Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) +\SHUPHGLDQSHUXVWHHWRY V\NV\ /XHQWRUXQNR Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) <OHLVLlWLHWRMDV\NV\QNXUVVLVWD Opettaja: Sähköposti: Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Huone: Sg311, matematiikan laitos / hypermedialaboratorio Puhelin: (03) 365 3544 (vastaanotto: to 13-14) Luennot: Harjoitukset: Esitiedot ~ Kotisivu: Suorittaminen: ke 14-17 (S1) ti 14-16, ke 10-12 ja to 10-12 + pe 8-10(?) (Sb204) tietotekniikan perustiedot Internet/WWW -hypen perusteet http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/hypmed01/ harjoitustyö ja tentti

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) XUVVLQVLVlOW MDVXRULWWDPLQHQ Kurssilla perehdytään hypermedian perusteisiin ja sen eri "tekemisen" osaalueisiin. Osansa saavat hypermedian ja tietokoneen käytön teoriat, ohjelmistot, Internet, WWW, standardit, käytännöt sekä sovellutukset. Parin vuoden tauon jälkeen kurssilla käsitellään nyt yksityiskohtaisemmin myös HTML-merkintäkieltä. Hypermedia ei ole selkeärajainen kokonaisuus, eikä sitä sellaisena tulla kurssilla esittelemään. Sovelluksista ja esimerkeistä johtuen WWW:n rooli kurssilla on suuri. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hypermedia olisi yhtä kuin WWW. WWW on eittämättä tärkein hypermedian ilmentymä, joskin vain RVDWWW:stä on "aitoa" hypermediaa. +820 XUVVLOODNlVLWHOOllQVLLVP\ VDVLRLWDMRLWDSHUXV+70/NRRGDULHL YlOWWlPlWWlNRHWDUYLWVHYDQVD Kaikki käsiteltävä asia ei myöskään ole luonteeltaan "teknistä". Tämä on suoraa seurausta yllä olevasta. Kurssin tavoitteena on peruskäsitteiden ja -taitojen omaksuminen. Idealistisena tavoitteena on aiheen kartoittaminen siten, että kurssilla muodostuisi perusta, jonka varassa asioihin voi tutustua yksityiskohtaisemmin siinä vaiheessa kun asioita pitää "oikeasti" tehdä ja osata.

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) +\SHUPHGLDPLWlVHRQ" Hypermedia on tapa jäsentää informaatiota hyperteksti-metaforan avulla: : WLHWRNDQQDW WDXOXWUHODDWLRW 64/ 4 NLUMDW DUWLNNHOLW \PV NlVLWWHHOOLVWl WLHWRD LQIRUPDDWLRQ HULODLVLD MlVHQQ\NVLl : K\SHUPHGLD K\SHUWHNVWLPXOWL PHGLDVHODLQ YY HORNXYDW \PV h WLHGRQMDLQIRUPDDWLRQHVLWWlPLQHQ MlVHQWlPLQHQMDPHWDIRUDQYDOLQWD WDUSHHQMDNl\WW WDUNRLWXNVHQPXNDDQ HULW\\SSLVWlGDWDDHUL WDYRLQNRRGDWWXQD GDWDLQIRUPDDWLRMDLQKLPLOOLQHQ WLHWRQlNHP\NVHWMDWLHWRWDUSHHW

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 0LVWlWlOOlNXUVVLOODSXKXWDDQ" Kurssin asiasisältö näyttää kutakuinkin seuraavalta (käsittelyjärjestys vaihtelee): johdantoa, taustoja, LGHRLWD, peruskäsitteitä teksti ja hyperteksti hypermedia, metaforat ja tietokoneet Internet, WWW ja hypermedia hypermedian "teoreettiset" mallit tiedon esitysmuodot ja esitystavat (tietokoneissa) + menetelmät hypertekstin rakenne hypertekstin eri tulkinnat hypermedian (suunnittelu ja) tekeminen hyperteksti ja tiedon hakeminen, monimutkaiset hyperdokumentit ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus hypermedia vs. tietokäsitykset ja oppiminen hypermedian erikoiskysymyksiä Huomaa, että yo. lista luettelee kysymyksiä, joihin paneudutaan - ei suoraan luentojärjestystä. Huomattava osa kurssin sisällöstä avautuu harjoitusten, itseopiskelun ja erilaisiin ohjelmistoihin tutustumisen kautta.

