MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND, VUONOKSEN TEHTAAT HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN

Vastaanottaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Asiakirjatyyppi Lupamääräyksen tilapäinen muutos, hakemus Päivämäärä 31.8.2016 MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND, VUONOKSEN TEHTAAT HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN

MONDO MINERALS B.V. BRANCH FINLAND, VUONOKSEN TEHTAAT HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN Päivämäärä 31.8.2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Aku Tuppurainen, Heli Uimarihuhta Niko Karjalainen Mondo Minerals B.V. Branch Finland Viite 1510027379 Ramboll Kirjastokatu 4 70100 KUOPIO P +358 20 755 611 www.ramboll.fi

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. HAKIJAN JA LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT 1 2.1 Hakijan yhteystiedot 1 2.2 Laitoksen yhteystiedot 1 3. VOIMASSA OLEVAT LUVAT, VIRANOMAISPÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET 2 4. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA 2 4.1 Sijaintipaikka 2 4.2 Rajanaapurit ja muut asianosaiset 2 5. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖN LAATU 2 5.1 Maankäyttö ja kaavoitus 2 5.2 Maa- ja kallioperä 3 5.3 Pohjavedet 3 5.4 Pintavedet 4 5.5 Ilmanlaatu 8 5.6 Luonnonympäristö ja suojelukohteet 9 5.7 Melu ja tärinä 9 6. HAETTAVA MUUTOS 10 6.1 Vuonoksen tehtaan vesienhallinta 10 6.2 Sulfaatin pitoisuudet ja kuormitus 11 6.3 Lupamääräyksen tilapäinen muutos 12 7. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 13 7.1 Vesistö ja viemäri 13 7.2 Ilma 15 7.3 Maaperä ja pohjavesi 15 7.4 Melu ja tärinä 16 7.5 Luonto ja luonnonsuojeluarvot 16 7.6 Maisema ja kulttuuriympäristö 16 7.7 Yleinen viihtyisyys ja ihmisten terveys 16 7.8 Liikenne 16 7.9 Jätteet ja jätehuolto 16 8. TARKKAILU JA RAPORTOINTI 16 9. VAHINKOARVIO 16 LIITTEET 1. Itä-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös (Nro 15/2014/1, Dnro ISA- VI/43/04.08/2011) 2. Rajanaapurit ja muut asianosaiset (kartta ja luettelo) 3. Finnoflag Oy: Selvitys sulfaattikuormituksen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun, 1.3.2016 4. Finnoflag Oy: Arvio sulfaattikuormituksen mahdollisen kasvamisen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun, 29.8.2016

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 1 1. JOHDANTO Mondo Minerals B.V. Branch Finland hakee tällä ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisella hakemuksella tilapäistä muutosta voimassa olevaan Vuonoksen tehtaita koskevaan Itä-Suomen aluehallintoviraston 27.2.2014 myöntämään ympäristölupaan (Nro 15/2014/1, Dnro ISA- VI/43/04.08/2011) lupamääräyksen 1 osalta. Tilapäinen muutos koskee lupamääräyksen 1 mukaista sulfaatin vuosipäästörajan 1 150 t/a korottamista vuosille 2016 ja 2017 tasolle 1 600 t/a. Voimassa olevaan ympäristölupaan ei haeta muutosta muilta osin. 2. HAKIJAN JA LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT 2.1 Hakijan yhteystiedot Hakija Mondo Minerals B.V. Branch Finland PL 603 87101 KAJAANI Liike- ja yhteisötunnus: 2137749-9 Toimialatunnus: 08990 (muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta) Yhteyshenkilö Aki Mursula puh. 0105 621 279 aki.mursula@mondominerals.com Laskutusosoite Mondo Minerals Nickel Oy Sotkamon tehdas/ostolaskut PL 603 87101 KAJAANI y-tunnus: 2487505-5 Välittäjän tunnus: BAWCFI22 OVT: 003721377499 2.2 Laitoksen yhteystiedot Laitos Vuonoksen tehdas Talkkitie 7 83500 OUTOKUMPU Koordinaatit (ETRS-TM35FIN) pohjoinen 6960150 itä 606618

