Raportti asumispalveluista ja asiakkaiden kuulemisesta 2016 VAMMAISPALVELUT

Raportti asumispalveluista ja asiakkaiden kuulemisesta 2016 VAMMAISPALVELUT

Sisältö 1 Taustaa... 2 1.1 Vammaisuuden määrittely... 2 1.2 Vammaisten asuminen Porvoossa... 3 1.2.1 Vaikeavammaisten asumispalvelut... 3 1.2.2 Kehitysvammaisten asumispalvelut... 3 1.3 Valtakunnalliset linjaukset... 4 2 Asiakkaiden kuuleminen asumispalvelujen suunnittelua varten.. 5 2.1 Kyselyn toteutus... 5 2.2 Vastaajien taustatietoja... 5 2.3 Vastaajien ajatukset ja toiveet asumisen järjestämisestä... 9 2.4 Asiakasraati... 11 2.4.1 Henkilökunta... 11 2.4.2 Asunto... 11 2.4.3 Sijainti... 12 2.4.4 Muuta... 12 3 Johtopäätökset... 13 4 Lähteet... 14

1 Taustaa 1.1 Vammaisuuden määrittely Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan vammaisia ovat ihmiset, joilla on pitkäaikainen pysyvä vamma, esimerkiksi pysyvä liikuntavamma henkinen vamma älyllinen vamma aistivamma. Ihminen on vammainen, jos nämä vammat aiheuttavat sellaisia esteitä, että henkilö ei voi täysipainoisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. (Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4) Lainsäädännössä vammaisuus on määritelty erikseen. Vammaispalvelulaissa vammaisuus on määritelty seuraavasti: Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380, 2 ). Lain asetuksessa säädetään erikseen milloin henkilö on katsottava vaikeavammaiseksi ja oikeutetuksi asumispalveluihin: Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. (Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, 18.9.1987/759, 11 ) Kehitysvammahuoltolaissa vammaisuuden määrittely on seuraava: henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.(laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519, 1 ) Kehitysvammahuoltolain nojalla järjestetään palveluja kehitysvammaiselle henkilölle hänen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yleensä kehitysvammainen tarvitsee jonkinasteista tukea myös asumisessaan. 2 (14)

1.2 Vammaisten asuminen Porvoossa Porvoon vammaispoliittisessa ohjelmassa 2014 2020 (Porvoon vampo) on todettu, että Porvoon asuntokanta on eri-ikäistä ja muuhun Suomeen verrattuna suhteellisen vanhaa. Erityisesti vanhan Porvoon mäkisen maaston ja historiallisen, pienipiirteisen rakennustavan takia esteettömyyden parantaminen on vaikeaa. Myös empire-alueella on runsaasti liike- ja asuinhuoneistoja, joihin pääsee vain portaita pitkin. Suojeltujen rakennusten muutostöihin tarvitaan rakennuslupien lisäksi myös Museoviraston hyväksyntä. Esteettömyyttä ei ole aiemmin otettu lainkaan huomioon rakennusmääräyksissä eikä lainsäädännössä. Nykyisin sekä julkisen että yksityisen sektorin uudisrakennuskohteet on rakennettava esteettömiksi. Uudispientaloissa riittää kuitenkin valmius esteettömyyteen, jolloin ne voidaan tarvittaessa varustaa pienin muutoksin esteettömiksi. Myös korjattavat rakennukset on mahdollisuuksien mukaan rakennettava esteettömiksi. Vanhojen rakennusten esteettömyysvaatimus astuu kuitenkin voimaan vasta silloin, kun rakennusta korjataan muista syistä. Korjausrakentamisessa esteettömyyttä voidaan parantaa mm. leventämällä oviaukkoja sekä pesu- ja wc-tilojen mitoituksin. Väestön ikääntyessä kerrostaloihin asennetaan enenevässä määrin hissejä, minkä vuoksi myös liikuntaesteisten asukkaiden asuminen helpottuu. Kaupunki edistää kiinteistöjen perusparannustöitä kaavoihin liittyvin maankäyttösopimuksin ja asemakaavamuutoksin. Vammaisten henkilöiden asuminen Porvoossa on järjestetty usealla eri tavalla. Vammaisuus ei automaattisesti edellytä tuen tai palvelun tarvetta asumisessa, vaan osa henkilöistä suoriutuu tavanomaisista toiminnoista itsenäisesti. Suurin osa vammaisista asuu omassa kodissa, jonne palveluja järjestetään yksilöllisesti tarpeen mukaan. Vammaisen henkilön itsenäistä asumista tuetaan tarvittaessa sosiaalihuollon eri järjestelmin, kuten sosiaalihuoltolain nojalla kotiavulla, omaishoidon tuella tai erityislainsäädännön nojalla järjestettävällä asunnon muutostöillä ja/tai henkilökohtaisella avulla. 1.2.1 Vaikeavammaisten asumispalvelut Porvoossa vaikeavammaisille henkilöille on varattu yhteensä 5 asuntoa Palomäen palvelukeskuksessa. Muille vaikeavammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat asumisyksikössä järjestettyä asumispalvelua, on osoitettu asumispaikka Porvoon ulkopuolelta (pääasiallisesti Uudeltamaalta: Helsingistä, Tuusulasta ja Itä-uudenmaan kunnista). Vuonna 2015 vammaispalvelulain palveluasumisen piirissä oli yhteensä 64 asiakasta, joista 16 henkilölle palvelua järjestettiin ostopalveluna asumisyksikköön ja 7 henkilölle kaupungin omaan yksikköön ja muille heidän omaan kotiinsa. Ostopalvelun kustannukset olivat noin 908 000 euroa. 1.2.2 Kehitysvammaisten asumispalvelut Kehitysvammaisten palveluista vastaa Porvoossa pääasiallisesti kuntayhtymät (Eteva ja Kårkulla) ja Rinnekoti-Säätiö. Asumispalveluita ostetaan sen lisäksi yksittäisiltä palveluntuottajilta. Suurin 3 (14)

osa kehitysvammaisista porvoolaisista asuu Porvoossa. Yksilöllisistä syistä ja toiveista johtuen, asumispaikkakunta voi olla muualla Suomessa. Sekä Etevalla että Kårkullalla on Porvoossa useampia asumisyksiköitä, joissa järjestetään ryhmämuotoista asumista kehitysvammaisille henkilöille. Lisäksi kuntayhtymät järjestävät ns. tuettua asumista, jolloin henkilö saa asumisohjaajan tukikäyntejä omaan asuntoon. Rinnekoti-Säätiöllä on yksi 15 paikkainen asumisyksikkö Porvoossa. Vuonna 2015 kehitysvammahuoltolain nojalla järjestettiin asumispalvelua 127 henkilölle ja kustannukset olivat 5 680 000 euroa, josta ostopalvelun osuus oli 1 380 000 euroa. 1.3 Valtakunnalliset linjaukset Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (Kehas-hanke) kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:15) on säädetty kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoidon purkamisesta vuoteen 2020 mennessä ja vammaisten asumisen kehittämisen linjauksista. Linjausten mukaan vammaisten asumisen järjestämisen vaihtoehtoja tulee olla ja järjestelyjen tulee vastata henkilöiden yksilöllisiä tarpeita. Vammaispalvelulainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Uudistuksen tavoitteena on, että nykyiset vammaispalvelujen erityislait (vammaispalvelulaki ja kehitysvammahuoltolaki) yhdistyvät yhdeksi erityislaiksi (Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2015:21) Lakiluonnoksissa on esitetty, että asumispalvelut järjestettäisiin uudistuksen jälkeen myös vammaisille sosiaalihuoltolain nojalla ja että asiakasmaksulaissa säädettäisiin palvelun maksuttomuudesta vammaisille. Sosiaalihuoltolaissa asumispalvelut jaetaan tuettuun asumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun, ympärivuorokautinen palveluasumiseen (Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301, 21 ). 4 (14)

2 Asiakkaiden kuuleminen asumispalvelujen suunnittelua varten Porvoossa vaikeavammaisten (sisältäen myös kehitysvammaisten) palveluasuminen on kilpailutettu vuonna 2012. Viimeinen sopimusvuosi on 2016, minkä vuoksi uutta kilpailutusta on ryhdytty valmistelemaan loppuvuodesta 2015. Uusi kilpailutus koskee uusia asiakkaita ja vanhoja, siinä määrin kuin he haluavat muuttaa tai vaihtaa palveluntuottajaa. Kenenkään ei ole pakko muuttaa kilpailutuksen vuoksi. Porvoon vampossa vammaisten asumista koskevaksi tavoitetilaksi on asetettu, että Porvoossa on riittävästi vammaispalvelujen järjestämiä asumispalveluja. Tavoitteen tukemiskeinoiksi on määritelty, että: Kehitetään kehitys- ja vaikeavammaisten asumispalveluita ja Porvoossa on vaikeavammaisten tarpeita ja toiveita vastaava palvelutalo. Palvelujen kehittämistyötä tehdään tiivisti palveluntuottajien kanssa. Vuonna 2013 aikana solmittiin sopimukset kaikkien palveluntuottajien kanssa, joiden palveluissa asuu porvoolaisia asiakkaita. Sopimuksissa on sovittu palvelun tuottamisen ehdoista ja laatutekijöistä. Palveluntuottajien kanssa palveluja on kehitetty mm. käymällä asiakaskohtaisia neuvotteluja ja suorittamalla valvontakäyntejä. Mahdollisuuteen järjestää vaikeavammaisille asumispalveluja Porvoossa sijaitsevassa palvelutalossa on tarkoitus kiinnittää huomiota valmisteltavassa olevassa kilpailutuksessa ja sen lopputuloksessa. 2.1 Kyselyn toteutus Kilpailutuksen valmistelussa haluttiin kuulla asumispalveluja käyttäviä asiakkaita ja nuoria, mahdollisesti tulevia asiakkaita. Tämän vuoksi alkuvuonna 2016 suoritettiin kysely. Kysely oli auki kaikille, mutta tieto kyselystä lähetettiin henkilökohtaisesti kaikille vammaispalvelujen 15 40 vuotiaille yhteensä 129 asiakkaalle. Kyselyyn sai vastata paperimuodossa tai sähköisesti. Vastausaika oli 11.1. 25.1.2016. Vastauksia saapui 40 kappaletta. Vastausprosentti oli siten 31 %. Vastauksista 15 kappaletta olivat omaisen tai läheisen vastauksia. Asiakkaille järjestettiin yhteistyössä Edupolin lähihoitajaopiskelijoiden kanssa mahdollisuus saada ulkopuolisen apua kyselyn vastaamiseen. Käytännössä kukaan ei tiettävästi käyttänyt ulkopuolista vastausapua. Koska vastausten lukumäärä jäi pieneksi voi kyselyn tuloksia tulkita lähinnä suuntaa-antavina 2.2 Vastaajien taustatietoja Vastaajien sukupuolijakautuma oli tasainen. Vastaajista 20 olivat miehiä ja 20 naisia. Vastajien ikäjakauma oli seuraava: 5 (14)

Kuva: Vastaajien ikä Valtaosan äidinkieli oli suomi, 27 henkilöä. 12 henkilöä oli äidinkieleltään ruotsinkielisiä ja yhdellä oli muu äidinkieli. Suurin yksittäinen edustettu vammaryhmä oli kehitysvammaiset. Toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä vastaajilla oli alla olevassa kuvassa ilmenevällä tavalla. Kuva: Toimintakykyyn vaikuttavat tekijät 25 Minun toimintakykyyni vaikuttaa 20 15 10 5 0 Muu vamma tai sairaus-ryhmään kuului erilaisia neuropsykologisia oireyhtymiä, sokea ja muutama spesifi sairaus (esim. diabetes). Suurin osa vastaajista liikkui ilman apuvälinettä. 14 henkilöä tarvitsivat pyörätuolia tai rollaattoria apuvälineenä liikkumisessa. Vastaajista suurin osa osallistui työ- tai päivätoimintaan, yhteensä 28 henkilöä. Vastaajista 7 kävi työssä ja 4 opiskeli tai kävi koulua. Vastaajien asumismuodoissa oli vaihtelua, mikä todennäköisesti johtuu vastaajien iästä ja erilaisista elämäntilanteista. 6 (14)

Kuva: Nykyinen asumismuoto 18 Tällä hetkellä asun 16 14 12 10 8 6 4 2 0 lapsuuden kodissa omassa asunnossa (omistus tai vuokra) palvelutalossa ryhmäkodissa muu, mikä asun Porvoossa asun muualla 12 vastaajista ovat suunnitelleet muuttoa ja heistä 4 haluaisi muuttaa heti. Heistä 2 asui lapsuuden kodissa, 1 palvelutalossa ja 1 ryhmäkodissa. Heistä 3 halusi muuttaa itsenäisesti asumaan Porvoossa. Muut ovat ajatelleet muuttavansa vuoden tai 3 vuoden sisällä. Kuva: Toivottu muuttoajankohta 7 (14)

