12.1.2011 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN ETELÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVAT OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
2 Tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoituksena on välittää tietoa kaavaprosessista, kaavan tarkoituksesta, tavoitteista ja vaikutusten arvioinnista sekä kertoa alueen asukkaiden ja muiden osallisten vaikutusmahdollisuuksista kaavoitusprosessin aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään kaavoituksen aikana. (MRL 63 ja 9 ) Osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä OAS:sta. Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle (os. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU) neuvottelua OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa. (MRL 64 ) 1 SUUNNITTELUALUE Osayleiskaava jakaantuu viiteen eri osa-alueeseen, jotka on esitetty kansilehden kuvassa sekä kuvissa 1a-d. Alueet sijaitsevat 7-15 kilometrin päässä Raahen keskustasta Pyhäjoen kuntarajaan ulottuvalla alueella. Lähimmät suuret kylät ovat rantatien varressa sijaitsevat Arkkukari ja Piehinki. Suunnittelualueiden koot ovat seuraavat: Haapajärvi 2,9 km2, Ketunperä 4,9 km2, Rautionmäki 8,0 km2, Piehingin Sarvankangas 18,8 km2 ja Piehingin Ylipää 16,9 km2. Alueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Haapajärven alueella sijaitsee yksi pieni Natura-alue ja sen pohjoispuolella toinen. Kuva 1a. Ketunperä.
3 Kuva 1b. Haapajärvi Kuva 1c. Rautionmäki
4 Kuva 1d. Piehingin Sarvankangas ja Piehingin Ylipää 2 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy selostus, jossa esitetään suunnitelman tavoitteet, ratkaisujen perusteet ja kuvaus sekä vaikutusten arviointi. Tämän osayleiskaavan laadinnan päätarkoituksena on mahdollistaa viiden erillisen tuulivoimapuiston sijoittuminen alueelle ja ohjata niiden rakentamista. Puhuri Oy tutkii mahdollisuutta rakentaa tuulivoimapuistot Ketunperälle sekä Piehingin Ylipäähän ja vastaavasti TuuliWatti Oy suunnittelee tuulivoimapuistoja Haapajärvelle, Rautionmäelle ja Piehingin Sarvankankaalle. Ympäristöministeriö on antanut lakimuutosesityksen valtioneuvostolle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lakimuutoksen tarkoituksena on helpottaa tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyvää lupaprosessia siten, että yleiskaavalla voidaan nykyistä helpommin ohjata tuulivoimapuistojen rakentamista ilman asemakaavaa. Tämä osayleiskaava on tarkoitus laatia kyseisen lakimuutoksen vaatimalla tarkkuudella siten, että rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Tällä hetkellä tuulivoimalat voidaan toteuttaa yleiskaavan pohjalta suunnittelutarveratkaisuilla, mikäli alue on yleiskaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi (MRL 137 ja 172 ).
5 Raahen kaupungin lähtökohdat tuulivoiman toteuttamiseksi Raahen kaupungin kaavoitusosasto laati vuosien 2009 2010 aikana selvityksen tuulivoiman tuotannolle soveltuvista alueista Raahessa. Raahen kaupungin tavoitteena on olla edelläkävijä tuulivoiman tuotannon kehittämisessä alueellaan. Tuulivoimapuistojen kehittäminen kyseisillä alueilla on aloitettu Raahen kaupungin aloitteesta, kaupungin osoittaessa alustavassa selvityksessä soveltuvaksi arvioituja alueita toimijoille edelleen kehitettäväksi. Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen arvioitu vuotuinen nettotuotanto olisi karkeasti arvioiden noin 500 1 400 GWh/a arvioituna 2 800 h/vuosi nettohuipunkäyttöaikaa laskennassa käyttäen. Koko Raahen sähkönkulutus oli vuonna 2009 noin 1070 GWh/a, mistä valtaosa (87 %) kuluu teollisuuden tarpeeseen (Energiateollisuus ry 2010). Kotitalouksien ja maatalouden osuus Raahen sähkönkulutuksesta on noin 8 % ja palveluiden ja rakentamisen noin 5 %. Tämän hankkeen tuulivoimapuistojen vuotuinen sähköntuotanto kattaisi siten toteutuessaan karkean arvioin mukaan noin 47 yli 100 % Raahen sähkönkokonaiskulutuksesta eli hankkeen merkitys seudullisesti olisi varsin mer-kittävä. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista osayleiskaava-aluetta koskevat seuraavat asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tämän hankkeen kannalta korostuvat seuraavat tavoitteet: Ilmastomuutoksen hidastaminen Uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen ja siihen liittyvän infrastruktuurin tarpeet. Luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi Matkailuelinkeinolle ja virkistykseen kohdistuvien haittojen minimointi Elinympäristön laadun turvaaminen Valtioneuvosto on ottanut kantaa tuulivoimarakentamisen edellytyksiin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Päätöksen mukaan "Maakuntakaavoituksessa on rannikko- ja tunturialueilla osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköhin." Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja se on saanut lainvoiman (Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 25.8.2006). Hanhikiven niemellä hankealueiden lounais länsipuolella on voimassa Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava. Kaava hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa 22.2.2010 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 26.8.2010 (päätös n:o YM/2/5222/2010). Ympäristöministeriö on määrännyt MRL 201 perusteella maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Itse Hanhi-
6 kiven niemen lisäksi kaava-alueeseen sisältyvät sisämaahan kohti kaakkoa suuntautuneet vaihtoehtoiset voimajohtoreitit. Maakuntakaavojen sisältöä on kuvattu lyhyesti seuraavassa sekä kuvassa 2: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: Piehingin Sarvankankaan ja Piehingin Ylipään hankealueilla ei maakuntakaavassa ole aluevarauksia tai muita kaavamerkintöjä. Rautionmäen ja Ketunperän hankealueiden pohjoisosat sekä Haapajärven hankealue kokonaisuudessaan sijoittuvat Raahen kaupunkiseudun rajauksen alueelle (kk-2) (Merkinnällä osoitetaan Raahen Pattijoen yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa Raahen aluekeskuksen ydinalueen). Rannikkoa seurailevan VT 8:n yhteyteen, Haapajärven ja Rautionmäen sekä Rautionmäen ja Piehingin Sarvankankaan hankealueiden välisille alueille on osoitettu kylien kohdemerkintöjä (at) (Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä). Haapajärven hankealueen pohjoispuolella on taajamatoimintojen alue (A), joka jatkuu kohti pohjoista. Alueelle on osoitettu myös kaupunkiseudun paikalliskeskuksen kohdemerkintä (ac). Taajamatoimintojen ja meren välinen alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T) (Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia, lähinnä perinteisen teollisuuden tuotanto- ja varastoalueita, jotka eivät sisälly taajamatoimintojen aluevaraukseen ja jotka halutaan turvata muulta maankäytöltä). Alueelle on osoitettu myös tuulivoimaloiden alueen kohdemerkintä (en-tv). Rannikon edustan merialueelle on osoitettu laajoja varauksia tuulivoimaloille (en-tv). Rautionmäen hankealueen länsireuna sivuaa rannikon suuntaista viheryhteystarve merkintää. Myös Ketunperän hankealueen kautta on osoitettu viheryhteystarve merkintä välille Raahe Vihanti. Haapajärven ja Ketunperän hankealueet sivuavat tai sijoittuvat osittain maakuntakaavassa osoitetuille pienialaisille luonnonsuojelualueille (SL) (Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita). Haapajärven hankealueen pohjoispuolella, noin 2 km hankealueesta, on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue ja sen länsipuolelle perinnemaisemakohde. Osia rantavyöhykkeen suuntaisesta vanhasta tiestöstä (Pohjanmaan rantatie) on osoitettu merkinnällä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti. Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava: Hanhikiven niemelle on osoitettu energiahuollon alueen (ydinvoimalaitos) aluevaraus (Enyv). Ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke (sv-yv) ulottuu lähelle Piehingin Sarvankankaan hankealuetta. Ydinvoimalaitoksen alueelta VT 8:lle on osoitettu ohjeellinen / vaihtoehtoinen tielinjaus. Piehingin Sarvankankaan ja Piehingin Ylipään hankealueiden eteläpuolelle on osoitettu pääsähköjohdon yhteystarve. Parhalahden kalamajat on osoitettu valtakunnallisesti ja Parhalahden kylän alue maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Parhalahden kautta kulkee kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti (Pohjanmaan rantatie). Hanhikiven niemen alueella ja lähiympäristössä on useita luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja osoittavia merkintöjä (luonnonsuojelualue, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue,
7 maisemakallioalue, valtakunnallisesti merkittävä muinaismuistokohde, perinnemaisemakohde, Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue). Parhalahden kylän alue on osoitettu kylän kohdemerkinnällä (at) (Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä). Pyhäjoen keskusta-alueen pohjoisosa pm on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A-1), jolla lisämerkintä -1 osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. Kaava-alueen eteläosa sisältyy maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-5, Pyhäjokilaakso. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle.) sekä luonnon monikäyttöalueeseen (Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia). Kuva 2. Yhdistelmä alueen hyväksytyistä maakuntakaavoista (Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaava) sekä tuulivoimahankealueiden likimääräiset sijainnit (sininen katkoviivarajaus)
8 Maakuntaliitto on aloittanut vuonna 2010 energia-asioihin painottuvan vaihemaakuntakaavan laadinnan. Vaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä vuonna 2013. Muut kaavat Yleiskaavan sisältövaatimukset ovat (MRL 39 ): Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon myös: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä olevat yleiskaavat on kuvattu seuraavalla sivulla olevassa kuvassa 3.
9 Kuva 3. Raahen kaupungin osayleiskaavatilanne (12/2010) Hanhikiven alueen ydinvoimakaavat Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki ovat valmistelleen yhteistyönä kuntien raja-alueelle mahdollisesti sijoittuvan ydinvoimalaitosalueen kaavoitusta. Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleis- ja asemakaavat ovat edenneet valtuustojen hyväksymiskäsittelyihin saakka. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hyväksyi Pyhäjoen puolta käsittelevät kaavat 15.10.2010 ja Raahen kaupunginvaltuusto hyväksyi Raahen puolta käsittelevät kaavat 15.11.2010.
10 Ydinvoimalaitosalueen Raahen puoleinen osayleiskaava on esitetty kuvassa 4. Pyhäjoen kunnan puoleinen osayleiskaava-alue näkyy kuvassa himmennettynä. Kuva 4. Hanhikiven ydinvoimalaitosalueen osayleiskaavat kuvassa esitetty Raahen kaupungin puoleinen kaava-alue ja vastaavasti Pyhäjoen kunnan puoleinen kaava-alue himmennettynä. Suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat alle 20 km etäisyydellä mahdollisesta Hanhikiven ydinvoimalasta eli ne kuuluvat ydinvoimalan varautumisalueeseen. Kopsan tuulivoimapuiston osayleiskaava ja Raahen kultakaivoksen osayleiskaava Kopsan tuulivoimala-alueet sijaitsevat Raahe Vihanti tien lounaispuolella Kopsan kylän eteläosassa ns. Kopsan Pirttiselässä ja Nahkakalliolla. Alueelta on noin 23 km Raahen keskustaan ja noin 13 km Vihannin keskustaan. Merelle alueelta on noin 17 km. Kaavahankkeesta on annettu vireilletuloilmoitus marraskuussa 2009. Tavoitteena on, että Raahen kaupunginhallitus hyväksyy osayleiskaavan vuoden 2011 aikana. (kuva 5). Ketunperän hankealue rajautuu eteläosastaan Raahen kultakaivoksen osayleiskaava- ja asemakaavaalueeseen (osayleiskaava hyväksytty KV 29.10.2008 ja asemakaava KV 25.5.2009). Oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa on esitetty kaivoksen toiminnan kannalta tärkeät alueet; kaivosalue, kaivoksen vaatimat kulkuyhteydet, energiansiirron ja vesihuollon linjat, rakentamisalueet ja niiden rakennusoikeus. Kultakaivoshankkeesta laadittu ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut huhtikuussa 2008.
11 Kuva 5. Kopsan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen (tummansininen rajaus) sijainti suhteessa kultakaivoksen osayleiskaava-alueeseen (ei mittakaavassa) Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan manneralueiden tuulivoimaselvitys on käynnistynyt ja Raahen kaupungin oma selvitys on tarkoitus huomioida selvityksessä sellaisenaan. Muut selvitykset ja suunnitelmat Raahen kaupunki - Kaavoja varten tehdyt selvitykset (mainittu ao. kaavaselostuksissa) - Laivakankaan kaivosalueen YVA Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaa alueiden ja yhteistyön maakunta - Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 - Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2007-2010 - Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 ympäristöselostus Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus - Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2006-2010 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Perämeri Life-projekti: Perämeren ympäristötietokanta - Pyhäjokivarren vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma - Perinnemaisemien inventointi Pohjois-Pohjanmaalla Liikenne- ja viestintäministeriö - Liikenneskenaariot 2025, 2000 - Suomen liikennejärjestelmä 2020, 1998
12 Metsähallitus Metsäkeskus Tapio Museovirasto/YM Ympäristöministeriö - Metsätalouden ympäristöopas, 2004 - Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat - METSO-ohjelma: Merestä metsäksi/pohjois-pohjanmaa - Metsätalous kaavoitusalueilla, 2005 - Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993 - Rakennettu kulttuuriympäristö, 2009 - Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, 1992 - Kansallismaisema, 1993 - Ohjeet suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 1998 - Natura 2000 -ohjelma (VNp 20.8.1998) - Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, 2000 sekä tarkistetut tavoitteet 2008. - Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista ohjaavat selvitykset ja oppaat, esim. Ympäristölainsäädännön soveltaminen tuulivoimarakentamisessa (Suomen ympäristö 584), 2002 Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä (Suomen ympäristö 666), 2004 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset (Suomen ympäristö 721), 2004 Tuulivoimalat ja maisema (Suomen ympäristö 5/2006) Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen (Suomen ympäristö 4/2007) Samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa laaditaan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Osayleiskaavassa hyödynnetään YVA:n selvityksiä. 4 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Tuulivoimapuistohankkeilla toteutetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, valtakunnallista ilmasto- ja energiastrategiaa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tavoitteita ja strategioita. Hankkeet toteuttavat myös paikallisia tavoitteita eli Raahen kaupungin tavoitteita edistää tuulivoiman ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen edistää valtakunnallisesti hyväksyttyjä energiapolitiikan tavoitteita ja sitä kautta antaa myös paikallisille energiayhtiöille mahdollisuuden edistää tuulivoiman hyväksikäyttöä. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa (VN 6.11.2008) tuulivoiman tuotantotavoitteeksi vuodelle 2020 on esitetty n. 6 TWh, mikä tarkoittaa vähintään 2000 MW:n tuotantotehon rakentamista. Samanaikaisesti meneillään olevassa YVA-menettelyssä käsitellään seuraavat toteuttamisvaihtoehdot tuulivoimaloiden lukumääriksi:
13 Teholtaan voimalat olisivat 2,3-5 MW:a, jolloin voimalayksiköiden yhteisteho tulee olemaan 184-505 MW:n välillä. Kukin tuulivoimalaitosyksikkö koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Torni on napakorkeudeltaan noin 100-145 metriä ja roottoreiden halkaisija on enimmillään 120 metriä. Tuulivoimalaitoksen lakikorkeus on tällöin enimmillään noin 200 metriä (kuvat 6 ja 7). Voimalayksiköt syöttävät tuottamansa sähkön valtakunnan verkkoon. Tuulivoimapuistoalueiden sisällä voimalat liitetään toisiinsa maakaapeleilla, joiden jännitetaso on 20 kv 36 kv. Tuulipuistojen välinen sähkönsiirto toteutetaan joko maakaapeleilla tai ilmajohdoilla ja kootaan tuulipuistoja varten keskeiselle paikalle rakennettavalle tuulipuistojen sähköasemalle. Sähköasemalla jännitetaso muunnetaan kantaverkon 110 kv jännitetasolle. Tuulivoimapuistojen sähköasemalta kantaverkkoon sähkö siirretään 110 kv jännitetasolla siirtoa varten rakennettavaa ilmajohtoa pitkin kantaverkon olemassa olevalle tai rakennettavalle sähköasemalle. Kuva 6. Periaatekuva betoni-/teräslieriötornin (ns. hybriditornin) rakentamisesta. Tämän tornin napakorkeus on 100 m ja siiven pituus 50 m.
14 Rakentamisen ja toiminnan aikaisten haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen ovat osa kaavasuunnitteluprosessia, sillä osayleiskaavahankkeen mahdollistamalla toiminnalla saattaa olla haitallisia vaikutuksia linnuston olosuhteisiin ja luontotyyppeihin. Kuva 7. Periaatekuva ja kuva teräsristikkorakenteisista torneista. Tornien napakorkeus on 140 m ja roottorin siipi 50 m. (Periaatekuvan lähde: Rautaruukki Oyj) 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavoituksen rinnalla on menossa YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jossa arvioidaan tuulivoimapuistojen eri vaihtoehtojen vaikutukset alla lueteltuihin tekijöihin: Kansalaisten ja osallisten näkemykset Asuminen ja virkistyskäyttö Rakennettu ympäristö Maankäyttö Yhdyskuntarakenne Maisema Kulttuuriperintö ja muinaismuistolain mukaiset suojelukohteet Melutilanne Viesti- ja ilmailuliikenne Turvallisuus Luonnonarvot Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat luontotyypit Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Yhteisvaikutukset muiden tiedossa olevien, vaikutusalueelle sijoittuvien hankkeiden kanssa
15 Kaavanlaadinnassa hyödynnetään YVA:n taustaselvityksiä sekä vaikutusten arvioinnin tuloksia. Vaikutusten arvioinnilla saadaan tietoa suunnittelun aikana eri suunnitteluvaihtoehtojen vaikutuksesta, jolloin lopullisen suunnitteluratkaisun valinta helpottuu ja suunnitelman laatu paranee. Vaikutusten arviointialue vaihtelee tarkasteltavan asian mukaan voimalayksikön välittömästä läheisyydestä noin 20 kilometriin. Aineisto vaikutusten arviointiin saadaan alueelta olevista perustiedoista, maastokäynneiltä, osallisilta saaduista lähtötiedoista, mielipiteistä ja lausunnoista sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysoinnista. 6 OSALLISTUMINEN, TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin nyt tehtävät kaavat saattavat huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osalliset Maanomistajat: maanomistajat, jakokunnat, muut kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä olon aikana sekä esittelytilaisuuksissa. Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Viranomaiset: Raahen kaupunki ja naapurikunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ilmailulaitos, Trafi, Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan museo, Oulun Maaseutukeskus, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, Puolustusvoimat, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, Jokilaaksojen pelastuslaitos Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmisteluja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Luonnonsuojeluyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, metsänhoitoyhdistykset, museo- ja kotiseutuyhdistykset, riistanhoitoyhdistykset, metsästysseurat ym. yhdistykset, energiayhtiöt, jätehuoltoyhtiöt, kylätoimikunnat, ym. paikalliset yhdistykset Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä olon aikana sekä esittelytilaisuuksissa.