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 2 3. VOIMASSA OLEVAT LUVAT, VIRANOMAISPÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Vuonoksen tehtaan toimintaa koskevat seuraavat voimassa olevat luvat ja päätökset: Itä-Suomen aluehallintoviraston 27.2.2014 antama päätös (Nro 15/2014/1, Dnro ISA- VI/43/04.08/2011) koskien Vuonoksen rikastamon ja talkkitehtaan ympäristöluvan muuttamista. Päätös on esitetty hakemuksen liitteessä 1. Itä-Suomen vesioikeuden 2.5.1986 antama päätös (26/Va I/86) koskien veden ottamista Viinijärvestä tehtaan prosessivedeksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön 10.5.1988 antama kaivoskirja koskien toimintaa Vuonoksen kaivospiirissä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön 27.12.1999 antama kaivoskirja koskien Vuonoksen kaivospiirin laajennuksia. 4. TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA 4.1 Sijaintipaikka Mondo Mineralsin Vuonoksen tehdas sijaitsee Outokummun kaupungissa Sysmän ja Taipaleen kylissä Vuonoksen teollisuusalueella n. 6 km kaupungin keskustasta koilliseen. Tehdasrakennukset sijaitsevat kahdella erillisellä alueella. Toiminta Vuonoksen kaivospiirissä perustuu kauppa- ja teollisuusministeriön 10.5.1988 antamaan kaivoskirjaan sekä kauppa- ja teollisuusministeriön 27.12.1999 antamalla kaivoskirjalla Vuonoksen kaivospiiriin tehtyihin laajennuksiin. 4.2 Rajanaapurit ja muut asianosaiset Vuonoksen tehtaalta purkuvedet johdetaan paineviemäriä pitkin Lahdenjoen alajuoksulle ja edelleen Sysmäjärveen. Niiden kiinteistöjen tiedot, jotka rajoittuvat purkuputken pään alapuolelle Lahdenjokeen sekä Sysmäjärveen, on esitetty hakemuksen liitteessä 2. 5. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖN LAATU Vuonoksen tehtaan ympäristön ympäristöolosuhteissa ja ympäristön laadussa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia voimassa olevassa ympäristöluvassa esitettyyn verrattuna. Ympäristöolosuhteiden osalta seuraavassa on keskitytty erityisesti Sysmäjärveen, sillä hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutukset kohdistuvat Vuonoksen tehtaalta johdettavien vesien purkureitille ja erityisesti Sysmäjärveen. Seuraavassa esitettävät tiedot perustuvat voimassa olevaan lupapäätökseen, lupahakemuksiin (Pöyry Finland Oy: Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Vuonoksen rikastamo ja talkkitehdas, ympäristö- ja vesitalouslupahakemus, 26.4.2011), ympäristön tarkkailutuloksiin sekä muihin selvityksiin. 5.1 Maankäyttö ja kaavoitus Vuonoksen alueen ympäristö on pääosin maa- ja metsätalousalueita. Lähin teollinen toimija on Pielisen Betoni Oy:n tehdas välittömästi rikastamon luoteispuolella. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 0,4 0,5 km:n etäisyydellä rikastamosta kaakkoon sekä noin 0,6 1 km etäisyydellä tehtaalta koilliseen, kaakkoon, etelään ja luoteeseen. Vuonoksen tehdasalueella ovat voimassa valtioneuvoston ja ympäristöministeriön vahvistamat Pohjois-Karjalan 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat. 1. ja 2. vaihemaakuntakaavoissa Vuo-

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 3 noksen teollisuusalueella ei ole merkintöjä. 3. vaihemaakuntakaavassa Vuonoksen teollisuusalue on merkitty kaivosalueeksi (EK). Vuonoksen tehdasalueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 29.12.2009. Yleiskaavassa Vuonoksen teollisuusalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Outokummun kaupunki on laatinut alueelle haja-asutusalueiden maankäyttösuunnitelman, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ohjeellisena 19.12.1988. Suunnitelmassa Vuonoksen tehdasalue ja rikastushiekka-alue ympäristöineen on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi. 5.2 Maa- ja kallioperä Rikastushiekan läjitysalue sijaitsee