IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2015 Kaupunginvaltuusto 16.11.2009 46
1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS VÄESTÖKEHITYS Haapaveden väestö on kehittynyt viime vuosina ja tilastokeskus (ennuste 9/2009) ennustaa sen kehittyvän seuraavasti: Tilastokeskus on parantanut ennustettaan Haapaveden kehityksestä. Alkuvuonna 2009 asukasluku on kuitenkin laskenut ennustetta nopeammin, syyskuussa 2009 asukasluku oli 7.404.
Syntyvyyden enemmyys on ollut viime vuosina noin 20. Nettomuuttotappio on ollut jopa yli 150, mutta on viime vuosina painunut alle 50:een. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan nuoret ikäluokat tulevat jonkin verran pienenemään ja vanhat ikäluokat kasvamaan.
ELINKEINOELÄMÄN KEHITYS Haapaveden elinkeinoelämän kehitystä kuvaavat seuraavat kaaviot:
Teollisuuden henkilöstö 1995-2007 1200 1000 800 600 400 200 Alajärvi Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kauhava Kiuruvesi Oulainen Nivala Suonenjoki Viitasaari 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Vuodesta 1995 alkaen Haapavedellä toimivan teollisuuden henkilöstö on noussut yli 200:lla, mikä on vertailukuntien suurimpia kasvuja.
Työttömyysaste laski vuonna 2007 alimmillaan alle 5 %:n, mutta lähti uudelleen nousuun syksyllä 2008. Vuonna 2009 työttömyys on noussut yli 10 %:n. Vähittäiskaupan liikevaihto 2000-2007 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Alajärvi Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kauhava Kiuruvesi Nivala Oulainen Suonenjoki Viitasaari 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Vähittäiskaupassa Haapavesi on selvästi jäljessä vertailukuntia. Kaupan kasvu on valunut muualle. Luvuissa ei vielä näy Halpa-Hallin mahdollisesti tuoma liikevaihdon kasvu. Haapaveden yrityskanta on (2007) 363 yritystä, mikä on asukasta kohti laskettuna selvästi alle maan keskiarvon. Vuosina 2001-2007yrityskanta on kuitenkin kasvanut 11,8 %, mikä on valtakunnan keskitasoa. Maatilojen määrä on laskenut voimakkaasti, mutta tuotannon määrä on kuitenkin noussut. Tulevaisuudessa tilojen määrä laskenee edelleen, mutta maatalouden työllistävä vaikutus ei ehkä laske enää samalla tavalla kuin tähän saakka. KUNTATALOUS Haapaveden kaupungin taloudellinen asema on liki kaikilla mittareilla hieman koko maan keskiarvoa heikompi. Kaupunki ei ole kuitenkaan ns. kriisikunta, vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan Haapavesi täyttää 2/6 kriisikuntakriteeriä (vero-% ja omavaraisuus). Kaupungin talouden kehitystä viime vuosina kuvaavat seuraavat kuviot:
Viimeiset vuodet ovat kaikki olleet alijäämäisiä, mutta vuodesta 2005 alijäämää on saatu vuosittain pienemmäksi. Toimintakatteen nousu on ollut useana vuonna yli 5 %, mutta muutamana vuonna on päästy 1 3 % tasolle. Oleellista on se, että toimintakate ei saisi kasvaa nopeammin kuin tulorahoitus. Viimeisen 5 vuoden aikana (2005 2009) Haapaveden toimintakatteen kasvu on kuitenkin ollut yhtä vuotta lukuunottamatta pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Kaupunginvaltuuston 17.5.2005 hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma edellytti, että toimintakate kasvaa enintään 2 % vuodessa. Tavoitteeseen päästiin vain vuonna 2007. Vuosina 2005 2008 toimintakatteen kasvu oli keskimäärin 3,7 %. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttivat merkittävästi valtakunnalliset palkankorotukset, joiden kustannusvaikutus oli vuonna 2008 5,7 % ja vuonna 2009 3,3 %.
