Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995

Samankaltaiset tiedostot
Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

PALOPURON-RIDASJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MERKINTÖJEN SELITYKSET JA YLEISKAAVA-MÄÄRÄYKSET YLEISTÄ

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

Määräysnumero Ulkoasu

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Kotiranta 4:193

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KYTÄJÄRVEN KEIMONNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

NATURA VERKOSTO

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN


ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro

Koodi FI Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67

Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus Selvitys suunnittelualueen oloista

Yleiskuvaus. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot. Luontodirektiivin luontotyypit (%):

LOVIISA LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 5027/ /2013

SAVONLINNAN KAUPUNKI UITONSALON RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

HAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 21/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5027/ /2013. Kaupunkirakennelautakunta 26.6.

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

LOMA-ASUNTOJEN RAKENNUSPAIKAT

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101.

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

PARAISTEN KAUPUNKI HOUTSKARI TRÄSK, BRÄNDHOLM RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

Ympäristölautakunta Poikkeamishakemus , / /2018

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Poikkeamislupa 458 Muukkolan kylän tilalle Vanhaturkia RN:o 6:3 muodostettavalle määräalalle

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA


PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

Epoon asemakaavan luontoselvitys

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Jämsän kaupunki KUOREVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI LAATTAANSAAREN RANTAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI

Transkriptio:

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995

Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia sekä tarpeellisia yksikerroksisia talousrakennuksia kullekin rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta. alueelle sijoitettavat vesikäymälät on liitettävä keskitettyyn jätevesihuoltojärjestelmään. P PALVELUJEN JA HALINNON ALUE Alueelle saa sijoittaa kokous-, koulutus-, virkistys- ja majoitusrakennuksia sekä näiden käytön kannalta tarpeellisia asuntoja ja yksikerroksisia talousrakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta. MU-2 MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ULKOILUNOHJAAMISTARVETTA JA LUONNONSUOJELULLISIA ARVOJA Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa muita kuin maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Aluetta tulee hoitaa siten että rantaalueiden maisemallinen luonne ja arvokas puusto säilyvät. Alueelle saa sijoittaa ulkoilureittejä. Alueen rakennuslain 4 :n mukainen haja-asutusoikeus on siirretty kunkin maanomistusyksikön muiden kaavamääräysten alaisille alueille. Alueella on voimassa rakennuslain 124 :n mukainen toimenpide-kielto, joka koskee kaivamis-, louhimis, tasoittamis- ja täyttämistöitä, muuta maanpinnan rikkomista sekä sellaisia avohakkuita ja muita metsänhoitotoimenpiteitä jotka muuttavat huomattavasti alueen metsäluontoa tai maisemakuvaa.

Valtakunnallisesti arvokas rantamuodostuma Arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat Tuura -alue

