1.9.2016 PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS JUUKA, PAALASMAA Tilat Pielismaa 3-8 ja Alanko 4-93 Suunnittelualuetta Paalasmaan ilmakuvassa ( MML) Vireilletulo: 26.5.2016 Juuan KV hyväksyntä:..201_ SUUNNITTELU HALTILAHTI
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 2 PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Rantaosayleiskaavan muutos koskee: Juuan (176) kunnan Paalasmaan (409) kylän tilojen Pielismaa 3:8 ja Alanko RN:o 4:93 osia. Rantaosayleiskaavan muutoksella muodostuu: Pielisen rantaosayleiskaavan loma-asuntojen (RA) korttelialueet, maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), jolla ei ole rakennusoikeutta ja vesialuetta (W). Enossa 1.9.2016 Jukka Haltilahti Ympäristö- ja maankäytön suunnittelija
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 3 KAAVAPROSESSIN TIIVISTELMÄ Kaavamuutoskohde sijaitsee Paalasmaan saaren pohjoispuolella saaren länsirannalla. Tilalle Alanko 4-93 on osoitettu Pielisen rantaosayleiskaavassa kaksi RA lomarakennuspaikkaa ja tilalle Pielismaa 3-8 yksi RA lomarakennuspaikka. Ympärillä Paalasmaan saaren rantavyöhykkeellä on lisää loma-asuntoja ja vielä rakentamattomia lomatontteja. Näiden välissä on maa- ja metsätalousmaita. Maanomistajan tavoitteena on siirtää vaikeasti rakennettavalla maastolla sijaitseva lomarakennuspaikka parempaan sijaintiin. Toimenpiteellä mahdollistetaan vierekkäisten tilojen tavoitteiden mukaiset uudet tilusjärjestelyt. Kaavalla tarkastellaan myös osoitettujen rakennuspaikkojen kokoa ja rakennusoikeutta vastaamaan tämän päivän rakentamisedellytyksiä. Yleiskaavan mukaisia rantamitoituksia ei muuteta, eikä vapaan rantaviivan määrää muutu oleellisesti. Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laadinnan aloittaminen Rantaosayleiskaavan viranomaisneuvottelu lokakuu 2015 29.4.2016 Kunnanhallituksen päätös kaavamuutoksesta 23.5.2016 127 Vireilletulo 26.5.2016 Kaavaluonnos nähtävillä 26.5. 20.6.2016 Kaavaehdotus nähtävillä Juuan kunnanvaltuuston hyväksyntä _._. _._.2016..201 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen Rantaosayleiskaavan mukainen rakentaminen toteutetaan kaavan saatua lainvoiman maanomistajan tarpeiden mukaan.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 4 SISÄLLYSLUETTELO KAAVAPROSESSIN TIIVISTELMÄ... 3 1. PERUSTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE... 6 1.1 Nykyinen maankäyttö... 6 1.2 Suunnittelutilanne... 7 1.2.1 Yleistasot... 8 1.2.2 Maakuntakaava... 8 1.2.3 Yleiskaava... 8 1.2.4 Asemakaavoitus... 9 1.2.5 Rakennusjärjestys... 9 1.2.6 Rakennuskiellot, muut päätökset ja suunnitelmat... 9 1.2.7 Muut lähtökohdat... 9 1.2.8 Pohjakartta... 10 1.2.9 Emätilaselvitys, voimassaolevan kaavan rantarakentamisen mitoitus... 10 1.2.10 Muut päätökset ja selvitykset... 10 1.3 Maanomistus... 10 1.4 Väestö ja työpaikat... 10 1.5 Rakennettu ympäristö... 10 1.5.1 Rakennuskanta... 10 1.5.2 Liikenne... 11 1.5.3 Palvelut... 11 1.5.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 11 1.6 Luonnonympäristö... 11 1.7 Huomioitavat erityispiirteet ja suojelukohteet... 13 1.8 Ympäristön häiriötekijät... 14 2. RANTAOSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET... 14 2.1 Yleistavoite... 14 2.2 Suunnittelutilanteen asettamat tavoitteet... 14 2.3 Suunnittelualueen asettamat tavoitteet... 15 2.4 Rantaosayleiskaavan tavoitteiden muuttuminen kaavaprosessin aikana... 15 3. RANTAOSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT... 15 3.1 Vaihtoehdot... 15 3.2 Mitoitus... 16 3.3 Rantaosayleiskaavan kuvaus... 16 3.4 Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut maankäyttöluokittain... 17
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 5 3.4.1 Asuntoalueet... 17 3.4.2 Maa- ja metsätalousalueet... 17 3.4.3 Vesialueet... 17 3.5 Liikenne... 17 3.6 Yhdyskuntatekninen huolto... 17 3.7 Suojelu... 18 4. RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 18 4.1 Yleistä vaikutusten selvittämisestä... 18 4.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöihin... 18 4.3 Vaikutukset työllisyyteen, elinkeinoelämään, palveluihin ja yleisiin virkistysalueisiin 18 4.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon... 19 4.5 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonmaisemaan ja luonnonvaroihin sekä ekologiseen kestävyyteen... 19 4.6 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen... 20 4.7 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 20 4.8 Rantaosayleiskaavan vaikutukset työlle asetettuihin tavoitteisiin... 21 4.9 Rantaosayleiskaavan muut merkittävät tai haitalliset vaikutukset... 21 4.10 Rantaosayleiskaavan oikeusvaikutukset... 21 5. SUUNNITTELUVAIHEET... 21 5.1 Kaavaprosessin suunnittelu- ja käsittelyvaiheet... 21 6. RANTAOSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 22 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ja toteutuksen seuranta... 22 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 22 LIITTEET 1. Kaavaehdotuksen kartta, päiväys 1.9.2016 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS, päiväys 1.5.2016, päivitetty 1.9.2016 3. Kaavaluonnoksen saamat viranomaislausunnot ja vastineet niihin.