Vastaajien asumisen avun tarve jakautui melko tasaisesti siten, että suurimmalla osalla oli ainakin päivittäistä avun tarvetta. Vastaajien jakautuminen eri asumisen tuen luokkiin on myös melko tasainen. Noin kolmasosa sijoittuisi tuetun asumisen palveluun, kolmasosa tavallisen palveluasumisen palveluun ja viimeinen kolmasosa tehostetun, ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluun. Kuva: Avun tarve asumisessa 16 Tarvitsen apua asumisessa 14 12 10 8 6 4 2 0 en tarvitse apua viikoittain (kerran tai useammin) päivittäin (kerran) päivittäin, yhteensä useita kertoja/tunteja päiväsaikaan jatkuvasti yöllä jatkuvasti, hyvin runsaasti tai vuorokauden ympäri Yleisesti kehitysvammaiset asuvat yksiköissä, joissa on ympärivuorokautinen henkilökunta. Jäänteitä laitoshoitovaltaisesti palvelurakenteesta ja muodoista on edelleen olemassa. Uusissa sijoituksissa ja asumispalvelujen järjestelyissä onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota nuorten kehitysvammaisten henkilöiden kykyjen, taitojen ja omatoimisuuden tukemiseen. Liiallinen tuen ja avun määrä on omalta osaltaan tavallaan passivoivaa, eikä sellaiset järjestelyt ole kenenkään edun mukaisia. Suurin osa vastaajista oli tyytyväinen nykyiseen asumismuotoonsa. Vain 3 vastaajista olivat melko tyytymättömiä ja yksikään vastaajista ei ollut erittäin tyytymätön. Kuva: Asumistyytyväisyys 25 20 15 10 5 0 erittäin tyytyväinen Tällä hetkellä olen asumiseeni: melko tyytyväinen en osaa sanoa melko tyytymätön erittäin tyytymätön 8 (14)

2.3 Vastaajien ajatukset ja toiveet asumisen järjestämisestä Suurin osa vastaajista haluaa asua Porvoossa ja mieluiten ryhmäkodissa tai omassa asunnossa. Muutama vastaaja haluaisi asua Porvoon ulkopuolella ja muutama jäädä asumaan lapsuuden kotiinsa. Huomiolle pantavaa on, että palvelutalossa asumista ei pidetä kovin toivottavana tai tavoiteltavana asumismuotona. Asumismuotona se tulee kuitenkin kyseeseen varsinkin vaikeavammaisille henkilöille, kun asumisen palveluja ei voida muulla tavoin järjestää. Se oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 23 henkilön asumisen muoto. Ryhmäkodin suosioon vaikuttanee palvelujärjestelmän kulttuuri ja tausta, jossa ryhmäkoti on asumismuotona ollut yleinen vaihtoehto asumismuotona kehitysvammaiselle henkilölle. Ryhmäkodin ja palvelutalon erona on, että nykyaikaisissa palvelutaloissa korostuu asukkaiden omat tilat ja asunnot, kun ryhmäkodissa on yleensä runsaastikin asukkaiden yhteisiä tiloja. Kuva: Asumistoiveet 18 Haluaisin asua 16 14 12 10 8 6 4 2 0 lapsuuden kodissa omassa asunnossa (omistus tai vuokra) palvelutalossa ryhmäkodissa muu, mikä Porvoossa muualla, missä Avun järjestelyissä selvä enemmistö vastaajista toivoo, että apu asumisessa järjestetään henkilökunnalla, eli asumisyksikössä asumispalveluin. Osa toivoo, että apu järjestetään omaan kotiin henkilökohtaisella avulla. 9 (14)

Kuva: Avun järjestämistä koskevat toiveet Mielestäni apu omaan kotiini tulisi järjestää 25 20 15 10 5 0 kotihoidolla henkilökohtaisella avulla asumisen ohjaajan tukikäynneillä henkilökunnalla, joka on asumisyksikössä läsnä muulla tavalla, miten Vastaajilta kysyttiin avoimin kysymyksin asumistyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä, asumista tukevista palveluista ja asumisen järjestelyistä tulevaisuudessa. Omaisten toiveita ja ajatuksia kysyttiin erikseen. Vapaissa vastauksissa nousi selvästi esiin, että asumistyytyväisyyteen vaikuttaa: henkilökunta, sosiaalisen verkoston ylläpitämisen mahdollisuus ja että asumismuoto sinällään on oman toiveen ja tarpeiden mukainen. Vastauksissa korostuu, että henkilökunnan tulee olla osaava ja asiakasystävällinen. Osaamisessa korostuu eri vammaryhmien erityispiirteiden ja tarpeiden tunteminen, jotta asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata. Henkilökunnan pysyvyyttä arvostetaan, koska mahdollistaa tutun ja turvallisen palvelun toteutumisen. Henkilökunnan vaihtelua pidetään asiakkaan turvallisuuden tunnetta heikentävänä ja laadukkaan palvelun vaarantavana tekijänä. Henkilökunnan antaman tuen ja avun tulee myös olla suhteessa avun tarpeeseen sopivaa ja riittävää. Liiallista tukea ja apua ei pidetä hyvänä. Toisaalta riittämätön apu vaarantaa luonnollisesti asumis- ja elämäntyytyväisyyttä. Lisäksi on myös tärkeää, että asiakas saa palvelua omalla äidinkielellä. Sosiaalisen verkoston osalta vastauksissa korostuu, että on tärkeää, että asiakas pystyisi vaikuttamaan kenen kanssa hän asuu. Hyviä asukassuhteita pidetään viihtyvyyden ja sosiaalisen kanssakäymisen osalta hyvinä ja toisaalta asumistyytyväisyyttä heikentää, mikäli henkilön välittömässä läheisyydessä asuu muita, joiden kanssa hän ei koe tulevansa toimeen. Myös kodin ja asumisen ulkopuolisen sosiaalisen verkoston ja elämän ylläpitäminen on tärkeää henkilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Myös oman rauhan mahdollisuus nousi vastauksissa esiin. Asumismuodon valitseminen on jokaiselle tärkeää. Sekä itse asunnon pitää olla mieluinen, että siihen liittyvien palvelujen. Vastauksissa esitettiin, että asumisen vaihtoehtoja tulisi olla riittävästi, jotta jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata. 10 (14)

Vastaajien mukaan asumista tukevat tavanomaiset lähipalvelut. Asumisen läheisyyden esteettömyyttä korostetaan, samoin esteettömän julkisen liikenteen käyttömahdollisuutta. Asumisen toivotaan sijaitsevan keskeisellä alueella, jossa lähettyvillä on saatavilla päivittäispalvelut, kuten esimerkiksi kauppa, pankki, posti ja vapaa-ajan harrastamismahdollisuudet. 2.4 Asiakasraati Vammaispalvelut järjestivät asiantuntijakeskustelun 1.2.2016. Keskusteluun osallistui 3 asiakasta, jotka iältään, sukupuoleltaan ja taustaltaan edustivat erilaisia vammaryhmiä ja asumispalvelujen käyttäjiä. Heidän kanssaan käytiin syvällisempään keskustelua niistä osa-alueista, jotka asumispalvelukyselyssä nousivat esiin. 2.4.1 Henkilökunta Kuten kyselytuloksista on ymmärrettävissä, asumispalveluissa keskeistä on henkilökunta. Raadin jäsenten mielestä on hyvää henkilökuntaa kuvaa: että henkilökunnalla on erityisosaamista asukkaiden vammaisuudesta, jotta tukea ja apua voidaan antaa oikealla tavalla. hyvä kielitaito. Yhteinen kieli on tärkeä, jottei asiakkaan tarvitsi sopeuttaa omaa toimintaansa kielimuurin vuoksi. että henkilökunta tuntee asiakkaan ja antaa apua, tukea oikealla ja asiakkaan toivomalla tavalla, oikealla asenteella asiakasta kunnioittaen, tukien ja tarvittaessa hienotunteisesti. Apua on saatava sopivassa määrin. Yli- tai aliauttaminen ei tue asiakasta, hänen kuntoutumistaan tai toiveiden toteutumista. että henkilökunta näkee ja tunnistaa asiakkaan tarpeet myös ilman, että asiakkaan on niistä sanottava erikseen. että henkilökunta viihtyy työssään. Työpaikan (asumispalvelun) ilmapiiri vaikuttaa henkilökuntaan ja siihen, miten se suorittaa työnsä, mikä osaltaan vaikuttaa asiakkaan saamaan palveluun. että henkilökunta haluaa kehittää omaa osaamistaan ja osallistuu koulutukseen. että henkilökuntaa on riittävästi. että vaihtuvuus ja sairauspoissaoloja on mahdollisimman vähän. 2.4.2 Asunto Asiantuntijaraadin mielestä on tärkeää, että asiakas voi itse valita missä ja miten asuu. Oman asunnon rauha ja yksityisyys on tärkeä osa asumistyytyväisyyttä. Vaikeavammaisilla henkilöillä asumisympäristön esteettömyys on tärkeä. Esteettömyyden tulee ulottua myös asuntorakennuksen ulkopuolelle. Esteettömään liikkumiseen asunnossa liittyy, että asuntoon pääsee helposti ja itsenäisesti. Esteettömyys muodostuu mm. ympäristön hallinnasta, jossa voidaan hyödyntää automaattisia ovenavausjärjestelmiä, valaistuksen hallintajärjestelmiä, kutsujärjestelmiä jne. Raadin jäsenet 11 (14)