Hyttisuolla. Rikastushiekka-alue on tiiviiden turve- ja hietatai hiesukerrosten päällä, joiden alla on kantava moreeni. Läjitysalue sijoittuu kaakkoluode - suuntaisen harjujakson itäreunalle. Harjun karkearakeisen ydinosan lievealueen hienohiekka-, hieta- ja hiesumuodostumia esiintyy läjitysalueen pohjoispuolella. Läjitysalueen länsireunamalla harjun lievealueella maa-aines vaihtelee hienosta hiekasta hiesuun ja maakerrosten peitteenä on turvetta yli metrin paksuudelta. Harjun ulkonema työntyy kahdesta kohtaa läjitysalueen länsireunalla reunapadon tuntumaan. Pohjoisemmassa ulkonemassa harjun karkean aineksen epäillään työntyvän hiesukerrostuman alla padon tuntumaan. Padon kohdalla kumpare on moreenia, jossa voi esiintyä karkearakeisia kerroksia. Eteläisemmän ulokkeen maalaji on hiekkaa ja aivan ulokkeen kärjessä hienoa hiekkaa tai hiesua. Muualla rikastushiekan läjitysalueen ympäristössä maaperä muodostuu moreenikumpareista ja niiden välisiin painanteisiin sedimentoituneista ja huuhtoutuneista savi-, hienohiekka- ja hiesukerroksista. Teyrisuon alueella maakerrosten peitteenä on paksu turvekerros. Moreenikumpareiden maalajit vaihtelevat hiekkamoreenista silttiseen moreeniin. Karkearakeisia moreenimuodostumia esiintyy Teyrisuon kohdalla turpeen alla läjitysalueen välipadon kohdalla ja tehdasalueen luoteispuolella. Muuallakin alueella ainakin moreenin pintaosat voivat olla karkearakeisia. 5.3 Pohjavedet Rikastushiekka-alueen länsipuolella, noin 100 300 m päässä patopenkereestä, sijaitsee Onkinlamminsärkkien vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alue jatkuu pohjoiseen ja rikastushiekka-alueen pohjoispuolella itään edelleen Kärrinheiton vedenhankintaan soveltuvana pohjavesialueena. Länsipuolisessa harjussa pohjaveden päävirtaussuunta on pitkin harjua kaakkoon. Toinen harjujakso kulkee rikastushiekka-alueesta hieman kauempaa 2,5 3,5 km sen itäpuolelta Vuonosjoen takana. Tämä Makumäen harjujakso on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Alueen pohjavesien laatuun vaikuttavat maa- ja kallioperän luontaisesti korkeat metallien pitoisuudet, Vuonoksen tehtaan rikastushiekka-alue sekä Outokumpu Oy:n vanhalta kaivosalueelta aiheutuva kuormitus. 5.3.1 Tarkkailutuloksia vuodelta 2015 Vuonoksen alueen pohjavesien tarkkailussa on mukana yhteensä 20 havaintoputkea. Laajan tarkkailun yhteydessä näytteitä otetaan kahdesti vuodessa ja lisäksi kahdeksan havaintoputkea on mukana suppeassa tarkkailussa, jonka yhteydessä näytteet otetaan kuusi kertaa vuodessa. Kaivotarkkailuun kuului vuonna 2015 viisi kaivoa. Seuraavassa on kuvattu vuoden 2015 tarkkailutuloksia (Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Mondo Minerals B.V. Branch Finland, Vuonoksen rikastamon ja talkkitehtaan kuormitustarkkailun ja ympäristön pinta- ja pohjavesitarkkailun vuosiyhteenveto 2015, 5.4.2016). Veden ph-arvojen todettiin olevan suositustasoa (STM:n asetus 401/2001) alhaisempia kaikissa havaintoputkissa vähintään yhdellä havaintokerralla putkia 8210, PP4 ja 9009 lukuun ottamatta. Alentuneet ph-arvot lisäävät osaltaan metallien liukoisuutta. Nikkelin pitoisuudet ylittivät juoma-