Lainamäärä on kasvanut, koska investointeja on tehty enemmän kuin vuosikatetta on jäänyt. Vuoden 2009 lainamäärää kohottaa erityisesti terveyskeskuksen peruskorjaus. Tulevien vuosien aikana kuntatalous tulee olemaan erityisen kireällä. Talouskriisin johdosta työttömyys lisääntyy ja yritysten tulokset heikkenevät. Verotulojen kasvu tulee jäämään vaatimattomaksi ja oletettavissa on, että parin vuoden viiveellä myös valtionosuuksien kehitys tulee heikkenemään nykyisestä. Nykyisillä veroperusteilla talouden saaminen tasapainoon edellyttää, että toimintakate kasvaa keskimäärin enintään 1,5 2 %. YLEISET KEHITYSTRENDIT Yleisesti voidaan havaita seuraavia kehitystrendejä: - Väestö keskittyy suuriin keskuksiin. Erityisesti nuoret, mutta myös eläkeläiset muuttavat isoihin kaupunkeihin. - Monilla aloilla, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa on rekrytointiongelmia. Mm. lääkäreitä, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä on ollut vaikea saada.
- Erilaiset sosiaaliset ongelmat lisääntyvät ja keskittyvät samoille henkilöille. - Uusi teknologia antaa mahdollisuuksia kehittää palveluita aivan uudella tavalla. - Palveluiden järjestämiseen etsitään uusia menetelmiä. - Valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki tuonee mukanaan tarpeen pohtia uudelleen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämismallia. 2. HAAPAVEDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa 29. 30.1.2009 koostettiin kaupungin vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.
3. KAUPUNGIN TEHTÄVÄ Haapaveden kaupungin tehtävä on: Järjestää hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyiset palvelut elinkaaren eri vaiheiden tarpeisiin Edistää yrittäjyyttä ja luoda aktiivisesti edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle ja menestymiselle Tarjota aktiivisella maapolitiikalla edellytyksiä monipuolisille asumisvaihtoehdoille sekä harrastustoiminnalle paikkakunnan omaleimainen luonto ja kulttuuri hyödyntäen Edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. 4. KAUPUNGIN VISIO Haapaveden kaupunki haluaa olla vuonna 2020: Terve ja hyvinvoiva - ihmeen hyvä Haapavesi Terve ja hyvinvoiva Haapavesi tarkoittaa sitä, että kaupunkilaiset, kaupungin henkilöstö ja kaupungin talous ovat terveitä. Kaupungin kaikissa toiminnoissa tavoitteena on kaupunkilaisten terveys ja hyvinvointi. Ihmeen hyvä Haapavesi tarkoittaa sitä, että Haapavesi erottuu edukseen sekä asuinkuntana, yrittämisen ympäristönä että työnantajana.
5. KAUPUNGIN ARVOT Arvo liittyy siihen, mitä pidämme arvokkaana ja tärkeänä. Jokaisella meillä on yksilölliset arvomme, mutta jotta toimisimme yhteisönä, tarvitsemme myös yhteisöllisiä, jaettuja arvoja. On tärkeää, että yhteisössä ovat sovitut arvot ja periaatteet, joiden perusteella arvioimme, kehitämme ja muutamme työtämme ja työtapojamme. Arvot vaikuttavat toimintaamme ja toisaalta arvojen myös halutaan vaikuttavan toimintaan. Kirjoitetun, puhutun ja käytännön välillä ei saa olla kuilua. Ellemme hyväksy yhteisiä arvoja ja toimi niiden periaatteiden mukaan, voi ristiriita näkyä myös ulospäin. Arvot vaikuttavat taustalla myös, kun asetamme toimintaan liittyviä tavoitteitamme, teemme päätöksiä, arvioimme tuloksiamme ja ponnistelemme saavuttaaksemme yhdessä asetetut tavoitteet. Haapaveden kaupunki toimii seuraavien arvojen mukaisesti: Avoimuus Luottamus Haapaveden kaupunki, sen luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat toiminnassaan avoimia. Asioista tiedotetaan avoimesti kaupunkilaisille, julkiselle sanalle ja henkilöstölle. Asiat kerrotaan niin kuin ne ovat. Olemme myös avoimet kuuntelemaan ja ottamaan vastaan palautetta. Toimimme vilpittömästi yhteiseksi hyväksi. Pyrimme kaikin tavoin edesauttamaan yhteisen luottamuksen rakentumiseksi ja säilymiseksi.
