolista tietoa lukiokoulutukse ja ammatillise koulutukse yhteistyö järjestämisestä. Mäesivu ym. (2007, 21) mukaa arvioii lähtökohtaa olivat yhteistyölle laisäädäössä ja se perusteluissa asetetut tavoitteet, joista keskeisimmät olivat opiskelijoide mahdollisuus yksilöllisii valitoihi ja joustavii ja moipuolisii koulutusohjelmii sekä kasalaiste tasa-arvo laadukkaide koulutuspalveluje saaissa. Arvioiissa kiiitettii huomiota siihe, millaisia tavoitteita koulutukse järjestäjät ovat yhteistyölle asettaeet, kuika e o saavutettu ja mite e aiotaa tulevaisuudessa saavuttaa. Lisäksi arvioiissa paiotettii sitä, mite yhteistyö avulla kehitetää opetusta ja koulutuspalveluja, oppilaitoste osaamista sekä opetus- ja muide voimavaroje tarkoituksemukaista käyttöä. Arvioiilla pyrittii löytämää myös yhteistyössä oistumise edellytyksiä ja esteitä. Opetusmiisteriö toimeksiaossa arvioii tuli kattaa seuraavat sisällölliset alueet: yhteistyökäytäöt opetukse järjestämisessä, opetustarjota ja se toteutumie käytäössä, opiskelijoide toteutueet valiat, opitoje hyväksilukemie ja yhteistyö resursoiti. (Mäesivu ym. 2007, 21.) Lukiokoulutukse ja ammatillise koulutukse järjestäjiltä hakittava arvioitiaieisto laadia kehykseä toimi Euroopa komissio hyväksymä Commo Quality Assurace Framwork (COAF) malli (kuvio 3). Malli o tarkoitettu erityisesti laadu kehittämisee ja toimia paratamisee seuraa ja arvioii avulla. Mallissa o tärkeää, että arvioitavaa oleva orgaisaatio jäseet ja se eri sidosryhmät osallistuvat arvioitii. (Mäesivu ym. 2007, 23.)

12 Suuittelu - tavoitteet, johtamie - kasalliste tavoitteide kokretisoiti Palaute ja muutosprosessit -jatkuva paratamie -kehittämire Metodologia -laaduhallita -itsearvioiti -sidosryhmie rooli -motivoiti -ulkoie arvioiti Toimeepao -resurssit -yhteistyö -prosessit Seurata ja arvioiti -itsearvioiti -ulkoie arvioiti -sidosryhmie osallistumie Kuvio 3. CQAF-malli (Mäesivu ym. 2007, 23.) CQAF-malli pohjautuu jatkuva oppimise käsitteesee. Keskeistä mallille o se osa-alueet: suuittelu, toteutus sekä arvioiti- ja palautemeettelyt. Jokaiselle osaalueelle o määritelty laatukriteerit, joilla kiiitetää huomiota laadu kaalta keskeisii tekijöihi. Malli avulla voidaa kiiittää huomiota kriittisii kohtii sekä tuistaa vahvuudet ja paratamiskohteet. Mallii pohjautue Koulutukse arvioitieuvosto laati tiedokeruu meettelytavat, joilla pyrittii hakkimaa tietoa yhteistyö kulusta, tavoitteeasettelusta, suuittelusta, tuloksista ja muutosmekaismeista. (Mäesivu ym. 2007, 23 24.) Arvioiti toteutettii kehittävä arvioii periaatteide mukaa ja siiä paiotettii koulutukse järjestäjie aktiivista osallistumista, arvioii avoimuutta ja moitahoisuutta. Arvioiti toteutettii kolmivaiheisea. Yhteistyössä toimivie koulutukse järjestäjie tuli laatia yhteistyö toimiallie kuvaus ja koota määrällisiä tietoja Koulutukse arvioitieuvosto atama ohjeistukse mukaisesti. Toimita- ja tuloskuvauste tuli sisältää yleiskuvaus yhteistyö raketeesta, toimiasta ja se johtamisesta, toteutuksesta ja seuraasta, sekä määrällisiä tietoja kaksois-/kolmoistutkio ja muide opitoje suorittamisesta ja opiskelijamääristä. (Liite 1.) Toimita- ja tuloskuvauste jälkee koulutukse järjestäjie kokoama moitahoie arvioitiraati laati laadittuje kuvauste pohjalta yhteistyöverkosto toimia itsear-

