NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI Ajankohtaista rahoituksesta Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö
Hallituskauden säästöistä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla Hallitusohjelma ja elokuun 2011 kehyspäätös -330 M Vuoden 2012 kehyspäätös -39 M Vuoden 2013 kehyspäätös -12 M Rakennepoliittinen ohjelma 2013-260 M Vuoden 2014 kehyspäätös -119
Valtiontalouden leikkausten kohdentumisesta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 2013-2017 (m ) 1 000 euroa kehys 2013 kehys 2014 kehys 2015 kehys 2016 kehys 2017 Lukiokoulutuksen rahoitus 0-15,0-37,0-37,0-37,0 Vapaa sivistystyö -11,5-11,5-21,5-21,5-30,0 Ammatillinen peruskoulutus -5,0-30,3-60,3-64,3-64,3 Ammatillinen lisäkoulutus -6,0-10,1-10,1-10,1-10,1 Oppisopimuskoulutus -24,0-31,0-31,0-31,0-31,0 Ammatilliset erikoisoppilaitokset -2,0-5,4-5,4-5,4-5,4
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia Järjestäjäverkon tiivistäminen Kokonaisvaikutus 195 + 65 milj. euroa Säästökeinot yksikköhinnan ja/tai suoritemäärän leikkaus Kuntien tehtävien vähentämisen vaikutus yhteensä 1 mrd euroa Kunnan peruspalveluiden laskennallinen osuus 25,2 mrd euroa Opetustoimen osuus kuntien toimintamenoista 28 % > Opetustoimen osuus säästöistä 0,23 mrd euroa
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 2015 (1.000 ) (VTAE 2015) 8 436 184 (sis. kuntarah. 1 666 921 ) 74.762 188.751 451.940 116.920 Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yht menot Yleissivistävä koulutus 916.291 1.261.343 (457.852) Ammatillinen koulutus Aikuiskoulutus Korkeakouluopetus ja tutkimus 3.204.192 1.646.188 (1.141.513) 575.797 (67.556) Opintotuki Taide ja kulttuuri Liikuntatoimi Nuorisotyö
OKM hallinnonalan määrärahat vuosina 2013 2015 (1 000 ) v. 2013 tilinpäätös v. 2014 vars.tal.arv. v. 2015 esitys Muutos 2014 2015 Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 123 066 123 763 116 920-6 843-6 % Yleissivistävä koulutus 975 876 957 316 803 491-153 825-16 % Ammatillinen koulutus 733 975 734 926 504 675-230 251-31 % Aikuiskoulutus 502 982 529 138 508 241-20 897-4 % Korkeakouluopetus ja tutkimus 2 748 835 2 661 590 3 204 192 542 602 20 % Opintotuki 842 482 899 488 916 291 16 803 2 % Taide ja kulttuuri 451 774 455 207 451 940-3 267-1 % Liikuntatoimi 151 722 147 558 188 751 41 193 28 % Nuorisotyö 73 919 74 631 74 762 131 0 % Yhteensä 6 604 631 6 583 617 6 769 263 185 646 3 %
Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa Ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kokonaan valtion rahoittamaksi Laskennallisen rahoituksen määrä yhteensä 816 M Johon sisältyy uutta valtion rahoitusta 455 M Poistaa kuntien rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta Valtion menolisäyksen välttämiseksi vähennetään valtion rahoitusta Peruspalveluiden valtionosuuksista 164 M Lukiokoulutuksesta 81 M Ammatillisesta peruskoulutuksesta 199 M Oppisopimuskoulutuksesta 11 M
Ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen määrärahat vuosina 2013 2015 v. 2013 tilinpäätös v. 2014 vars.tal.arv. v. 2015 esitys Muutos 2014 2015 Ammatillinen koulutus 733 975 734 926 504 675-230 251-31 % Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot 8 553 8 494 6 314-2 180-26 % Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 4 365 4 365 6 265-1 900 44 % Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin 721 057 722 067 492 096-229 971-32 % Aikuiskoulutus 502 982 529 138 508 241-20 897-4 % Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot 25 347 23 147 21 647-1 500-6 % Aikuiskoulutuksen kehittäminen 4 010 3 010 6 440 3 430 114 % Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin 164 827 164 818 156 345-8 473-5 % Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen 141 853 138 075 133 006-5 069-4 % Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen 117 856 124 843 110 042-14 801-12 % Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen 22 419 52 000 57 440 5 440 10 % Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin 19 255 15 879 16 055 176 1 % Valtionavustus järjestöille 7 416 7 366 7 266-100 -1 %