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 4 vedelle asetetun enimmäispitoisuuden sekä pohjaveden ympäristölaatunormin (VNA 341/2009) kymmenessä havaintoputkessa. Alumiinia, sinkkiä sekä koboltti esiintyi putkissa satunnaisesti kohonneina pitoisuuksina. Kuparipitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä, ympäristölaatunormi ylittyi kahdessa putkessa. Veden laatua heikentää useissa putkissa myös hapettomuus tai heikkohappisuus, joka näkyy todennäköisesti osaltaan liukoisen raudan ja mangaanin pitoisuuksien kohoamisena. Liukoisen arseenin pitoisuudet olivat kaikissa putkissa alle määritysrajan tai pieniä. Kokonaisuudessaan pohjaveden laadussa ei ollut havaittavissa oleellisia muutoksia edellisvuosiin nähden. Pohjavesiputkista selvimmät jätevesien vaikutukset ilmenivät vuonna 2015 edellisvuosien tapaan Loukonpuron alajuoksun havaintoputkessa 8227, rikastushiekka-alueen itäsivun putkissa 9011, 9002 ja 9003 sekä rikastushiekka-alueen länsireunan putkissa 0302 ja 0304. Vuonna 2015 kaivotarkkailussa olleiden kaivojen veden ph-arvot alittivat talousveden laatusuosituksen (STM:n asetus 401/2001) mukaisen arvon useimmissa kaivoissa. Nikkelin juomaveden laatuvaatimustaso (20 µg/l) ylittyi molemmilla havaintokerroilla kaivossa K3. Muilta osin kaivojen veden laatu täytti tutkittujen suureiden osalta juomaveden laatuvaatimukset ja suositukset sekä ympäristölaatunormitason. 5.4 Pintavedet Vuonoksen teollisuusalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Oriveden-Pyhäselän alueen Sätösjoen valuma-alueella. Vuonoksen tehtaan käsitellyt jätevedet johdetaan paineviemäriä pitkin Lahdenjokeen, joka alkaa Kalaton -lammesta ja laskee noin 3 km päässä Sysmäjärven pohjoisosaan. Sysmäjärvestä vedet virtaavat Sysmänjoen ja Taipaleenjoen (Viinijärven laskujoki) kautta Heposelän pohjoispäähän. Heposelkä on Oriveden osa-allas ja yhteydessä järven pääosaan Onkisalmen kautta. Sysmäjärvi sijaitsee Sysmänjoen valuma-alueella, Taipaleenjoki Taipaleenjoen alueella ja Heposelän pohjoisosa Oriveden lähialueella. 5.4.1 Sysmäjärvi Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 5 mukaisesti Vuonoksen tehtaiden sulfaattikuormituksen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun on laadittu selvitys Finnoflag Oy:n toimesta (Anneli Heitto: Selvitys sulfaattikuormituksen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun, 1.3.2016). Selvitys on kokonaisuudessaan esitetty hakemuksen liitteessä 3. Lisäksi liitteessä 4 on esitetty Finnoflag Oy:n laatima arvio sulfaattikuormituksen mahdollisen kasvamisen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun tämän hakemuksen mukaisessa tilanteessa (Anneli Heitto: Arvio sulfaattikuormituksen mahdollisen kasvamisen viakutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun, 29.8.2016). Seuraavassa esitetyt tiedot perustuvat em. selvityksiin. Sysmäjärven pinta-ala on 6,9 km 2. Sysmäjärvi on matala keskisyvyyden ollessa noin 1,6 m ja suurimman syvyyden noin 6 m. Erityisesti järven kaakkoisosa, joka käsittää noin kolmanneksen järven pinta-alasta, on matalaa ja alueella esiintyy runsaasti vesikasvillisuutta, joka vaikeuttaa ajoittain mm. veneellä liikkumista. Järven pohja on kauttaaltaan runsaasti kariketta sisältävää tummanharmaata liejua. Sysmäjärven valuma-alueen pinta-ala sen luusuassa on 110 km 2 ja järvisyys 9 %. Lisävettä järveen tulee Lahdenjoesta, Ruutunjoesta, Kuusjoesta ja Kesselinpurosta. Sysmäjärvestä vedet purkautuvat Sysmänjokea pitkin Taipaleenjokeen ja edelleen Heposelkään. Järven keskimääräinen menovirtaama on arviolta 1 m 3 /s. Sysmäjärveen on kohdistunut kaivostoiminnan sekä asutuksen kuormitusta jo pitkään. Vuosina 1968 1989 sulfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä 600 1 000 mg/l. Vuosina 1938 1964 kaivosvedet olivat happamia, mikä happamoitti myös Sysmäjärveä, jolloin vesi kirkastui ja kalakanta lähes katosi. Vuonna 1951 järven ph-arvo oli alle 4 ja rautapitoisuus vaihteli välillä 6 24 mg/l. Järven ph palautui normaalille tasolle, kun kaivosvesien happamuutta vähennettiin. Kasviplanktonmääritykset 1970- ja 1980-luvuilla osoittivat alhaista biomassaa, mutta 1980-luvun lopulta lähtien järven rehevyys alkoi lisääntyä.