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 3RLPLQWRMDVLVlOO VWl Seuraavat hypermedian tekemiseen liittyvät tekniset tai menetelmätason asiat ansaitsevat tulla erikseen mainituiksi: WWW & HTML kuva & animaatio, kuvan käsittely ja käyttö videokuva, videodigitointi, käsittely ja käyttö ääni, äänen digitointi, käsittely ja käyttö multimedia, multimediasovellusten kokoaminen ja käyttö Käsitteellisellä tai periaatteellisella tasolla esitellään myös esim.: kognitiivinen tieto- ja oppimiskäsitys muisti ja havaitseminen tekstin kirjoitus- ja lukuprosessit hypermedian suunnittelu- ja lukuprosessit Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että "kaikkea opittua" ei voi suoraan koodata WWW-sivuiksi, vaan osa asioista jää suosiolla "hautumaan" (myös tulevien kurssien pohjaksi)

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 2KMHOPLVWRLVWD Kurssin kuluessa tutustutaan (osin myös kantapään kautta ) ainakin seuraaviin järjestelmiin ja ohjelmiin (lisenssisyistä muutamaa vain esitellään, eikä niitä pääse itse käyttämään): Windows-käyttöliittymä & Unix-SHUXVSHUXVperusteet FTP & WS FTP telnet & ssh Netscape Navigator, Internet Explorer & Lynx Notepad Goldwave Frontpage Express, Frontpage 98 MS Word WebPainter, Paint Shop Pro Macromedia Director, Macromedia Dreamweaver* Adope Photoshop*, Adobe Premiere* Visual Basic*, RTFtoHTML*, yms. yms. Perusohjelmat on pyritty valitsemaan siten, että niiden kokeilu myös kotona olisi mahdollista.

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 2SLVNHOXVWDPLWlNXUVVLOODRSSLL" Kurssilla luodaan yleiskatsaus hypermediaan. Painopiste on tietyssä mielessä pikemminkin "teoreettinen" kuin "soveltava". Käytännössä tämä näkyy siinä, että perusperiaatteet esitellään käsitteellisesti, minkä jälkeen niitä sitten puntaroidaan eri sovelluksissa Näkökulma on erityisesti asioiden sovelluksista riippumattomien perusteiden opiskelu - esim. laajojen ohjelmistoihin yksityiskohtiin ei kurssilla yksityiskohtaisesti puututa. Motivaatio tälle on esitetyn asian pysyvyys: ohjelmistot tulevat ja menevät, ideat pysyvät Tavoitteena on nyt lähinnä vastata seuraaviin yksinkertaisiin kysymyksiin (sekä harjaantua puuhastelemaan asioiden parissa myös käytännössä): - mitä hypermedialla tarkoitetaan, miten hypermedia menetelmiä määritellään (teknisesti) ja miten hypermediaa ja sen eri osia tehdään? - miten hypermediaa tehdään WWW-ympäristössä ja mitä sillä saa aikaan? - miten multimedian elementtejä tuotetaan ja käytetään? - mitä "asiaan liittyvää" on olemassa?

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) XUVVLQRSHWXVPXRWRPDWHULDDOL VXRULWXNVHW Kurssin rungon muodostaa tämä käsillä oleva "luentorunko". Luentorungon idea & tavoitteet ovat seuraavat: - jäsentää hajanainen(?) asia, erityisesti otsikot, hallittavaan muotoon - toimia muistilappuna siinä, mitä asioita kurssin luennoilla käsiteltiin +820 /XHQWRUXQNRHLPLVVllQWDSDXNVHVVDVLVlOOlNRNRNXUVVLPDWHULDDOLD YDDQDLQRDVWDDQMlVHQWllVLWl Luentorungon lisäksi kurssin sisältöön kuuluvat - luentojen yhteydessä "vapaamuotoisesti" (esim. taululla, kalvojen tai tietokone-esimerkkien avulla) käsitellyt asiat (otsikkojen VLVlOW ) - luentojen yhteydessä läpikäydyt esimerkit - luentorungossa ja kotisivulla mainitut lähteet (soveltuvin osin, totta kai) - kurssin harjoitukset ja harjoitustyö Luentorunkoa julkaistaan kurssin edetessä kurssin kotisivuilla PDF-muodossa

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) 0XLVWHWWDYDD Nl\WlQQ QYLQNNHMlRSLVNHOXXQ Hypermedia WWW. Hypermediaa on mahdollista toteuttaa eri tavoin ja eri menetelmin (Director, Hypercard, ToolBook, ) "Hyvän" hypermedian tekeminen edellyttää aina sen VRYHOOXVDOXHHQ VLVlOO OOLVWlosaamista, jonka parissa työskennellään. Koska kukaan ei osaa kaikkea, on hypermedian tekeminen ryhmätyötä Käytännön vinkkejä itse opiskeluun: - muista että kaikki hypermedia ei tähtää sähköiseen WWW-sivujen tekemiseen julkaisutoimintaan tai kaupankäyntiin - hypermediaan liittyy myös "oikeaa" tutkimustyötä, jota tehdään osin "itsensä vuoksi" (jota ei tällä kurssilla tosin sen kummemmin esitellä) - suhtaudu sovelluksiin, menetelmiin ja teoriaan kriittisesti: kysy koko ajan: miksi näin? mitä tämä tarkoittaa? miten tätä voisi käyttää? mikä tässä on olennaista? - muista että hypermedia & tietokoneet ovat ihmisen ihmiselle tekemiä asioita & kapistuksia: suhtaudu niihin sen mukaisesti (hyvässä ja pahassa)