Vastuullisuus Uudistuminen Yhteistyö Kannamme yhdessä vastuuta jokaisesta haapavetisestä sekä yhteistyökuntien asukkaista. Kannustamme aktiivisesti jokaista kantamaan vastuuta omasta, läheistensä ja ympäristön hyvinvoinnista. Toimimme vastuullisesti niin, että tulevat sukupolvet saavat meiltä perinnöksi terveen ja hyvinvoivan kaupungin. Kehitämme kaupunkia noudattaen kaikissa ratkaisuissa kestävän kehityksen periaatteita. Edistämme toiminnallamme ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kaupungin toiminnat järjestetään tuloksellisuusperiaatetta noudattaen. Käytettävissä olevilla resursseilla tulee saada mahdollisimman hyvä vaikutus kaupunkilaisten palveluissa. Uudistamme kaupungin toimintoja, kehitämme ja otamme käyttöön entistä tehokkaampia käytäntöjä. Muutos on meille mahdollisuus, ei uhka. Teemme rakentavaa yhteistyötä naapurikuntien, paikallisten yritysten, kolmannen sektorin sekä alueellisten ja maakunnallisten toimijoiden kanssa. Kaupungin toimintoja kehitetään yhteistyössä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstön kanssa.
6. STRATEGISET ERITYISKYSYMYKSET Kaupungin talous Kaupungin taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti siten, että se on kuntalain mukaisesti tasapainossa. Toimintamenojen kehitys pidetään maltillisena ja verotus alueellisesti kilpailukykyisenä. Tilikauden tulos on pitkällä tähtäimellä positiivinen. Investoinnit mitoitetaan siten, että välttämättömät investoinnit kyetään toteuttamaan ja investointivaraa jää myös kaupunkia kehittäviin ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Etusijalla ovat investoinnit, joilla palvelurakennetta ja kustannustehokkuutta kehitetään suunnitelmallisesti. Alueellinen suuntautuminen Kuntayhteistyö Koulutuspalvelut Haapavesi toimii aktiivisesti Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on koko Oulun Eteläisen seutukunta. Yhteistyökumppaneita haetaan myös mm. Oulun suunnasta. Haapavesi on aktiivinen kuntayhteistyön kehittämisessä ja laajentamisessa kaikkien naapurikuntien kanssa. Tavoitteena on nykyistä laajempi sosiaali- ja terveyspiiri sekä ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Haapavesi on avoin mahdollisille kuntaliitoskeskusteluille. Haapavesi on monipuolinen koulutuspaikkakunta. Koulutustarjontaa kehitetään edelleen aktiivisella yhteistyöllä. Markkinointi-imago Kaupungin markkinointi-imagoa kehitetään kaupungin uuteen visioon pohjautuen. Henkilöstö ja johtaminen
Haapaveden kaupunki on haluttu ja kehittyvä työyhteisö, joka huolehtii henkilöstöstään ja toimii sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Esimiestoimintaa ja johtamista kehitetään virtaviivaistamalla toimintaa ja tehostamalla toimintaprosesseja. Henkilöstöresurssit optimoidaan. Sisäistä yrittäjyyttä kehitetään ja vastuuta jaetaan myös henkilöstölle. 7. ELINKEINOPOLITIIKAN LINJAUKSET Haapaveden kaupunki kehittää aktiivisesti kaupungin elinkeinoelämää. Keinoina käytetään mm: - maanhankintaa ja ennakoivaa kaavoitusta - yritysneuvontaa - projektitoimintaa esim. koulutus- ja yrityshautomopalveluissa - toimitilajärjestelyjä, ja - kaupungin markkinointia. Elinkeinoelämän toimijoiden välistä työnjakoa täsmennetään mm. vahvistamalla Haapaveden Teknologiakylä Oy:n roolia toimitilajärjestelyissä. Tavoitteena on perustaa Oulun Eteläisen alueelle alueellinen elinkeinoyhtiö. Tarvittaessa asiassa edetään vaiheittain pienemmällä kuntaryhmällä. Yhtiön toiminnassa varmistetaan riittävät paikallistason elinkeinoneuvontapalvelut. Elinkeinopolitiikan käytännön toteuttamiseen varataan rahoitusta ja varaudutaan myös sen edellyttämien investointien rahoitukseen. Poikkeuksellisen suurissa hankkeissa osarahoituksena voidaan käyttää ns. Repo-rahojen pääomaa. Elinkeinopolitiikan tarkemmaksi linjaamiseksi laaditaan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma yhdessä paikallisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa. Ohjelman laatimisen yhteydessä valmistellaan yritysvaikutusten arvioinnin mahdollinen systemaattinen käyttöönotto päätöksenteossa. Maa- ja metsätalous nähdään oleellisena osana kaupungin elinkeinopolitiikkaa.