13 vioii, jossa arvioitikohteittai määriteltii yhteistyö vahvuudet, paratamisalueet ja kriittiset kohdat. Raadissa oli osallisea koulutukse järjestäjie edustajia, oppilaitoste rehtoreita, opito-ohjaajia, opettajia sekä opiskelijoita ja heidä huoltajiaa. Arvioitiraadi kokoama itsearvioiti palautettii Koulutukse arvioitieuvostolle, joka aalysoi arvioitiaieistot laadittuje kriteerie mukaisesti. Ee lopullise arvioitiraporti valmistumista koulutukse järjestäjie edustajilla oli mahdollisuus ataa palautetta raportista. Lopullisee muotoosa arvioitiraportti laadittii syksyllä 2007. (Mäesivu ym. 2007.) Koulutukse arvioitieuvosto ohjeide mukaisesti laaditu itsearvioii jälkee o laadittava yhteistyötoimia kehittämissuuitelma. Suuitelma tavoitteea o paeutua erityisesti arvioiissa esille ousseide yhteistyötoimia paratamisalueisii sekä kriittisii kohtii. Suuitelma tulee sisältää yhteistyö toimitaympäristöaalyysi, jossa tulee tarkastella suuittelu ja johtamise, käytäö järjestelyje sekä seuraa ja arvioii äkökulmia. Lisäksi suuitelmassa o määriteltävä kehittämistoimia tavoitteet, aikataulu, vastuut, päätökseteko ja orgaisoiti sekä se palaute ja seurata. Yhteistyöverkosto kehittämissuuitelma laadita aloitettii yhteistyössä kaikkie verkostoo kuuluvie oppilaitoste kassa. Kehittämissuuitelma suuittelusta ja laadiasta vastasi MAHIS-työryhmä, joka koostuu oppilaitoste opito-ohjaajista tai muista oppilaitoste määräämistä hekilöistä sekä yhteistyöverkosto koordiaattorista. Lukuvuosie 2006 2007 ja 2007 2008 aikaa arvioiista esille ousseita kehittämiskohteita pyrittii tarkastelemaa CQAF-malli mukaisesti työryhmä kokouksissa ja pohtimaa iitä yhteisesti eri oppilaitoste äkökulmista. Muutamaa kehittämiskohdetta pyrittii lukuvuosie aikaa tarkastelemaa laajemmiki, mutta koska kehittämistoimita ei ollut suuitelmallista ja vastuutettua, yritykset toimia kehittämiseksi epäoistuivat. Tästä syystä päädyttii laatimaa kattava toimia kehittämissuuitelma, jossa priorisoidaa ja määritetää kehittämistoimia tavoitteet. Lisäksi suuitelmassa tarkastellaa yleisesti yhteistyöverkosto kehittämistoimia päätöksetekoa, orgaisoitia sekä toimia seurataa ja arvioitia. Kehittämistoimitoje ajoitusta, eri toimijoide vastuita ja tavoitteide seurataa tarkastellaa yhteisesti vielä tuleva lukuvuode aikaa. Systemaattise suuitelma tavoitteea o saada oppilaitokset sitoutumaa toimia kehittämisee ja reflektoimaa tehokkaammi omaa toimitaasa.

14 5. Yhteistyöverkosto kehittämissuuitelma Yhteistyöverkosto kehittämissuuitelmassa tarkastellaa yhteistyötoimia kehittämiskohteita Koulutukse arvioitieuvosto atamie ohjeide mukaisesti. Koulutukse arvioitieuvosto mukaa koulutukse järjestäjie yhteistyö toimitamallie kehittämissuuitelmissa tulee käsitellä seuraavat asiat: 1) toimitaympäristöaalyysi 2) kehittämiskohteide priorisoiti ja tavoitteide määrittämie 3) kehittämistoimia vaiheet, ajoitus, eri toimijoide vastuut ja seurata 4) päätökseteko ja orgaisoiti 5) seurata ja arvioiti (Mäesivu 2007, 140.) MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämissuuitelma lähtökohtaa toimii toimitaympäristöaalyysi, jossa paeudutaa erityisesti yhteistyö suuittelu ja johtamise, käytäö järjestelyje sekä tarpeide eakoii ja seuraa äkökulmii. Toimitaympäristöaalyysi pohjalta priorisoidaa ja määritetää kehittämistoimia tavoitteet sekä pohditaa yleisesti kehittämistoimia päätöksetekoa, orgaisoitia ja seurataa. Käytäö suuitelma tavoitteide ajoituksesta, vastuusta ja iide seuraasta ja arvioiista laaditaa yhteistyössä oppilaitoste kassa tuleva lukuvuode aikaa. 5.1 Toimitaympäristöaalyysi 5.1.1 Suuittelu ja johtamie Opetussuuitelmie kehittämie Keskeie suuittelu ja johtamise kehittämiskohde o opetussuuitelmie kehittämie. Opitoje hyväksilukumahdollisuudet ammatillisissa aieissa ovat vähäiset, vaikka perustutkitoje ammatillisissa opioissa o vastaavalaisia opitokokoaisuuksia lukio opetussuuitelmaa verrattua. Koska mm. Opetusmiisteriö (2004, 10) mukaa Koulutukse ja tutkimukse kehittämissuuitelmassa vuosille 2003 2008 keskeiseä kehittämiskohteea o opitoje tuistamise ja tuustamise kehittämie jokaisella kouluasteella, opetussuuitelmia tulisi pyrkiä tarkastelemaa