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Hypermediaa miettiessä kannattaa pitää mielessä teorian suhde käytäntöön, tutkia erikoistapauksia ja miettiä yleistyksiä (esim. mitä tämä merkitsee minulle tai miten tämä ilmenee hypermedian sovelluksissa jotka jo tunnen tai tiedän) Osa kurssilla käsiteltävästä asiasta - ainakin HTML:n auttavat perusteet - lienevät useimmille tietokonetaitoisille tuttuja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kurssilla ollaan, jotta asioita opiskeltaisiin MDRSLWWDLVLLQ, eli: - SDLNNDDWLHGRQUHLlW: yhden hypermedian osa-alueen hallitseminen on hyvä asia, mutta kannattaa yrittää laajentaa näkökulmaansa ja pohtia josko hypermedia olisi muutakin kuin vain X:n tekemistä - ROHRPDDORLWWHLQHQ: jos jokin asia on jo tuttua, V\YHQQloma-aloitteisesti tietojasi siitä etsimällä itse lisämateriaalia! On virhe on lopettaa aiheen opiskelu vain sillä perusteella, että alku on tuttua. Parempi on käyttää aikansa rakentavasti ja opiskella tasonsa mukaisesti - lol\ohqndwvrqryllvhmd: jokainen opiskelee asioita joskus ensimmäistä kertaa. Vaikka vierustoveri kysyisikin mielestäsi "turhan helppoja" kysymyksiä, vastaa asiallisesti. Tarpeettoman jargonin käyttö ei ole merkki asiantuntevuudesta (pätee myös luennoitsijaan!) Hypermedia on 1900-luvun käsityöläisyyttä: tekemällä oppii

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) LUMDOOLVXXVRKHLVPDWHULDDOL YHUNNRDLQHLVWR Kurssin rungon muodostavia kalvosarjaa "julkaistaan verkossa" kurssin edetessä, eikä kurssikirjan ostaminen ole välttämätöntä. Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ovat esim. Cotton, B. & Oliver, R., 8QGHUVWDQGLQJ+\SHUPHGLD0XOWLPHGLDRULJLQV,QWHUQHW)XWXUH, Phaidon Press, 1997. Heimbürger, A., Alkula, R. & Kuhanen, T., +\SHUWHNVWLMDK\SHUPHGLD, VTTK, 1990. Ekholm, K. & Oesch, K., +\SHUPHGLD, Otava, 1993. Erämetsä, H. & Kanerva, J. (toim.), 7DUWWXYDDQWLHWRRQ, Yliopistolehti/Yliopistopaino, 1993. Kämäräinen, J. & Haapasalo, L.,+<3(57( 67,/DDWLPLQHQMDNl\WW RSSLPLVHQWLHGRQKDQNLQQDQMDNLUMDOOLVXXGHQQlN NXOPLVWD, MEDUSA- Software, 1998. (*) McKnight, C., Dillon, A. & Richardson, J. (toim.), +\SHUWH[W$3V\FKRORJLFDO 3HUVSHFWLYH, Ellis Horwood, 1993.

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Nielsen, J., +\SHUWH[WDQG+\SHUPHGLD, Academic Press, 1990. Nielsen, J. 0XOWLPHGLDDQG+\SHUWH[W7KH,QWHUQHWDQG%H\RQG, Academic Press, 1995. (*) Paananen, V-M. & Lallukka, L., 0XOWLPHGLDNRKWLK\SHUPHGLDD, Teknolit OY, 1994. Preece, J., +XPDQ&RPSXWHU,QWHUDFWLRQ, Addison-Wesley, 1994. Kuriositeettina mainittakoon vielä hypermediaosuuden sisältyminen myös STeS:n kirjaan: Hyvönen, E., Karanta, I. & Syrjänen, M. (toim.), Tekoälyn ensyklopedia, Gaudeamus, 1993. Allekirjoittaneen mielestä yksikään edellä mainittu kirja (ikävä kyllä) ei ole erityisen hyvä. Kurssin näkökulmasta suositeltavaa iltalukemista ovat osin kuitenkin tähdellä (*) merkityt Kämäräisen & Haapasalon ja Nielsenin kirjat. LUMDWRYDWPLHOO\WWlYLlOXNHDNLUMDQRVWDPLVWD\NVLQRPDDQWlWlNXUVVLD YDUWHQHLNXLWHQNDDQVXRVLWHOOD