8. PALVELUSTRATEGIA Palveluiden luokitus ja nykyinen järjestämistapa tavoilla Ydinpalvelut (kunnan järjestettävä) Tuotetaan itse Järjestetään ainakin osin muilla o Terveyspalvelut o Sosiaalipalvelut o Päivähoito o Peruskoulu o Kirjasto o Ympäristöpalvelut o Vesihuolto o Kaavoitus o Kadut o Rakennusvalvonta Tukipalvelut (tarvitaan ydinpalveluiden järjestämiseksi) o Talouspalvelut o Henkilöstöhallinto o Työterveyshuolto o Ruokapalvelut o Tietotekniikkapalvelut o Tilapalvelut (kiinteistö, siivous) o Kaukolämpö (Haapaveden Energia Oy) o Pesulapalvelut (Haapaveden Pesula Oy) Vetovoimapalvelut (periaatteessa ei tarvitse järjestää) o Lukio o Ammatillinen koulutus o Kansalaisopisto o Liikuntapalvelut o Kulttuuripalvelut o Ympäristölaboratorio
o Puistot ja yleiset alueet o Yksityisteiden hoito o Elinkeinojen kehittäminen o Vuokra-asunnot (Kiinteistö Oy Haapa-asunnot) Haapaveden kaupungin tavoitteena on järjestää kaupunkilaisille laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti. Palveluiden järjestämisessä ollaan avoimet erilaisille järjestämistavoille ja tapauskohtaisesti harkitaan, mikä on paras ja sopivin järjestämistapa. Kukin lautakunta tarkastelee oman toimialansa palvelut, niiden nykyisen järjestämistavan ja analysoi, onko löydettävissä sellaisia toimintatapojen muutoksia, jotka olisivat nykyistä tapaa parempia. Samalla määritellään palveluiden taso ja määrä. Kaikki palveluprosessit kuvataan ja analysoidaan.
9. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Haapaveden kaupungin menestymisen kannalta keskeiset menestystekijät ovat: 1. Väestön ja elinkeinoelämän myönteinen kehitys 2. Tasapainoinen talous 3. Henkilöstö ja johtaminen 4. Yhteistyö ja kehittäminen 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kansansairauksien ehkäisy Liitteenä olevissa tuloskorteissa menestystekijät on purettu päämääriksi ja mitattaviksi tavoitteiksi.
STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Väestön ja elinkeinoelämän myönteinen kehitys Näkökulma Päämäärä Tavoite/mittari Tilanne 2008 Tavoite 2012 Myönteinen väestökehitys Asukasluku kääntyy Asukasluku 7.490 7.500 nousuun 9/2009: 7.404 Haapavedellä 2.919 (2006) 3.000 työssäkäyvien lkm Myönteinen Työttömyysaste (vuoden 2008: 7,3 % työpaikkakehitys 5 % keskiarvo) 8/2009: 11,1 % Työpaikkaomavaraisuus 101,6 % (2006) >100 % Asiakas/ kuntalainen Vetovoimatekijät (vapaaajan palvelut, luonto) Kaupungin internetsivujen kävijämäärä N. 16.000 kävijää/kk 20.000 kävijää/kk Ydinkeskustan tuodaan esille kaupungin Kaupungin ulkoisen kehittämiseksi on tehty markkinoinnissa ilmeen parantaminen suunnitelma Talous Prosessit Monipuolinen koulutustarjonta Verotettavat tulot kasvavat Yrittäjyys lisääntyy Aktiivinen ja tuloksellinen EU-hanketoiminta Aktiivinen maapolitiikka ja ennakoiva kaavoitus Suunnitelma on pääosin toteutettu Toisen asteen opiskelijat Haapavedellä 2008: 823 (+ oppisop) 900 Kunnallisverotuksessa 81.080.370 (verovuosi verotettavat tulot 2008), kasvu 8,7 % Kasvu 3 %/v Yrityskanta 361 (2007) 400 Alueellisen elinkeinoyhtiön Alueellinen elinkeinoyhtiö on toiminnassa perustaminen EAKRtoimenpideohjelmassa seutukunta saa rahoitusta 2,6 % (31.3.2009) 4,0 % asukaslukua vastaavasti (4,0 %) Uusia asuntoja rakennetaan väh 40/vuosi Asuntoja rakennettiin 29 40 asuntoa/vuosi Teollisuus- ja liiketilaa Teollisuus- ja liiketilaa 1.000 m 2 /vuosi
