Sosiaali- ja terveyslautakunta 219 16.12.2014 Tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle - Välinehuollon selvitysraportti Till kännedom till social- och hälsovårdsnämnden - utredningsrapport om instrumentvården 1018/00/01/03/2014 SosTe 219 Valmistelijat: terveyspalvelujohtaja Ilkka Luoma puh. 044 7307 628, hoitotyön johtaja Hannele Tikkakoski-Alvarez, puh. 044 7307 679, vä li ne huol lon osastonhoitaja Tomas Carlsson, puh. 044 7307 672, suun terveydenhuollon osas ton hoi ta ja Anna-Liisa Nikkarikoski, puh. 044 7307 642 Sairaaloiden yhä kasvava ongelma ovat sairaalainfektioiden ja mo niresis tent ti en bakteerien aiheuttamat epidemiat. Potilaan tut ki mukses sa ja hoidossa käytettävien välineiden puhtaus ja steriiliys ovat tär kei tä tekijöitä infektioiden hallinnassa. Välinehuollon tavoitteena on huoltaa potilaan tutkimuksessa ja hoidossa käytettävä välineistö si ten, ettei siitä aiheudu tartuntavaaraa potilaalle, henkilökunnalle tai ym pä ris töl le. Välinehuollon prosessi sisältää tutkimuksissa tai hoidoissa käy tet tävän välineistön puhdistamisen, desinfioinnin, pakkaamisen, ste ri loinnin ja tuotteiden toimittamisen ja mahdollisen varastoinnin. Vä li nehuol lon toimintaa säätelee mm. Laki terveydenhuollon laitteista ja tar vik keis ta (TLT-laki/2010). Hyvin toimiva ja laatuvaatimukset täyttävä välinehuolto asettaa toimin nal le tiettyjä edellytyksiä toimitilojen, henkilökunnan osaamisen, lai te kan nan ja niiden huoltojen suhteen. Valtakunnallisesti välinehuoltoa toteutetaan tällä hetkellä joko kes kite tyl lä, osittain keskitetyllä tai hajautetulla toimintamallilla. Keskitetty tai osittain keskitetty välinehuollon toimintamalli on ollut koko ajan lisään ty mäs sä. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella toi mitaan tällä hetkellä hajautetun toimintamallin mukaan. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueelle laa di tussa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on määritelty alu eelli sen välinehuollon tavoitetila. Suunnitelman mukaan välinehuolto tuli si nähdä yhtenä kokonaisuutena, jolloin välinehuollon ko ko nai suut ta voidaan paremmin valvoa laadun, kustannusten, henkilöstön, osaami sen ja jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Keskittäminen toi si kustannussäästöä päällekkäisten toimintojen purkamisen, han kin tojen keskittämisen, laitekannan hallinnan, poikkeusoloihin va rau tu misen, yhteisten toimintamallien ja ohjeistusten standardisoinnin kaut-
ta. Välinehuollon toiminnallinen alueellinen etäpisteverkosto vä hentäi si kuljetuksista syntyviä kustannuksia. Sairaanhoitopiirin välinehuollon kartoittamiseksi käynnistettiin vuoden 2014 keväällä projekti, jonka tuotoksena on laadittu sel vi tys raport ti, jossa kuvataan välinehuollon eri toimipisteet, toimitilat, lo gistiik ka, henkilöstö ja laitekanta. Selvitysraporttiin oli tarkoitus si säl lyttää myös kustannuslaskentaa eri toimintamallien vaihtoehdoista, mut ta välinehuollon kustannusten seurannan kirjavuuden vuoksi ei kus tan nuk sis ta ole voitu tehdä luotettavaa kuvausta. Sel vi tys ra porttiin on koottu myös välinehuollon toiminnan kehittämisehdotukset sekä välinehuollon keskittämiseen liittyvät hyödyt ja riskit. Välinehuollon selvitysprojektin valmistuttua toteutettiin kokeilu, jossa Kok ko lan pääterveysaseman suun terveydenhuollon instrumentit huol let tiin viikon ajan Kiurun välinehuollon tiloissa. Kokeilusta saadut ko ke muk set olivat terveyskeskuksen hammashoidon ja vä li ne huol lon toiminnallisesta näkökulmasta pääsääntöisesti myönteisiä. Ko kei luun liittyvää seuranatapalaveria ei ole vielä pidetty. Välinehuollon toimipisteitä on alueella yhteensä 21. Jyta, Kiuru, Kokko la ja Kruunupyy vastaavat oman organisaationsa välinehuollosta. Kokkolan terveyskeskuksen toimialueella välinehuollon toimitiloja on pää ter veys ase mal la, Torkinmäen-, Koivuhaan-, Kälviän-, Lohtajan ja Ul la van terveysasemilla. Toimitilat eivät vastaa välinehuollon laa tuvaa ti muk sia. Koulutettuja välinehuoltajia on yhteensä 5 sekä kaksi va ra hen ki lös töön kuuluvaa välinehuoltajaa, jotka työskentelevät pääsään töi ses ti pääterveysasemalla, Koivuhaassa ja Torkinmäellä. Muilla sivuterveysasemilla hoitotyöntekijät tekevät välinehuoltoa oman työnsä ohella. Kruunupyyn alueella välinehuollon toimipisteitä on Kruunupyyn terveysasemalla, Alavetelissä ja Teerijärvellä. Toimitilat eivät kai kil ta osin vastaa toiminnalle asetettuja vaatimuksia. Alueella ei ole yh tään koulutettua välinehuoltajaa, vaan välinehuollosta vastaavat sai raanhoi ta jat, terveydenhoitajat ja hammashoitajat oman työnsä ohel la. Yhteenveto välinehuoltotoiminnan alueellisista ke hit tä mis eh dotuk sis ta Välinehuollon selitysraporttiin on kirjattu seuraavat kehittämisehdotukset: Välinehuoltotilat tulisi saattaa suositusten mukaisiksi Välinehuollon laitekanta tulisi uudistaa ajan tasalle Toimipisteiden käytössä olevat instrumenttimäärät tulee sel vittää Kertakäyttöisiä instrumentteja ei steriloida uudelleen missään
toi mi pis tees sä Välinehuollon logistiikkakulut tulee saattaa näkyviksi Välinehuoltoon kohdistuvat kustannukset tulee saattaa nä kyvik si Välinehuollossa työskentelevillä työntekijöillä tulisi olla vä li nehuol ta jan ammattitutkinto Välinehuoltopisteisiin tulee laatia varasuunnitelmat ja kaikkien ky sei ses sä työpisteessä työtä tekevien on tiedettävä va ra suunni tel mat toiminnan turvaamiseksi. Välinehuoltopalveluiden lasku tus käy tän teet tulisi selkeyttää. Välinehuollon keskittämisen hyötyjä ja riskejä Välinehuollon tilat saadaan vaatimusten mukaisiksi, sa neeraus tar ve vähenee Laitekannan uudistamistarve ja huoltokulut vähenevät Autoklaavien validointi (autoklaavin suorituskyvyn mittaus) toteu te taan vaatimusten mukaan. Validoinnilla tarkoitetaan suun ni tel lun ja kirjatun ohjelman suorittamista sen osoit ta misek si, että prosessi tuottaa jatkuvasti tuotteita, jotka täyttävät en nal ta määrätyt vaatimukset. Laiterikkotilanteiden riski vähenee Osaavan ja koulutetun henkilöstön varmistaminen. Hoi to työn teki jöi den osallistuminen välinehuollon toimintaan ei ole tar koituk sen mu kais ta, koska se heikentää varsinaisen hoitotyön resurs se ja. Välinehuoltoon kuluva työaika on suoraan pois var sinai ses ta perustyöstä ja vaikeuttaa osaltaan myös hoitotakuun to teu tu mis ta etenkin suun terveydenhuollossa. Välinehuoltohenkilöstö yhden organisaation ja työnjohdon alaisuu teen Työpanosten oikea kohdentaminen Välinehuollon laadun parantaminen, tarkkailun ja prosessin kehit tä mi nen Välinehuollolle tulee selkeä hinta, eli kokonaiskustannukset saa daan näkyviksi Laskutuskäytänteiden ja -hinnaston laatiminen, joka mah dol listaa jopa palvelun ulosmyynnin Tuotannonohjausjärjestelmän hyödyt voidaan ulottaa koko alueel le Toiminnallisiin riskeihin pystytään varautumaan paremmin Välinehuollon henkilöstön verkostoituminen ja vertaistuki alueel lam me Eristyspotilaiden hoitoon käytettyjen välineiden huolto, huo mioimi nen ja huollon varmistaminen paranee Riskit Välinehuoltopalveluiden keskittäminen vaatii jatkossa tarkan kus tan-