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 6 1. PERUSTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE 1.1 Nykyinen maankäyttö Rantaosayleiskaavan muutos koskee Juuan kunnan, Paalasmaan kylän tilojen Pielismaa 3-8 ja Alanko 4-93 rantavyöhykettä. Juukaan on matkaa noin 20 km. Kuva 1. Karttaote Paalasmaan alueelta ( MML). Suunnittelualueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 7 Kuvat 2 ja 3. Tilojen Pielismaa 3-8 ja Alanko 4-93 palstat. Eteläisempi tila Pielismaa on pinta-alaltaan noin 20,3 hehtaaria. Neljä palstainen tila Alanko on kooltaan yhteensä vajaa 20 hehtaaria. Kaavamuutos kohdistuu mantereen ranta-alueeseen. Kartta ( MML). Kuvasta 4 voidaan havaita kaava-alueen luonnetta Pielisen rannalla Kolunsaarien suojassa Linjalahdessa. Rannan keskivaiheilla on suuria kiviä sisältävä lohkareikko. Kaava-alueella on rantaviivaa hieman yli kilometri. Alue on nykyisellään kokonaan metsätalousmaata. Rantaosayleiskaavassa suunnittelualueen pohjoislaidalle tilalle Alanko on osoitettu kaksi lomarakennuspaikkaa ja eteläpuolelle tilalle Pielismaa yksi limarakennuspaikka. Rakennuspaikkoja ei ole toteutettu. Kaava-alueen ulkopuolella etelärajalla on viereisellä kiinteistöllä rajaa vasten kaksi rakentamaton lomarakennuspaikkaa. 1.2 Suunnittelutilanne
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 8 1.2.1 Yleistasot Kaavaa laadittaessa on huomioitava maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 39 :n rantaosayleiskaavan sisältövaatimukset ja oikeusvaikutteinen Pielisen rantaosayleiskaava. Kaavaratkaisussa tulee lisäksi huomioida valtakunnallisen alueidenkäytön erityistavoitteet rantaosayleiskaavaa koskien ja maakuntakaava siten kun se osoittaa rantaosayleiskaavaa ohjaavia tavoitteita. Edellä mainittujen tavoitteet on pääasiassa jo huomioitu aluetta koskevassa rantaosayleiskaavassa. 1.2.2 Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaiheen on valtioneuvosto vahvistanut pääosiltaan 20.12.2007 (vahvistettu suunnittelualueelta). Alue kuuluu Pielisen rantojen käytön kehittämisen kohdealueeseen (rk). Maakuntakaavan 2. vaiheen on ympäristöministeriö vahvistanut 10.6.2010. Suunnittelualueeseen ei kohdistu varauksia. Maakuntakaavan 3. vaihe on vahvistettu 5.3.2014. Suunnittelualue kuuluu Paalasmaan maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeään alueeseen (ma/mm). Maakuntakaavan 4. vaiheen on maakuntavaltuusto hyväksynyt 26.5.2014 ja sen on ympäristöministeriö vahvistanut 18.8.2016. Kaava ei esitä uusia varauksia suunnittelualueelle, mutta toistaa 3. vaiheen ma/mm - merkinnän. Maakuntahallitus on hyväksynyt maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelman 20.6.2016. Maakuntakaavaotteet on esitetty OAS liitteessä 1. 1.2.3 Yleiskaava Pielisen rantaosayleiskaava Kaavamuutosta ohjaa Juuan kunnanvaltuuston 19.1.1999 hyväksymä ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 23.2.2000 vahvistama oikeusvaikutteinen Pielisen rantaosayleiskaava ja siinä suunnittelualueelle osoitetut tavoitteet ja määräykset. Alueelle kohdistuu seuraavia varauksia: loma-asuntoalue RA, maa- ja metsätalousalue M ja vesialue W. RA alueelle on osoitettu rakennusoikeuden enimmäismääräksi 160 kerrosneliömetriä. M-alueelle saa rakentaa rakennuksia ja rakennelmia maa- ja metsätaloutta varten myös rantavyöhykkeelle. Kaavamerkinnät ja rakentamista ohjaavat tarkemmat yleiskaavan määräykset ovat OAS liitteessä 2.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 9 Kuva 5. Ote Pielisen rantaosayleiskaavasta suunnittelualueelta. 1.2.4 Asemakaavoitus Suunnittelualueella tai sen lähellä ei ole asemakaavoja. 1.2.5 Rakennusjärjestys Juuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 28.3.2011 rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.6.2011. 1.2.6 Rakennuskiellot, muut päätökset ja suunnitelmat Alueella ei ole voimassa MRL 132/1999 38 tai 53 mukaista rakennuskieltoa tai 128 toimenpiderajoitusta. 1.2.7 Muut lähtökohdat Pielisen vedenkorkeus on säännöstelemätön. Keskivedenkorkeus on N60 sadan vuoden mittausjaksolla ollut +93,74 mmpy. Vaihteluväli on ollut peräti +92,60 +95,38 mmpy, mutta veden-pinnan äärivaihtelua rajoitetaan nykyään tarvittaessa virtaamaa säännöstelemällä.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 10 1.2.8 Pohjakartta Rantaosayleiskaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen digitaalista maastotietokantaa kiinteistörajoin. Kaava esitetään mittakaavassa 1:5000. 1.2.9 Emätilaselvitys, voimassaolevan kaavan rantarakentamisen mitoitus Emätilaselvitys ja rantarakentamisen mitoitus ovat laadittu voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Pielisen rantaosayleiskaavassa. Tilalle Pielismaa 3-8 on osoitettu yksi RA rakennuspaikka ja tilalle Alanko 4-93 on osoitettu kaksi RA rakennuspaikkaa yhteen kortteliin. 1.2.10 Muut päätökset ja selvitykset Juuan kunta on päättänyt muuttaa Pielisen rantaosayleiskaavaa suunnittelualueelta kunnanhallituksen 23.5.2016 127 päätöksellä. Alueen luontoarvot on kartoitettu Pielisen rantaosayleiskaavatyön yhteydessä. Alueelle ei ole osoitettu merkittäviä luontoarvoja. Lisäksi alueen luonnonympäristön on tarkastanut kaavamuutosta varten kaavoittaja (Suunnittelu Haltilahti 24.10.2015). Suojeltavia arvoja ei havaittu. Katso kohta 1.6 luonnonympäristö 1.3 Maanomistus Kaavamuutosalueet omistaa yksityinen. Rakennuspaikkoja ei sijoiteta naapuritilojen rajalle, jolloin rakennuspaikan siirtoon ei tarvita eri suostumusta naapurilta. 1.4 Väestö ja työpaikat Alueella tai sen vaikutusalueella ei ole työpaikkoja tai muuta elinkeinotoimintaa metsätaloutta lukuun ottamatta. Lähin asuinpaikka (maatila) on itään kohden Paalasmaan keskiosia reilun kilometrin etäisyydellä. 1.5 Rakennettu ympäristö 1.5.1 Rakennuskanta Kaavamuutosalue on rakentamaton. Kaavaselostuksen kuvasta 4 voidaan tarkastella Paalasmaan yleistä rakennettua ympäristöä.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 11 1.5.2 Liikenne Olemassa oleville yleiskaavan rakennuspaikoille johtaa Paalasmaantien kautta yksityisten Selkolantien, Hiekkaniementien ja Kalliolahdentien kautta kulkuyhteydet. Siirrettävälle rakennuspaikalle johtaa suorempi yksityistie Selkolantieltä. Uutta tietä pitää muodostaa vajaa 400 metriä. Yksityisteiden liikennöinti on vähäistä liittyen haja-asutusluonteiseen asumiseen ja varsinkin kesällä myös virkistykseen ja lomailuun. Alueen läheisyydessä ei ole rakennettuja virkistysreittejä. 1.5.3 Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole palveluita. Lähin palvelu on Paalasmaan leirintäalue ja satama vajaan seitsämän kilometrin päässä. Muut merkittävät palvelut ovat Juuan kirkonkylällä. 1.5.4 Yhdyskuntatekninen huolto Alueella ei ole järjestettyä yhdyskuntateknistä huoltoa eikä aluetta tulla liittämään sellaisiin. 1.6 Luonnonympäristö Alueen luonnonympäristö on hakkuiden myötä voimakkaasti muuntunutta metsätalousympäristöä. Vain muutamin paikoin kuivimmilla ja kivisimmällä kohdin on luonnontilaisia kuivia mäntykangasmetsiä. Luonnonympäristöä on tarkasteltu tehdyissä selvityksissä. Pielisen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitykset Alueen luontoarvot on kartoitettu Pielisen osayleiskaavatyön yhteydessä (FCG Oy 2005). Alueelle on tehty Pielisen ympäristöinventointi ja -arviointi rantaosayleiskaavaa varten (Ympäristösuunnittelu Henttonen 2002). Siinä ei suunnittelualueelle kohdistu merkintöjä tai havaintoja luonnonarvojen suhteen. Muut selvitykset Alue on tarkistettu rantaosayleiskaavan muutosta varten 24.10.2015. Olemassa olevien rakennuspaikkojen ominaisuudet Kuvat 6-8. Pohjoisemman RA rakennuspaikan kivisen kangasmetsän maastoa.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 12 Kuva 9. Alemman RA rakennuspaikan lohkareista maastoa. Tilan 4-93 pohjoisosassa on yleiskaavaan merkitty kaksi RA rakennuspaikkaa. Pohjoisin näistä on alueelle tyypillistä kivisen mustikkakankaan aluetta (kuvat 5-7). Alueelle tulee polku takamaastosta. Kohdan rakennettavuus on kohtalainen. Alueella on muutamia muita vanhempia maisemapuita kuusi-mäntysekametsän keskellä ja rannalla. Tultaessa eteläisemmän rakennuspaikan kohdalle, maasto muuttuu erittäin lohkareiseksi ja vaikeasti rakennettavaksi. Kohdalla kasvava puustoa on harvaa ja kitukasvuista (kuva 8). Ranta on molemmissa rakennuspaikoissa lohkareista, mutta tavanomaista pielisen rantaa. Rannalla on ohut pajuinen ja leppäinen lehtipuuvyöhyke. Molemmat rakennuspaikat ovat avoimen Kojonselän pohjoistuulien ja suurten aaltojen vaikutusalueella. Rakennuspaikan siirron kohdealueen ominaisuudet Kuvan 9 esittämä rakennuspaikka siirretään tilan etelälaidalle kiinni naapurikiinteistön RA rakennuspaikkaa. Tavoiteltu rakennuspaikka on edessä olevien Kolunsaarten suojassa pienen Linjalahden pohjukassa. Ranta-alue on loivempi ja pienikivisempi. Ranta on niin ikään loivempi ja alueella on tiheämpi suojapuusto. Myös taaempi maasto on pienempikivistä ja loivempaa. Alueen rakennettavuus on parempi. Rakennettavat uima- ja veneranta ovat merkittävästi suojaisemmat, mutta vaativat pidemmät laiturit.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 13 Kuva 10. Siirtokohteen rantamaisemaa pienessä niemessä pohjoisesta nähtynä. Viereinen tilan Pielismaa rakennuspaikka jää niemen taa omaan rauhaan ja muodostaa uuden rakennuspaikka parin siirrettävän rakennuspaikan kanssa. Rakennuspaikkaa on syytä muotoilla siten, että kolmannelle rakennuspaikalle on mahdollista rakentaa sauna ja uimaranta erisuuntaan kuin siirrettävällä rakennuspaikalla häiriön vähentämiseksi. Metsätyyppi on eteläisillä rakennuspaikoilla hieman korpimaisempaa kangasmetsää kuin esim. siirrettävän rakennuspaikan lähtöpaikassa (MT) ja kuusten osuus on ylispuustossa suurempi. Mustikan, puolukan ja juolukan määrät vaihtelevat keskenään runsaastikin. Ranta on osin hieman rämeinen, mutta varsinaisia turvekerrostumia ei ole. Eteläisimmän rakennuspaikan sisämaan ja niemen välissä on alava pajuinen ja kivinen ehkä korkeimman tulvan aikaan tulviva painanne. Kohdealueella ei havaittu suojeluarvoja. Kuvat 11-12. Kohdealueen rantapuustoa ja sisämaan metsämaisemaa. 1.7 Huomioitavat erityispiirteet ja suojelukohteet Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei ole rakennettua ympäristöä. Lähistöllä ei ole suojeltuja rakennuksia tai rakennettua ympäristöä, joka vaikuttaisi kaavaratkaisuun. Luonto, eläimistö, maisema Suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei ole rekisteröityjä suojelualueita eikä alueella havaittu maastokäynnillä luonnonsuojelulain tai metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavan Paalasmaan maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeään alueeseen. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja maisema-arvot sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole rekisteröityjä muinaismuistolain 295/1963 nojalla suojeltuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 14 Pohjavedet ja vesistöt Alue ei ole pohjavesialuetta. Suunnittelualue on Pielisen rannalla. 1.8 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä häiriötä muodostavia tekijöitä eikä sellaisia kaavalla osoiteta. 2. RANTAOSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET 2.1 Yleistavoite Rantaosayleiskaavan muutoksen päätavoitteena on siirtää yksi RA rakennuspaikka uuteen sijaintiin. Tällä mahdollistetaan rakennuspaikan sijoittaminen paremmin rakennettavaan sijaintiin ja mahdollistetaan eri tilojen uudet tilusjärjestelyt. Samalla muotoillaan rakennuspaikkoja siten, että niille mahtuvat mm. jätevesijärjestelmät. Rakennusoikeutta lisätään vastaamaan paremmin nykyvaatimuksia. 2.2 Suunnittelutilanteen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet on huomioitu aluetta koskevassa yleiskaavassa. Alueelle ei ole osoitettu valtakunnallisesti merkittäviä arvoja. Suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat VAT kokonaisuudet suunnittelualueen paikallisia lähtökohtia soveltaen: Kulttuuri- ja luonnonympäristö sekä virkistyskäyttö. Arvokkaiden luontoalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistäminen. Maakuntakaavassa asetetut tavoitteet Maakuntakaavan tavoitteet huomioidaan yleensä yleiskaavan kautta. Maakuntakaavat ovat kuitenkin vahvistuneet yleiskaavan jälkeen, jolloin maakuntakaavojen ohjausvaikutus on rantaosayleiskaavassa huomioitava tarkemmin. Maakuntakaava osoittaa kaava-alueelle Paalasmaan maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeän alueen (ma/mm). Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja maisema-arvot sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Alue kuuluu myös Pielisen rantojen käytön kehittämisen kohdealueeseen (rk).
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 15 Yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset ranta-alueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. Voimassa olevan yleiskaavan asettamat tavoitteet Suunnittelualueen rantaosayleiskaavaa ohjaa oikeusvaikutteinen Pielisen rantaosayleiskaava ja sen tavoitteet, kaavakartta ja määräykset (Juuan KV 19.1.1999). Suunnittelussa tulee erityisesti huomioida rakentamiseen tarkoitettujen alueiden mitoitus. 2.3 Suunnittelualueen asettamat tavoitteet Kaavamuutoksella on seuraavia yksilöityjä tavoitteita ja erityispiirteitä: Siirrettävä rakennuspaikka ei muuta yleiskaavassa osoitettua rantamitoitusta tai käyttötarkoitusta. Kaavalla muutetaan rakennuspaikkojen rakentamisen määrää, mutta vain maltillisesti. Lähtöalueella kahden rakennuspaikan kortteli muuttuu yhden rakennuspaikan alueeksi. Toisaalta kohdealueella yhden rakennuspaikan alue muuttuu vuorostaan kahden rakennuspaikan kortteliksi. Kaava-alue on maisemallisesti saman maanomistajan saarien suojassa. Kaavamuutoksella mahdollistetaan viereisten tilojen tavoitteiden mukaiset uudet tilusjärjestelyt. 2.4 Rantaosayleiskaavan tavoitteiden muuttuminen kaavaprosessin aikana Kaavan yleistavoitteet ovat muodostuneet maanomistaja hakemuksesta käynnistää alueella rantaosayleiskaavan muutos. Kaava on laadittu näiden tavoitteiden ja viranomaisneuvottelussa esille tulleiden tavoitteiden pohjalta. Kaavan tavoitteiden ei lähtökohtaisesti oleteta muuttuvan merkittävästi kaavaprosessin aikana. 3. RANTAOSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT 3.1 Vaihtoehdot Rantaosayleiskaavan muutos koskee tilojen Pielismaa 3-8 ja Alanko 4-93 sisäisiä maankäytön uudelleen järjestelyä selkeiden tavoitteiden pohjalta. Kaavalle ei ole tarpeen esittää vaihtoehtoja.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 16 3.2 Mitoitus Voimassa oleva Pielisen rantaosayleiskaava Yleiskaavassa alueelle on osoitettu kaksi RA rakennuspaikkaa tilan pohjoisosaan yhdeksi kortteliksi ja yksi yksittäinen RA rakennuspaikka. Yleiskaavan RA aluevaraukset ohjaavat kaavamuutoksen rakentamiseen tarkoitettujen alueiden määrää. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m2. Kerrosluvuksi on osoitettu 1u1/2. Voimassa oleva yleiskaava sallii rantavyöhykkeelle rakennettavaksi maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Kaavamuutos Lähtötilanteessa rakennuspaikkojen ryhmittely noudattaa naapuritilan kanssa ryhmitystä 2 + 1. Kaavamuutoksella esitetään ryhmittelyksi 1 + 2. Kaavamuutoksella ei muuteta mitoitusta tai hajauteta sijoittelua. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m 2. Kerrosluvuksi osoitetaan edelleen yleiskaavassa osoitettu I u 1/2. Rantavyöhykkeen maa- ja metsätalousalueen rakennusoikeus poistetaan. 3.3 Rantaosayleiskaavan kuvaus Kaavamuutoksella muutetaan yhden RA rakennuspaikan sijainti. Kuva 13. Rakennuspaikan siirto.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 17 Kaavaratkaisussa rakennettavien alueiden määrä säilyy samana, mutta RA rakennuspaikan rakennusoikeutta tarkistetaan siten, että uudisrakentaminen vastaa enemmän tämän päivän rakentamisedellytyksiä nostamalla rakentamisen määrää 90 k-m 2 kullakin rakennuspaikalla. Kaavamuutosalueen maa- ja metsätalousalueen rakentamismahdollisuus poistetaan perusteettomana. Yleiset määräykset vastaavat ajantasaistettuna likimain voimassa olevan yleiskaavan määräyksiä. Tarpeettomista määräyksistä luovutaan. 3.4 Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut maankäyttöluokittain 3.4.1 Asuntoalueet RA Loma-asuntoalue. Alue varataan loma-asuntorakennuspaikoille. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja rantasaunan sekä tarpeelliset talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m 2. Kerrosluku on I u ½. Muilta osin rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. 3.4.2 Maa- ja metsätalousalueet M-1 Maa- ja metsätalousalue. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella ei ole rakennusoikeutta. 3.4.3 Vesialueet W Vesialue. Merkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, jotka on tarkoitettu säilytettäviksi vesialueena. 3.5 Liikenne Kaava-alueen liikenne on loma-asutukseen liittyvää liikennettä. Alueelle ei muodosteta uusia kaavatietä. Kaava hyödyntää uuden rakennuspaikan sijainnissa olemassa olevaa Selkolantietä ja siltä erkanevia pienempiä yksityisteitä. 3.6 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueelle ei rakenneta kunnallista teknistä huoltoa. Vettä käyttävät rakennukset ja asuinrakennukset tulee liittää jätevesien käsittelyjärjestelmiin.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 18 3.7 Suojelu Alueella ei ole eikä kaavalla esitetä rakennussuojelu-, luonto-, maisema- tai muita suojelukohteita. 4. RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 4.1 Yleistä vaikutusten selvittämisestä Pielisen rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä on selvitetty kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset yleiskaavan laadinnan edellyttämällä tavalla. Nyt tehtävää rantaosayleiskaavaa varten on maastossa tehty uusi maastotarkistus (Suunnittelu Haltilahti 2015). Rantaosayleiskaavassa vaikutuksia selvitetään ja verrataan pääasiassa voimassa olevaan Pielisen rantaosayleiskaavaan ja sen maankäytön ratkaisuihin sekä osoitettuun mitoitukseen ja rakentamiseen. Uusia sellaisia merkittäviä arvoja tai kohteita ei havaittu, jotka vaikuttaisivat kaavaratkaisuun. 4.2 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöihin Vaikutukset lähialueiden asukkaiden kannalta Kaavan toteutuksesta ei aiheudu suunnittelualueen ulkopuolelle lisääntyviä merkittäviä haitallisia vaikutuksia sillä voimassa olevan kaavan mukaisia rakentamiseen osoitettujen alueiden määrää ei muuteta. Rakennuspaikat eivät lähene naapureiden rakennuspaikkoja siten, että häiriötä syntyisi. Vaikutukset suunnittelualueen nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta Alue on nykyään rakentamaton. Siirrettävä rakennuspaikka on uudessa sijainnissa paremmin rakennettavissa ja sijaitsee suojaisammassa paikassa. Tällöin lomailun edellytykset paranevat. Viereinen rakennuspaikka on kaavassa mukana, jolloin rakennuspaikkojen oloja ei heikennetä. Rakennusoikeuden nosto mahdollistaa palvelutason kohoamisen tämän päivän laatutasolle. Vaikutukset terveyteen ja sosiaalisiin oloihin Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen terveydellisiin tai sosiaalisiin oloihin. 4.3 Vaikutukset työllisyyteen, elinkeinoelämään, palveluihin ja yleisiin virkistysalueisiin Alueella ei ole nykyisellään työpaikkoja, elinkeinoelämää tai palveluita. Kaa-
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 19 valla ei myöskään mahdollisteta näitä. Rakennuspaikan siirrolla ei ole vaikutusta alueen virkistysmahdollisuuksiin. 4.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon Vaikutukset maa- ja kallioperään Rantaosayleiskaavan toteuttaminen osoittaa rakennuspaikan paremmin rakennettavaan sijaintiin. Rakennuspaikat sijaitsevat hiekkaisella ja kivisellä moreenimaalla. Kaavalla ei ole muuttuvia vaikutuksia maa- tai kallioperään, mutta uudella rakennuspaikalla maaperä on kulutusta kestävämpää kuin kivien päällyskasvisto lähtöalueella. Vaikutukset pintavesiin Alueen pintavedet virtaavat läheiseen Pieliseen. Rakentamisella ei ole muuttuvia vaikutuksia vesistön laatuun. Pielisen säännöstely ja vedenpinnan korkeusvaihtelut on huomioitu kaavassa osoitetulla rakentamiskorkeudella. Vaikutukset pohjavesiin Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta pohjaveteen, sillä jätevesihuoltoa ohjataan mm. kaavamääräyksin. Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon Rantaosayleiskaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun tai ilmastoon. 