näkivät, että kiinteistön suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi käyttää käyttäjäkunnan näkemyksiä ja kokemuksia hyödyksi, jotta esteettömyys olisi käytännössä toimivaa. Asunnon varustelussa halutaan, että jokaisella on oma WC- ja suihkutila käytössään. Omaan keittiöön tulee olla mahdollisuus tarvittaessa. Keittiövarustelussa tärkeää on oma jääkaappi ja pakastin, mikroaaltouuni, vesipiste ja astianpesukone. Omia keittomahdollisuuksia ei pidetty välttämättöminä. Oman asunnon lisäksi on tärkeää, että asumispalveluissa on tarvittaessa asukkaiden yhteisiä tiloja, jossa voidaan järjestää asukkaiden yhteistä toimintaa, mikä lisää yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä. 2.4.3 Sijainti Kuten kyselytuloksissa nousi esiin, myös asiantuntijaraati piti tärkeänä, että porvoolaiselle vammaiselle järjestyy tarvittavat asumispalvelut omassa kotikunnassa. Asumispalvelujen tulisi sijaita keskeisellä alueella, jonka ympäristö on tasainen ja jonka lähettyvillä sijaitsee tavanomaiset päivittäispalvelut (esim. kauppa yms. vastaavat palvelut). Vapaa-ajan toimintojen (urheilu, kulttuuri ja ostosmahdollisuudet) läheistä sijaintia pidetään viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä, jos vammainen henkilö voi saavuttaa palvelut itsenäisesti esim. sähköpyörätuolilla. Vaikeavammaisten palveluasumispalveluja toivotaan Porvoossa lähelle keskustaa ja/tai joen länsipuolen palveluja. 2.4.4 Muuta Sekä kyselyssä että asiantuntijakeskustelussa korostui, että asumispalvelu ei ole asiakkaalle itseisarvo vaan tärkeä osa mahdollistamaan vammaisen henkilön mielekkään elämän. Asumisessa pitää myös voida ylläpitää itsellensä tärkeitä ystävä- ja läheissuhteita. Asumisviihtyvyyttä lisää myös asukkaiden välinen ilmapiiri ja yhteisöllisyyden tunne. Tärkeää on, että apua ja tukea saa riittävästi ja niissä asioissa, jotka tukevat asumista. Apua ja tukea tarvitaan usein myös asumisen tukitoiminnoissa, kuten kodin ulkopuolisessa asioinnissa esim. kauppa-asioinnissa (mm. ruoka ja vaateostokset). Ruokailuun vaikuttamismahdollisuudet ovat tärkeitä. Asukkaiden täytyy saada mahdollisuus vaikuttaa ruokailujen ajankohtiin ja ruokaan. Lisäksi asiakkaat toivovat, että heidän omia valintoja ja toiveita kunnioitetaan ja tuetaan siten, että mahdollisimman kevyet asumismuodot mahdollistuvat. Asumispalveluissa on tärkeää tunnistaa asiakkaan voimavarat ja vahvistaa niitä. 12 (14)

3 Johtopäätökset Asumiskyselystä ja asiakasraadin raadin keskustelutilaisuudesta nousee vammaisten henkilöiden asumispalvelujen suunnittelussa ja kilpailutuksessa seuraavia huomioon otettavia asioita: asumispalvelujen kehittäminen siten, että sopivia vaihtoehtoja löytyy Porvoosta eri vammaryhmiä ja avun tarvetta edustaville henkilöille kilpailutuksessa tulee kiinnittää laatutekijöiden osalta huomioita: o o o henkilökuntaan esteettömyyteen yksikön sijaintiin asiakkaan aseman vahvistaminen ja kuntoutuksen mahdollistaminen, nuoren itsenäistymisen tukeminen (mm. muuttovalmennus ja omaisten kanssa tehtävä yhteistyö varhaisessa vaiheessa). 13 (14)

4 Lähteet Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä, Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2007:4 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 (www.finlex.fi) Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, 18.9.1987/759 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519 Porvoon vammaispoliittisessa ohjelmassa 2014 2020 14 (14)