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Hyödyllistä luettavaa kurssin aihepiiristä, erityisesti WWW:stä löytyy verkosta esim. osoitteista The World Wide Web Consortium (ks. http://www.w3.org/ ) HTML Home Page (ks. http://www.w3.org/markup/ ) Em. osoitteet sisältävät myös huomattavan "teknistä" luettavaa. Nimenomaan WWW-kehittäjille suunnattua materiaalia tarjoavat esim. The HTML Writers Guild (ks. http://www.hwg.org/ ) Web Developer's Virtual Library (ks. http://www.stars.com/wdvl/ ) Aiheeseen liittyviä ohjelmistoja välittävät "muuten vaan" esim. Tucows (ks. http://www.tucows.fi/ ) CNET.com (ks. http://shareware.cnet.com/ ) Myös varsinaista kurssimateriaalia on tarjolla hypermedian nimikkeellä, ks. esim. De Bra, +\SHUPHGLDVWUXFWXUHVDQGV\VWHPV(ks. http://wwwis.win.tue.nl/2l690/ )

Salampasis M.: +\SHUPHGLD,QWURGXFWLRQ. (ks. http://www.it.teithe.gr/~cs1msa/hypermedia/hyp0.htm ) Verkosta löytyy myös alan "klassikkoja", ks. esim. Vannevar Bushin artikkeli "$V:H0D\7KLQN" (ks. esim. http://www.csi.uottawa.ca/~dduchier/misc/vbush/awmt.html ) 73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Balasubramanian V., +\SHUPHGLD,VVXHVDQG$SSOLFDWLRQV$6WDWHRIWKH$UW 5HYLHZRQ+\SHUPHGLD,VVXHVDQG$SSOLFDWLRQV, Graduate School of Management, Rutgers University, Newark, New Jersey, 1994. (ks. http://www.stack.nl/~boch/hyper/index.html ) Hypermedian tutkimuksesta makua antakoon esim. artikkeli (kiinnitä huomiota esityksen tyyliin - asiasisältöön ei nyt kannata keskittyä) Dottolo et al, $'LVWULEXWHG6HOI$GDSWLYH0RGHORI+\SHUPHGLD6\VWHP(ks. http://www.dia.unisa.it/antos.dir/hicss/index.html ) Jos aikaa riittää, verkosta löytyy asiaa erilaisten linkkilistojen muodossa. Ks. esim. Paul Neubauer, : 5HVRXUFHV(ks. http://bsuvc.bsu.edu/prn/w3.html )

73270 Hypermedian perusteet (3 ov) Kaiken kaikkiaan aiheeseen yleisesti liittyvää verkkomateriaalia on ymmärrettävästi Webissä varsin paljon, joskaan ei suoranaisesti juuri "hypermedian" otsikon alla. Hypermedian nimikkeen alaiset kirjoitukset vaikuttavat vahvasti "vanhentuneilta". Nykyään on (markkinasyistä?) trendikkäämpää puhua uusmediasta. Uusmediasta kertoo esim. verkkouutisten artikkeli kesäkuulta 1999: 8XVPHGLD\ULW\NVHWNLOSDLOHYDWVLVlOW WXRWDQQROOD(ks. http://haku.verkkouutiset.fi/arkisto/arkisto_1999/18.kesakuu/uusm2499.htm) (Hypermedian jaa uusmedia suhdetta voisi lyhyesti luonnehtia vaikkapa sanomalla, että uusmedia on hypermedian ja tietoverkkojen vahvasti kaupallistettu sovellutus.) Yksityiskohtaisempia viitteitä annetaan jatkossa luentojen aihepiirien mukaisesti. Tiedon etsiminen verkosta yksinomaan linkkejä seuraamalla on ilmeisen toivoton urakka. Helpotuksen asiaan tuovat erilaiset hakukoneet, ks. esim. AltaVista (ks. http://www.altavista.com/ ) Lycos (ks. http://www.lycos.com/ ) Google (ks. http://www.google.com/)

1 Johdanto -RKGDQWR Jotta kurssin alku noudattaisi klassista kaavaa, aloitamme hypermedian "määritelmästä". Webin vankkumaton oraakkeli, ZKDWLVFRP, määrittelee hypermedian seuraavasti +\SHUPHGLDDWHUPGHULYHGIURPK\SHUWH[WH[WHQGVWKHQRWLRQRIWKHK\SHUWH[W OLQNWRLQFOXGHOLQNVDPRQJDQ\VHWRIPXOWLPHGLDREMHFWVLQFOXGLQJVRXQGPRWLRQ YLGHRDQGYLUWXDOUHDOLW\,WFDQDOVRFRQQRWHDKLJKHUOHYHORIXVHUQHWZRUN LQWHUDFWLYLW\WKDQWKHLQWHUDFWLYLW\DOUHDG\LPSOLFLWLQK\SHUWH[W Samaan ovat aikaisemmin päätyneet myös monet muut kirjoittajat. Esim. Paananen & Lallukka kirjoittavat: XQPXOWLPHGLDQNRPSRQHQWWLHQWHNVWLQJUDILLNDQllQHQDQLPDDWLRQMDOLLNNHHQ PXRGRVWDPDDQWLHWRYHUNNRRQOLVlWllQK\SHUWHNVWLRPLQDLVXXVMDWLHWRHVLWHWllQ DVVRVLDWLLYLVHVWLMDHSlOLQHDDULVHVWLNXWVXWDDQVRYHOOXVWDK\SHUPHGLDNVL Hypermedian keskeisiä ominaisuuksia ovat siis "hypertekstimäisyys", "multimedia" sekä tapa jolla sovellus "kootaan" (jäsennys/organisointi) Yleisessä tapauksessa hypermedia on tyypillisesti "osa" suurempaa sovellusta

1 Johdanto +\SHUPHGLDQSHUXVNlVLWWHHWWLLYLVWHW\VWL Hypermedia voidaan esittää kätevästi seuraavien käsitteiden kautta ( ): - WHNVWL(ks. esim. http://www.tampere.fi/vapri/nayttely/tapaus/index.htm ) - K\SHUWHNVWL(ks. esim. http://matriisi.ee.tut.fi/matrix/ ) - PXOWLPHGLD(ks. esim. http://www.dilbert.com/ & http://www.tampere.fi/vapri/nayttely/samaanit/index.htm ) -..K\SHUPHGLD(ks. esim. http://www.historia.tampere.fi/ & http://us.imdb.org/ ) - multimedian, hypertekstin ja -median rajat ovat sovelluksissa hämärtyneet! Epämääräisenä terminä hypermedia jäsennetään joskus jopa multimedian osaksi. Tällä kurssilla käsitteellinen jako on kuitenkin seuraavanlainen: K\SHUP HGLD K\SHUWHNVWL WHN VWL P X O W LP H G L D

1 Johdanto +\SHUPHGLDQKDUMRLWWDPLQHQ Edellä kuvattu jako liittyy lähinnä itse hypermedian käsitteeseen. Hypermedian tekemiseen liittyy useita näkökulmia, joita voidaan löyhästi ryhmitellä esim. seuraaviin kolmeen luokkaan Hypermedian WHRULD (minkä perustan varassa tehdään?) Hypermedian Nl\WlQW (miten tehdään ja kenelle?) Hypermedian ILORVRILD (mitä ollaan tekemässä ja miksi?) Näiden yhtymäkohtien kautta hypermedia liittyy lukuisiin muihin teorioihin ja sovelluksiin. Suoraviivaisimmat yhtymäkohdat ovat tietenkin tietojenkäsittelytieteen ja ohjelmistotekniikan kanssa (ks. seuraava sivu) WWW:n myötä hypermedian valtavirta ohjautui Internetiin. Hypermedian historian näkökulmasta tämä on enemmän kuin luonnollista, ovathan Webin ideoiden taustalla juuri "hypermedian" klassiset nimet (esim. Bush & Nelson)

1 Johdanto +\SHUPHGLDQKDUMRLWXVNlVLWWHHOOLQHQMlVHQQ\V algoritmit ja tiedon esittäminen tietojenkäsittely ohjelmistosuunnittelu HCI kognitiotiede psykologia 0,1 b 3(5867((//$" WHRULD +\SHUPHGLD YY Nl\WlQW K\SHUPHGLDQILORVRILD menneisyys nykytila tulevaisuus tietokäsitys oppimiskäsitys arvot 0,7b-$0, 6," tekniikat standardit ympäristöt ja alustat ohjelmistot sisällöt tuotteet menetelmät 0,7(1-$ (1(//("

1 Johdanto +\SHUPHGLDQKLVWRULDVWD Hypertekstin tiivistetyn aikajanan voi kirjoittaa esim. muotoon - Ennen hypertekstiä - Memex - HES, FRESS - Augment/NLS, ZOG, Aspen Movie Map - NoteCards, Intermedia, Guide - Hypercard, Xanadu - WWW Ks esim. (http://www.useit.com/alertbox/history.html & http://www.pori.tut.fi/~multisil/hyper/luku1/hist.htm ) Huomioita hypermedian historiasta: - kyse on pitkälti LQIRUPDDWLRQMDWLHGRQWDOOHWWDPLVHVWDNl\W VWlMDOHYLWWlPLVHVWl WDUNRLWXNVHQPXNDLVHVVDMDWDORXGHOOLVHVVDPXRGRVVD

1 Johdanto - WLHGRQHVLWWlPLVHQPHQHWHOPLHQNHQWLHVS\V\YLQUDMRLWHRQLKPLQHQLWVH; aistien, muistin ja huomiokyvyn rajoittuneisuus - tekniset esittämisen tekniset rajoitteet ovat historian kuluessa väljentyneet, tämä näkyy tavassa, jossa ideoita on voitu toteuttaa ja ottaa käyttöön - ensimmäiset konkreettiset hypertekstisovellukset olivat selvästi paikallisia, lokaaleja, "valmiita" tuotteita - Internetin myötä hypertekstisovellukset ovat saaneet hajaantuneen, globaalin luonteen. Tämä vaikuttaa vahvasti paitsi hypertekstin tekemiseen ja ylläpitoon, myös QlNHP\NVHHQhypermediasta yleensä - hypermedian "seuraava aalto" tapahtuu todennäköisesti kannettavien & puettavien (tietokone)laitteiden myötä; tällöin hypermedia tullee ulos kaapistaan (laatikosta) osaksi ihmisten arkielämää (asian hyvyys on oma kysymyksensä) Hypermedian hyvyyttä & käyttökelpoisuutta ja tekemistä pohtiessa on hyvä huomata, että tiedon SHULQWHLVHOOltekstimuotoisella esitystavalla on vahva kulttuurihistoriallinen tausta: länsimaiset ihmiset saavat mallin jäsentää "ajatuksensa paperille" klassisen tekstin muodossa liki äidinmaidosta! ( )

1 Johdanto 1lN NXOPLDK\SHUPHGLDDQWXWNLMDQQlN NXOPD+\SHU Hypermediaa voidaan aluksi helpoimmin lähestyä sen käsitteellisen rakenteen ja menetelmien kautta, kuten edellä. Tällöin päädytään esim. seuraavaan kehityspolkuun: kertomus teksti tiedon esittäminen ja käsittely tietokoneella hyperteksti multimedia ääni kuva & animaatio videokuva K\SHUPHGLD välineet & menetelmät uudet "odottamattomat" sovellukset & takaisinkytkentä Yo. kehityskaari on paitsi käsitteellinen, myös pitkälti historiallinen.

1 Johdanto 1lN NXOPLDK\SHUPHGLDDQVRYHOWDMDQQlN NXOPD-,7 Toinen lähestymistapa on edetä puhtaasti soveltamisen näkökulmasta, "ongelmakeskeisesti": hypermediaan päädytään jonkin konkreettisen ongelman ratkaisun kautta. Tällöin homma voi edetä esim. seuraavasti: RQJHOPD("kunpa avoimen yliopiston kursseja voisi osin suorittaa kotoa") WDYRLWWHHW("jaellaan oppimateriaali ja tehtävät verkossa") WXQQHWXWUDWNDLVXPDOOLW("WWW:hän voisi sopia tähän") UDWNDLVX("jaellaan luennot videoleikkeinä ja muu materiaali hypertekstinä") K\SHUPHGLD("hei, tästähän tuli WWW-seitti!") Yleensä nälkä kuitenkin (tässä tapauksessa oikeutetusti) kasvaa syödessä ja homman edetessä keksitään uusia hyviä tavoitteita ja päämääriä NHKLW\VSDLQHHW("miksei verkossa voisi myös jutella muiden kanssa ja tehdä ryhmätöitä? pitäisikö käyttäjät jakaa ryhmiin? voisiko tästä periä maksua? kunpa systeemi osaisi itse opastaa noviiseja! voisiko järjestelmä mukautua käyttäjien tietotasoon? entäpä jos ") RKMHOPLVWRWXRWH ("hei, tässähän joutuu suunnittelemaan, toteuttamaan ja ylläpitämään hajautettuja tietokoneohjelmistoja!")

1 Johdanto +\SHUYV-,7 Tutkijan näkökulmasta katsottuna K\SHUteksti on tekstin "yleistys", ja K\SHUmedia taas (multimedian kattava) hypertekstin yleistys. Eli: "Ensin keksitään puukko jolla voi sitten vuolla esim. pajupillin." Soveltajan näkökulmasta katsottuna hypermedia on tarkoituksenmukainen tapa esittää ja jäsentää tietoa. Eli: "Jassoo - haluttiin pajupilli. Tämä vuolemiseksi pitäisi vissiin keksiä puukko." Käytännössä Hyper & JIT ääripäät tietenkin tukevat ja täydentävät toisiaan On syytä huomata, että käytännön hypermediasovellukset sisältävät "multimediahypertekstin" ohella myös vuorovaikutteisia elementtejä, yhteistoiminnallisuus ja erilaisia työkaluja - joskus erottelun tekeminen näiden ja "puhtaan" hypermedian välillä on hankalaa Edellä olevasta pitäisi käydä myös ilmi se tosiseikka, että ODDMDPLWWDLVHQ K\SHUPHGLDQWHNHPLQHQYDVWDDNl\WlQQ VVlRKMHOPLVWRWXRWWHHQNHKLWWlPLVWl - suunnittelun ja systemaattisuuden merkitys työssä + uusien tavoitteiden "päälle liimaamisesta" ei ohjelmistoprojekteissa yleensä hyvää seuraa

1 Johdanto +\SHUPHGLDQVRYHOOXVDOXHLVWDHVLPHUNNHMlMDVRYHOOXNVLD Hypermedian tyypillisiä "käytännöllisiä" sovellusalueita ovat esim. - opetus ja koulutus (ks. esim. http://www.avoinyliopisto.fi/ & http://www.avu.org/ ) - opastus (ks. esim. WinHelp) - markkinointi ja asiakaspalvelu (ks. esim. http://www.opel.fi/home/ ) - dokumentointi (ks. esim. http://www.w3.org/tr/html4/ & http://java.sun.com/products/jdk/1.2/docs/api/index.html ) - informaatiopalvelut (ks. esim. http://www.stat.fi/ & http://www.verkkouutiset.fi/ ) - ajanviete (ks. esim. http://www.dilbert.com/ & http://fi.soneraplaza.net/ ) - taiteet (ks. esim. http://www.fng.fi/fng/html4/fi/default.htm )

1 Johdanto Teoreettisista sovellutuksista voidaan mainita esim. - tiedon mallintaminen (ks. esim. http://matriisi.ee.tut.fi/matrix/ ) - informaatio jäsentäminen ja visualisointi (ks. esim. http://websom.hut.fi/websom/ ) Hypermedian tutkimus (etsi itse verkosta artikkeleita aiheesta) - hypermedian sovellusalueiden kartoittaminen - tiedon rakenteen tutkimus ja visualisointi - adaptiivinen hypermedia - hypermedia oppimisessa & hypermedian psykologia - hypermedian teknologiat ja standardit Hypermedian eri sovellus- ja tutkimusalueille on yhteistä se, että ne eivät juurikaan tarkastele "vain" hypermediaa, vaan hypermediaa MRVVDNLQ NRQWHNVWLVVD Hypermedian tutuinta aluetta ovat nimenomaan sen käytännölliset sovellukset; "syvällinen" hypermedia on tietojenkäsittelyn eriytyneiden osa-alueiden heiniä

1 Johdanto l\wlqq OOLVHQK\SHUPHGLDQWHNHPLQHQ Isojen sovellusten osalta poikkeuksetta ryhmätyötä, joka edellyttää VXXQQLWWHOXDja NRRUGLQRLQWLD Koska hypermedian tekeminen vaatii usean erityyppisen asian osaamista, hypermediatiimissä tarvitaan - sisältöjä (näiden osaajia) - teknologiaa (välineitä ja osaajia) - ulkoasun suunnittelua (tekijöitä) - raakaa toteutus- ja koodaustyötä - välityskanava tuotosten levittämiseen - markkinoita ja kysyntää () - ylläpitoa ja asiakaspalvelua Isot työt ovat käytännössä (ohjelmisto)projekteja, pienet sisältö- tai teknologialähtöisiä "toteutuksia". Totuus löytyy näiden kahden väliltä

1 Johdanto Homman monimutkaisuudesta johtuen tarvitaan vielä - juridista tietoa esim. tekijänoikeuksista - kartoitustyötä ja tutkimuksia - testausta ja kokeiden tekemistä - työn dokumentointia Tekemisen rajoitteita ovat DVLDNNDDQWRLYHHWDLNDUDKDMDVHPLWlRVDWDDQ - kehitystyöhön käytettävät lähdemateriaali-, laite- ja ohjelmistoresurssit - oma henkilöstö (mitä osataan tehdä? onnistuuko projektityö?) - aika (ehditäänkö tekemään homma X uusiksi vai kopioidaanko vanha) - loppukäyttäjät (osaavatko ne käyttää systeemiä Y?) - välityskanava (mahtuuko? riittääkö nopeus?) - sisältö (rakenteet, sisällön vaikeus, ) - teoria (olisiko mahdollista edes periaatteessa?) - asenteet ja käytännöt ("aina ennenkin se on tehty näin")