16 Tiedottaminen Raahen eteläisten tuulivoimapuistojen osayleiskaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: ilmoituksina, kuulutuksina ja tiedotteina sanomalehdissä Raahen kaupungin Internet-sivuilla Raahen kaupungin kaavoituskatsauksen yhteydessä kaupungin ilmoitustauluilla Viralliset kuulutukset julkaistaan Raahen kaupungin Internet-sivuilla, teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla sekä seuraavissa lehdissä: Kaleva, Raahen Seutu ja Raahelainen. Osayleiskaavoituksen ja YVA-prosessin välinen vuorovaikutteisuus Osayleiskaavan alustava aikataulu suhteessa YVA-prosessiin on esitetty seuraavassa taulukossa. 7 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET SEKÄ OSALLISTUMISMENETTELYT Osayleiskaavan vireille tulosta ilmoitetaan sanomalehti Raahen seudussa, sanomalehti Kalevassa, Raahelaisessa sekä Raahen kaupungin Internet-sivuilla ja teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitetaan samoissa viestimissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään kaavoituksen edetessä. Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä myös Raahen kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.raahe.fi. Osayleiskaavasta laaditaan kaavaluonnos, joka tulee muun valmisteluaineiston kanssa nähtäville samanaikaisesti YVA-selostuksen kanssa syksyllä 2011 Raahen tekniseen palvelukeskukseen.
17 Osallinen voi lausua kirjallisesti mielipiteensä tästä materiaalista nähtävillä olon aikana Raahen kaupungin maankäytön suunnittelutoimikunnalle/kaupunginhallitukselle. Luonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneen tiedon perusteella laaditaan kaavaehdotus, josta osalliset voivat jättää kaupunginhallitukselle kirjallisen muistutuksen. Sekä luonnoksesta että ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja muilta edellä mainitussa luettelossa mainituilta lausunnonantajatahoilta. 8 YHTEYSTIEDOT JA LISÄTIETOJA Tuulivoimapuistojen suunnittelusta lisätietoja antavat: Puhuri Oy Pauli Maaninka, tekninen päällikkö PL 47, 86601 HAAPAVESI pauli.maaninka(at)puhuri.fi TuuliWatti Oy Hannu Kemiläinen, suunnittelupäällikkö PL 100, 00381 HELSINKI p. 050 454 9289 p. 010 557 4753 hannu.kemilainen(at)tuuliwatti.fi Osayleiskaavasta lisätietoja antavat: Raahen kaupunki Pöyry Finland Oy Kaija Seppänen, kaavoituspäällikkö Jarmo Lukka, osastopäällikkö Ruskatie 1, 92140 PATTIJOKI Hämeenkatu 23 A, 33200 TAMPERE kaija.seppanen(at)raahe.fi jarmo.lukka(at)poyry.com p. 044 439 3575 tai 08 439 3575 p. 010 33 25334 Mathias Holmén, kaavasuunnittelija Elina Saine, vanhempi suunnittelija Ruskatie 1, 92140 PATTIJOKI Tutkijantie 2 A, 90590 OULU mathias.holmen(at)raahe.fi elina.saine(at)poyry.com p. 040 830 3159 tai 08 439 3570 p. 010 33 28282