15 osaamise tuistamise ja tuustamise äkökulmista ja kirjaamaa mahdolliset hyväksiluettavat opiot/kurssit. Näi vältyttäisii päällekkäisyyksiltä ja opiskelija voisi valitasa mukaa opiskella tietyt kurssit/opiot joko lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. (Mustoe 2006, 18.) Sekä lukio että ammatillise perustutkio opetussuuitelmissa o useita valtakuallisii opetussuuitelmii kirjaamattomia opitoje eteemisesteitä. Tämä hidastaa turhaa opiskelija opitoje eteemistä ja tutkitoo valmistumista. Tästä syystä opetussuuitelmista pitäisi myös pyrkiä karsimaa turhat kurssie/opitoje eteemisesteet, jotka eivät ole valtakualliste opetussuuitelmie mukaisia. Koska opiskelija suorittaessaa kahde oppilaitokse opitoja, ei pysty valitsemaa kursseja/opitoja umero- tai eteemisjärjestyksessä, eteemisesteide poistamie o tärkeää. Opettajie tulisi opetuksessaa huomioida etistä paremmi eri tiedoi ja taidoi varustetut opiskelijat. (Mustoe 2006, 18; Mäesivu ym. 2007, 61.) Yhteistyötoimia järjestämie vaihtojaksojärjestelmä mukaisesti vaatii opitoje huolellista jaksottelua. Koko MAHIS-yhteistyöverkosto toimia aikaa opitoje jaksottelu, erityisesti joissaki ammatillisissa perustutkioissa o osoittautuut merkittäväksi haasteeksi. Jotta oppilaitoste välie yhteistyö voisi toimia ja opiskelija saisi tarvittavat opiot suoritettua sovitussa aikataulussa, opetussuuitelmie jaksotteluu tulisi paeutua etistä paremmi. Erityisesti tämä koskee ammatillisia perustutkitoja, joissa o usea opitoviiko mittaisia opitokokoaisuuksia. Nämä opitokokoaisuudet tulisi pyrkiä pilkkomaa pieempii osakokoaisuuksii, mielellää jopa ii, että opiskelija o mahdollista suorittaa yksittäisiä opitoviikkoja. Tämä edesauttaisi opiskelija opitoje kokoamista ja suoritustietoje seurataa. (Mustoe 2006, 17.) Oppilaitoste työjärjestykset ovat yksi keskeie yhteistyötoimia oistumise edellytys. Tämä vuoksi oppilaitoste tulisi etistä tiiviimmi tarkastella työjärjestyksiä ja iihi liittyviä mahdollisia ogelmakohtia. Oppilaitosyhteistyöhö liitetyt egatiiviset äkemykset johtuvat osittai myös siitä, etteivät aiemmat työjärjestyskäytäöt sovi oppilaitosyhteistyöhö. Koska työjärjestyksiä ei ole tarkasteltu yhteistyö äkökulmasta, työjärjestyste laatimie voi olla ogelmallista. Tästä johtue jokaise oppilaitokse tulisi tarkastella työjärjestyskäytätöjää ja ottaa etistä paremmi huomioo oppilaitosyhteistyö ja se vaatimat periaatteet. Laajamittaie toimia

tarkastelu edesauttaisi myös opitoje jaksottelu hakaluuksia erityisesti ammatillisella puolella. (Mustoe 2006, 17.) 16 Erilaiset opiskelu- ja oppimistavat ovat tulleet osaksi opetukse arkea. Myös opetussuuitelmie tulisi ottaa huomioo etistä eemmä erilaiset tavat oppia ja omaksua tietoa. Etä- ja verkko-opiskelumahdollisuuksia tulisi kehittää ja tarjota osaa lähiopetusta. Itä-Suome oppimisverkosto, ISOverstaa kurssitarjotaa olisi hyödyettävä ja tarjottava opiskelijoille mahdollisuuksia suorittaa valitsemiaa opitoja itseäisesti verkossa. (Mustoe 2006, 18; Mäesivu ym. 2007, 61.) Yksilöllisempie ja joustavampie opiskelu- ja oppimismuotoje kehittämie Ammatilliste oppilaitoste etä- ja itseäiset opiskelumahdollisuudet ovat lukioo verrattua pieet. Tästä syystä myös ammatillise puole opitoja tulisi laatia ii, että e olisivat suoritettavissa itseäisesti mm. verkossa opiskelle. Verkko-opitoja mahdollistavia toimijoita tulisi hyödytää tehokkaammi ja pyrkiä laatimaa opiskelijoille etistä laajemmat mahdollisuudet suorittaa opitoja joustavasti omie tavoitteide ja aikataulu mukaisesti. (Mäesivu ym. 2007, 113.) Opiskelijoide opitosuuitelmissa tulisi pyrkiä mahdollisimma avoimee ja joustavaa käytätöö. Opiskelijoide tulisi saada mahdollisuus suorittaa opitojaa ii, että he voisivat siirtyä jaksoittai eri tutkio ja/tai oppilaitokse opitoihi. Myös työssäoppimie ja se suorittamise ajakohdat tulisi mahdollistaa ii joustaviksi, että opiskelijalla olisi mahdollisuus suorittaa työssäoppimista yksilöllisiä aikoia. (Mustoe 2006, 18.) Oppilaitoste tulisi pyrkiä huomioimaa etistä paremmi erilaisia opiskelijoide opitopolkuja ja suuitelmia. Tavaomaiste MAHIS-tutkitoyhdistelmie lisäksi opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus suorittaa tutkitoja omie tavoitteidesa mukaisesti. Kolmoistutkitoje lisäksi opiskelijat voisivat suorittaa esim. kaksi ammatillista perustutkitoa sekä lukio oppimäärä ja ylioppilastutkito. Joustavuus ja opitoje hekilökohtaistamie ovat avaiasemassa. (Mustoe 2006, 18; Mäesivu ym. 2007, 108.)

Aseeilmapiiri kehittämie ja yhteistyöverkosto yhteisii käytäteisii sitouttamie 17 MAHIS-yhteistyöverkosto tulisi pyrkiä luomaa myöteistä aseetta sekä opettajie että opiskelijoide keskuudessa. Myöteie asee ja suhtautumie tavaomaisesta opiskelusta poikkeavaa opiskeluu sitouttaisi etistä vahvemmi oppilaitoste yhteisii periaatteisii ja käytäteisii. Tämä vuoksi myöteise asetee kehittämie o tärkeää ja siihe tulisi jokaisessa oppilaitoksessa paostaa ykyistä eemmä. Mäesivu ym. (2007, 110) mukaa toise astee hekilöstö vaihto- ja tutustumisjaksot toisii oppilaitoksii sekä yhteiset pedagogiset hakkeet ja toisilta oppimise mahdollisuudet karsisivat turhia eakkoluuloja oppilaitoste välillä. Lukioide yhteise kurssitarjoa kehittämie Kaikilla lukioilla ei ole mahdollisuuksia laajaa ja moipuolisee kurssitarjottimee. Lukioide osittai yhteie kurssitarjota parataisiki huomattavasti oppilaitokse kurssitarjottime voimavaroja ja resursseja. Yhteisellä kurssitarjottimella lukiot voisivat mahdollistaa erikoisempie kurssie tarjoa mm. kielte osalta. Tällöi opetushekilöstö toimisi vai yhdessä lukiossa ja muut lukiot saisivat opetukse virtuaalisesti. Kursseja voitaisii toteuttaa äi pieilläki opiskelijamäärillä ja kaikilla lukiolaisilla olisi yhdemukaiset mahdollisuudet suorittaa erikoisempia kursseja. (Mäesivu ym. 2007, 108.) Yhteistyö laajetamie esim. eri kouluasteide oppilaitoksii MAHIS-yhteistyöverkosto toimita keskittyy tällä hetkellä lähes pelkästää toise astee koulutukse väliseksi yhteistyöksi. Ylä-Savossa toimiva ammattikorkeakoulu kassa olisi kuiteki tärkeä sopia myös yhteistyömuodoista, sillä o oletettavaa, että suuri osa MAHIS-yhteistyöverkostossa opiskelleista hakeutuu jatko-opitoihi. Aluee elivoimaisuude kehittämiseksi sekä työvoima turvaamiseksi olisiki tärkeää, että toise ja korkea-astee oppilaitokset toimisivat yhteistyössä ja sopisivat esim. mahdollisista opitoje hyväksiluvuista jatko-opitoihi siirryttäessä tai tutustumisjaksoista korkeakoulu opitoihi. (Mustoe 2006, 15.)

18 5.1.2 Käytäö järjestelyt Opiskelijatietojärjestelmie kehittämie Tiedosiirto o oleaie osa oppilaitoste yhteistyökäytätöjä. Käytätöje toimivuude kaalta tiedosiirtoa varte tarvitaa yhdemukaiset käytäöt sekä sitä tukevat tiedosiirtojärjestelmät. Oppilaitoste tiedokulu perusperiaatteea tulisi olla se, että opiskelijoide asiassa tieto oppilaitoksesta toisee kulkee riittavä opeasti ja tehokkaasti. Tällöi tarvittaisii yhteistyöverkosto yhteie opiskelijatietojärjestelmä, josta sekä ohjaushekilöstö että opiskelijat äkisivät molempie tutkitoje suoritustiedot välittömästi aetu arvioii jälkee. Opiskelijalla avautuisi äi mahdollisuus olla tietoie omista suorituksistaa reaaliajassa sekä saada tarvittavaa tietoa opitoihi liittyvie valitoje tueksi. Tämä kehittäisi opiskelija itseohjautuvuutta ja parataisi häe opiskelujesa suuitelmallisuutta. (Mustoe 2006, 18; Mäesivu ym. 2007, 68.) Tiedokulu paratamie erityisesti opiskelijahuollollisissa asioissa Oppilaitosyhteistyössä o tärkeää, että opiskelijoihi liittyvissä asioissa tieto oppilaitoksesta toisee kulkee reaaliajassa. Erityisesti oppilaitokse ohjaushekilöstö olisi saatava tieto riittävä ajoissa esimerkiksi poissaoloista. Site voitaisii puuttua mahdollisii opitoje ogelmii ajoissa. Myös opiskelijahuoltopalaverit yhdessä kahde oppilaitokse opiskelijahuoltohekilöstö välillä tietyi väliajoi parataisivat tiedo siirtoa opiskelijoide opiskelijahuollollisissa asioissa. Näi voitaisii ealtaehkäistä mahdollista opitoje keskeyttämistä. (Mustoe 2006, 19 ;Mäesivu ym. 2007, 108.) Työmäärä ja vastuu jakamie MAHIS-yhteistyöverkosto o tuout jokaisee oppilaitoksee huomattava lisätyömäärä, mikä äkyy erityisesti rehtori ja opito-ohjaaja työssä. Verkosto yhteisestä koordiaattorista huolimatta suuittelu ja opito-ohjaukse tarve o lisäätyyt oppilaitostasolla. Työmäärä tasoittamiseksi oppilaitoste sisällä tulisi pohtia työjakoa sekä vastuita, jotta yhteistyötoimia järjestelyt ja kehittämie eivät ole vai

rehtori ja opito-ohjaaja vastuulla. Mm. ryhmäohjaajie ja muu opetushekilöstö ammattitaitoa tulisi hyödytää etistä eemmä. (Mäesivu ym. 2007, 108.) 19 Yhteisistä opiskelija opiskeluu ja opetuksee liittyvistä käytäteistä sopimie Jo MAHIS-yhteistyö alkuajoista lähtie oppilaitokset ovat sopieet opiskelija äkökulmasta keskeisistä käytäteistä ja ohjeista. Mm. opiskelijoide ruokailu, koulumatkat, terveydehoito, opiskelumateriaalie hakita ja opitoihi ilmoittautumie o kirjattu MAHIS-opito-oppaasee kaikkie tiedoksi. Muissa asioissa o sovittu toimittavat talo tavalla periaatteella. Tämä aiheuttaa kuiteki se, että opiskelijat ovat eri oppilaitoksissa opiskellessaa hyvi eriarvoisessa asemassa mm. arvosaoje korottamise taikka poissaoloje kirjaamise suhtee. Opiskelija saattaa siis lukuvuode aikaa olla eri oppilaitoksissa opiskellessaa erilaiste säätöje ja ohjeide alaisea. Erilaiset sääöt ja käytäöt aiheuttavat turhaa epäselvyyttä, joka hämmetää opiskelijoita. Tästä johtue oppilaitoste olisi tärkeä sopia yhteiset sääöt ja ohjeet kaikista opiskelija opiskeluu liittyvistä asioista. Yhteiset pelisääöt mahdollistaisivat se, että kaikki MAHIS-yhteistyöverkosto opiskelijat olisivat samoje oikeuksie ja velvollisuuksie alaisia riippumatta siitä, missä oppilaitoksessa opiskelija kulloiki opiskelee. (Mustoe 2006, 17; Mäesivu ym. 2007, 109.) 5.1.3 Yhteistyö tarpeide eakoiti, seurata ja palaute Opiskelijoilta ja muilta yhteistyöverkosto toimijoilta o kerätty palautetta toimia kehittämiseksi. Opiskelijoilta kerättäviä palautemeetelmiä ja iistä saatua palautetietoa tulisi kuiteki kehittää ja hyödytää etistä paremmi. Myös palauttee mukaisii kehittämiskohteisii tulisi puuttua opeammi. Opiskelijoilta tulisi kerätä palautetta systemaattisesti vähitää kaksi kertaa vuodessa ja site, että se tapahtuisi esimerkiksi sähköiseä. Lisäksi saatuu palautteesee pitäisi reagoida välittömästi ja pyrkiä korjaamaa mahdolliset kehittämiskohteet. Saatua palautetta tulisi käsitellä jokaisessa oppilaitoksessa site, että rehtorit, opito-ohjaajat, opettajat ja opiskelijoide edustajat olisivat läsä. Myös koulutukse järjestäjille tulisi ataa tietoa palauttee tuloksista ja se pohjalta tehdyistä kehittämistoimepiteistä. (Mustoe 2006, 19; Mäesivu ym. 2007, 69 71, 113.)

20 Laajat ja systemaattiset palautteet atavat kattavaa tietoa yhteistyötoimia kehittämiseksi. Tästä syystä systemaattista ja yhteistä palautejärjestelmää pitäisi pyrkiä kehittämää sekä luotava siitä helposti saatavissa oleva. Kahde tutkio suorittajie työllistymie tai jatko-opitoihi hakeutumie ovat asioita, joista olisi hyvä saada tietoa yhteistyötoimia kehittämiseksi. (Mustoe 2006, 19 20.) 5.2 Kehittämiskohteide priorisoiti ja tavoitteide määrittämie Oppilaitoste yhteistyösopimus ohjaa yhteistyöverkosto tavoitteita ja toimitaa. Asetetut tavoitteet ovat hyvi pitkälti laadullisia tavoitteita, joide mukaa pyritää tarjoamaa opiskelijoille erilaisia mahdollisuuksia suorittaa eri tutkitoje opitoja. Lisäksi tavoitteea o laajetaa ja syvetää opitoja toise oppilaitokse kursseilla sekä turvata harviaisempie kurssie tarjota. MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämistoimia tavoitteet voidaa priorisoida ja määritellä toimitaympäristöaalyysista, jossa o hyödyetty itsearvioii ja Koulutukse arvioitieuvosto arvioitiraporti tuloksia. (Mäesivu ym. 2007.) (Taulukko 1.)

21 Toimitaympäristö suuittelu ja johtamise osa-aluee tavoitteet: opetussuuitelmie kehittämie etistä yksilöllisempie ja joustavimpie opiskelu- ja oppimismuotoje kehittämie aseeilmapiiri kehittämie ja yhteistyöverkosto yhteisii käytäteisii sitouttamie lukioide yhteise kurssitarjoa kehittämie yhteistyö laajetamie esim. eri kouluasteide oppilaitoksii Toimitaympäristö käytäö järjestelyihi liittyvät tavoitteet: opiskelijatietojärjestelmie kehittämie tiedokulu paratamie, erityisesti opiskelijahuollollisissa asioissa työmäärä ja vastuu jakamie yhteisistä opiskelija opiskeluu ja opetuksee liittyvistä käytäteistä sopimie Yhteistyö tarpeide eakoii, seuraa ja palauteprosessie tavoitteet: palauttee hakitameetelmie kehittämie palauttee parempi hyödytämie palauttee selkeämpi tiedottamie eri toimijoille yhteistyöverkosto vaikuttavuude arvioii laatimie Taulukko 1. MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämistoimia tavoitteet Esisijaiset kehittämiskohteet ja iide tavoitteet ousevat yhteistyö käytäö järjestelyihi liittyvistä asioista. Tällä hetkellä opiskelijat ovat moe käytäö opiskeluu ja opetuksee liittyvissä asioissa eriarvoisessa asemassa oppilaitoksesta riippue, jote yhdemukaiset käytäteet tulisi sopia mahdollisimma pia. Myös tiedokulu ja tietoje siirtämise kehittämie vaikuttavat ii paljo yhteistyö sujuvuutee ja opiskelijoide opiskeluu, että siihe tulisi laatia yhdemukaiset käytäteet. Lisäksi työtehtävie selkeämpi vastuuttamie helpottaisi yhteistyö sujuvuutta, jotta vältyttäisii päällekkäisiltä toimioilta sekä eri tilateide aiheuttamista epäselvyyksistä. Käytäö järjestelyje kehittämise jälkee o mahdollista paeutua suuittelu ja johtamise kehittämiskohteisii ja se tavoitteisii. Suuittelu ja johtamise kehit-

22 tämiskohteet ovat kohteita, joide kehittämie tapahtuu piei askeli ja jossa oppilaitokse johto o merkittävässä roolissa. Tästä syystä tavoitteide saavuttamise aikataulu o oltava tarpeeksi väljä, jotta kehittämiskohteet tulevat todella osaksi oppilaitokse arkea ja toimitatapoja. Myös palautetiedo systemaattisempi jäsetely o tärkeä laatia hyvi suuitelle ja hyödytää siiä aiemmi saatuja kokemuksia. Määrällisiä tavoitteita yhteistyöverkosto toimialle ei ole aiemmi asetettu. Koulutukse kehittämissuuitelmassa vuosille 2003 2008 o asetettu 10 %: lukioopitoje ja ammatillise perustutkio samaaikaisesti suorittamisesta. Tätä prosettilukua voitaisii pitää myös yhteistyöverkosto tavoitteea site, että 10%:a ikäluokastaa tulee osallistumaa MAHIS-yhteistyöverkosto tarjoamii opiskelumahdollisuuksii joko site, että opiskelija suorittaa kaksois-/kolmoistutkio taikka osa toise tutkio/oppilaitokse opioista. 5.3 Kehittämistoimia vaiheet, ajoitus, eri toimijoide vastuut ja seurata Yhteistyöverkosto kehittämistoimia käytäö suuitelma laaditaa liittee 2. mukaisesti. Suuitelmassa tarkastellaa kuki kehittämistoimia tavoittee ajoitusta, toimijoita, vastuutahoja sekä se seurataa ja arvioitia. Koska käytäö suuitelma liittyy keskeisesti oppilaitoste jokapäiväisee toimitaa, suuitelmaa tullaa vielä tarkastelemaa tuleva lukuvuode aikaa oppilaitoste rehtoreide, opito-ohjaajie sekä muu opetushekilöstö kokootumisissa. Tavoitteea o täyttää liittee 2. taulukko kuki kehittämistoimia tavoittee osalta ja site tehdä kehittämistoimiasta suuitelmallista ja vastuutettua. 5.4 Päätökseteko ja orgaisoiti Ylä-Savo toise astee oppilaitoste ylläpitäjät ovat sopieet sopimuksi yhteistyöstä. Yhteistyö kehittämisestä ja kustauste jakamisesta päättää johtoryhmä, joho kuuluvat oppilaitoste rehtorit. Johtoryhmä tekee esityksiä koulutukse järjestäjille hakkee laajetamisesta ja muista asioista, joihi sillä itsellää ei ole toimivaltaa. Yhteistyö käytäö toimiasta vastaa työryhmä, joho kuuluvat oppilaitoste opito-ohjaajat tai muut oppilaitoste valitsemat edustajat sekä yhteistyö koordiaat-

tori. Työryhmä valmistelee johtoryhmässä päätettävät asiat ja tekee esityksiä toimia kehittämisestä. (Kuvio 4.) 23 Koulutukse järjestäjä Johtoryhmä Työryhmä ja koordiaattori Kuvio 4. Yhteistyöverkosto halliollie orgaisaatio Kehittämissuuitelma hyväksyy MAHIS-johtoryhmä, joka tarvittaessa pyytää päätökse koulutukse järjestäjältä. MAHIS-johtoryhmä päättää suuitelma kehittämiskohteide vaiheista, aikatauluista ja vastuista. Johtoryhmä imeää tarvittaessa vastuuhekilöt, jotka vastaavat tiety kehittämiskohtee toteutuksesta ja seuraasta. Koordiaattori vastaa kehittämissuuitelma laadiasta ja se päivittämisestä sekä oppilaitoste yhteiste kehittämiskohteide tavoitteide saavuttamisesta. Kuki oppilaitokse rehtori ja opito-ohjaaja vastaavat oppilaitoksesa sisällä kehittämiskohteide suuittelusta ja toteutuksesta oppilaitoksessaa. He myös vastaavat oppilaitoksesa opetushekilöstö tiedottamisesta sekä ohjaavat ja seuraavat tavoitteide saavuttamisesta. 5.5 Seurata ja arvioiti MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämissuuitelmaa ja se tavoitteide saavuttamista seurataa ja arvioidaa vuosittai. Sekä MAHIS-työryhmä että johtoryhmä kokouksissa tarkastellaa saavutettuja tuloksia sekä arvioidaa kehittämiskohteide kehittymistä oppilaitoste arjessa. Koordiaattori vastaa siitä, että kehittämissuuitelma ja se tavoitteet ovat tarkasteltavaa vuosittai. Rehtorit ja opito-ohjaajat puolestaa siitä, että kehittämiskohteide tavoitteita käydää läpi oppilaitoksissa ja iitä pyritää

24 tuomaa oppilaitoste jokapäiväisee toimitaa. Lisäksi he vastaavat oma oppilaitoksesa opetushekilöstö tiedottamisesta sekä ohjaavat ja seuraavat kehittämiskohteide tavoitteide saavuttamista.

25 6. Yhteeveto Lukiokoulutukse ja ammatillise koulutukse yhteistyö keskeiset tavoitteet kasallisella tasolla ovat tarjota opiskelijoille mahdollisuudet yksilöllisii valitoihi ja joustavii ja moipuolisii koulutusohjelmii sekä edistää kasalaiste tasa-arvoa laadukkaide koulutuspalveluje saaissa. Nämä kasalliset tavoitteet o saavutettu, ku Ylä-Savo toise astee oppilaitokset ovat ylläpitäeet MAHIS-yhteistyöverkostoa vuodesta 2002. Oppilaitoste yhteistyössä toteuttamat opiot ovat ajakohtaisia sekä yksilölle, työelämälle ja yhteiskualle. Tästä syystä yhteistyötä tulee edellee kehittää sekä pyrkiä paratamaa mahdollisia yhteistyö heikkouksia. Koulutukse arvioitieuvosto käyisti opetusmiisteriö toimeksiatamaa toise astee koulutukse yhteistyö arvioii. Arvioii tehtävää oli tuottaa moipuolista arvioititietoa lukiokoulutukse ja ammatillise koulutukse yhteistyöstä opetukse järjestämisessä. Arvioii lähtökohtaa olivat yhteistyölle laisäädäössä ja se perusteluissa asetetut tavoitteet. Arvioiti toteutettii kehittävä arvioii periaatteide mukaa site, että arvioitiprosessi jälkee yhteistyössä toimivie oppilaitoste tuli laatia yhteistyötoimia kehittämissuuitelma. Ylä-Savo toise astee MAHIS-yhteistyöverkosto kehittämissuuitelma käsitteli yhteistyötoimia kehittämistyö paiopistealueita sekä se tavoitteita. Suuitelma lähtökohtaa olivat sekä Koulutukse arvioitieuvosto toimeepaema toise astee koulutukse yhteistyö arvioitiprosessi että yhteistyöverkosto laatima itsearvioitiraportti. Arvioiista laadittii toimitaympäristöaalyysi, jossa tarkasteltii erityisesti yhteistyö suuittelu ja johtamise, käytäö järjestelyje sekä tarpeide eakoii ja seuraa äkökulmia. Toimitaympäristöaalyysi pohjalta laadittii kehittämistoimia tavoitteet sekä pohdittii kehittämistoimia päätöksetekoa, orgaisoitia sekä se seurataa ja arvioitia. Toimia kehittämise toteutusta, vastuita, ajoitusta sekä tavoitteide seurataa ja arvioitia tullaa tarkastelemaa vielä tuleva lukuvuode aikaa. Oppilaitoste yhteisesti suuittelema tavoitteide saavuttamise suuitelma tuottaa parhaimma tulokse yhteistyötoimitaa kehitettäessä.