AMMATILLINEN KOULUTUS JA AIKUISKOULUTUS - kehys vuosina 2015-2018 (1 000 ) Pääluokka 29 TA TA kehys muutos 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2013-2018 Työpaikalla tapahtuva oppiminen 3.026 3.026 2.526 2.526 2.526 2.526-500 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 1.339 1.339 1.239 1.239 1.239 1.239-100 Valtionosuus- ja avustukset ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin Opetustoimen henkilöstökoulutus + muut menot 723.774 722.067 496.396 492.404 456.016 456.028-267.746 25.347 23.147 23.647 23.647 23.647 23.647-1.700 Aikuiskoulutuksen kehittäminen 3.010 3.010 1.940 1.944 1.950 1.956-1.054 Valtionosuus vapaan sivistyst. oppilait. käyttökust. Valtionosuus ja -avustus ammat. lisäkoulutukseen Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutuk. Valtionosuus amm. erik.oppilait. käyttökustann. 164.818 164.818 155.554 155.554 147.054 147.054-17.764 142.175 138.075 132.356 132.356 96.656 96.656-45.519 116.494 124.843 106.359 111.259 103.259 103.259-13.235 19.279 15.879 15.975 15.975 0 0-19.279 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 27.000 52.000 57.240 37.189 15.077 5.026-21.974 Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin 851.818 844.023 709.090 709.378 702.297 702.297-149.521
Ammatillisen koulutuksen toiminnallisista muutoksista vuoden 2015 talousarvioesityksessä (1/2) 29.20.30 Valtionosuus- ja avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin Siirto ammattikorkeakoulujen valtionrahoitukseen -198 M Indeksikorotus (1,1 %) 7,2 M Avustusten leikkaaminen -2 M Läpäisyn tehostamisohjelman päättyminen -4 M Opiskelijamäärien vähennys (-1 500) - 6,5 M Yksikköhinnan leikkaaminen (-2,6 %) - 19,6 M
Ammatillisen koulutuksen toiminnallisista muutoksista vuoden 2015 talousarvioesityksessä (2/2) Aikuiskoulutus 29.30.30 Vapaan sivistystyön leikkaus -10 M 29.30.31 Ammatillisen lisäkoulutuksen leikkaus -5 M 29.30.32 Oppisopimuskoulutus; Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus -11,2 M 29.30.32 Oppisopimuskoulutus; siirto aikuiskoulutuksen kehittämiseen -4 M 29.30.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma; Kasvupanostus aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen 10 M 29.30.33 Nuorten aikuisten osaamisohjelma; Nuorten yhteiskuntatakuu ja työllistämistoimenpiteet -5 M Aikuiskoulutuksen indeksikorotukset 4,2 M
Oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuneet otv:t ja kustannukset 2010-2013 Toteutuneet OTV Kustannukset, /OTV 2010 2011 2012 2013 2010 2011 2012 2013 1 Hum. ja kasv.ala 410,0 418,1 894,0 1.006,6 6.952 7.729 7.781 8.537 2 Kulttuuriala 800,8 691,6 745,5 710,0 7.612 8.640 8.600 8.227 3 Yht.k.tiet., liiketal. ja hall. ala 2.731,0 2.677,5 2.846,9 3.043,1 7.301 7.061 7.468 7.457 4 Luonnontieteiden ala 304,0 273,0 242,7 197,6 8.854 8.719 6.963 8.144 5a Tekniikan ja liikenteen ala 2.769,4 3.018,1 2.961,1 3.212,7 8.675 9.210 9.672 8.897 5b Tekniikan ja liikenteen ala 656,7 637,5 769,9 742,2 15.817 17.193 17.155 17.878 5d Liik.opett. erikoisammattitut 100,6 154,6 206,4 190,1 9.967 8.981 9.376 10.474 6a Luonnonvara- ja ympäristöala 1.394,7 1.384,3 1.302,2 1.325,0 9.065 10.314 10.942 10.439 6b Luonnonvara- ja ympäristöala 90,8 101,5 99,6 79,1 15.095 19.019 17.210 11.766 7a Sosiaali- ja terveysala 1.676,3 1.813,7 1.332,1 1.517,3 8.018 8.415 9.693 8.149 7b Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1.062,8 1.187,3 1.137,7 1.258,1 8.468 8.867 9.568 9.101 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1.179,0 1.134,2 1.021,5 1.096,7 7.687 8.556 8.952 8.069 9 Muu koulutus 3.395,9 3.553,5 3.277,9 3.306,2 9.447 9.514 10.139 8.800 YHTEENSÄ 16.572,0 17.044,7 16.837,5 17.684,6 8.725 9.161 9.636 8.997