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 5 Nykyisin Sysmäjärvi on rehevä humusvesi, jossa esiintyy ajoittain happiongelmia. Lahdenjokea pitkin Sysmäjärveen tulevat Outokummun kaupungin sekä Mondo Mineralsin Vuonoksen jätevedet. Ruutunjokea pitkin kuormitusta aiheutuu Keretin vanhalta kaivosalueelta sekä GTK:n mineraalitehtaalta. Lisäksi järveä kuormittavat ympäröivien alueiden haja-asutus ja maatalous. Sysmäjärven kuormitus näkyy kohonneita ravinnepitoisuuksina, kohonneena sähkönjohtavuutena sekä kohonneina sulfaatti- ja metallipitoisuuksina. Sysmäjärven vedenlaatua on seurattu kolmella havaintopaikalla (asema 234: Lahdenjoen edusta, asema 30: Ruutunjoen edusta, asema 28: syvännealue) sekä Sysmäjoesta (asema 50) jo pitkään. Lisäksi vuonna 2015 on otettu velvoitetarkkailunäytteiden lisäksi ylimääräisiä näytteitä Sysmäjärven (asemat 234, 28) ja Sysmäjoen (asema 50) asemilta. Aseman 28 läheisyydessä Sysmäjärvessä on hapetin. Tarkkailuasemien 234, 28 ja 30 sijainnit on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 5-1. Sysmäjärven havaintoasemat. (Lähde: Heitto, 1.3.2016) Sulfaatti Sysmäjärven sulfaattipitoisuuksia on mitattu säännöllisesti talvesta 1969 lähtien. Syvänneasemalla 28 pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan aina talviaikaan. Vuosina 1969 2016 korkein sulfaattipitoisuus (6 m syvyydellä 980 mg/l, päällysvedessä 820 mg/l) on mitattu 24.3.1976. Tämän jälkeen pitoisuudet ovat vähitellen laskeneet. Outokummun kaivostoiminnan päätyttyä vuonna 1989 syvänneaseman sulfaattipitoisuudet ovat vaihdelleet vuosina 1990 2016 välillä 43 270 mg/l. Lahdenjoen suualueella (asema 234) sulfaattipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 16 670 mg/l. Myös vuosien 2010 2015 tarkkailuaineiston perusteella suurimmat sulfaattipitoisuudet ovat lopputalvella syvänneaseman 28 alusvedessä. Sysmäjoen veden sulfaattipitoisuus on lopputalvella ja keväällä hyvin lähellä järvipitoisuuksia, jotka kevätkierron aikaan ovat lähes samoja kaikilla asemilla. Kesäaikaan suurimmat pitoisuudet mitataan jokisuilla. Syvänneasemalla 28 päällys- ja

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 6 alusveden pitoisuusero on vähäinen ja Sysmäjärvestä lähtevässä vedessä sulfaattipitoisuus on jonkin verran järviveden pitoisuutta pienempi kesäaikaan. Loppusyksyllä järviasemien veden sulfaattipitoisuuksissa erot ovat vähäisiä ja järvestä lähtevässä vedessä sulfaattipitoisuus on järviasemien pitoisuuksia pienempi. Sysmäjärvestä mitattuihin sulfaattipitoisuuksiin vaikuttavat kuormituksen lisäksi voimakkaasti hydrologiset olot. Ylivirtaamien aikaan suurikaan kuormitus ei nosta sulfaattipitoisuuksia Sysmäjärvessä kovin korkeiksi, mutta alivirtaamatilanteessa selvästi pienempi kuormitus voi nostaa järvipitoisuutta merkittävästi. Kokonaisfosfori Happitilanne heikkenee Sysmäjärven syvännealueella säännöllisesti erityisesti kevättalvella. Sedimentistä ei heikosta happitilanteesta huolimatta ole kuitenkaan useinkaan purkautunut fosforia. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet viimeisen 45 vuoden aikana aseman 28 päällysvedessä välillä 7 170 µg/l ja alusvedessä väillä 6 100 µg/l. Ajoittain alusveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet koholla tilanteessa, jolloin happipitoisuus on ollut lähellä nollaa ilmentäen sisäistä kuormitusta. Toisaalta alusvedestä on usein talvella mitattu alle 15 µg/l fosforipitoisuuksia tilanteessa, joissa happipitoisuus on ollut alle 1 mg/l. Veden korkea rautapitoisuus ja humusaineet ilmeisesti vaikuttavat fosforin pysymiseen sedimentissä. Lisäksi happamuuspiikkien aikana lopputalvina 2015 ja 2016 alusveden fosforipitoisuus on laskenut pitoisuuteen <10 µg/l. Talvikauden alusveden happipitoisuuksien ja kokonaisfosforipitoisuuksien välillä ei näin ollen ole suoraa riippuvuutta. Kesällä happitilanne on yleensä ollut hyvä eivätkä kohonneet fosforipitoisuudet ole liittyneet heikentyneeseen happitilanteeseen. 1970- ja 1980-luvuilla sulfaattipitoisuuksien ollessa korkeita kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat paljon ja olivat päällysvedessä nykyistä korkeampia. 1990-luvulta lähtien sekä sulfaatin että kokonaisfosforin pitoisuudet ovat olleet matalampia ja asemalla 28 fosforipitoisuuksien vaihteluväli on pienentynyt noin välille 20 40 µg/l. Sulfaattipitoisuuksien pienenemiseen on vaikuttanut Keretin kaivostoiminnan päättyminen ja fosforipitoisuuksiin Outokummun kaupungin uuden jätevedenpuhdistamon valmistuminen vuonna 1991. Sysmäjärven fosforipitoisuuksiin näyttää suurelta osin vaikuttavan ulkoinen fosforikuormitus. ph-taso Kaivostoiminnan kuormittamissa vesistöissä, joissa raudan ja sulfaatin pitoisuudet ovat korkeita, rikkiä sitoutuu hapettomissa oloissa sedimenttiin sulfideina. Happitilanteen parantuessa sulfidit alkavat hapettua, jolloin muodostuu rikkihappoa, mikä laskee ph-arvoa. Sysmäjärven asemalla 28 ph-arvot olivat 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa matalia, minkä jälkeen ph on näytekerroilla ollut yleensä arvon 6 yläpuolella. Sysmäjärven syvännealueella asemalla 28 todettiin kevättalvella 2015 happamoitumispiikki, jolloin alusveden ph laski arvoon 3,9, tilanne poikkesi muista tarkastelujakson 1995 2015 talvista. Myös kevättalvella 2016 ph oli maaliskuun loppupuolella alusvedessä 3,8. Vaikka talvien 2015 ja 2016 näytekerroilla happitilanne oli näytesyvyydessä kohtalainen, ilmeisesti sedimentin ja veden rajapinnalla happi on kuitenkin ollut lopussa. Aikaisten sulamisvesien tai hapetuksen seurauksena syvänteeseen on valunut hapekkaampaa vettä, jolloin hapettomat ja hapellisemman veden rajapinnassa on tapahtunut rikkihapon muodostusta ja ph:n lasku. Talvina 2015 ja 2016 kokonaisfosforin ja veden väriarvo putosivat jyrkästi sulfaattipitoisuuksien ollessa kuitenkin aiempien vuosien tasolla. Maaliskuussa 1976 sulfaattipitoisuuden ollessa korkeimmillaan tilanne oli ilmeisesti samankaltainen kuin talvina 2015 ja 2016. 1980-luvulla sulfaattipitoisuuksien ollessa tasolla 450 500 mg/l happamuuspiikkejä ei havaittu asemalla 28. Talvet 2015 ja 2016, jolloin happamuuspiikit on havaittu, olivat sikäli poikkeuksellisia, että jo keskitalvella oli hyvin leutoja jaksoja, jolloin virtaamat kasvoivat ja hapellisia sulamisvesiä valui jääkannen alle. Hapetus on todennäköisesti tehostanut sulamisvesien

