LUONNOS Liikenneviraston, Pohjois-Savon ELYn ja Kuopion kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus joukkoliikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta vuosille 2017 2018
Sisällysluettelo 1 SOPIMUSOSAPUOLET... 2 2 LÄHTÖKOHTA... 2 2.1 Aiesopimuksen tarkoitus... 2 2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoittajina... 3 2.3 Liikennekaari... 3 3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA... 4 3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet... 4 3.1.1 Informaatiopalvelut... 4 3.1.2 Avoin reittiopas... 4 3.1.3 JUKU-järjestelmä... 5 3.1.4 Kestävä liikenne... 5 3.1.5 Muut Liikenneviraston kehittämishankkeet... 5 3.2 Kuopion kaupungin joukkoliikenne ja kehittämishankkeet... 6 3.2.1 Taustatiedot... 6 3.2.2 Kehittämishankkeet... 7 3.2.3 Palvelutasomäärittelyt... 7 3.2.4 Lippu- ja maksujärjestelmät... 7 3.2.5 Informaatiojärjestelmä... 7 3.2.6 Kaupungin muut kehittämishankkeet... 8 4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS... 8 4.1 Kuopion kaupungin rahoituksen tilanne... 8 5 VALTIONAVUSTUKSEN RAPORTOINTI JA MAKSATUS... 9 6 AIESOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, TARKISTAMINEN JA YHTEISTYÖ... 9 7 ALLEKIRJOITUKSET... 9 1
1 SOPIMUSOSAPUOLET 1. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Pohjois-Savon ELY-keskus) 2. Kuopion kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena Kuopion ja Siilinjärven seudulla (jäljempänä Kuopion kaupunki) 3. Liikennevirasto 2 LÄHTÖKOHTA Tämän sopimuksen lähtökohtana on laatia Kuopion kaupungin liikennejärjestelmäsuunnitteluun kytketty joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma sekä sopia joukkoliikenteen valtionrahoituksesta. Valtion talousarvion mukaan joukkoliikenteen valtionavustusta on mahdollista myöntää keskisuurille kaupunkiseuduille, jos ne ovat tehneet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta. Valtioneuvoston asetuksen joukkoliikenteen valtionavustuksista (1273/2013) mukaan kaupunkiseuduille voidaan myöntää valtionavustusta palvelusopimuksen mukaisen liikenteen ostoihin, hintavelvoitteen korvaamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämiseen enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Joukkoliikenteen aiesopimus sisältää keskeisiä joukkoliikenteen kehittämistoimia joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi ja matkustajamäärien lisäämiseksi. Aiesopimuksessa sovitaan lähivuosien joukkoliikenteen palvelutasoa parantavat kehittämistoimenpiteet sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksen periaatteet. Aiesopimuksella pyritään parantamaan valtion ja kaupunkiseudun koordinaatiota joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa ja rahoituksen suunnittelussa. Aiesopimukset solmitaan keskisuurten kaupunkiseutujen toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tämä aiesopimus on voimassa vuosina 2017 2018. 2.1 Aiesopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää Kuopion kaupungin ja valtion joukkoliikenteen kehittämistoimien toteutumista. Tällä aiesopimuksella sopimusosapuolet sopivat vuosien 2017 2018 Liikenneviraston, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Kuopion kaupungin joukkoliikenteen keskeisten kehittämishankkeiden edistämisestä sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksesta. Kehittämishankkeiden ja valtionrahoituksen edellytyksenä on, että sekä valtion että Kuopion kaupungin vuosittaisissa talousarvioissa on tarkoitukseen osoitettu tarvittavat määrärahat. Valtion rahoitusosuus tulee Liikenneviraston myöntämästä keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennemäärärahakiintiöstä (talousarviomomentti 31.30.63) ja määrärahan käyttöön sovelletaan joukkoliikennelain (869/2009) 46 :n 2 momenttia sekä joukkoliikenteen valtionavustuksista annettua asetusta (1273/2013, 1318/2015). Menettelyn tarkoituksena on siirtyä joukkoliikenteen kehittämi- 2
sessä pitkäjänteiseen rahoituksen suunnitteluun, lisätä joukkoliikenteen markkinaosuutta nostamalla palvelutasoa ja tukea Kuopion kaupunkia sen joukkoliikennettä koskevissa linjauksissa ja päätöksissä vahvistettujen seudun joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden toteuttamisessa. Tämän aiesopimuksen lähtökohtana on, että määräraha pysyy nykyisellä tasolla 2017 2018. Valtion ja kuntien rahoitusosuus on riippuvainen määrärahan tasosta vuosittain ja niihin voi vaikuttaa poliittiset päätökset lyhyelläkin aikavälillä. Aiesopimusmenettelyssä tarkennetaan yhteisesti asetettuja lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja luodaan pidemmän aikavälin kehittämispolku, johon niin valtion kuin kaupunginkin rahoitusta on tarkoitus kohdentaa. Valtionrahoituksen jakokriteerinä tullaan käyttämään Selvitys joukkoliikenteen valtion rahoituksesta raportin (Liikennevirasto 43/2015) mukaisia kriteereitä. Aiesopimuksen tavoitteena on sopimusosapuolten yhteinen tahtotila joukkoliikenteen kehittämistavoitteista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden yhteensovittaminen. Osapuolten tulee huomioida joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen myös liikennejärjestelmätasolla. 2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoittajina Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtakunnallisesta kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Sen vastuulla on joukkoliikenteen valtakunnallisten kehittämishankkeiden rahoittaminen ja joukkoliikenteen valtionavustusten myöntäminen sille valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa. Liikennevirasto tukee valtakunnallista liikkumisen ohjausta joukkoliikenteen valtionavustushankkeilla. Liikkumisen ohjauksen valtionavustushankkeilla kannustetaan kestäviin liikkumistapoihin. Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt. Kuopion kaupunki vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä ja paikallisista kehitystoimenpiteistä toimivalta-alueellaan. Se vastaa alueensa joukkoliikennerahoituksesta ja voi lisäksi hakea Liikennevirastolta keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisesti. Valtionavustusmenettelystä on tarkemmin sovittu kohdassa 5. Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa toimivaltaisen viranomaisen alueen ylittävästä liikenteestä, silloin kun se kohdistuu kyseisen ELY-keskuksen alueelle. Tämä liikenne palvelee myös Kuopion kaupungin sisäisiä yhteyksiä ja sen tulee osallistua sen rahoitukseen yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmin liikenneasioiden hoidon yhteistyöstä sovitaan aina tapauskohtaisesti tai erikseen solmittavassa Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteistyösopimuksessa. 2.3 Liikennekaari Käynnissä oleva liikennelainsäädännön uudistushanke liikennekaari toteuttaa kahta hallitusohjelman kärkihanketta, digitaalisen liikennetoimintaympäristön rakentaminen ja sääntelyn sujuvoittaminen. 3
Liikennekaari-hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa liikennekaareen on sisällytetty maaliikenteen liikennemarkkinoita ja -palveluita koskevat säädökset. Liikennekaaren ensimmäinen vaihe on tulossa voimaan kesällä 2018. Liikennekaari vaikuttaa Liikenneviraston rooliin joukkoliikenteessä ja sen voimaantulon jälkeen Liikenneviraston nykyisiä kehittämishankkeita ja roolia niissä on tarkasteltava uudelleen. Liikennevirasto valmistautuu liikennekaaren voimaantuloon kehittämällä ja rakentamalla liikennekaaren vaatimuksen mukaisia palveluita liikkumispalveluiden tuottajille. Liikennekaaren mukaisesti Liikenneviraston tehtäviin kuuluu myös liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seuraaminen sekä liikkumispalveluiden kehittämisen yhteensovittaminen. 3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA 3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet Valtakunnallisten kehittämishankkeiden kehittämisvaiheen rahoituksesta vastaa Liikennevirasto. Toteuttamisvaiheen kustannuksista sovitaan sopimusosapuolten kesken erikseen. 3.1.1 Informaatiopalvelut Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtakunnallisten informaatiojärjestelmän kehittämisestä. Liikennevirasto kokoaa ja julkaisee tiedot kaikista joukkoliikenteen reiteistä ja aikatauluista valtakunnallisesti. Tietoja tarvitaan matkustajainformaatiopalveluiden tuottamisessa sekä viranomaisen käytössä liikenteen suunnittelussa, järjestämisessä, palvelutason määrittelyssä ja seurannassa. Tietoja voidaan luovuttaa myös palvelujen tuottajille lisäarvopalvelujen tuottamista varten. Kuopion kaupunki sitoutuu toimittamaan joukkoliikennepalveluistaan Liikennevirastolle matkustajainformaatiopalveluiden vaatimat pysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot käytössä olevaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Liikennevirasto koordinoi ja ohjeistaa informaatiojärjestelmän sekä lippu- ja maksujärjestelmän tietokantojen käytön niin, että kaupunki velvoitetaan toimittamaan pysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot vain yhteen valtakunnalliseen tietokantaan (joukkoliikenteen koontikanta). Luovutettavista tiedoista on määritelty joukkoliikennelain 57 :ssä. 3.1.2 Avoin reittiopas Liikennevirasto kehittää uutta avointa reittiopasta yhteistyössä HSL:n ja TVV Lippu- ja maksujärjestelmät Oy:n (LMJ Oy) kanssa. Uusi reittiopas valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä ja julkaistaan osoitteessa www.matka.fi. Avointa reittiopasta kehitetään myös keskisuurten kaupunkiseutujen paikallisiksi reittioppaiksi. Keskisuuret kaupunkiseudut liittyvät avoimeen reittioppaaseen LMJ Oy:n kautta. Liikennevirasto käynnistää syksyllä 2016 reaaliaikapilotin, jonka tavoitteena on kehittää joukkoliikenteen reaaliaikatietojen esittämistä avoimessa reittioppaassa. Kuopio liittyy pilottiin keväällä 2017, jos pilotin vaatima valmiustaso käynnistyneessä reaaliaikaisen informaation hankkeessa saavutetaan. 4
3.1.3 JUKU-järjestelmä JUKU-järjestelmä on joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus- ja suoritetietojen keräys- ja seurantajärjestelmä. JUKU-järjestelmän avulla digitalisoidaan nykyisiä joukkoliikenteen rahoitukseen, sekä kustannus- ja suoritetietoihin liittyviä prosesseja. JUKU-järjestelmää käytetään suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osalta joukkoliikenteen valtionavustusten hakemus- ja maksatusprosessissa sekä toimivaltaisten viranomaisten tunnuslukutietojen keräämisessä. Tavoitteena on edistää tunnuslukujen sähköistä julkaisua ja raportointia, käytettävyyttä sekä eri toimivaltaisten viranomaisten vertailtavuutta. JUKU-järjestelmän kautta kerätään myös tietoa kaupunkiseutujen tulevista kilpailutuksista (kilpailutusrekisteri). Rekisteri hyödyttää joukkoliikenneviranomaisia kilpailutusten suunnittelussa, liikenteenharjoittajia oman liiketoimintansa suunnittelussa, valtakunnallisia toimijoita markkinatilanteen seurannassa ja kuntia omien liikennepalveluidensa suunnittelussa. Kuopion kaupunki käyttää JUKU-järjestelmää kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. 3.1.4 Kestävä liikenne Liikennevirastolla on valmisteilla kestävän liikenteen selvitystyö, jonka keskiössä on liikenteen ja liikenneinfrastruktuurin kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Joukkoliikenteen hankintojen osalta päästöihin voi vaikuttaa erityisesti kalustovaatimusten kautta. Alueellisesti viranomaiset voivat vaikuttaa päästöihin myös esimerkiksi tukemalla energiatehokkuutta ja käyttöastetta nostavia valintoja. Kestävän liikenteen selvitystyöstä julkaistaan raportti, jota myös kaupungit voivat hyödyntää vähäpäästöisyyttä edistävissä toimissaan. Liikennevirastolla on käynnissä sähköbussiselvitys. Selvityksen tavoitteena on lisätä kaupunkien ja joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tietoa sähköbussiliikenteen suunnitteluun ja hankintaan liittyvissä kysymyksissä. Selvitys käsittelee sähköbussiliikenteen suunnittelukysymyksiä ja rajoitteita, kilpailutuksia ja hankintoja sekä kaupunkien ja joukkoliikennetoimijoiden rooleja. Selvityksestä julkaistaan raportti, joka käsittelee tietoa, ohjeita ja työkaluja sähköbussien käyttöönotossa kaupunkiseuduilla. 3.1.5 Muut Liikenneviraston kehittämishankkeet Liikennevirasto on mukana joukkoliikenteen JOUSI-yhteistoimintaryhmässä. JOUSIyhteistoimintaryhmä kehittää ja edistää asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden rakentumista sekä alan houkuttelevuutta ja osaamista. Liikennevirasto kehittää joukkoliikenteen sidosryhmäyhteistyötä, jossa yhteistyötä arvioidaan niin JOUSI-yhteistoimintaryhmän kuin laajemminkin joukkoliikenteen sidosryhmäyhteistyön osalta. Liikennevirasto jatkaa joukkoliikenteen valtionrahoituksen kehittämistä Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta -raportin (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 43/2015) perusteella. 5
Liikenneviraston ohjeistus joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn (Liikenneviraston ohjeita 31/2015) on julkaistu 2015. Liikennevirasto ohjeistaa ELY-keskuksia joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä. Tarkoituksena on, että myös toimivaltaiset viranomaiskaupungit ja -seudut soveltavat ohjeistusta palvelutasoa määritellessään. Liikennevirasto on julkaissut julkisen liikenteen sanaston. Julkisen liikenteen sanastoa tullaan ylläpitämään ja päivittämään. Julkisen liikenteen sanaston tarkoituksena on luoda alalle yhtenäinen sanasto sekä määritelmiä tukemaan joukkoliikennetyötä. Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus sitoutuvat käyttämään julkisen liikenteen sanastoa esimerkiksi selvityksissään. 3.2 Kuopion kaupungin joukkoliikenne ja kehittämishankkeet Kuopion kaupungin kehittämishankkeiden rahoituksesta vastaavat seudun kunnat itse. Kaupunki voi hakea valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisiin kehittämishankkeisiin tämän sopimuksen ja vuosittaisten aiesopimuspalaverien pohjalta. Lisäksi tähän sopimukseen on kirjattu muulla rahoituksella suunniteltavia tai toteutettavia kehittämishankkeita, jotka tukevat joukkoliikenteen palvelutason parantamistavoitteita. 3.2.1 Taustatiedot Kuopion kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopio kaupunki ja Siilinjärven kunta. Asukkaita alueella on vuoden 2015 lopussa noin 134 000. Vuoden 2017 alussa Juankosken kunta liittyy Kuopioon, jolloin alueen väkiluku tulee olemaan noin 139 000 asukasta. Kuopion kaupungin joukkoliikenne muodostuu kaupunkiliikenteestä ja maaseutuliikenteestä, joita liikennöidään tällä hetkellä kannusteurakkasopimusten pohjalta. Palvelutarjonta vastaa tällä hetkellä hyvin kysyntää. Matkustajamäärä on reilut 5,85 miljoonaa matkaa vuodessa. Kaupunkiliikenteen osuus tästä on 5,5 miljoonaa matkaa vuodessa, joka on 17 % suurempi kuin vuonna 2015. Linjakilometrejä on kaupunkiliikenteessä noin 5 miljoonaa ja maaseutuliikenteessä reilut miljoona. Kannusteurakkasopimukset umpeutuvat 4.6.2017 alkaen vaiheittain siten, että viimeinen sopimus umpeutuu 31.12.2020. Sopimuksiin sisältyy muutamaa sopimusta lukuun ottamatta kaksi optiovuotta. Kuopion toimivalta-alueella on palveluliikennettä Kuopion keskeisellä alueella, Nilsiän keskustassa ja Siilinjärven maaseutualueella. Kuopion keskeisen kaupunkialueen palveluliikenne on integroitu kaupunkiliikenteeseen, ja sen kustannuksiin saadaan vuosittain valtionapua. Kokonaiskustannukset palveluliikenteistä vuositasolla ovat noin 850 000 euroa. Joukkoliikenneyksikköön kuuluu lisäksi matkojenyhdistelykeskus tilattavien kuljetusten järjestelijänä. 6
3.2.2 Kehittämishankkeet Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennestrategia valmistuu alkuvuodesta 2017. Siinä joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvutavoitteeksi on asetettu 20 % (miljoona matkustajaa) vuoteen 2025 mennessä. Strategisina toimenpiteinä ovat asuntorakentamisen painottaminen vahvan joukkoliikenneverkon alueelle, reaaliaikaisen matkustajainformaatiojärjestelmän hankkiminen, lippujärjestelmän kehittäminen ja sähköisen liikenteen aloittaminen vuodesta 2020 alkaen. Asukasta kohden laskettua panostusta joukkoliikenteen palvelukykyyn esitetään nostettavaksi reilut 30 %. Strategia sisältää vision ja tavoiteohjelman lisäksi palvelutasomäärittelyn sekä kilpailuttamisstrategian. Kuopiossa käynnistyi marraskuussa 2016 Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteistyönä Kuopion kaupunkiseudun viisaan liikkumisen hanke. Hankkeessa kehitettävällä ja toteutettavalla avoimella informaatioalustalla, reaaliaikaisilla informaatiojärjestelmillä, älykkäällä kaupunkipyöräjärjestelmällä ja liikkumisen palvelupaketeilla helpotetaan arjen liikkumista ja alennetaan käyttökynnystä liikkua viisaasti jalan, pyörällä, linja-autolla ja kimppakyydillä. Hankkeen kokonaiskustannus on 1,7 miljoonaa euroa, jolle on saatu EAKR-rahoitusta 70 %. Alkuvuodesta 2017 käynnistyy Kuopion maaseutualueiden kuljetusten kehittämisselvitys. Siinä lähtökohtana ovat monipalveluja tarjoavat päiväautot (10-35 -paikkaiset autot), joilla hoidettaisiin koulukuljetusten lisäksi asiointiliikenteitä kuntakeskuksiin, liityntäyhteyksiä Kuopion keskustaan ajaville runkoreittivuoroille, vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia sekä ruoka- ja pientavarakuljetuksia. Tavoitteena on vähentää erillisesti järjestettävien kuljetusten määrää. Ensimmäiset päiväautokokeilut käynnistyvät vuoden 2018 aikana. Lisäksi Kuopiossa käynnistyy alkuvuodesta 2017 linjastosuunnitelman päivitys ja markkinointiviestintäsuunnitelman laatiminen. 3.2.3 Palvelutasomäärittelyt Kuopiossa voimassa oleva joukkoliikenteen palvelutasopäätös on vuodelta 2012. Palvelutasojen määrittely on tehty uudelleen alkuvuodesta 2017 valmistuvan joukkoliikennestrategian yhteydessä. Palvelutasomäärittelyssä on sovellettu Liikenneviraston ohjeistusta. 3.2.4 Lippu- ja maksujärjestelmät Kuopiossa otettiin Waltti lippu- ja maksujärjestelmä käyttöön vaiheittain vuonna 2015. Matkahuollon seutulippu on käytössä toistaiseksi. 3.2.5 Informaatiojärjestelmä Kuopiossa on käytössä Travellerin kiinteisiin aikatauluihin perustuva informaatiojärjestelmä sekä reittiopas. Näistä ollaan luopumassa viisaan liikkumisen hankkeessa toteutettavan reaaliaikaisen informaatiojärjestelmän ja reittioppaan myötä. Lähtökohtana jatkossa ovat valtakunnalliset ratkaisut (mm. avoin reittiopas), jos niitä on hyödynnettävissä. 7
3.2.6 Kaupungin muut kehittämishankkeet Savilahti -suurhanke on käynnistynyt. Savilahden alueesta rakennetaan 2020-luvun aikana 34 000 toimijan osaamiskeskus, jonka liikenne perustuu lähtökohtaisesti jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Asemanseutu -hanke on käynnistymässä. Hanke sisältää matkakeskuksen, jonka liikennealue on toteutettu jo vuonna 2014. Hankkeesta on tehty aiesopimus ja asemakaavan tarkistustyö on käynnissä. Matkakeskusrakennuksen toteuttaminen käynnistyy vuonna 2017-2018. 4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS Alla olevassa taulukossa on aiesopimuskauden hintavelvoitteet, ostoliikenne ja kehittämishankkeet yhteensä. TVV Valtio Valtion osuus Vuosi Ostoliikenne Hintavelvoite Kehittäminen Yhteensä Tuki % 2017 5 500 000 50 000 200 000 5 750 000 1 050 000 18 2018 6 000 000 0 250 000 6 250 000 1 000 000 16 Tässä esitetyt eurosummat kuvaavat sitä suuntaa, johon valtion ja kaupungin rahoitus sopimuskaudella kehittyy. Ne eivät kuitenkaan sido sopimusosapuolia, vaan rahoituksesta päätetään talousarviomenettelyn mukaisesti aina vuodeksi kerrallaan. Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (43/2015) määritteli keskisuurille kaupunkiseuduille kriteerit, joiden mukaan valtionavustus jaetaan. Keskisuurten kaupunkiseutujen osalta valtionavustukset jaetaan asukasluvun (painoarvo 70%) ja kunnan oman joukkoliikennerahoituksen mukaan (painoarvo 30%). Kunnan oma rahoitus koostuu edellisen vuoden valtionapukelpoisista nettokustannuksista. Yksityiskohtaiset rahoitukseen liittyvät taulukot ovat liitteissä. Rahoitustaulukot täytetään toteuman mukaan vuosittaisissa aiesopimuspalavereissa. Aiesopimuspalavereissa täydennetään seuraavat taulukot: Taulukko 1: Joukkoliikenteen rahoituksen jakautuminen Taulukko 2: Ostoliikenteen jakautuminen paikallisliikenne/palveluliikenne Taulukko 3: Hintavelvoitteiden jakautuminen 4.1 Kuopion kaupungin rahoituksen tilanne Kuopio hankkii joukkoliikennepalveluja toimivalta-alueelle noin 15 miljoonalla eurolla vuosittain. Lipputuloja kertyy noin 9 miljoonaa euroa. Henkilökuljetusten suunnittelu on keskitetty kaupunkiympäristön suunnittelupalveluihin, jossa tehtäviä hoitaa 7 vakituisen henkilön lisäksi 1 määräaikainen 8
henkilö. Henkilöstökulut ovat noin 550 000 euroa/vuosi. Joukkoliikenteen järjestämisen nettomenot ovat noin 4,3 miljoonaa euroa. 5 VALTIONAVUSTUKSEN RAPORTOINTI JA MAKSATUS Valtionavustuksien myöntämistä säätelee valtionavustuslaki (688/2001). Tämä aiesopimus ei yksinään oikeuta Kuopion kaupunkia saamaan joukkoliikenteen valtionavustusta, vaan kaupunki hakee erikseen Liikenneviraston ohjeiden mukaan valtionavustusta vuosittain tässä sopimuksessa mainittuihin kohteisiin. Joukkoliikenteen valtionavustuksen hakeminen, päätökset ja maksatus toteutetaan JUKUjärjestelmässä. Liikennevirasto maksaa keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionavustuksen Kuopion kaupungille sekä hintavelvoitteiden, ostoliikenteen että kehittämishankkeiden osalta kunkin vuoden kuudelta ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta sen jälkeen, kun se on vastaanottanut kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaiset seurantatiedot sekä muut mahdolliset valtionavustuspäätöksessä vaaditut tiedot JUKU-järjestelmän kautta määräaikaan mennessä. Kuopion kaupunki sitoutuu käyttämään JUKU-järjestelmää kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. 6 AIESOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, TARKISTAMINEN JA YHTEISTYÖ Sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun asti. Sopimuksen seurantaa varten järjestetään vuosittain syyskuun loppuun mennessä sopimusosapuolten välinen seurantapalaveri, jossa käydään läpi sopimuksen toteutuminen sekä päivitetään kehityshankkeiden ja valtionrahoituksen tilanne. 7 ALLEKIRJOITUKSET..2016 NIMI TITTELI Kuopion kaupunki..2016 NIMI TITTELI ELY NIMI TITTELI ELY..2016 NIMI TITTELI Liikennevirasto NIMI TITTELI Liikennevirasto 9
10
Liite 1: Joukkoliikenteen kustannukset ja valtion joukkoliikennetuki: Taulukko 1: Joukkoliikenteen nettokustannusten jakautuminen ja valtion joukkoliikennetuki TVV-alue Valtio Valtion osuus Vuosi Ostoliikenne Hintavelvoite Kehittäminen Yhteensä Tuki % 2009 2010 261 700 1 558 500 1 820 200 722 005 40 2011 278 700 2 282 500 2 561 200 834 432 33 2012 354 500 2 731 700 49 800 3 136 900 1 152 741 37 2013 1 338 800 2 532 800 3 871 600 1 249 100 32 2014 4 153 800 1 759 000 5 912 800 1 249 100 21 2015 4 878 600 120 900 87 300 5 086 800 1 174 000 23 2016 5 000 000 82 000 100 000 5 182 000 1 100 000 21 Taulukko 2: Ostoliikenne Vuosi 2009 Paikallisliikenne TVV-alue Palveluliikenne Yhteensä 2010 1 387 000 261 700 1 648 700 2011 2 118 300 278 700 2 397 000 2012 2 505 500 346 700 2 852 200 2013 2 310 300 345 000 2 655 300 2014 1 759 000 398 000 2 157 000 2015 574 500 2016 580 000 Taulukko 3: Hintavelvoitteet TVV-alue Vuosi Kaupunkiliput Seutuliput Yhteensä 2009 2010 1 387 000 171 500 1 558 500 2011 2 118 300 164 200 2 282 500 2012 2 505 500 226 200 2 731 700 2013 2 310 300 222 500 2 532 800 2014 1 563 100 195 900 1 759 000 2015 1 500 119 400 120 900 2016 0 82 000 82 000 11