Henkilöstö Myönteinen asiakaspalvelu rakennetaan väh 1.000 m2/v Kaupungin omistama rakennettavissa oleva tonttireservi Palvelututkimus toteutetaan 4 v välein Kunnan virastojen asiakaspalvelu paranee rakennettiin n 2.500 m 2 OK-tontteja 36 kpl Rivitalotontteja 14 kpl Kerrostalotontteja 1 kpl Liiketontteja 16.420 m 2 Teollisuustontteja 41.645 m 2 Tutkimus toteutettu viimeksi 2007 Yleisarvosana 3,5 (2007, asteikolla 1 5) OK-tontteja 50 kpl Rivitalotontteja 15 kpl Kerrostalotontteja 3 kpl Liiketontteja 20.000 m 2 Teollisuustontteja 50.000 m 2 Tutkimus toteutetaan 2011 ja 2015 3,7
2. Tasapainoinen talous Näkökulma Päämäärä Tavoite/mittari Tilanne 2008 Tavoite 2012 Verotuksen taso on Haapavesi 20,00 Vero-% verrattuna Oulun Vero-% alle Oulun Asiakas/ kuntalainen alueellisesti Oulun Eteläinen 20,11 Eteläisen keskiarvoon Eteläisen keskiarvon kilpailukykyinen (2009) Talous Prosessit Henkilöstö Talous on pitkäjänteisesti tasapainossa Kaupungin palvelurakennetta kehitetään systemaattisesti Kaupungin palvelurakennetta uudistetaan siten, että kokonaishenkilöstömäärä kääntyy laskuun Konsernitaseessa ei ole alijäämää Kaupungin konsernilainojen määrä Toimintakatteen ( /as) kasvu Toimintakatteen kasvu verrattuna tulojen kasvuun Henkilöstön kokonaismäärä Henkilöstömenojen osuus ulkoisista kokonaismenoista Konsernitaseen ylijäämä noin 4,4 milj. Hv 3.319 /as (2008) Koko maa 3.738 /as (2007) Hv 5,7 % Koko maa 8,2 % Toimintakate 5,7 % Tulorahoitus 8,0 % 831 htv (2009) 54,6 % 53 % Ei alijäämiä Alle maan keskiarvon Alle maan keskiarvon Toimintakate kasvaa vähemmän kuin tulot Joka kymmenes vapautuva vakanssi (n. 6/ v) jätetään täyttämättä, jolloin kokonaismäärä 2012 noin 810 htv
3. Henkilöstö ja johtaminen Näkökulma Päämäärä Tavoite/mittari Tilanne 2008 Tavoite 2012 Henkilöstöresurssien Laaditaan kohdentaminen pohjautuu Suunnitelman laadinta Suunnitelma hyväksytty ja Asiakas/ kuntalainen kokonaisvaltainen asiakkaiden käynnistetty sitä toteutetaan henkilöstösuunnitelma palvelutarpeeseen Talous Prosessit Henkilöstö Palkkausjärjestelmät kannustavat tavoitteelliseen toimintaan Henkilöstö on sitoutunut tehtäviinsä Henkilöstön osaamista ja muutosvalmiutta kehitetään systemaattisesti Johdon osaamista kehitetään Henkilöstöraportti laaditaan vuosittain Henkilöstön työhyvinvointia edistetään Henkilökohtaisten lisien osuus palkoista nousee Henkilökohtaisten lisien osuus palkoista 1,4 % 3 % (järjestelyvaraerien puitteissa) Tulospalkkiot otetaan vähitellen käyttöön Vuodelle 2009 päätetty yleinen tulospalkkio Tulospalkkio käytössä muutamassa yksikössä Henkilöstön vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus 7,2 % Tulovaihtuvuus 5,8 % 5 % Koulutuspäivien määrä 1410 pv (1,9 pv/hlö) 2 pv/hlö Kehityskeskustelut käydään vuosittain Vakituisten kanssa 90 % 100 % Esimiesseminaarit 3 krt/v 3 krt/ v 4 krt/v Esimiehille järjestetyt koulutustilaisuudet 1 krt /v 1 krt/ v 1 krt /v Henkilöstöraportti Laadittu Laaditaan vuosittain Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaoloprosentti < 5 % ei nouse 5,0 % Työhyvinvointikysely Ei tehty Tehdään joka toinen vuosi
