Liikenneturvallisuustyön näkymiä Helsingissä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016
Mitä liikenneturvallisuus on? LIIKENNETURVALLISUUS ON ONNETTOMUUKSIEN POISTAMISTA Poliisin ja sairaalarekisterin vertailun mukaan vakavistakin loukkaantumisista jää 40 % tulematta poliisin tietoon * mitä vaarallisempi paikka, sen vähemmän onnettomuuksia suunnittelun ohjaavuus? LIIKENNETURVALLISUUS ON KÄYTETTÄVYYTTÄ Liikenneympäristön selkeys ja ymmärrettävyys Mahdollisuus havaita ja tulla havaituksi Mahdollisuus ennakoida tilanne ja saada se hallintaan Virhe ei johda vakaviin seurauksiin ennalta ehkäisevä ajattelumalli 2 * Trafin tutkimuksia 10/2014
Liikenneturvallisuustilanne onnettomuustiedon valossa 3
Henkilövahingot 1980 2014 Henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia tapahtuu Helsingissä vuosittain noin 460 Liikenteessä loukkaantuu vuosittain noin 560 henkeä ja kuolee 8 henkeä Henkilövahingot 1200 1000 800 600 400 Liikennesuorite 100 milj. ajon. km 25,0 20,0 15,0 10,0 200 5,0 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 0,0 4
Henkilövahingot ikäryhmittäin Loukkaantumiset vähenevät kaikissa ikäryhmissä Liikenteessä kuolleiden osalta yli 65-vuotiaiden tilanne huonontunut Lähes puolet (45 %) liikenteessä kuolleista oli yli 65-vuotiaita kaksi kolmesta jalankulkijana 250 200 150 100 50 0 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Liikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet 100 000 as. kohti 59 43 198 168 125 101 72 0-14 15-24 25-64 65- ikäryhmä 2005-09 2010-14 0,5 0,2 Liikenteessä kuolleet 100 000 as. kohti 1,6 0,8 1,9 1,0 2005-09 2010-14 2,8 57 3,8 5 0,0 0-14 15-24 25-64 65- ikäryhmä
Henkilövahingot liikkujaryhmittäin Loukkaantuneet ja kuolleet liikkujaryhmän mukaan vuosina 2005 2014 Loukkaantumiset ja kuolemat vähenevät kaikissa liikkujaryhmissä Vähentyminen on suurinta jalankulkijoilla kuitenkin puolet liikenteessä kuolleista oli jalankulkijoita Kaksipyöräisten liikkujien tilanne on lähes vakaa 250 200 150 100 50 0 120 2005-09 keskiarvo - medelvärde 2010-14 keskiarvo - medelvärde 95 Jalank. Fotg. 113 111 Polkup. Cyklister 29 25 Mopon kulj. Moped f. 38 37 MP kulj. MC f. 209 179 Auton kulj. Bilförare 157 114 Matkust. Passag. 6
Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma Mitä kaupunki tekee? 7
Visio ja määrälliset tavoitteet Helsingin liikennejärjestelmä on kaikille liikkujaryhmille niin turvallinen, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikkuminen on vastuullista ja Tavoite vuodelle 2020 Helsingin liikenteessä kuolee enintään 4 henkilöä Helsingin liikenteessä loukkaantuu korkeintaan 490 henkilöä koetaan turvalliseksi 8
Lasten ja nuorten turvallinen ja vastuullinen liikkuminen Osatavoitteet nuorten (15 24-vuotiaat) riski joutua onnettomuuksiin liikenteessä ei ole suurempi kuin muiden ikäryhmien lasten ja nuorten liikkuminen on turvallista ja kestävää Toimenpidekokonaisuudet lasten ja nuorten liikennekasvatuksen ja -valvonnan kehittäminen mopoilun turvallisuus nuorison liikkumisen ohjaus 9