4.5 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonmaisemaan ja luonnonvaroihin sekä ekologiseen kestävyyteen Kaava-alueen ja sen lähistön luonnonolosuhteet ja suojeluarvoja omaavat kohteet on esitetty perusteluineen Pielisen rantaosayleiskaavaan luonto- ja maisemaselvityksissä 1994 1995 (Maa- ja vesi Oy) sekä myöhemmin tehdyssä maastotarkistuksessa (Suunnittelu Haltilahti 2015). Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonmaisemaan Kaava-alueella ei ole suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Rantaosayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset ovat neutraalit luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta kohden. Rakennuspaikan siirtyminen saarten taa piiloon lisää Pieliselle avautuvan luonnonmaiseman määrää. Kaavaan on lisätty määräys 15 metrin luonnontilaisesta ranta-alueesta, millä sovitetaan rakentamista mm. alueen maakunnallisesti merkittävään maisemaan. Vaikutukset luonnonvaroihin ja ekologisen kestävyyteen Rantaosayleiskaavalla ei ole vaikutuksia alueen luonnonvaroihin tai ekologiseen kestävyyteen.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 20 4.6 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Alueen yhdyskuntarakenne on muodostunut ja kiinteytynyt viimeistään voimassa olevan yleiskaavan myötä. Kaavamuutoksella siirretään yksi rakennuspaikka uuteen sijaintiin, mutta yhdyskunta rakenne ei käytännössä muutu. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen yhdyskunta- tai energiatalouteen. Kiinteistöille rakennetaan alueen sisäisiä kulkuyhteyksiä sekä yksityinen vesija jätevesihuolto. Liikenteelliset vaikutukset Alueelle johtaa yksityisteitä. Näitä tullaan jatkamaan rakennuspaikolle, mutta niiden sijainnit eivät muutu kaavamuutoksen myötä. Alueelle saavutaan pääasiassa autoillen. Liikenne tulee olemaan edelleen yksityishenkilöiden ns. normaalia loma-asumiseen liittyvää autoilua. Liikennemäärät eivät tule muuttumaan. Kaavamuutos ei vaikuta Pielisen alueen veneilyyn voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita tai mahdollistamaa tilannetta enemmän. 4.7 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kaupunki- ja taajamakuvaan sekä rakennettuun maisemaan Aluetta ei ole rakennettu. RA rakennuspaikat rakennettaneen tulevaisuudessa. Rakentamisen määrä on hieman isompi kuin voimassa olevassa kaavassa. Maisemalliset vaikutukset eivät kuitenkaan lisäänny merkittävästi voimassa olevaan yleiskaavaan verrattuna. Vaikka rakennusoikeuden määrää lisätään, sijoittuvat ne nykyään uudiskohteissa lukumäärältään vähäisempiin rakennuksiin. Lisääntynyt rakentaminen sulautuu uudella rakennuspaikalla loivempaan rinteeseen paremmin kuin lähtöpaikalla sekä on suojaisemmassa sijainnissa. Rantaan tulee jättää 15 metrin kaista puustoista luonnontilaista aluetta, jolla suojataan alueiden rantamaisemaa. Uuden rakennuskannan sopeuttamista ympäristöön määrätään kaavamääräyksin ja sitä valvoo Juuan kunnan rakennusvalvonta mm. rakennuslupavaiheessa. Vaikutukset kulttuuriperintöön ja muinaismuistoihin Alueella ei ole kulttuuriperintö- tai muinaismuistokohteita, joihin kohdistuisi vaikutuksia. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriperintöön ja -ympäristöön Alueella ei ole rakennettua kulttuuriperintöä tai rakennettua ympäristöä, joihin kohdistuisi vaikutuksia.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 21 4.8 Rantaosayleiskaavan vaikutukset työlle asetettuihin tavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Kaava-alueen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on tutkittu Pielisen rantaosayleiskaavatyön yhteydessä. Laadittavalla rantaosayleiskaavalla ei muuteta näiltä osin kaavaratkaisuja oleellisesti. Maakuntakaavalliset ja yleiskaavalliset tavoitteet Kaavasuunnittelun yleiskaavallisina lähtökohtina ovat olleet voimassa olevat yleiskaavat, eli maakuntakaava ja Pielisen rantaosayleiskaava. Suunnittelussa on huomioitu maakuntakaavan asettamat yleistavoitteet ja aluevaraukset: Kaavassa on huomioitu alueen kuuluminen maakunnallisesti merkittävään Paalasmaan kulttuuri- ja maisema-alueeseen. Rakentaminen soveltuu maisemaan, on osoitettu rantaan suojavyöhyke ja on sijoitettu uudella rakennuspaikalla maisemallisesti parempaan suojaan. Pielisen rantaosayleiskaavan suhteen kaavamuutos noudattaa yleiskaavan mitoitusta ja rakennuspaikkojen ryhmittelyä sekä muita yleiskaavan osoittamia maankäytön ratkaisuja. Rantaosayleiskaavan muutoksen tavoitteet ja vaikutukset ovat yleiskaavojen mukaisia. 4.9 Rantaosayleiskaavan muut merkittävät tai haitalliset vaikutukset Rantaosayleiskaavalla ei ole muita merkittäviä tai haitallisia vaikutuksia. 4.10 Rantaosayleiskaavan oikeusvaikutukset Pielisen rantaosayleiskaava on vahvistettu oikeusvaikutteisena. Laadittava oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaavan muutos korvaa alueellaan voimassa olevan osayleiskaavan. Kaavan perusteella voidaan myöntää suora rakennuslupa kaavan ja Juuan kunnan rakennusjärjestyksen mukaiseen rakentamiseen. 5. SUUNNITTELUVAIHEET 5.1 Kaavaprosessin suunnittelu- ja käsittelyvaiheet Alla esitetään rantaosayleiskaavan suunnittelun ja käsittelyn vaiheet ajallisessa järjestyksessä.
PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Suunnittelu Haltilahti 22 Kaavoittaja, Juuan kunta ja ELY -keskus pitivät vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelun 29.4.2016. Juuan kunnanhallitus päätti aloittaa kaavamuutoksen 23.5.2016 127 päätöksellä. Rantaosayleiskaavan vireilletulosta kuulutettiin 26.5.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaselostus olivat julkisesti nähtävillä 26.5. 20.6.2016. Tänä aikana osalliset saivat lausua mielipiteensä. Kaavaluonnos sai kolme viranomaislausuntoa. Osalliset eivät jättäneet mielipiteitä. Lausunnot ja vastineet niihin ovat liitteenä 3. Tavoitteena on asettaa kaavaehdotus asiakirjoineen nähtäville syksyn 2016 aikana. Tänä aikana osalliset saavat jättää muistutuksen. Rantaosayleiskaavan muutos tullee Juuan kunnanvaltuuston hyväksyntäkäsittelyyn tavoitteen mukaan vuoden 2016 loppupuolella. Juuan kunnanvaltuuston kaavaa koskevasta päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. 6. RANTAOSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ja toteutuksen seuranta Rakentamisessa tulee noudattaa rantaosayleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä sekä Juuan kunnan rakennusjärjestystä. Toteuttamista valvoo rakennustarkastaja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rantaosayleiskaava toteutetaan sen laillistuttua maanomistajan tarpeiden mukaan.
Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) PIELISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JUUKA, PAALASMAA Tilat Pielismaa 3:8 ja Alanko 4-93 1.5.2016, päivitetty 1.9.2016 Suunnittelualueen sijainti (kartta MML) Kaavan laatija SUUNNITTELU HALTILAHTI
2 TUNNISTETIEDOT Kunta ja kohde: JUUKA (176) PAALASMAA (409) Tilat Pielismaa 3:8 ja Alanko RN:o 4:93 Ranta-asemakaavan Metsätalousyhtymä Jari ja Esko Nevalainen laadituttaja: Selkolantie 178 83910 Paalasmaa Ranta-asemakaavan laatija: SUUNNITTELU HALTILAHTI Jukka Haltilahti Ympäristö- ja maankäytön suunnittelija Hopantie 11, 81200 Eno puh: 040-726 4535 e-mail: suunnittelu.haltilahti@telemail.fi SISÄLLYSLUETTELO TUNNISTETIEDOT... 2 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, MÄÄRÄYKSET TAI SELVITYKSET... 3 3. KAAVAN OSALLISET... 4 4. OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUSMENETTELY... 5 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET... 5 6. ALUSTAVA AIKATAULU... 6 7. YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE... 6 LIITTEET 1. Ote maakuntakaavan 1 4 vaiheista 2. Ote voimassa olevasta Pielisen rantaosayleiskaavasta KV 19.1.1999
3 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kaavamuutos on aloitettu maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on siirtää yksi RA-rakennuspaikka uuteen sijaintiin. Samalla päivitetään RA-alueiden muoto vastaamaan nykyaikaisia tonttikokoja ja tarvittavaa rakennusoikeutta. 2. ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, MÄÄRÄYKSET TAI SEL- VITYKSET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2009 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden huomioiminen on ratkaistu pääasiassa aluetta koskevassa maakuntakaavassa, yleiskaavan ollessa vuodelta 1999. Alueella on maakunnallisesti merkittävä Paalasmaan maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue. Muita kaavallisia tavoitteita, joihin olisi suoraan sovellettavissa valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita, ei ole. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteiden yleiskaavoitusta koskevat yleis- ja erityistavoitteet aluesuunnittelun ja alueidenkäytön näkökulmista. Maakuntakaava (OAS liite 1) Alueella on voimassa seuraavat maakuntakaavat: Maakuntakaavan 1. vaiheen on valtioneuvosto vahvistanut alueelta 20.12.2007. Alue kuuluu Pielisen rantojen käytön kehittämisen kohdealueeseen (rk). Suunnittelualueeseen ei kohdistu muita varauksia. Maakuntakaavan 2. vaiheen on ympäristöministeriö vahvistanut 10.6.2010. Alueelle ei kohdistu merkintöjä tai varauksia. Maakuntakaavan 3. vaiheen on ympäristöministeriö vahvistanut 5.3.2014. Suunnittelualue kuuluu Paalasmaan maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeään alueeseen (ma/mm). Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja maisema-arvot sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Maakuntakaavan 4. vaiheen on maakuntavaltuusto hyväksynyt 26.5.2014 ja ympäristöministeriö vahvistanut 18.8.2016. Kaava ei esitä uusia varauksia suunnittelualueelle, mutta toistaa 3. vaiheen ma/mm - merkinnän. Maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelman on maakuntahallitus hyväksynyt 20.6.2016. Osayleiskaava (OAS liite 2) Alueella on voimassa Juuan kunnanvaltuuston 19.1.1999 hyväksymä ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 23.2.2000 vahvistama Pielisen
4 rantaosayleiskaava. Suunnittelualueeseen kohdistuu seuraavia varauksia: RA. Loma-asuntoalue. Alue varataan loma-asuntorakennuspaikoille. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 1 ½ -kerroksisen loma-asunnon ja rantasaunan sekä tarpeelliset talousrakennukset. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m2. M. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu pääsääntöisesti maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä rakennuslain 4 :n mukaiseen haja-asutusluontoiseen rakentamiseen. Rakennuslain 3 :n 1. momentin nojalla määrätään, että rantavyöhykkeellä (noin 200 m:n syvyinen vyöhyke rantaviivasta mitaten maastolliset olosuhteet huomioiden) saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, ei asuin- ja lomarakennuksia. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Muu ohjaus, päätökset ja selvitykset Kaava-alueella ei ole voimassa MRL 132/1999 38 tai 53 mukaista rakennuskieltoa tai 128 mukaista toimenpiderajoitusta. Alueen luontoarvot on kartoitettu Pielisen rantaosayleiskaavatyön yhteydessä 1994 1995. Luonnonympäristön on tarkastanut kaavamuutosta varten kaavoittaja (Suunnittelu Haltilahti 24.10.2015). Suojeltavia arvoja ei havaittu. Havainnot on esitetty kaavaselostuksessa. Pielisen vedenkorkeus on periaatteessa säännöstelemätön. Keskivedenkorkeus on N60 sadan vuoden mittausjaksolla ollut +93,74 mmpy. Vaihteluväli on ollut peräti +92,60 +95,38 mmpy, mutta vedenpinnan äärivaihtelua rajoitetaan nykyään tarvittaessa virtaamaa säännöstelemällä. 3. KAAVAN OSALLISET Kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta on säädetty MRL 132/1999 62 ja vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (29.12.2006/1441). Tämän asemakaavan erikseen mainittuja osallisia ovat: - Suunnittelualueen maanomistajat ja naapurit. - Kunnan jäsenet - Kyläyhdistys Asemakaavaan liittyvät viranomaiset, mm. - Pohjois-Karjalan ELY -keskus - Museovirasto - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Juuan kunnan hallintoelimet.
4. OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUSMENETTELY 5. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavan vaikutuksia verrataan yleiskaavan muutosta ohjaavaan yleiskaavaan ja mm. alueen ympäristöarvoihin ja nykyiseen maankäyttöön. Vaikutuksia arvioidaan ja esitetään kaavaselostuksessa. Arvioinnin kohteita ovat muun muassa: rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristö, taajamarakenne, liikenne, tekninen huolto, luonto ja luonnonympäristö ja maisema jne. (MRL 1999/132: 39 41 ja MRA 1999/895: 1, 25 ).
6 Alueelle on laadittu ympäristöselvitykset Pielisen osayleiskaavatyötä varten sekä selvitystä varmentava maastokatselmus laadittavaa kaavamuutosta varten. Lähtökohtaisesti lisäselvitystarvetta ei havaita ja kaavan vaikutusten oletetaan olevan tavanomaisia. 6. ALUSTAVA AIKATAULU VAIHE TAVOITEAIKA Kaavatehtävän aloitus lokakuu 2015 Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelu 29.4.2016 Kaavaluonnos nähtävillä 26.5. 20.6.2016 Kaavaehdotusvaihe syksy 2016 kaavan hyväksyminen loppuvuosi 2016 7. YHTEYSTIEDOT JA PALAUTE Kaavan laatimisesta vastaa SUUNNITTELU HALTILAHTI Jukka Haltilahti ympäristö- ja maankäytönsuunnittelija Hopantie 11, 81200 Eno puh: 040-726 4535 suunnittelu.haltilahti@telemail.fi Juuan kunnan yhteyshenkilö on tekninen johtaja Ari Jaaranen puh: 040-104 2601 ari.jaaranen@juuka.fi. Osoite: JUUAN KUNTA Kunnantie 1, 81200 Juuka Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta sekä mielipiteet asemakaavan nähtävilläolojen yhteydessä tulee osoittaa suullisesti tai kirjallisesti Juuan kunnan yhteyshenkilölle. Muistutukset kaavaehdotuksesta tulee osoittaa kirjallisesti Juuan kunnanhallitukselle.
7 OAS liite 1, sivu 1/2 Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. -vaiheesta (Valtioneuvoston vahv. 20.12.2007) Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. -vaiheesta (Ympäristöministeriö vahv. 10.6.2010)
8 OAS liite 1, sivu 2/2 Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. -vaiheen kartasta (Ympäristöministeriö vahv. 5.3.2014) Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. -vaiheen kartasta (ympäristöministeriö vahv. 18.8.2016)
9 OAS liite 2, sivu 1/2 Ote Pielisen rantaosayleiskaavasta tilan Alanko 4:93 kohdalta (Juuan KV hyv. 19.1.1999, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus vahv. 23.2.2000)
10 OAS liite 2, sivu 2/2
LIITE 3 Yhteenveto osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen saamista lausunnoista ja vastineet niihin. Osalliset eivät jättäneet mielipiteitä. Rantaosayleiskaavan luonnos oli asiakirjoineen nähtävillä 26.5. 20.6.2016. LAUSUNNOT Pohjois-Karjalan ELY-keskus 31.5.2016 (liite) ELY-keskuksella ei ole kaavaluonnokseen huomautettavaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 28.6.2014 (liite) Lyhennelmä: - Tieto Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee päivittää kaavaselostukseen. - Rakennusoikeuden nostolla ja erityisesti kerrosluvun nostolla puolestatoista kahteen kerrokseen voi olla vaikutuksia Paalasmaan maakunnallisesti merkittävän maisema-alueen maisemallisten arvojen säilymiseen. - Maisemavaikutukset tulisi kaavassa selvittää huomattavasti tarkemmin mahdollisten vaikutusten todentamiseksi sekä maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. - Maakuntaliitolla ei ole muuta huomauttamista kaavaluonnokseen. Vastineet: - Tieto maakuntakaava 2040:sta ja maakuntakaava 4. vaiheen hyväksymisestä päivitetään asiakirjoihin. - Rakennusoikeus voidaan sijoittaa loivaan rinnemaastoon siten, että se ei poikkea merkittävästi muusta yleiskaavalla sallitusta rakentamisesta. Kuten on perusteltu, sijoittuu rakentaminen nyt sijaintia muuttavalta rakennuspaikalta maisemallisesti huomattavasti suojaisampaan sijaintiin. Kerrosluku palautetaan yleiskaavan mukaiseksi 1 u ½. - Maisemavaikutuksia on käsitelty kaavamuutoksen laatu ja pienialaisuus huomioiden riittävällä tavalla. Museoviraston lausunto 11.4.2016 Museoviraston osalta ei ole tarpeen järjestää kaavaneuvottelua eikä Museoviraston tarvitse olla osallisena jatkossa tässä kaavatyössä.