4. Yhteistyö ja kehittäminen Näkökulma Päämäärä Tavoite/mittari Tilanne 2008 Tavoite 2012 Asiakas/ kuntalainen Asioista tiedotetaan avoimesti jo Palvelututkimuksen mukainen tyytyväisyys 3,4 (2007) 3,6 valmisteluvaiheessa kaupungin tiedottamiseen Talous Sähköisen asioinnin Käytettävien lomakkeiden lisääminen prosessointi sähköisesti 1 kpl 50 % lomakkeista Uuden teknologian Prosessit hyödyntäminen Henkilöstö Kuntayhteistyön kehittäminen aktiivisesti Kaupunki on aloitteellinen uusien kuntayhteistyömuotojen kehittämisessä
5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kansansairauksien ehkäisy Näkökulma Päämäärä Tavoite/mittari Tilanne 2008 Tavoite 2012 Kaikessa päätöksenteossa Hyvinvointikertomus 2 v Laaditaan vuosina 2010 ja Laadittu 2007 huomioidaan välein 2012 kaupunkilaisten terveyden Terveysvaikutusten ja hyvinvoinnin arviointi otetaan osaksi edistäminen päätöksentekoa Asiakas/ kuntalainen Tuetaan kaupunkilaisten terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa Vahvistetaan kaupunkilaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vähennetään pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä Tuetaan virikkeellistä elämää kulttuuri-, liikuntaja vapaa-ajanpalveluilla Tuetaan ikäihmisten kotona asumista Vakioitu sairastavuusindeksi Vakioitu kansansairauksien summaindeksi Nuorisotyöttömyys (alle 25 v) vähenee Yli vuoden työttömänä olleiden määrä laskee Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien määrä vähenee Työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus vähenee Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluiden käyttäjämäärät kasvavat 75-vuotta täyttäneistä asuu kotonaan (%) Hv 133,3 (2007) PP 113,8 Hv 173,4 (2007) PP 139,3 (2007) Keskimäärin 38 hlöä (2008) 9/2009: 59 Keskimäärin 26 hlöä (2008) 9/2009: 28 hlöä Hv 1,2 % 17-65-vuotiaista PP 1,3 % Hv 8 % 17-24-vuotiaista PP 10,1 % < 125 < 160 < 25 < 20 < 1,0 % < 5 % 91,1 % 92 %
Näkökulma Päämäärä Tavoite/mittari Tilanne 2008 Tavoite 2012 Kelalle maksetut työmarkkinatuen osuudet 64.866 0 Erikoissairaanhoidon Esh. yhteensä 6.793.000 Esh kust.nousu alle 3 %/v Resursseja kohdennetaan kustannukset, Visalan ja Visala+psykiatrian Visala+psykiatrian Talous ennaltaehkäisevään Psykiatrian klinikan klinikka yht 732.000 klinikan menot laskevat toimintaan kustannukset Toimeentulotukimenot 380.629 < 300.000 Lasten huostaanottokustannukset 403.195 < 400.000 Prosessit Henkilöstö Terve Haapavesi työryhmä toimii aktiivisesti Henkilöstön työhyvinvointia edistetään monipuolisesti Työryhmän tekemät aloitteet Työtapaturmat, joista poissaolopäiviä Kaupunki määritellään savuttomaksi työpaikaksi Työryhmä on nimetty 14 kpl < 10 kpl Valmistelu aloitettu 2 toteutettua aloitetta/v