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus ja omatoiminen liikkuminen (erityisesti lapset ja ikäihmiset) Osatavoitteet turvallinen ja esteetön lähiympäristö suojatiet ovat turvallisia hyvät jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä liikkumisen edellytykset korkea turvalaitteiden käyttöaste Toimenpidekokonaisuudet suojateiden turvallisuuden parantaminen turvalliset ja jatkuvat kävely- ja pyöräilyreitit liikenneturvallisuustoimenpiteiden kartoitus ja priorisointi yhteistyön parantaminen julkisten palveluiden sijoittumispäätöksissä liikkujien tietoisuuden lisääminen turvallisesta liikkumisesta ja turvalaitteiden vaikutuksista 10
Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen Osatavoitteet katujen ja väylien nopeustaso on ympäröivän kaupungin ja siellä liikkuvien ihmisten mittakaavassa Toimenpidekokonaisuudet nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen ja tukeminen liikenneympäristön keinot 11
Suojateiden turvallisuuden parantaminen 12
Valo-ohjaamattomien suojateiden arvioinnit Turvallisuus yksi Helsingin kaupungin arvoista Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma: painopisteenä pääkatujen suojateiden turvallisuus Jalankulun tutkimussuunnitelma: keskusta-alueiden suojateiden turvallisuus Työssä määritetty suojateiden arviointikriteerit kansainvälisen ohjeistuksen ja tutkimusten perusteella Kriteerejä käytetty kenttätutkimuksissa kesällä 2015, pää- ja kokoojakatujen kartoitukset jatkuvat Suunnittelijan työkalu ja priorisoinnin apuväline 13
Priorisoinnin periaatteet Kaksi osa-aluetta ja 10 arviointikriteeriä: liikennetekniset järjestelyt ja kohteen olosuhdetekijät Arvioinnissa liikennevaloperiaate: punainen = vakava puute, keltainen = puute, vihreä = hyvä tilanne Suunnittelija saa tukea arvioilleen kertyneiden punaisten / vihreiden merkintöjen perusteella Priorisoinnissa kartoitettujen suojateiden joukosta voidaan nostaa kiireellisimmin toimenpiteitä kaipaavat laskemalla arviointikriteereistä painotetut summat 14
Arviointikriteerit Liikennetekniset järjestelyt Nopeusrajoitus 60 km/h tai suurempi 50 km/h 40 km/h tai pienempi Ylitysmatka kaistoja 3 tai pituus 10 m 1+1 ilman saareketta, 2 samaan suuntaan tai pituus 7 m 1 kaista ajosuunnassa Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 15
Arviointikriteerit Liikennetekniset järjestelyt Näkemät ja havaittavuus näkemä vasemmalle alle minimi muut näkemien tai merkintöjen puutteet ei puutteita Suojatien sijoittuminen etäisyys liittymästä 10 30 m etäisyys liittymästä yli 30 m liittymässä Muut puutteet esteettömyyspuutteet, lyhyt keskisaareke, kaksisuuntainen pyörätie liittymässä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 16
Arviointikriteerit Kohteen olosuhdetekijät Nopeusrajoituksen noudattaminen havainnot, palaute, ajonopeudet liian korkeat ympäristöön nähden ympäristö ei tue nopeusrajoitusta nopeusrajoitus ja ympäristö yhteensopivat Autoliikenteen määrä yli 20 000 ajon/vrk yli 10 000 ajon/vrk alle 10 000 ajon/vrk Palvelujen läheisyys lähellä koulu tai pysäkki lähellä muu jalankulkua tuottava erityskohde ei erityisiä jalankulkukohteita Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 17
Arviointikriteerit Kohteen olosuhdetekijät Jalankulkijaonnettomuudet 2 jalankulkijaonnettomuutta suojatiellä 1 jalankulkijaonnettomuus suojatiellä ei jalankulkijaonnettomuuksia Raskaan ajoneuvoliikenteen määrä yli 2 000 ajon/vrk yli 500 ajon/vrk alle 500 ajon/vrk Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 18
Periaatteiden soveltaminen Suunnittelijan apuväline arvioitaessa suunnitteluun tulevia kohteita ja niiden kiireellisyyttä suhteessa muihin kohteisiin Kartoitusten myötä muodostuvan suojateiden tietokannan kaikkien suojateiden priorisointi: voidaan nostaa esiin kiireellisimmin toimenpiteitä tarvitsevat kohteet Suunnitteluun otettavissa kohteissa tehdään jatkoselvityksiä, joissa mm. lasketaan ylittäjien määrää ja arvioidaan suojatien tarve sekä mahdolliset toimenpiteet Mahdollisia toimenpiteitä esim.: keskisaarekkeiden rakentaminen, havaittavuuden parantaminen, poikkileikkauksen kaventaminen tai ajonopeuksien rakenteellinen hidastaminen Suojatien poistamista voidaan harkita, jos voidaan selvästi todeta, että sen käyttö on vähäistä ja/tai sille on lähietäisyydellä tarjottu turvallisuustasoltaan parempi vaihtoehto 19
Nopeusrajoitusjärjestelmä vaikuttavuus ja periaatteiden tarkistus 20
Nopeusrajoitusten muutokset 1973 1987 1992 2004 21
Alueelliset nopeusrajoitukset Tarkistukset vuonna 2004 Katukohtaisia rajoituksia, kantakaupungin 30 km/h alue 550 500 450 400 350 558 511 Kaikkiaan nopeusrajoitukseltaan muuttuneilla kaduilla 9 % vähemmän henkilövahinkoja kuin olisi ollut ilman muutosta 300 250 200 150 100 50 0 ilman muutosta toteutunut 22
Tarkistukset vuonna 2004 Vaikutus onnettomuuksiin oli suurin laajimmassa muutosluokassa (40 30 km/h): jalankulkijoiden henkilövahingot vähentyivät 19 % ja moottoriajoneuvojen 34 % Helsingin niemen alueella henkilövahingot vähentyivät 42 % ja muualla kantakaupungissa 9 % Vaikutus henkilövahinkoihin on pitkäkestoinen, kun ajotapa muuttuu vähitellen: pitkällä aikavälillä ajonopeuksissa selvä lasku muutetuilla, mutta myös muuttumattomilla kaduilla Ajonopeuksien jakaumissa siirtymä matalampiin nopeusluokkiin Nopeusrajoitusmuutoksen vaikutus näyttää vaikuttavan laajemmin kuin vain muutosalueella 23
Nopeusrajoitusten periaatteiden uudistus Liikennesuunnitteluosaston sisäisenä selvityksenä tehtävä tarkastelu Tavoitteena yhtenäistää Helsingin nopeusrajoitusten asettamisen periaatteita niin, että pitkällä aikavälillä katuympäristön ja rajoituksen logiikka kohtaavat ja käyttäjien on helppo ymmärtää nopeusrajoitukset kokonaisuutena Merkittävin esitetty muutos on kaikkien asuinalueiden 30 km/h rajoitus asukkaiden viihtyisyyden, lasten ja ikäihmisten omatoimisen liikkumisen, läpiajon vähentämisen eli turvallisuuden parantamisen vuoksi Uudistamisesta keskustellaan syksyllä viranomaisten kesken ja asukkaiden kanssa 24
Nopeusrajoitusten valvonta 25
Kameravalvonta Helsingissä on hankkinut poliisin käyttöön 4 kameraa ajonopeuksien ja punaista päin ajamisen valvontaan vuonna 2008 asennettiin Kaivokadun ja Mäkelänkadun kamerat vuonna 2012 asennettiin Mechelininkadun ja Mannerheimintien (Postitalo) kamerat 26
Kaivokatu Nopeusrajoitus 40 km/h vuonna 1992 ja 30 km/h vuonna 1996, kameravalvonta vuonna 2008 Keskinopeus laski 29,2 km/h (2000 2007) 23,5 km/h (2009 2015) Henkilövahingot 2,2 hvo/vuosi (2002 2007) 1,1 hvo/vuosi (2009 2014) Yli 40 km/h ajaneiden osuus Kaivokadulla onnettomuuskustannussäästö noin 500 000 e/vuosi (kantakaupungin laajat nopeusrajoitusmuutokset v. 2004) (kamera v. 2008) 27