Oppisopimuskoulutuksen toteutuneet opiskelijamäärät ja kustannukset 2010-2012 Ammatillinen lisäkoulutus: oppisopimuskoulutus Opiskelijamäärä /opiskelija 2010 2011 2012 2013 2010 2011 2012 2013 Humanistinen ja kasvatusala 291,5 243,5 298,5 365,5 4.693 3.782 4.092 3.569 Kulttuuriala 814,0 837,5 817,0 553,5 3.501 3.478 3.368 3.419 Yht.k.tiet., liiketal. ja hall. ala 11.746,0 12.130,5 11.965,5 9.275,0 3.268 3.237 3.232 3.366 Luonnontieteiden ala 89,0 81,0 104,0 59,5 3.784 3.650 3.459 3.980 Tekniikan ja liikenteen ala 7.956,5 7.908,5 7.961,5 6.600,0 3.321 3.349 3.413 3.431 Luonnonvara- ja ympäristöala 430,5 464,5 429,5 395,5 3.622 3.692 3.955 3.908 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 3.457,5 3.912,0 3.582,5 2.271,0 3.143 3.059 3.161 3.139 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 2.372,0 2.674,0 2.712,0 2.444,0 3.310 3.221 3.320 3.427 Yhteensä 27.157,0 28.251,5 27.870,5 21.964,0 3.301 3.263 3.308 3.385
Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenne Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (1,67 mrd ) Järjestäjiä yhteensä 135 Kymmenen suurimman osuus rahoituksesta 1/3 osaa 30 suurimman osuus kokonaisrahoituksesta 71 % 32 järjestäjää, joilla rahoitus alle 1 milj. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus (170 milj. e) Järjestäjiä 149 30 suurimman osuus kokonaisrahoituksesta 60 % 97 järjestäjää, joilla rahoitus alle 1 milj. euroa 57 järjestäjää, joilla rahoitus alle 0,3 milj. euroa Oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (90 milj. e) Järjestäjiä 69 15 suurimman osuus kokonaisrahoituksesta 57 % 33 järjestäjää, joilla rahoitus alle 1 milj. euroa Oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus (70 milj. e) Järjestäjiä 72 10 suurimman osuus kokonaisrahoituksesta 42 % 30 pienimmän osuus kokonaisrahoituksesta 12 %
Ammatillista lisäkoulutusta järjestävien tuloprofiilit
Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Tausta - Julkisen talouden kestävyysvaje ja koulutukseen käytettävien vähentyneiden voimavarojen heikko allokaatio - Toisen asteen järjestäjäkentän liika hajautuminen suhteessa työelämän ja alueiden osaamisvaatimuksiin Rakennepoliittisen ohjelman linjaukset 11/2013 - Järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen Julkisen talouden suunnitelma 2015-2018 - Uudistusta koskevat resurssilinjaukset
Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Järjestäjäverkkoa ja järjestäjiä koskevat yleiset periaatteet - Laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarpeet - Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukion ja vapaan sivistystyön kokonaisuus - Taloudelliset edellytykset - Koulutustehtävän edellyttämä osaaminen, henkilöstön kelpoisuus, oppimisympäristöt, tilat, välineet - Ylläpitäjäneutraalisuus ja vapaa hakeutumisoikeus - Ministeriön päätös perustuu kokonaisharkintaan
Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Tavoitteet: Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu elinvoimaisista ja monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Järjestäjällä on harkintavaltaa käyttää ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa joustavasti työelämän ja opiskelijan tarpeen mukaan. Järjestäjällä voi olla lupa sekä ammatilliseen peruskoulutukseen että lisäkoulutukseen tai toiseen näistä. Luvat säilyvät erillisinä. Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa joustavasti koulutustarjontaa koulutustarpeen mukaisesti. Monialaisilla koulutuksen järjestäjällä on pääsääntöisesti palveluvalikoimassaan riittävällä volyymilla kaikki ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja tutkinnonsuorittamismuodot. Erityisin perustein koulutustehtävä voidaan antaa sellaiselle hakijalle, joilla ammatillisen koulutuksen lisäksi on riittävästi muuta koulutustoimintaa, esim. vapaan sivistystyön koulutusta. Koulutuksen järjestäjän tulee profiloitua ja erikoistua strategiansa mukaisesti, esimerkiksi kohderyhmän tai toimialan perusteella.
Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Järjestämislupien myöntämisen kriteerit: Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Järjestämislupien myöntämistä arvioidaan kokonaisuutena seuraavien kriteerien perusteella: Koulutustoiminta vastaa alueelliseen ja/tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen Hakijalla on pitkän aikajänteen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt
Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen Järjestämislupien myöntämisen kriteerit: Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Aikuiskoulutustehtävä (ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus) voidaan antaa pääsääntöisesti sellaiselle hakijalle, joilla on vahvan omaehtoisen aikuiskoulutuksen lisäksi riittävästi muiden tahojen rahoittamaa koulutusta ja työelämän kehittämistoimintaa. Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupien arvioinnissa otetaan huomioon seuraavia tekijöitä: Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä sekä tutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen henkilökohtaistaminen Toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa
Järjestämisverkkoa ja järjestämislupia koskeva hallituksen esitys ja aikataulut - Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia koskeva hallituksen esitysluonnos - http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/hankkeet/ Toisen_asteen_rakenneuudistus/Liitteet/HExluonnosxjxrjestxjxverkko.pdf - Lähetetty 16.10.2014 lausuntokierrokselle, päättyy 17.11.2014 - Eduskunnan päätös marras-joulukuussa - Uusien järjestämislupien haku vuoden 2015 alussa - Uusista järjestämisluvista päättäminen 1.3.2016 mennessä - Uudet järjestämisluvat voimassa 1.1.2017 alkaen
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitusjärjestelmän uudistamisen tavoitteita Lyhentää opiskeluaikoja Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut Vähentää päällekkäistä koulutusta Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeet Koulutusjärjestelmän laadun parantaminen, tehokkuus, taloudellisuus ja tuloksellisuus
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: - perusrahoitus - suorituksiin perustuva rahoitus - vaikuttavuusrahoitus Koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen. - Suorituksiin perustuva rahoitus muodostuu tutkinnon osista ja tutkinnoista sekä vailla toisen asteen tutkintoa olevien määrästä. - Tutkinnon osien ja tutkintojen rahallinen arvo määräytyy sen mukaan, kuinka paljon niitä on edellisen kolmen vuoden aikana (keskiarvo) tehty. Perusrahoituksessa otettaisiin huomioon sellaisia tekijöitä, joita suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa ei voida ottaa huomioon - toisi rahoitukseen ennakoitavuutta ja vakautta. Alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa. Erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitus valtion talousarvion määrärahan pohjalta, indeksikorotus Rahoitusosuudet (2020/2021) Vaikuttavuusrahoitus Työllistyminen ja jatko-opiskelu (pt) Opiskelija- ja työelämäpalaute Am.pk. Am.pk. opso Am.lk. Am.lk. opso 6 4 4 4 Suorituksiin perustuva rahoitus Tutkinnot Tutkinnon osat 45 47 61 61 Perusrahoitus (vakausosio ja lisäosio) Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen Valmentava ja valmistava (pt) Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa (pt) harkinnanvarainen korotus Majoitus (pt) 49 49 35 35 Rahoituksessa huomioidaan tarvittaessa koulutusalat ja porrastukset, erityisopiskelijat ja ilman aiempaa 2. asteen tutkintoa olevat - 2017 alusta perusrahoituksen osuus suurempi ja suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen pienempi - 2020/2021 mennessä rahoitusten lopulliset osuudet
Rahoituksen kokonaistason määräytyminen Rahoitus perustuu järjestämismuotokohtaisesti edellisen vuoden valtion talousarvioon. Rahoitusta korotetaan indeksillä. Rahoitusta voidaan muuttaa myös erillisillä laadun ja laajuuden muutoksilla. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitusjärjestelmän elementit Rahoituksen kohdentaminen rahoituselementteihin Järjestämismuodoittain määräytyvästä kokonaisrahoituksesta vähennetään yksityisille maksettava arvonlisävero sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa perusrahoituksen lisäosio. Muu osa rahoituksesta kohdistetaan perusrahoitukseen, suoritusrahoitukseen ja vaikuttavuus-rahoitukseen määritellyin prosenttiosuuksin. Rahoituksen jakautuminen rahoituselementin sisällä Rahoituselementit jakautuvat rahoitusosioihin, joiden suuruudesta säädetään lainsäädännössä joko prosenttiosuuksin tai laskentakaavoin. Perusrahoituksen osalta rahoituksen kohdentuminen järjestäjille pohjautuu toteutuneisiin opiskelijavuosiin (ammatillisessa peruskoulutuksessa enintään kuitenkin järjestämisluvan määrä).
Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Oppis. peruskoulutus Oppis. lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Vaikuttavuusrahoitus x% x% x% x% Työllistyminen, jatko-opinnot x% Opiskelija/työelämäpalaute x% x% x% x% Suorituksiin perustuva rahoitus x% x% x% x% Tutkinnot x% x% x% x% -Tutkinnot -Erityisopiskelijoiden lisärahoitus, laskennallinen -ilman 2.asteen tutkintoa olevat Tutkinnon osat x% x% x% x% -Tutkinnon osat -ilman 2.asteen tutkintoa olevat, laskennallinen Perusrahoitus x% x% x% x% Vakausosio Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen x% x% x% x% -Opiskelijavolyymi -Erityisopiskelijat 100 % 100 % 100 % 100 % Lisäosio Valmentava ja valmistava koulutus Erityinen koulutustehtävä erityisopetuks Harkinnanvarainen korotus Majoitus xx xx xx xx Arvonlisävero x% x% x% x% RAHOITUS YHTEENSÄ xx xx xx xx
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoituksen perusteena olevat tiedot - Toteutuneet opiskelijavuodet koulutusaloittain pl. oppisopimuskoulutus - Suoritetut tutkinnot ja tutkintojen osat - Erityisopiskelijat ja vailla toisen asteen tutkintoa olevat, valmentava koulutus, majoitus - Vaikuttavuusrahoitus: työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen, tutkintojen suorittaminen, henkilöstön kehittämine, opettajien kelpoisuus, opiskelijapalaute; työelämäpalaute, hyvinvointikysely - Kustannustiedoilla ei jatkossa lakisääteistä yhteyttä rahoituksen määrään - Rahoituksen määräytymisen perusteena käytettävät tiedot koskisivat varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltävää vuotta (rahoitusvuosi -2) ja osassa rahoitusperusteita myös kahta sitä edeltänyttä vuotta (yhteensä 3 vuoden tiedot).
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitusjärjestelmän tiedonkeruuseen muutoksia Tiedonkeruujärjestelmät Opintopolku ja oppijan verkkopalvelukokonaisuus AITU-järjestelmä Tilastokeskus Tiedonkeruun menetelmät Tiedonkeruun automatisointi Koulutuksen järjestäjiltä kerättävät tiedot suoraan ilman erillistä kyselyä opintohallinnon järjestelmistä tietojärjestelmien rajapintojen kautta oppijan verkkopalveluun Opiskelijavuositiedot ja amm. peruskoulutuksen suoritustiedot sekä lisäosiota ja muut rahoitukseen vaikuttavat tiedot (mm. vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat) Näyttötutkintojen osalta koulutuksen järjestäjät toimittavat ehdolliset tutkintotiedot opintohallinto-ohjelmien kautta OPH:n tietojärjestelmään ja hyväksytyt tiedot tutkinnoista ja niiden osista saadaan tutkintotoimikunnilta suoraan Opetushallituksen ylläpitämästä AITU-tietokannasta Vaikuttavuusrahoituksen tiedot Tilastokeskuksen toimesta sekä oppijan verkkopalveluun kytkettävien eri vaikuttavuustietoa keräävien järjestelmäsovellusten kautta
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Tiedonkeruujärjestelmien uudistamiseen liittyviä kehittämishaasteita Opintopolun ja koulutuksen järjestäjien järjestelmien rajapinnat Aikataulun haasteellisuus ml. siirtymäajat vuodesta 2017 lähtien tiedot koulutuksen järjestäjien opintohallinnon järjestelmistä tietojärjestelmien rajapintojen kautta Kustannustiedonkeruujärjestelmän toteutus Tiedon toimittajien moninaisuus Tietosisältöjen määrittely Nykyisten tiedonkeruujärjestelmien hyödyntäminen ainakin vuoteen 2017 saakka Mahdolliset lisä-/täydennyskyselyt Perus- ja kustannustietojen laatu ja ajantasaisuus tärkeää Mahdollisiin lisä-/täydennyskyselyihin varautuminen
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitusjärjestelmän toimeenpanosta - Lukion ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen esitysluonnos - http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/koulutuspolitiikka/hankkeet/toisen_ asteen_rakenneuudistus/liitteet/luonnos_koulutuksen_rahoituslaiksi.pdf - Lähetetty 15.10.2014 lausuntokierrokselle, päättyy 14.11.2014 - Eduskunnan päätös marras-joulukuussa - Laki voimaan 2015 alusta, sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle 2017
Rahoitusjärjestelmän toimeenpanosta Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen lakkautetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus vuodesta 2015 lukien Vuodesta 2017 alkaen Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen rajataan ammatillisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä opiskeluajan perusteella maksettava valtionosuusrahoitus (perusrahoitus) enintään kolmeen vuoteen, lopetetaan valtion rahoitus ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitosja oppisopimusmuotoinen) tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa lukuun ottamatta Suomen Ilmailuopiston ja erikoisoppilaitosten järjestämän tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen rahoitusta, joka siirretään osaksi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta.