K KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN AVAINPAINOTUKSET JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN PALVELULINJAUSEHDOTUKSIIN eskustan mielestä kaupungin tulee järjestää lakisääteiset palvelut laadukkaasti ja tasapuolisesti. Palvelulinjausehdotuksen kohdassa 2.2 esitetyt muut palvelujen kehittämisperiaatteet periaatteet.. osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely. tulee ottaa yhdeksi keskeiseksi pääperiaatteeksi. E nnaltaehkäisevillä, ei-lakisääteisillä palveluilla voidaan merkittävästi parantaa asukkaiden elämänlaatua ja vähentävää pahoinvoinnista 1 aiheutuvaa lakisääteisten palveluiden kysyntää. Ennakoivat toimenpiteet tulee kohdistaa siten, että ne lisäävät perheiden ja asukkaiden toimeliaisuutta ja arjessa selviytymisen kykyä. Y leisesti ottaen alustavissa linjauksissa ei oteta kantaa siihen, mitä palveluja asukkaille tuotetaan tulevaisuudessa? Keskustan valtuustoryhmän mielestä Jyväskylän kaupungin palvelulinjauksessa onkin otettava kantaa ainakin seuraaviin alla esitettyihin kysymyksiin MITÄ? Mitä palveluja tuotetaan? Mitä ovat lähipalvelut? Luettelo palveluista ja niiden järjestämisen asteesta tulevaisuudessa: nyt lähivuodet 5-7 vuoden päästä MIKSI? Miksi palvelu on tarkoitus järjestää? Onko se lakisääteinen vai onko kaupungilla jotain muita tavoitteita palvelun suhteen? Minkälaista lisäarvoa se tuottaa kuntalaisille? Miten se vaikuttaa kaupungin elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn? MITEN? Miten palvelu on tarkoitus järjestää? Onko kaupungin tarkoitus tuottaa se itse, yhteistyössä muiden kanssa vai tuottaako joku toinen taho palvelun? Huomioidaanko palvelusuunnittelussa asiakasnäkökulma? MISSÄ? Kuntalaisten kannalta on merkittävää, miten palvelu on saavutettavissa ja onko eri kuntalaiset tasapuolisessa asemassa. PERHEIDEN TOIMINTAKYKY LÄHIPALVELUT -ENNALTAEHKÄISY, MONIAMMATILLISET PALVELUKESKUKSET LIIKKUVAT PALVELUT, JYVÄSKYLÄLÄINEN TUOTTAVUUS 1 Pahoinvointimenot yhteensä vuonna 2012 olivat 130M. Mikäli näitä menoja saadaan vähenettyä esim 10% voidaan puhua jo merkittävästä taloudellisesta säästöstä. Jyväskylän kaupungin tulee päivittää päihdestrategia ja kartoittaa keinoja alkoholin/päihteiden käytöstä aiheutuvien pahoinvointikulujen vähentämiseksi
K aupunkiorganisaatiota ja sen toimintatapoja tulee tarkastella luovan kriittisesti em. periaatteita sovellettaessa, oli sitten kyseessä ennakoivien tai lakisääteiste palvelujen tuottaminen. U uden aallon kaupunkipolitiikan tulee perustua myös uudenlaiseen ajatteluun tuottavuudesta 2, jossa mittarina on kaupunkilaisten toimeliaisuus. Tässä Jyvästuottavuudeksi nimettyssä ajattelutavassa kaupunki edistää asukkaiden toimeliaisuutta luomalla toimeliaisuutta vahvistavia rakenteita. P alvelutuotannon ja kaupungin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi lakisääteiset palvelut tulee tuottaa asiakaslähtöisesti. Osa-optimoinnin välttämiseksi palvelut tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti 3. Harkinnanvaraisten palveluiden järjestämisellä ja tuottamisella pyritään samaan päämäärään. K okonaisvaltaiseen ajattelutapaan liittyen Keskustan valtuustoryhmä pitää huolestuttavana sitä, että palvelulinjausehdotuksessa ei esitetä kuinka palvelulinjaukset vaikuttavat elinkeinopoliittisiin palveluihin eikä tilapalveluihin. T avoiteltavan laadun ja laajuuden sekä haluttujen vaikutusten tulee olla keskeisenä lähtökohtana palveluverkkolinjauksien suunniteltaessa. Lisäksi tulee mainita siitä, miten huomioidaan esimerkiksi kouluverkot ja muut kaupungin omistaman kiinteistöt tässä verkostosuunnittelussa. T ilapalvelun roolia palveluyksikkönä tulee korostaa. Tilapalvelu ei voi määritellä palvelualojen leikkauksia tai tapaa kuinka se järjestää palvelujaan. Tilapalvelu ei saa vaatia palvelualoja välivuokraukseen, vaan tilat vuokrataan suoraan, mikäli yksityinen palveluntuottaja käyttää tiloja. Tilapalvelujen mittariksi tulee ottaa myös käyttöaste (vrt. Jyväs-tuottavuus) P alveluja voidaan järjestää ja/tai tuottaa yhteistyössä muiden kuntien kanssa, muille kunnille vastuukuntamallilla, ostopalvelusopimuksilla tai asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla siten, että saatavat tulot kattavat aiheutuneet kustannukset. Jyväskylän kannattaa pitää auki mahdollisuus myös muunlaiseen yhteistyöhön muiden kuntien kanssa vastuukuntamallin lisäksi P alveluja tulisi hankkia muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua tai asukkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaista. 2 Jyväs-tuottavuus on työnimi, joka sisältää ajatuksen, että esim. Tilapalveluiden tulosta arvioitaisiinkin ensisijaisesti tilojen käyttöasteen eikä talouslukujen perusteella. Antamalla tiloja ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan tuettaisiin kaupunkilaisten toimeliaisuutta ja näin osaltaan vähennettäisiin pahoinvointia. 3 Kokonaisvaltaisella ajattelulla pyritään välttämään tilanne, jossa esim. sivistyspuolella tehty säästö aiheuttaa uuden kuluerän sosiaalipuolelle. Kuntalaiselle kokonaisvaltaisuus näkyy palvelualojen välisenä, joustavana yhteistyönä. Konkreettisimmillaan se tarkoittaa koko kunnan ja kuntalaisten kokonaisvaltaista resurssien yhteiskäyttöä (vrt. resurssiviisaus). Keski-Suomen kuntien kesken sama ajattelu tarkoittaa niinikään joustavaa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä alueen asukkaiden ja yhteisöjen hyväksi.
Palveluseteli-perusteinen palvelutarjonta tavallisesti on edullinen ratkaisu, koska kaupungin ei tarvitse ottaa tilakustannuksia, eikä henkilöstökustannuksia vastuulleen. K ilpailutusosaamista tulee kehittää, jotta hankinnat tosiaan tuottavat kokonaistaloudellista hyötyä. Kustannusten arvioinnissa on otettava huomioon kokonaistaloudelliset vaikutukset. Osaoptimointia on vältettävä. K okemusasiantuntijuus on otettava mukaan jo varhaisessa vaiheessa ja luottamushenkilöitä kuultava ajoissa. Esillä olevassa palvelulinjausluonnoksen palvelusuunnittelussa painottuu viranhaltijoitten näkökulma Palvelusuunnittelussa tulee ottaa asukkaat, joille palvelu suunnitellaan, mukaan varhaisessa vaiheessa ja varmistaa, että palvelu on heille tarkoituksenmukainen. T K ämä tapahtuu parhaiten siten, että palvelulinjausten periaatteita pohditaan yhdessä ja ennakkoluulottomasti poliittisten päättäjien kanssa. eskustan valtuustoryhmä ehdottaakin, että lakisääteisten palvelujen tuottamistapoja ja organisaatiota uudistettava. Samassa yhteydessä tulee harkita, että Jyväskylän eri alueille perustettaan/uudelleen organisoidaan alueellisia toimipisteitä, joista käsin voidaan tehdä alueellista, yhdennettyä, ja moniammatillista sosiaalityötä 4. Palveluverkkotarkasteluihin tulee sisällyttää alueellinen palvelujen kokonaistarkastelu. Esimerkiksi lähin palvelupiste saattaa sijaita naapurikunnan puolella ja oman kunnan tarjoamaan palveluun on paljon pidempi matka. Tällöin voi olla parempi ostaa palvelu naapurista kuin velvoittaa asukasta matkustamaan pitkä matka oman kunnan palvelun ääreen Lisäksi on tarpeen tarkastella eri hallintokuntien osalta asiaa. SOTE-puolelta esitetty monipalvelupiste on yksi osa edellä esitettyä uutta palveluntuottamistapaa. Se on varmasti asiakkaiden näkökulmasta hyvä ja tuottaa hyviä tuloksia. A sukkaita tulee kohdella tasapuolisesti. Myös haja-asutusalueella asuminen on mahdollistettava. Haja-asutusalueelle asettuva asukas ei yleensä odota saavansa samantasoisia palveluita kuin tiiviimmin rakennetulle alueelle asettuva asukas. Lisäksi he vastaavat yleensä itse kulttuuri- ja liikuntapalveluitten järjestämisestä sekä mahdollisesti myös tienpidosta. Haja-asutusalueille on kuitenkin turvattava peruspalvelut, kuten koulut. Pisimmillään koulumatkat ovat jopa yli 30 kilometriä. Haja-asutusalueitten tontteja voidaan myydä pois edullisesti, jotta varmistettaisiin kaupungin tasapuolinen kehittäminen ja maaseudun elinvoimaisuus. K aavoituksen lähtökohtana on kokonaistaloudellisuus. Sen vuoksi kaupungin tulee kaavoittaa muuallekin kuin kaupungin maalle. Kaupungin alueella on yksityisten omistamia maita, joille on olemassa tiestö ja kunnallistekniikka ja sijaitsevat palveluverkoston lähellä (esim. alle 2km koulusta). 4 Ehdotettu toimintatapa mahdollistaa sen, että esim. tukea tarvitsevan perheestä syntyy auttaville tahoille parempi tilannekuva. Tämä puolestaan luo edellytyksiä viranhaltijoiden keskinäiselle yhteistyölle ja sitä kautta myös perheen paremmalle avunsaannille. Sama periaate toimii tietysti myös yksittäisen kuntalaisen kohdalla.
I kääntyvien toimintakykyä ja hyvinvointi edistäviin ja ylläpitäviin toimiin tulee panostetaan pitkäjänteisesti ja ennakkoluulottomasti Tavoitteena tulee olla ensisijaisesti palvelukysynnän vähentäminen. Yhteistyö seurakunnan ja järjestöjen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan työhön. K okeillaan ennakkoluulottomasti uudenlaisia toimintamalleja ja yhteistyötä, kuten vapaaehtoistyöpankkia, liikuntareseptejä ja sosiaalisuusreseptejä. Palvelutalotoiminta tulee kehittää niin, että se tukee aiempaa enemmän asukkaiden yhteisöllisyyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Suositeltava asumismuoto olisi esimerkiksi muutaman asukkaan yhteisöt. Huomion tulee olla kokonaisvaltaisen tarkastelussa asumisen sijaan. E rilaisten asumisympäristöjen ominaispiirteet ja niiden tarjoamat mahdollisuudet tulee huomioida, kuten lastensuojelussakin. Lisäksi muunlaisia asumismuotoja tulee tukea, kuten pienimuotoista ryhmäasumista. Lähiomaisverkoston kehittämistä tulee tukea eri hallinnonalojen yhteistyöllä. Kotona asuminen pitää mahdollistaa myös haja-asutusalueen asukkaille. Omaishoitajien lomat tulisi järjestää siten, että se on hoidettavalle tarkoituksenmukainen.
2. Palvelulinjaukset PALVELUJEN TUOTTAMINEN Palvelujen uudistamisessa lakisääteiset palvelut mitoitetaan kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaan. Kaupungin toiminnan lähtökohtana on vahvistaa asukkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä yhteisöllisyyttä. Kaupungin hyvinvointivastuiden tasot määritellään valtuustokauden aikana (vrt. lakisääteisesti määritellyt vastuut). Harkinnanvaraisten palvelujen järjestäminen arvioidaan. Linjausehdotus: Lakisääteiset palvelut järjestetään ja tuotetaan asiakaslähtöisesti. Toiminnan tavoitteena on tukea kaupunkilaisten omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä yhteisöllisyyttä. Harkinnanvaraisten palveluiden järjestämisellä ja tuottamisella pyritään samaan päämäärään. Perusteet: - Asiakaslähtöisyys parantaa palvelutuotannon tehokkuutta ja lisää parhaiten (tehokkaimmin) asukkaiden hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaisuutta - Huolehtimalla vain lakisääteisistä saavutetaan lyhyen aikavälin säästöt ja lakisääteisten palveluiden kysyntä kasvaa tulevaisuudessa entistä suuremmaksi. Palvelut tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti. - Ehdotus määrittää kokonaisvaltaisesti, mitä palveluja kaupunki järjestää. Se kattaa siis myös kahden seuraavan kohdan kokonaisuudet. Tämä linjaus on epäselvä. Mitä ovat hyvinvointivastuut? Mitä tämä kannanotto tarkoittaa? Mihin asioihin kaupunki panostaa asukkaitten pahoinvoinnin vähentämiseksi? Mitkä ovat Jyväskylän hyvinvointimittarit? Onko olemassa systemaattista seurantaa? Onko kaupungilla mahdollista vaikuttaa kaupungin alueella alkoholin saatavuuteen? - Kohta nostaa esiin enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Entä pahoinvointi? Linjausehdotus 5 : Harkinnan varaisilla palveluilla edistetään asukkaiden hyvinvointia, vähennetään lakisääteisten palveluiden kysyntää sekä parannetaan kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin eri osa-alueet tulee huomioida. Maalla/taajamissa tarpeet ovat erilaisia kuin kaupunkikeskustoissa. Perusteet: 5 Tämä linjaus on tarpeen vain jos harkinnanvaraisia palveluita ei sisällytetä ensimmäiseen linjaukseen.
- Harkinnan varaiset palvelut ovat joustavia ja edistävät lakisääteisillä palveluilla tavoiteltavia asioita sekä parantavat kaupungin elinvoimaisuutta - Alkuperäinen lausunto ei ota kantaa siihen, mihin harkinnanvaraisilla palveluilla pyritään eikä siihen, milloin niitä on tarkoituksenmukaista järjestää. Lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta, vanhusten päiväkeskukset sekä vanhus- ja vammaispalvelujen kotiin vietävät tuki-palvelut, kotihoito ja omaishoidon tuki. Palveluverkkoja kehitetään muodostamalla alueellisia lähija monipalvelupisteitä, hyödyntämällä olemassa olevia tiloja sekä keskittämällä joitakin palveluja. Missä on terveyspuolen palvelut? Mitkä ovat alaluokat eskari-2lk vai eskari-4lk? Palveluverkkolinjauksien lähtökohtana tulee olla kyseisen palvelun tavoiteltava laatu ja laajuus sekä halutut vaikutukset. Lisäksi tässä tulisi olla maininta siitä, miten huomioidaan esimerkiksi kouluverkot ja muut kaupungin omistaman kiinteistöt tässä verkostosuunnittelussa. Mitkä ovat lähipalveluita? Ketkä sitä tarjoavat? Kaupunginhallitukselle tulossa selvitys siitä, mikä on julkisen palvelun kustannus vs. yksityisesti tuotettu Kartoitetaan väestöpohjat ja katsotaan, mitä palveluja tietylle väestöpohjalle tarjotaan. Keskustan tavoitteena on tarjota palveluja tasapuolisesti eri asukkaille Liikkuvat palvelut
Palveluja voidaan järjestää ja/tai tuottaa muille kunnille vastuukuntamallilla, ostopalvelusopimuksilla tai asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla siten, että saatavat tulot kattavat aiheutuneet kustannukset. Järjestämis- ja tuottamistapojen linjauksen kannattaa eriyttää erillisiksi kohdiksi yhteistyötahon mukaan. Tämä linjaus kattaa lähinnä yhteistyön muiden kuntien kanssa. Linjausehdotus: Palveluja voidaan järjestää ja/tai tuottaa yhteistyössä muiden kuntien kanssa, muille kunnille vastuukuntamallilla, ostopalvelusopimuksilla tai asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla siten, että saatavat tulot kattavat aiheutuneet kustannukset. Perusteet: - Jyväskylän kannattaa pitää auki mahdollisuus myös muunlaiseen yhteistyöhön muiden kuntien kanssa vastuukuntamallin lisäksi Tarkennustarpeita: - Mitä palveluja kaupungin mahdollista järjestää vastuukuntamallilla - Milloin kaupunki järjestää tai tuottaa itse palvelun - Milloin kaupunki pyrkii ostamaan palvelun - Ostopalvelu/asiakaskohtaiset voisi erottaa omaksi kokonaisuudeksi. - Mitä ovat linjauksessa esitetyt palvelut joiden tulot kattavat aiheutuneet kustannukset? - Palvelutuotannossa kannattaa seurata sitä, miten muut kaupungit vastaavat palvelukysyntään. Mm. Kuntaliitosta saa hyödyllistä tietoa. - Yhteistyöllä saavutetaan paremmin tuloksia PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Palvelujen järjestämisessä hyödynnetään markkinoita. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Markkinoita hyödynnetään siten, ettei yksittäiselle toimijalle synny hallitsevaa markkina-asemaa ja mahdollistetaan toimivien Arviointi on tosiaan voitava tehdä joustavasti. Palveluja tulisi hankkia muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua tai asukkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Kaupungin on kehitettävä kilpailutus ja sopimusten osaamista, jotta hankinnan tosiaan tuottavat kokonaistaloudellista hyötyä. Kustannusten
palvelumarkkinoiden olemassaolo. Hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta päätökset perustuvat hankintalakiin, kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin. Varmistetaan palvelujen arviointi- ja laatukriteereiden läpinäkyvyys. Kustannusvertailussa mukaan otetaan myös palvelusopimusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyvät kustannukset. Kustannusvertailuja varten laaditaan kaupungin yhteinen laskentamalli. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan kuviossa 3 kuvattua prosessia. arvioinnissa on otettava huomioon kokonaistaloudelliset vaikutukset. Osaoptimointia on vältettävä. Mitä tarkoitetaan kokonaistaloudellisuudella? Hankittaessa palveluja muita tulee arvioida työllisyysvaikutukset myös pidemmällä ajanjaksolla Linjausehdotus: Hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta päätökset perustuvat hankintalakiin, kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin. Varmistetaan palvelujen arviointija laatukriteereiden läpinäkyvyys. Kustannusvertailussa mukaan otetaan myös palvelusopimusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyvät kustannukset. Kilpailutusten on oltava sellaisia, että myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus osallistus voitokkaasti kilpailutukseen. Perusteet: - Yhteinen malli ei ole välttämättä paras mahdollinen - mallin tulee taata joustavuus. Tarvittaessa on voitava toimia sektorikohtaisesti. - Kilpailutuksessa on huomioitava kokonaistaloudelliset vaikutukset. Paikallisten palveluntarjoajien asemaa on tuettava kaikin laillisin keinoin. - Yksityisiltä palveluntuottajilta tulee vaatia samaa palvelutasoa kuin omalta tuotannolta ei sen enempää eikä vähempää Kuviossa painottuu viranhaltijoitten näkökulma. Kokemusasiantuntijuus on otettava mukaan jo varhaisessa vaiheessa ja luottamushenkilöitä kuultava ajoissa. Palvelusuunnittelussa pitää ottaa asukkaat, joille palvelu suunnitellaan, mukaan varhaisessa vaiheessa ja varmistaa, että palvelu on heille tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi lähin palvelupiste saattaa sijaita naapurikunnan puolella ja oman kunnan tarjoamaan palveluun on paljon pidempi matka. Tällöin voi olla parempi ostaa palvelu naapurista kuin velvoittaa asukasta matkustamaan pitkä matka oman kunnan palvelun ääreen.
MUUT PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Palvelujen ja toimintamallien kehittämisen painopisteinä ovat palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely. Sähköisen asioinnin mahdollisuudet hyödynnetään muun muassa neuvonta-, ajanvaraus- ja hakemusasioissa. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi ja työajan kohdentamiseksi varsinaisiin työtehtäviin muun muassa liikkuvissa asiakaspalvelun tehtävissä. Palvelut toimivat verkostoituneesti julkisten-, yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelujen kanssa sekä oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Kehittämisote on innovatiivinen, luovia ratkaisuja hakeva ja kaupungin oman henkilöstön voimavarat ovat käytössä. Palvelurakenteita, palveluverkkoja ja toimintatapoja uudistettaessa haetaan palvelukokonaisuuksia läpäiseviä palveluita kokonaistaloudellisten ratkaisujen löytämiseksi ja tarkastellaan muutoksen vaikutusta kokonaisuuteen. Vältetään Näiden periaatteiden tulee olla lähtökohtana myös palveluja järjestämisessä. Linjauksen kehittämisehdotus: Mainitut painopisteet, palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen (kokemusasiantuntijuus), ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely, tulee purkaa erillisiksi kohdiksi. Kommentteja: - Viestintään on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta kuntalaiset löytävät näin järjestetyt palvelut. - On varmistettava, että myös asukkaat, jotka eivät käytä verkko luontevasti, tavoitetaan ja että he saavat tasapuolisesti palveluja. - Nettisivujen hakutoiminto on saatava paremmaksi. Tässäkin kehittämisessä olisi hyvä hyödyntää kokemusasiantuntijoita. - Sähköinen asiointi on oltava yksinkertaista ja ongelmatonta. Apua on saata myös puhelimitse. Lausetta olisi hyvä selkeyttää. Lisäksi työntekijöiden kouluttaminen on keskeisessä osassa jotta em. asioita hyödynnetään optimaalisesti. Tehtävä huolelliset laskelmat siitä, että teknologia oikeasti tuo hyötyä ja on kustannustehokas. Tällainen toimintatapa edellyttää uudenlaista hallintotapaa ja työskentelykulttuuria. Lause pitää suomentaa (=selventää). Lisäksi uudistamisessa tulee varmistaa, että kaupungin toimintatavat edistävät kaupungin asukkaiden hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaisuutta.
osaoptimointia, joka voi johtaa kaupunkikonsernin kokonaiskustannusten nousuun.
3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset, 3.1 Kaupunkirakennepalvelut PALVELUJEN TUOTTAMINEN Joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyy kaupungille vuoden 2014 aikana Tavoitteena on joukkoliikenteen tehostaminen palvelutasoa heikentämättä. Ylläpidettävien viheralueiden, satamien ja uimarantojen määrää ja hoidon tasoa vähennetään kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Kilpailutuksiin perustuvia palveluostoja lisätään. Palvelutoimintaa avataan kilpailulle, mikäli ulkoistamisella saavutetaan kustannussäästöjä. Jyväskylässä tullaan jatkossa toimimaan joukkoliikenteen seudullisena viranomaisena ja pääsemme kilpailuttanut omaa liikennettämme. Tällä hetkellä liikennettä kuitenkin ajetaan suurin osa siirtymäajan sopimuksilla kesäkuuhun 2014 saakka. Kilpailutuksen myötä liikenne tulee suunnitella kokonaisvaltaisemmin viranomaisen palvelutasotavoitteiden sekä tasapuolisuuden mukaisesti koko kaupunkiseudulla. Tulevassa mallissa viranomaisena pystymme vaikuttamaan liikenteen tarjontaan aikaisemmasta toimintamallista enemmän. Tavoitteena tulee ollakin joukkoliikenteen palveluasten nostaminen koko kaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen tulee myös palvella tasapuolisesti eri puolilla asuvia kaupunkilaisia. Linjausehdotus: Viheralueiden, satamien ja uimarantojen ylläpitokuluja vähennetään luomalla uusia kumppanuuksia paikallisten toimijoiden kanssa. Perusteet: - Alkuperäisessä ehdotuksessa tavoitteena olivat kustannussäästöt, joita voitaisiin saada myös toisenlaisella palveluntuottamismallilla. Esimerkiksi paikalliset yhdistykset ja seurat voisivat vastata korvausta vastaan alueiden siistimisestä. Yleisesti ottaen näissä linjauksissa ei oteta kantaa siihen, mitä palveluja asukkaille tuotetaan tulevaisuudessa.
Kaupungin tulee kohdella asukkaita tasapuolisesti. Myös haja-asutusalueella asuminen on mahdollistettava. Haja-asutusalueelle asettuva asukas ei yleensä odota saavansa saman tasoisia palveluita kuin tiiviimmin rakennetulle alueelle asettuva asukas. Lisäksi he vastaavat yleensä itse kulttuuri- ja liikuntapalveluitten järjestämisestä sekä mahdollisesti myös tienpidosta. Haja-asutusalueille on kuitenkin turvattava peruspalvelut, kuten koulut. Pisimmillään koulumatkat ovat jopa yli 30 kilometriä. Haja-asutusalueitten tontteja voidaan myydä pois edullisesti, jotta varmistettaisiin kaupungin tasapuolinen kehittäminen ja maaseudun elinvoimaisuus. On vaarana, että pienillä säästöillä ja leikkauksilla aiheutetaan paljon enemmän pahaa ja haittaa kuntalaisille. Kaupungin kaavoituksen lähtökohtana on kokonaistaloudellisuus. Sen vuoksi kaupungin tulee kaavoittaa muuallekin kuin kaupungin maalle. Kaupungin alueella on yksityisten omistamia maita, joille on olemassa tiestö ja kunnallistekniikka ja sijaitsevat palveluverkoston lähellä (esim. alle 2 km koulusta). 3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset, 3.2 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut PALVELUJEN TUOTTAMINEN Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään peruskorjauksista aiheutuvien tilavuokrien nousun hillitsemiseksi. Toimenpiteet perustuvat kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopisto- sekä liikuntapalvelujen verkkoselvityksiin Kirjastoverkkoa kehitetään siten, että pääkirjaston ja joidenkin aluekirjastojen lisäksi kirjastopalvelut toimivat lähi- ja monipalvelupisteissä. Kirjastojen tietoteknisiä ja digitaalisia valmiuksia lisätään. Linjausehdotus: Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään peruskorjauksista aiheutuvien tilavuokrien nousun hillitsemiseksi. Toimenpiteet perustuvat kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopisto- sekä liikuntapalvelujen verkkoselvityksiin, joissa huomioidaan myös alueen muut palvelut. Perustelut: - Palveluverkkotarkasteluissa on huomioita myös alueen muut palvelut. - Asukkaita kannattaa kannustaa omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Sen vuoksi ylläpitoasioissa kannattaa selvittää esimerkiksi yhdistysten ja seurojen mielenkiinto liikunta ja kulttuuripaikkojen ylläpitoon.
Pääkirjasto-kansalaisopisto - rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tiloja järjestellään uudelleen ja yhteiskäyttöä lisätään. Pääkirjaston ja kansalaisopiston tiloja ajanmukaistetaan ja tiivistetään. Museoverkkoratkaisussa tavoitteena on sijoittaa Taidemuseo ja Suomen käsityömuseo kaupungin omistuksessa oleviin peruskorjauttaviin kiinteistöihin ja isompiin kokonaisuuksiin. Keski-Suomen museon peruskorjauksen yhteydessä on mahdollista muokata tiloja yhteiskäyttöön viereisen Alvar Aalto museon kanssa. Kirjastopalveluitten uudelleen järjestämistä kannattaa harkita. Aineisto voisi olla hajautettuna eri aluekirjastoihin, samoin arkistot voisivat sijaita muualla kuin ruutukaava-alueella. Pääkirjaston tilaa tulee supistaa muuhun käyttöön Kirjastoautoihin jatkossa vain yksi henkilö Tarvitseeko ko. tilat sijaita ydinkeskustassa, arvokkaissa kohteissa? Löytyykö edukkaampaa ja laajempaa tilaa muualta? Palvelulinjauksissa tulisi ottaa kantaa myös teatteri- ja konserttitoimintaan. Lisäksi on merkittävää kokonaisuuden kannalta, miten suhtaudutaan vieraileviin kulttuurituottajiin ja miten tuetaan yleishyödyllisiä liikunta- ja kulttuurialan toimijoita. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Palvelukokonaisuuden tilamaksuja ja taksoja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Tällöin otetaan huomioon käyttäjien mahdollinen osuus kustannusten kattamisesta sekä tavoite käyttäjämäärien kasvattamisesta. Tavoitteena on, että isot liikuntahallit ylläpidetään eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvilla toimintamalleilla. Valmistellaan esitys kansalaisopiston taiteen Linjausehdotus: Palvelukokonaisuuden tilamaksuja ja taksoja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Tällöin otetaan huomioon käyttäjien mahdollinen osuus kustannusten kattamisesta sekä tavoite käyttäjämäärien kasvattamisesta. Vajaakäytöllä olevia tiloja tarjotaan nuorten ja muiden ryhmien harrastuskäyttöön. Mittariksi tulee ottaa myös käyttöaste Perusteet: - Asukkaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden tukeminen lisää hyvinvointia ja vähentää sosiaalija terveysmenojen kasvua yhteisöllisyyttä edistämällä.
perusopetuksen ja kuvataidekoulun hallinnollisesta yhdistämisestä. Linjausehdotus: Erityistä huomiota on kiinnitetään lähiliikuntapaikkojen kunnossapitoon. Ylläpitokuluja voidaan alentaa yhteistyöllä yhdistysten ja seurojen kanssa. Lähiliikuntapaikoisi soveltuu myös tavalliset nurmialueet ilman arvokasta tekniikkaa.
3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset, 3.3 Kasvun ja oppimisen palvelut PALVELUJEN TUOTTAMINEN Varhaiskasvatuspalveluissa tarvitaan lasten määrän kasvun ja kunnallisten perhepäivähoitajien määrän vähenemisen vuoksi noin 400 uutta päiväkotipaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa tuhannella lapsella vuoteen 2020 mennessä. Perhepäivähoitajien palkkaukseen ja työoloihin kiinnitettävä huomioita, jotta ammatti on kilpailukykyinen. Päivähoitopaikkojen kysyntä kannattaa kattaa etenkin yksityisellä tarjonnalla ja rahoitetaan palvelusetelillä. Nykyisin palvelutarjonnasta n. 17 prosenttia on yksityistä. Yksityiset myös vastaavat tilainvestoinnoista. Yksityinen perhepäivähoito on nähtävä työllistävänä mahdollisuutena ja kysyntäkausien tasaajana. Julkisessa perhepäivähoidossa työntekijöitten viikkotyöaika rajoittaa työehtosopimus. Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit. Varhaiskasvatuksessa oman toiminnan lisäykset hoidetaan nykyisillä resursseilla luopumalla pienistä toimipisteistä, mahdollistamalla lasten kotona hoitamisen tukeminen sekä ohjaamalla kysyntää tuntiperusteisilla asiakasmaksuilla, palvelutakuulla ja maksuttomalla kerhotoiminnalla. Palveluseteli-perusteinen palvelutarjonta tavallisesti on edullinen ratkaisu, koska kaupungin ei tarvitse ottaa tilakustannuksia vastuulleen. Linjausehdotus: Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit. Lisäksi verkostoratkaisuissa huomioidaan valtuuston näkemykset. Perustelut: - Verkkoratkaisuissa on huomioitava tilojen soveltuvuus kuntonsa ja sijaintinsa suhteen palvelutuotantoon. Varhaiskasvatuspalveluissa on huomioitava alueelliset ominaispiirteet. Kaupungin tulee tukea yksityisten päivähoidon (päiväkodit, perhepäivähoitajat)yhteistyötä lähikoulujen kanssa.
Perusopetuksessa tehostetaan oppilasvirtojen ohjausta ja kuljetuksia sekä harkitaan harkinnan-varaisista palveluista luopumista. Mahdollisuus harkinnanvaraisiin kuljetuspäätöksiin on säilytettävä. Kuljetusten tehostamisessa on huomioitava myös muut kuljetustarpeet (asiointikyydit, sosiaalihuollolliset kyytitarpeet haja-asutusalueiden osalta, ikäihmisten palvelukeskuskyydit esim. päiväkeskuksiin, mahdolliset Kela -kuljetustarpeet ei kiireellisten kuljetusten osalta). Kuljetuslogistiikkaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Linjausehdotus: Kaupunki sijoittaa palvelut vuokratiloihin, kun se on taloudellisesti järkevää. Perustelut: - Kaupungin ei tarvitse investoida - Yksityisten rakennuttajien arkkitehtuuri on useimmin yksinkertaisempaa ja siten tilat ovat luultavasti halvempia. - Konkreettisia esimerkkejä, vierailijoita tulee käyttää kertomassa (esim. syöpäleikkauksen käyneet (tupakka), huumeista irti päässeet, liikunnan ilot löytäneet, - yläasteiden ruokailutapoja tulee tarkastaa osana laajempaa terveyskasvatusta. Tällä hetkellä iso joukko jättää lounaan syömättä ja se joudutaan laittamaan roskiin. Useilla ravintona ovat energiajuomat ja makeiset. Ehdotuksena on, että yläkoululaiset (ainakin 7. luokkalaiset) viedään opettajajohtoisesti ryhmänä ruokailemaan. PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Lasten määrän kasvusta aiheutuvaan tarpeeseen vastataan lisäämällä sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelutuotannon järjestämismalli tarkistetaan tehtävän selvityksen perusteella. Nuorisopalveluissa lisätään avustus- ja yhteistyösopimusten sekä vapaaehtoistoiminnan perusteella järjestettävän toiminnan osuutta. Hoitolisää, kotihoidontuen lisäosaa on nostettava ja perhepäivähoitajien palkkoja korotettava. Yksityinen palveluntuotanto vähentää kaupungin investointitarvetta. Koulujen tiloja tarjotaan käyttöön mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kansalaisopistotoimintaan ja muuhun virike- ja harrastustoimintaan. Miten tämä on tarkoitus toteuttaa? Jyväskylä on valtakunnantasolla alhaisimmat tuet nuorisotoiminnalle.
Palveluverkkotarkasteluihin tulee sisällyttää alueellinen palvelujen kokonaistarkastelu. Lisäksi on tarpeen tarkastella eri hallintokuntien osalta asiaa. Monipalvelupiste, joka on SOTE-puolella esitetty yhdeksi palveluntuotantotavaksi varmasti asiakkaiden näkökulmasta hyvä ja tuottaa hyviä tuloksia. Tällaista moniammatillista yhteistyökeskittymää tulisi harkita myös sivistyspuolelle. Keskustan valtuustoryhmän näkökulmasta sivistyspuolen tuottavuutta on haastavaa mitata. Viime vuosina mittavat rakennus- ja korjausrakentamiset ovat vieneet rahoituspohjaa opetukselta. Parhaiten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan mitata koulukyselyillä ja muilla laatumittareilla. Kaupungin tulisi löytää yhteinen tahtotila siihen, että sivistyspuoleen satsataan. Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluita tulee tukea. Onhan se nostettu yhdeksi yleiseksi toiminnan painopisteeksi. Palvelulinjauksilla pitää tarttua palvelukysyntää eli panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Maksaahan yksi syrjäytynyt nuori jopa 1,7 miljoonaa euroa. Syrjäytyneiden nuorten määrä on tuotava esille. Lisäksi palveluja on tarkasteltava asiakasnäkökulmasta kokonaisuutena. Kaivetaan jkl lukumäärä esiin! Yhdennetty moniammatillinen alueellinen sosiaalityö toimipiste kohdealueella. Tilojen tarjoaminen monipuolisesti yhteisöjen ja asukkaitten käyttöön, lisää asukkaitten hyvinvointia ja leikkaa pahoinvointikuluja = Jyväskyläläinen tuottavuus, toimeliaisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi kaupungin perustehtävä!
3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset, 3.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut PALVELUJEN TUOTTAMINEN Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan palvelulinja, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta sosiaaliset ja terveydelliset riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Terveyskeskussairaalapalvelut keskitetään asteittain Kyllönmäen alueelle siten, että synergiaedut uuden keskussairaalan kanssa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Linjausehdotus: Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan palvelulinja, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta sosiaaliset ja terveydelliset riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Perusteet: - Jyväskylän kannattaa ottaa mallia muiden kuntien toimintatavoista (esim. Oulun mallista). Nykyisellään esimerkiksi ESH:ssa toimii hyvin yhden luukun periaate, ja näistä hyvistä käytänteistä onkin syytä ottaa opiksi. Esim. vakavan sairauden kohdannut perhe otetaan huomioon kokonaisuudessaan siten, että heille kuuluvat palvelut ja tukitoimet suunnitellaan yksilöllisesti kuntoutusohjaajan ja sosiaalityöntekijän toimesta. - Perhetyössä tulee korostaa aktiivista ja kokonaisvaltaista otetta - Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa on edistettävä. Asia voidaan liittää edelliseen linjaukseen edellisen kohdan ehdotuksen mukaisesti Edellyttää, että palvelu on saatavissa
Avoterveydenhuollon palveluverkkoa ja palveluprosesseja kehitetään siten, että terveysasemien avoterveydenhuollon palvelut voidaan suurelta osin keskittää Kyllön pääterveysasemalle uuden sairaalahankkeen toteutumisen yhteydessä. Joitakin terveyspalveluja sijoittuu myös uudenlaisiin alueellisiin lähi- ja monipalvelupisteisiin. Linjausehdotus: Avohoidon palveluja kehitetään alueittain; pohjoinen, itäinen ja eteläinen alue. Erityispalvelut, kuten jotkut esim. tutkimukset, jotkut terapiat ym. keskitetään Kyllön yhteyteen. Uuden sairaalahankkeen suunnittelussa huomioidaan perusterveyden huollon akuuttihoidon, kuntoutuksen ja moniammatillisen toimintamallin tarpeet. Terveyspalveluita järjestetään myöskin alueellisiin lähipalvelupisteisiin tai liikkuviin yksiköihin. Perustelut: - alustavasti on linjattu, että palveluja kehitetään alueittain - linjauksen tulisi ottaa kantaa siihen, mitä palveluita tarjotaan lähi- ja monipalvelupisteissä. Esimerkiksi mielenterveyspotilailla pitäisi olla saatavana lähipalveluna. - Jos terveyspalvelut keskitetään kantakaupunkiin, yhä useampi asukas on oikeutettu matkakorvauksiin. Tällä hetkellä kustannuksista vastaavat kuntalaiset ja Kela, mutta tulevaisuudessa korvausvastuu saattaa siirtyä kunnalle. Tämän tyyppinen osaoptimointi ei ole taloudellisesti kannattavaa ja aiheuttaa runsaasti kustannuksia kuntalaisille. - Esimerkiksi apuväline / hoitotarvikkeet tulee ensisijaisesti tarjota hajautettuna palveluna eli järjestää alueellisessa toimipisteessä tai terveyspalveluautossa. Sosiaalipalvelujen palvelupisteet on keskitetty. Linjausehdotus: Sosiaalipalvelut tarjotaan ensisijaisesti hajautettuna moniammatillisena palveluna. Perustelut: - Sosiaalipalvelupisteitä ei pidä keskittää vaan tarvitaan hajautettuja palvelupisteitä. Yhdennetty, alueellisen sosiaalityön malli pitäisi ottaa takaisin käyttöön, jotta ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen olisi mahdollista. - Hajautettu malli mahdollistaa sen, että työntekijät tuntevat asiakkaat ja asukkaat saavat tarvitsevansa palvelut.
- Hajautettu malli mahdollista moniammatillisen yhteistyön parhaiten. - Keskitetty sosiaalipalvelu johtaa alueelliseen eriarvoisuuteen, työntekijöiden riittämättömään asiakkaan elinympäristön ymmärtämiseen (keskusta/ lähiöt/ maaseutu). Miten laitetaan esiin kytkentä terveellisen elämäntavan yhteys hyvinvointiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään? Miten motivoidaan ihmiset kantamaan vastuuta itsestään ja läheisistään? Entä koululaisten istuminen & vähäinen liikunta & ravinto?
PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Avoterveydenhuollon palveluissa selvitetään yhden terveysaseman mahdollinen ulkoistaminen, mikäli oman toiminnan tehostaminen ei ole riittävää. Lastensuojelussa oman toiminnan osuutta lisätään 70 prosenttiin valtuustokauden aikana. Perheiden avokuntoutusta lisätään omana toimintana. Perheiden laitoskuntoutus hankitaan ostopalveluna. Omia nuorisokotipaikkoja lisätään ja ostettuja paikkoja vähennetään. Kommentteja: - Avopalveluita kehitetään asiakaspalvelu- ja toimintaprosesseja yksinkertaistamalla (pois usean luukun/soiton periaate). Jos toiminnallisilla muutoksilla ja kohtuullisella resursoinnilla ei saada järjestettyä riittävää palvelukapasiteettia, mietitään muita ratkaisuja. - Henkilöstöä koulutetaan ja kannustetaan kehittämään työtään asiakaslähtöisen ja ennaltaehkäisevän työn suuntaan. - Toiminnallisten ja laadullisten muutosten arviointiin kehitetään mittarit. Asiakaskyselyt ja arvioinnit tehdään säännöllisin väliajoin. - Huomioitava uuden sairaalan rakentamisen vaikutukset Linjausehdotus: Lastensuojelussa lisätään perhehoitoa laissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Perustelut: - 70% tavoite omista palveluista sulkee käytännössä yksityisen perhehoidon pois palveluvalikoimasta. - Nuorisokotien lisääminen on vastoin laissa esitettyä tavoitetta perhekodin lisäämisestä. - Yksityinen laitoshoito on tullut kalliimmaksi johtuu kilpailutukseen osaamattomuudesta. Perhekodeissa hoidetaan samoja nuoria, jotka ovat laitoshoidossa. - Omat nuorisokodit tulisi säätiöidä ja siten palvelutuotanto ulkoistaa samalle viivalle. Linjausehdotus: Lastensuojelussa lisätään perhehoitoa laissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Perustelut: - Lain mukaan perhehoitoa on lisättävä ja vahvistettava. Tämä kattaa tarkoittaa myös
nuorison ensisijaista hoitomuotoa. Ostopalveluilla ja palveluseteleillä täydennetään omaa palvelutuotantoa. Kaupungin tulisi luoda mahdollisuus yhteiseen toimintaan eri asukasryhmien kesken. Ikääntyvä väestö varmasti mielellään osallistuisi esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan. Muuta: onko palvelulinjauksissa mainintaa Jyväskylän hallinnosta ja henkilöstöpolitiikasta? Hallintoa tulee edelleen tehostaa. Onko viranhaltijoilla liikaa kokouksia, jotta asioista joku voi päättää? Tuliko päätösvaltaa delegoida alaspäin?
3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset, 3.5 Vanhus- ja vammaispalvelut VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT PALVELUJEN TUOTTAMINEN Kotihoitoa varaudutaan tarjoamaan 20 prosentille, omaishoidon tukea 4 prosentille, palvelu-asumista 7 prosentille ja laitoshoitoa 3 prosentille yli 75 - vuotiaiden ikäluokasta. Linjausehdotus: Panostetaan pitkäjänteisesti ja ennakkoluulottomasti ikääntyvien toimintakykyä ja hyvinvointi edistäviin ja ylläpitäviin toimiin. Kotihoitoa varaudutaan tarjoamaan 20 prosentille, omaishoidon tukea 4 prosentille, palvelu-asumista 7 prosentille ja laitoshoitoa 3 prosentille yli 75 -vuotiaiden ikäluokasta. Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto. Se mahdollistetaan riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla sekä palveluohjauksella. Omaishoidon tukitoimia lisätään. Tila- ja palveluverkkosuunnitelman mukaisesti laitospaikkoja vähennetään ja poistuvien tilojen Perustelut: - Tavoitteena tulee olla ensisijaisesti palvelukysynnän vähentäminen. - Yhteistyö seurakunnan ja järjestöjen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan työhön. - Kokeillaan ennakkoluulottomasti uudenlaisia toimintamalleja ja yhteistyötä, kuten vapaaehtoistyöpankkia, liikuntareseptejä ja sosiaalisuusreseptejä. - Palvelutalotoiminta ei edistä toimintakyvyn säilymistä ja asukkaiden hyvinvointia. Suositeltava asumismuoto olisi esimerkiksi muutaman asukkaan yhteisöt. Kommentti: Huomion tulee olla kokonaisvaltaisen tarkastelussa asumisen sijaan. Erilaisten asumisympäristöjen ominaispiirteet ja niiden tarjoamat mahdollisuudet tulee huomioida, kuten lastensuojelussakin. Lisäksi muunlaisia asumismuotoja tulee tukea, kuten pienimuotoista ryhmäasumista. Tuettaisiin lähiomaisverkoston kehittämistä eri hallinnonaloilla. mm. Kotona asuminen pitää mahdollistaa myös haja-asutusalueen asukkaille. Omaishoitajien lomat tulisi järjestää siten, että se on hoidettavalle tarkoituksenmukainen.
tilalle sekä lisätarpeeseen vastataan uusilla palveluasumisyksiköillä. Vanhusten lyhytaikainen perhehoito aloitetaan vuonna 2013. Linjausehdotus: Vanhusten lyhytaikainen perhehoito aloitetaan vuonna 2013. Tavoitteena on muun muassa varmistaa omaishoitajille tarpeelliset vapaapäivät. Perustelut: - Omaishoito on inhimillinen ja edullinen hoitomuoto. Hoitajien jaksamista voidaan tukea varmistamalla riittävä määrä vapaapäiviä. Kotihoidon palvelut suunnataan asiakkaille, joiden palvelutarve on säännöllistä sekä toistuvaa. Vähäisen ja tilapäisen tarpeen asiakkaat ohjataan ensisijaisesti yksityisille palveluntuottajille. Vammaispalveluissa hyödynnetään peruspalveluja, joiden lisäksi järjestetään tarvittavat erityispalvelut. Henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön. Siinä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään päätös palvelujen hankkimiseen käytettävissä olevasta rahamäärästä. Asiakas valitsee itse palvelut, joihin hän käyttää tämän rahan. Edellyttää huolellista palvelutarpeen arviointia. Tämä kohta on avattava yksityiskohtaisemmin. Tämä järjestely edellyttää, että palvelutarvitsijalla on kyky kilpailuttaa, hankkia ja käyttää palveluita, jotka edistävät ja ylläpitävät toimintakykyä ja hyvinvointia. Sen lisäksi on varmistettava, että asiakas saa hankittua lakisääteiset palvelut myönnetyllä budjetilla. Pitäisikö linjata sitä, mitkä asukasryhmät voivat tehdä päätöksiä omasta budjetista? Miten käytännössä toteutetaan?
VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Kotona asumisen ja ympärivuorokautisissa palveluissa oman toiminnan osuus on vähintään 50 prosenttia. Palvelujen lisätarve katetaan palvelusetelillä. Uusilla senioriasumismalleilla vastataan joustavasti ikääntyneiden palvelutarpeisiin ja tuetaan yhteisöllisyyttä Vammaispalvelujen kalleimmat asiakaskohtaiset sopimukset muutetaan mahdollisuuksien mukaan omaksi toiminnaksi. Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu toteutetaan pääsääntöisesti työnantajamallilla, jonka rinnalle otetaan käyttöön palveluseteli. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnat tuotetaan omana toimintana ja kalleimmista ostopalveluista pyritään luopumaan. Kehitysvammaisten ja autistien asumisessa otetaan käyttöön palveluseteli. Kehitysvammaisten laitoshoitoa ostetaan vain poikkeustapauksissa. Käytettäessä palveluseteleitä tulee huolehtia siitä, että kaikki kuntalaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa, eikä palvelusetelin omavastuuosuus saa olla suurempi, kuin kunnallisen palvelun hinta. Onko tarkoituksena asettaa tavoitetta sille, kuinka suuri määrä asuu senioriasunnoissa? Onko omantoiminnan lisääminen aina kokonaistaloudellisesti kannattavin vaihtoehto? Perhehoitoa lisättävä vammaispalveluissa. Mikä on sellainen poikkeustapaus joka oikeuttaa henkilön saamaan laitoshoitoa? Olisi varmasti syytä linjata palvelulinjauksissa. 3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset, 3.6 Muut palvelut (Neuvontapalvelut, työllisyyspalvelut, tulkkaus- ja käännöspalvelut) MUUT PALVELUT PALVELUJEN TUOTTAMINEN
Yhteispalvelut pyritään järjestämään lähi- ja monipalvelupisteiden yhteyteen. Pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa sekä nuorisotakuun piirissä olevia tuetaan työelämään tai koulutukseen tehostetulla palveluohjauksella ja moniammatillisilla toimintamalleilla. Uusien, pysyvien työsuhteiden synnyttämiseksi avataan yhteistyötä yritysten kanssa oman toiminnan ja järjestöyhteistyön lisäksi. Puitesopimuskauden aikana selvitetään palvelun tuottamisvaihtoehtoja, muun muassa yhtiöittämistä PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Palveluiden tuottaminen yhteistyössä seurakunnan, valtionhallinnon alaisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa yhdessä olisi hyvä kartoittaa erityisesti hajaasutusalueiden osalta. Onko olemassaolevaa toimintaa, voidaanko yhdessä tuottaa esim. liikkuvaia palveluita kylille? Kommentit: - Pahoinvointikulujen hallinta (usein lakisääteisiä) - Perheiden hyvinvoinnin varmistaminen, ennakointi & toimintakyvyn varmistaminen millä konkreettisella asialla kuvataan? - toimintatapojen kehittäminen, organisaation kehittäminen palvelualueitten ja -kokonaisuuksien hallinta, moniammatillinen työote ja yhteistyö - Laitetaan pahoinvointiin meneviä rahoja hyvinvoinnin edistämiseen! Alueellista sosiaalityötä vahvistettava. - Miten vaikutetaan päihdekulttuuriin? Miten antaa parempaa esimerkkiä nuorille? - Miten kaupunki voi vähentää (millä keinoilla) päihteitten käyttöä ja vähentää päihteiden käytön aiheuttamia pahoinvointikuluja - Päihdestrategian päivittäminen - Asukkaan näkökulma pitää huomioida palvelusuunnittelussa (missä tarjotaan) - Yhteisvastuu kunniaan
- Palvelusuunnittelussa pitää lausuttaa aina eri osaajilla. Miten päätökset vaikuttavat eri asukkaitten arkeen - Logistiikan suunnitteluun mukaan eri alojen tarpeet - - LÄHIPALVELUT, ENNALTAEHKÄISY, MONIAMMATILLISET PALVELUKESKUKSET, LIIKKUVAT PALVELUT, JYVÄSKYLÄLÄINEN TUOTTAVUUS, PERHEIDEN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITO
K