1 Johdanto 0LWlK\SHUPHGLDQRVDDMDQVLWWHQSLWlLVLRVDWDRPDWD" Tiimityöskentelyä ja kykyä keskustella asioista kärsivällisesti ihmisten kanssa, joilla on asioista ja asioiden tärkeysjärjestyksestä radikaalisti erilainen näkemys kuin sinulla itselläsi Kykyä nähdä metsä puilta, ennen kaikkea VRYHOOXVWHQWDYRLWHLGHDMDSXQDLQHQ ODQNDkaiken maailman DHTML 1.2345 -, Java TM -, Plugin-In++ & ScriptMenu - kikkareiden seasta. Kysyä miettiä oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan - mikä tässä on oleellista? - mikä on käytetystä menetelmästä (tekniikka TAI teoria) saavutettava hyöty? Tuntea hypermedian perusmenetelmät ja käsitteet Tietää esimerkkejä & aikaisemmin tehtyjä sovelluksia Osata välineiden mahdollisuudet ja rajoitteet omata summittainen kartta "siitä, mitä on olemassa" jotta voisi tarvittaessa opiskella lisää sitten kun tarvis vaatii

1 Johdanto +\SHUPHGLDQODDWLPLQHQaNlVLNLUMRLWXNVHQODDWLPLQHQ Hypertekstin ja hypermedian tekeminen on uutta muttei esim. tekstinkäsittelyyn tottumattomalle välttämättä ennenkuulumattoman uutta Hypertekstin tekeminen muistuttaa tai sisältää samoja piirteitä kuin - kirjan käsikirjoituksen suunnittelu - käsitekarttojen suunnittelu ja niiden parissa työskentely - "tavallisen tekstin" kirjoittaminen ja sen sisällön kuvaileminen tai indeksointi - YXRURYDLNXWWHLVWHQWLHWRNRQHRKMHOPLHQsuunnittelu ja laatiminen Hypertekstin tuottamisen prosessia ei välttämättä ole tarpeen erottaa esim. kirjan kirjoittamisesta kyse on vain käytetystä menetelmästä (tietokone ja lukemisen apuvälineet) ja painotuksesta (vrt. novelli vs. hakuteos) Merkittävin "uutuus" on lienee Nl\WHWWlY\\VQlN NXOPLHQNRURVWXPLQHQ VXXQQLWWHOXVVD: vaikeaselkoisen tekstin tunnistaa "heti", mutta huonosti jäsennetyn käyttöliittymän analysointi vaatii miettimistä (muutokset/tottumus)

1 Johdanto +\SHUPHGLDWLHWRWHNQLLNNDMDRKMHOPRLPLQHQ Hypermediaa tehdään ja käytetään tietokoneilla. Hypermedian tekemisessä voidaan tunnistaa kaksi eri tasoa (ilmenevät eri asioiden suhteen limittäin): 1. PHQHWHOPLHQMDYlOLQHLGHQKDOWXXQRWWR (hypertekstin "sisäistäminen" ja WWW-seitin koodaaminen käsin MS Frontpage -ohjelmalla) 2. W\ WDSRMHQMDWLHWRMHQNlVLWWHO\QPHQHWHOPLHQDXWRPDWLVRLPLQHQ (sovelluksen asiasisällön mallintaminen ja ohjelmallinen kuvaaminen WWW-seitiksi) Ensimmäisessä "soveltajan kehitysasteessa" saavutetaan hyvät perustiedot ja käsityötaidot, toisessa "jaetaan työtehtävät tietokoneiden ja ihmisten kesken" (ihmiset: suunnittelu, tietokoneet: etsi/korvaa & liikkaa/leimaa) Kyse ei ole "työn arvottamisesta sinänsä", vaan "työn arvottamisesta WHKRNNXXGHQ näkökulmasta" (kannattaa miettiä mihin aikansa käyttää) Mekaanisten työtehtävien tunnistaminen edellyttää "ohjelmoinnin tajua"; kykyä suunnitella ja muotoilla tehtäviä siten, että ne on mahdollista sopivin osin automatisoida (vrt. tyylien käyttö MS Wordissä vs. suora inline-formatointi) Tällä kurssilla tavoitteena on 1:n perusteet myös 2:sta kannattaa miettiä!