Mechelininkatu Nopeusrajoitus 40 km/h vuonna 2004, kameravalvonta vuonna 2012 Keskinopeus laski 33,1 km/h (2007 2011) 31,0 km/h (2013 2014) Henkilövahinkojen arvioitu vähenemä onnettomuusmallia hyödyntäen on noin 2 hvo viidessä vuodessa onnettomuuskustannussäästö noin 180 000 e/vuosi 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Yli 50 km/h ajaneiden osuus Mechelininkadulla 8,0 % 4,4 % 0,6 % 1994-2003 2005-2011 2012-2014 (kantakaupungin laajat nopeusrajoitusmuutokse t v. 2004) (kamera v. 2012) 28
Kameravalvonnan tulevaisuus Helsingissä Helsinki edistää kuntien osallistumista automaattiseen liikenteenvalvontaan Kunnalle oikeus osallistua alueellaan liikennerikkomusten valvontaan Vähäiset liikennerikkomukset virhemaksujen piiriin Kuntien osallistumisen hyötyjä Ajonopeuksien hallinnan tehostuu koko katuverkolla vähemmän henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia vähemmän vakavin seurauksin Joukkoliikenteen sujuvuuden ja toimivuuden varmistaminen joukkoliikennekaistojen valvonnalla Poliisi on lisäämässä lähivuosina liikenteen valvontakameroita, kaupunki rakentaa valvonnan tehostamiseen 2016 2017 noin 10 kameratolppaa 29
Kävelykeskustan kehittäminen 30
Kävelykeskustan luonne Kävelykatuja ja aukioita Levennettyjä jalkakäytäviä ja sujuvia katujen ylityksiä Kävelypainotteisia katuja Kortteleiden sisäiset katetut jalankulkualueet ja kauppakujat sekä muut säältä suojatut reitit Huolto ja pysäköinti maanalaisia Kävelykeskustan alue Kaupunkikaava, liite Kantakaupunki, kslk 10.11.2015 31
Yleissuunnitelman tarkastelut Jalkakäytävien kehittäminen: leventämisen tarve Suojateiden parantaminen: leventäminen, korottaminen, vihreän ajan pidennys Pyöräteiden ja kaistojen suunnittelu tavoiteverkon mukaan 32
Kauppatori - Eteläsatama Kauppatorin ympäristön kehittämissuunnitelma valmistunut (2015) Alueelle liikennesuunnitelma asemakaavoituksen yhteydessä vuonna 2017 Tarkastellaan mm. Pohjoisesplanadin kaistamäärää sekä suojateiden sijoittaminen ja valo-ohjausta 33
Esplanadi Laaditaan liikennesuunnitelma Pohjois- ja Eteläesplanadin muuttamisesta yksikaistaisiksi (2017) 34
Mannerheimintie Mannerheiminaukio Erottaja Laaditaan liikennesuunnitelma Mannerheimintien muuttamisesta yksikaistaiseksi kumpaankin kulkusuuntaan Lisätään jalankulkutilaa lisätään joko molemmille reunoille tai vain toiselle reunalle Laaditaan suunnitelma uudesta suojatiestä Salomonkadun liittymään 35
Rautatieaseman ympäristö Kaivokatu Laaditaan liikennesuunnitelma, jossa katu muutetaan yksikaistaiseksi kumpaankin ajosuuntaan Kruunuvuorenrannan raitiotien päätepysäkki Kehitetään suojatieylityksiä Pyöräliikenteen tavoiteverkon reitti 36
Rautatieaseman ympäristö Rautatientori Ennakoidaan bussiliikenteen poistumista Suunnitellaan Keskuskadun kävely-yhteyden jatkumo Asema-aukio Selvitetään mahdollisuuksia muuttaa aukio jalankulkualueeksi ja lisätä jalankulun tilaa Postikadulla Elielin terminaalin alue supistuu 37
Yliopistokampus Laaditaan yhteistyössä yliopiston kanssa suunnitelma yliopiston kampuksen muodostamisesta Mahdollisuuksina kävelykatu, jalankulkupainotteinen katu tai jaettu tila (autoilu sallittu jalankulun ehdoilla) 38
Hanna Strömmer liikenneinsinööri etunimi.sukunimi@hel.fi Liikennesuunnitteluosasto Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Kansakoulukatu 3, PL 2100 00099 HELSINGIN KAUPUNKI