nus hyö ty ana lyy sin, koska sitä ei voitu selvitysprojektin tuotoksena las kea. Instrumenttimäärät pitää saada sellaisiksi, että toiminta ei kärsi vä line huol lon vuoksi. Jatkossa täytyy selvittää, mikä olisi ker ta in ves toinnin määrä instrumentteihin, mikäli välinehuollossa päädytään kes kitet tyyn tai osittain keskitettyyn toimintamalliin. Todellisten kulujen näkyväksi tulo voi aiheuttaa vääriä tulkin to ja Kuljetuslaatikoiden lisäinvestoinnin aiheuttamat kus tannuk set Henkilöstön sitoutumattomuus ja suhtautuminen muu tokseen Logistiikan häiriöt, ovatko varasuunnitelmat kattavia? Esikäsittelyn laatu ja tehokkuus ennen pakkaamista lo gistii kan kiertoon Onko kaikkien välinehuollon toimipisteiden osalta ajal linen ja kustannuksellinen säästö keskittämisen kannalta jär ke vää? Välinehuollon alueellisen kehittämisen jatkosuunnitelmat Selvitysraportin johtopäätöksenä voidaan todeta, että kustannusten, henkilöresurssien käytön ja välinehuollon laadun kannalta nykyinen ha jau tet tu toimintamalli ei ole paras mahdollinen. Keskussairaalan välinehuollon toimitilat tullaan remontoimaan vuoden 2015 aikana. Uusien toimitilojen myötä alueelle saadaan ajanmu kai set ja vaatimukset täyttävät välinehuoltotilat. Remontti mah dollis tai si välinehuollon osittaisen keskittämisen esim. Kanta-Kokkolan alu eel la. Kiurussa olevan välinehuollon lisäksi tulee arvioida Kok kolan/kruu nu pyyn ja Jytan alueiden mahdollisten etäpisteiden tarve ja si joit tu mi nen. Kokkolan toimitilastrategian mukaisesti alueellisen endoskopia- eli tä hys tys tut ki mus-yk si kön toimitilat tullaan siirtämään Kiurun en dosko pia yk si kön yhteyteen, jolloin toimenpideyksikön välinehuolto on jär ke vin tä toteuttaa Kiurun välinehuollossa. Alueellisen välinehuollon osittain keskitetyn toimintamallin suun nit telua ja kehittämistä varten esitetään, että alueelle perustetaan vä li nehuol lon kehittämistyöryhmä, jossa Kiurun, Jytan ja Kokkolan soten yh teis toi min ta-alu een edustajat ovat mukana. Välinehuollon toi min tamal lin kehittämisessä tulee huomioida myös tuleva So te-jär jes tä misla ki. ERILLINEN LIITE A 219 Välinehuollon selvitysprojekti - Projektiraportti
Sotejohtaja Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi välinehuollon sel vitys ra por tin ja päättää, että Kokkolan yhteistoiminta-alue osallistuu alu eel li seen välinehuollon osittain keskitetyn toimintamallin ke hit tämi seen yhdessä Kiurun ja Jytan kanssa. Kokkolan terveyskeskus nimeää välinehuollon kehittämistyöryhmään omat edustajansa. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösesityksen. Soc. o. h. direktören Beslut Social- och hälsovårdsnämnden antecknar utredningsrapporten om instrumentvård till kännedom och beslutar att Karleby samarbetsområde deltar i utvecklandet av en regional delvis centraliserad verksamhetsmodell för instrumentvården tillsammans med Mellersta Österbottens samkommun för specialsjukvård och grundservice och Jyta. Karleby hälsocentral utser sin representant till instrumentvårdens utvecklingsgrupp. Social- och hälsovårdsnämnden godkände beslutsförslaget.