26 Kehittämissuuitelma tavoitteide toteutuksesta vastaavat MAHISyhteistyöverkosto oppilaitokset. Tavoitteide saavuttamisessa jokaie yhteistyöverkostoo kuuluva oppilaitos ja se johto ovat avaiasemassa. Toimia kehittämie ei ole mahdollista ulkoapäi, vaa tavoitteide viemie käytätöö vaatii kehittämisee sitoutuutta oppilaitokse hekilöstöä. Vai site kehittämiskohteide tavoitteet voidaa saavuttaa sekä luoda laadukkaita koulutuspalveluja Ylä-Savo aluee opiskelijoille.

27 7. Lähteet Egeström, Y. 1995. Kehittävä työtutkimus: perusteita, tuloksia ja haasteita. Paiatuskeskus Oy: Helsiki. Heikkie, H. L. T. 2006a. Toimitatutkimukse lähtökohdat. Teoksessa H. T. L. Heikkie, E. Rovio & L. Syrjälä (toim.) Toimiasta tietoo. Toimitatutkimukse meetelmät ja lähestymistavat. Dark Oy: Vataa, 16 38. Heikkie, H. L. T., Kotie, T. & Häkkie, P. 2006b. Toimia tutkimise suutaukset. Teoksessa H. T. L. Heikkie, E. Rovio & L. Syrjälä (toim.) Toimiasta tietoo. Toimitatutkimukse meetelmät ja lähestymistavat. Dark Oy: Vataa, 39 76. Heikkie, H. L. T., Rovio, E. & Kiilakoski, T. 2006c. Toimitatutkimus prosessia. Teoksessa H. T. L. Heikkie, E. Rovio & L. Syrjälä (toim.) Toimiasta tietoo. Toimitatutkimukse meetelmät ja lähestymistavat. Dark Oy: Vataa, 78 93. Heikkie, H. L. T. & Syrjälä, L. 2006. Tutkimukse arvioiti. Teoksessa H. T. L. Heikkie, E. Rovio & L. Syrjälä (toim.) Toimiasta tietoo. Toimitatutkimukse meetelmät ja lähestymistavat. Dark Oy: Vataa, 144 162. Laki ammatillisesta koulutuksesta (1998/630). Lukiolaki (1998/629). MAHIS-yhteistyöverkosto sopimus. 2006. Metsämuuroe, J. 2006. Laadullise tutkimukse perusteet. Teoksessa J. Metsämuuroe (toim.) Laadullise tutkimukse käsikirja. Gummerus Kirjapaio Oy: Jyväskylä, 80 147.

28 Mustoe, T. 2006. Lukio ja ammatillise koulutukse yhteistyö opetukse järjestämisessä. Itsearvioitiraportti. Toise astee oppilaitokse yhteistyöverkosto MAHIS. Mäesivu, K., Mäepää, H., Määttä, M., Volae, M., Kubb-Maie, G., Mehtäläie, J. & Räisäe, A. 2007. Lukiokoulutukse ja ammatillise koulutukse yhteistyö opetukse järjestämisessä. Koulutukse arvioitieuvosto julkaisuja 23. Gummerus Kirjapaio Oy: Vaajakoski. Opetusmiisteriö. 2004. Aikaisemma hakitu osaamise tuustamie koulutusjärjestelmässä. Opetusmiisteriö työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004: 27. Yliopistopaio: Opetusmiisteriö. Suojae, U. 1992. Toimitatutkimus koulutukse ja ammatillise kehittymise välieeä. Loimaa Kirjapaio Oy: Loimaa.