Kalkkilammi Sääksjärvi Natura-kohteen suurin osa-alue on Sääksjärven ympäristö. Siihen kuuluvat Sääksjärvi saarineen, järveä ympäröivä Kiljavannummen harjualue (poisluettuna rakennetut ja vahvistetussa osayleiskaavassa rakentamiseen varatut alueet), Vihtilammi, Märkiö, Kakari ja Haukilampi sekä Matkunsuo ja Matkunlammi. Kiljavannummen harju on ensimmäisen Salpausselän reunamuodostoon kuuluva monipuolinen harjualue, jolla on mm. suurehko reunatasanne, kaksi suurta reunaselännettä sekä useita edustavia muinaisrantoja. Kasvillisuus on pääasiassa puolukka- ja kanervatyypin kangasmetsää, jossa on harjukasvillisuuteen kuuluvaa lajistoa. Sääksjärvi puolestaan on laskujoeton pohjavesijärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Järven keskisyvyys on 4,08 metriä ja suurin syvyys n. 7 metriä. Järven rannoilla on edustavia luonnonhiekkarantoja. Vesi on kirkasta ja laadultaan sekä hydrologialtaan lähes luonnontilaista. Vihtilammi, Märkiö ja Kakari ovat Sääksjärven lähivaluma-alueella sijaitsevia lampia. Niiden pinta on 3-7 metriä korkeammalla kuin Sääksjärven, joten niiden veden laatu vaikuttanee pitkällä aikavälillä Sääksjärven veden laatuun. Matkunsuo on edustava, luonnontilaisena säilynyt karuhko keidassuo, jonka eteläosassa on pieniä allikoita. Suolla esiintyy myös ruoppakuljuja. Suon keskellä on ruskeavetinen, luonnontilainen Matkunlammi. Kiljavannummen vesistöjen rannoille on sijoittunut varsin paljon eri yhteisöjen toimintoja: Kiljavan ja Röykän sairaalat, Kiljavanrannan ay-opisto, geofysikaalinen observatorio, koulujen, seurakuntien ja partiolaisten leirikeskuksia, SAFAn alue, uimarantoja, matkailuperävaunualue sekä yksityistä loma-asutusta. Alue on siten tärkeä virkistyskohde. Kiljavannummi Kiljavannummi on valtakunnallisesti merkittävä harjualue, jolla on geologista, biologista ja maisemallista arvoa. Kokonaisuuden arvoa nostavat pohjavesijärvet ja -lammet. Kiljavannummen metsät ovat varsin nuoria ja käsiteltyjä. Aluskasvillisuudessa esiintyy muutamia vain harjuilla viihtyviä lajeja, mm. valtakunnallisesti uhanalainen harjukeltalieko. Kangasvuokon ainoat uusmaalaiset esiintymät ovat Kiljavannummella. Ne ovat säilyneet ilman maankäytön muutoksia, mutta kangasvuokon kasvaminen alueella ei ole nykyisellään aivan varmaa. Sääksjärvi Sääksjärvi on tyypiltään ja hydrologialtaan varsin harvinainen järvi, koska se on oikeastaan suuri lähde. Järvi edustaa luontodirektiin luontotyyppiä niukkaravinteiset järvet, joissa on runsaasti pohjaversoiskasvillisuutta. Pohjassa kasvaa mm. Uudellamaalla uhanalaista raania. Sääksjärvellä tapaa nuorten kuikkien yli kymmenpäisiä parvia

Kalkkilammi Sääksjärvi Suojelun toteutuskeinot Sääksjärvi, Vihtilammi, Märkiö, Kakari ja Haukilampi Sääksjärvi on ympäristöministeriön asettaman vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mukaan erityisesti suojeltava vesistö. Sen vesialue kuuluu Natura-alueeseen toteutuskeinonaan vesilaki. Vesilain avulla suojellaan järven veden laatua, hydrologiaa ja vedenalaista eliöyhteisöä. Vihtilammi, Märkiö, Kakari ja Haukilampi sijaitsevat Sääksjärven lähivaluma-alueella. Niiden veden laatu todennäköisesti vaikuttaa myös Sääksjärven veden laatuun, sillä maaperä vesistöjen välissä on hyvin läpäisevää hiekkamaata ja lammet sijaitsevat korkeammalla kuin Sääksjärvi. Tämän vuoksi myös lammet on liitetty Natura-alueeseen toteutuskeinonaan vesilaki. Kaikki mainitut vesistöt sijaitsevat valtakunnallisen harjujensuojeluohjelmaalueen sisällä. Sääksjärven Mustasaari ja Säippäsaari Kiljavannummi Koko Kiljavannummi kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Natura-alueen toteutuskeinot vaihtelevat Kiljavannummen eri osissa. Hyvinkään puolella toteutuskeinona on rakennuslaki eli vahvistettu Kytäjän osayleiskaava. Natura-alue on kaavassa MU-2 -aluetta, jolta hajaasutusoikeus on siirretty pois ja jolla on voimassa rakennuslain 124a :n mukainen toimenpidekielto, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä, muuta maanpinnan rikkomista sekä sellaisia avohakkuita, jotka muuttavat huomattavasti alueen metsäluontoa ja maisemakuvaa. Rakennuslain 135 :n perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä siten, että MU-2 -alueen luonnonsuojelulliset arvot heikkenevät. Nurmijärvellä Natura-alueen toteutuskeino Kiljavannummella on pääasiassa maa-aineslaki, joka säätelee maa-aineksen ottamistoimintaa. Valtion omistamalla ja metsähallituksen hallinnassa olevalla Koivuniemen metsä- ja ranta-alueella toteutuskeino on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen. Tämä alue on myös vahvistetun seutukaavan suojelualuetta..