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 7 joutumista syvänteen alusveteen. Aseman 28 kesäiset ph-arvot ovat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna vähän laskeneet, matalin kesäaikainen ph-arvo 6,2 on mitattu heinäkuussa 2015. Lahdenjoen suualueella (asema 234) ph-arvot ovat vuosien 2014 ja 2015 talvina olleet keskimääräistä matalampia, minkä on arvioitu liittyvän pääasiassa sulamisvesien vaikutukseen. Täyskierron aikaiset ph-arvot ovat vuosina 1995 2014 vaihdelleet välillä 6,5 7, vuosien 1995 2015 matalin ph-arvo 6,5 on mitattu toukokuussa 2015. Kesäaikainen ph-arvo on jonkin verran laskenut jakson 1995 2015 alkuvuosiin verrattuna. Matalin ph-arvo 6,7 on mitattu kesällä 2014. Ruutunjoen laskukohdan edustalta (asema 30) mitattiin tarkastelujakson 1995 2015 alkuvuosina talvisin matalampia ph-arvoja kuin 2000-luvulla, mutta maaliskuussa 2015 ph-arvo 5,9 oli uudelleen keskimääräistä matalampi. Toukokuussa 2015 mitattiin kevättilanteen matalin ph-arvo 5,6. Kesäiset ph-arvot ovat viimeaikoina olleet aiempaa matalampia ja kesällä 2015 mitattiin tarkastelujakson 1995 2015 matalin ph-arvo 5,5. Syksyn matalimmat ph-arvot on mitattu vuosina 2004 ja 2011 (n. 5,9). 5.4.2 Tarkkailutuloksia vuodelta 2015 Sysmäjärvi-Heposelän alueen yhteistarkkailussa on mukana Sysmäjärven lisäksi muita lähialueen vesistöjä. Seuraavassa on kuvattu vuoden 2015 touko-elokuun yhteistarkkailun tuloksia (Savo- Karjalan Ympäristötutkimus Oy, Sysmäjärvi Heposelän alueen yhteistarkkailutuloksia toukoelokuu 2015, lausunto 3156, 19.9.2015). Iso-Loukonojan vesi oli toukokuussa yläjuoksulla hapanta, voimakkaan humusleimaista ja niukkaelektrolyyttistä. Raskasmetallien ja sulfaatin pitoisuudet olivat yleisesti alhaisia, alumiinia todettiin asemalle tyypillisesti kohonnut pitoisuus. Vuonoksen rikastushiekka-alueelta suotautuva vesi nosti Loukonpuron aseman suola- ja metallipitoisuuksia selvästi. Nikkelin pitoisuus oli myös pintaveden ympäristölaatunormia suurempi. Nikkelin pitoisuus oli pintaveden ympäristölaatunormitasoa suurempi ja arseenin pitoisuus oli pieni. Veden ph oli hapan. Vuonosjoen vesi oli touko- ja elokuussa Loukonpuron yläpuolella (asema 61) voimakkaan humusleimaista, hapanta ja fosforipitoisuuden perusteella luokiteltuna rehevää. Happitilanne oli hyvä, rautaa oli vedessä runsaasti. Raskasmetallien pitoisuudet olivat yleisesti pieniä, alumiinia todettiin asemalle tyypillisesti runsaasti. Vuonosjoen asemalla 59 sekä Sätöskoskessa (asema 82) suotovedet nostivat mm. sähkönjohtavuutta sekä metalli- ja sulfaattipitoisuuksia. Alumiinin pitoisuudet olivat koholla vastaavasti kuin asemalla 61. Myös nikkelin pitoisuudet olivat ympäristölaatunormitasoa suurempia. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat asemilla 59 ja 82 rehevän veden tasoa, happitilanne oli hyvä. Arseenin pitoisuudet olivat Vuonosjoen ja Sätösjoen asemilla pieniä. Viinijärvessä (asema 214) elokuussa lämpötilakerrostuneisuus oli lievää ja happitilanne alusvedessä tyydyttävä. Vesi oli lievästi humuspitoista ja päällysveden kokonaisfosforin perusteella luokiteltuna karua. Veden ph-arvo osoitti lievää emäksisyyttä. Klorofylli-a:npitoisuus oli kesä- ja heinäkuuhun verrattuna pienempi ollen lievästi rehevän veden tasoa. Nikkeli- ja arseenipitoisuudet olivat pieniä. Teyrinpurossa veden laatu oli toukokuussa kokonaisuudessaan hyvä. Raskasmetallien pitoisuudet olivat pieniä. Vesi oli humus- ja rautapitoista sekä lievästi hapanta. Sähkönjohtavuus osoitti lievää suolojen vaikutusta. Ruutunjoessa (asema 33) nikkelin pitoisuus oli toukokuussa hieman koholla ja ylitti ympäristölaatunormitason, mutta alitti ympäristölaatunormitason elokuussa. Muiden raskasmetallien pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä sekä touko- että elokuussa. Sulfaatin pitoisuus sekä sähkönjohtavuus olivat hieman koholla toukokuussa. Elokuussa sähkönjohtavuus osoitti vain lievää suolojen vaikutusta. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella asema luokittui lievästi eheväksi touko-

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 8 kuussa ja karuksi elokuussa. Vesi oli humusleimaista ja veden ph-arvo osoitti lievää happamuutta. Sysmäjoen veden laadussa oli touko- ja elokuussa havaittavissa Sysmäjärven kuormitusvaikutus mm. kohonneina metallien ja sulfaatin pitoisuuksina sekä sähkönjohtavuutena. Kokonaisfosforipitoisuus oli rehevän veden tasoa. Nikkelipitoisuus oli touko-, kesä- ja elokuussa koholla vastaavasti kuin Sysmäjärvessä ja oli ympäristölaatunormin tasolla tai sen yli. Vesi oli humuspitoista ja ph-arvoltaan lievästi hapanta. Happitilanne oli hyvä ja hygieeninen laatu hieman heikentynyt. Taipaleenjoen veden laatuun Sysmäjoen vaikutus näkyi toukokuussa ainepitoisuuksien nousuna asemalla 51 vertailuasemaan nähden. Taipaleenjoen happitilanne oli hyvä sekä touko- että elokuussa. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat lievästi rehevän veden tasoa. Kuparin, sinkin ja nikkelin pitoisuudet olivat kokonaisuudessaan pieniä, mm. nikkelin pitoisuudet alittivat ympäristölaatunormin. 5.5 Ilmanlaatu Alueen ilmanlaatuun vaikuttavat nykytilanteessa lähinnä Vuonoksen tehtaiden päästöt. Tehdasalueen ympäristössä ei ole nykytilassa merkittäviä ilmapäästöjen aiheuttajia. Tehdasalueen ympäristö on pääosin maa- ja metsätalousaluetta sekä haja-asutusaluetta. Alueen liikenteen vaikutukset ilmanlaatuun ovat suhteellisen vähäisiä. 5.5.1 Ilmanlaatumittaukset 2015 Vuonoksen tehtaan ympäristössä tehtiin vuonna 2015 ilmanlaatumittauksia (Ramboll Finland Oy, Mondo Minerals, Vuonoksen rikastamo ja talkkitehdas, ilmanlaatumittaukset 2015, 28.9.2015). Mittauksilla määritettiin ulkoilmassa leijuvan pölyn määrää ja vaihtelua toiminta-alueella sekä kolmessa läheisessä asuinkohteessa. Ulkoilmasta mitattiin toiminta-alueella eri hiukkaskokofraktioiden pitoisuutta (kokonaispöly TSP, hengitettävät hiukkaset PM 10, pienhiukkaset PM 2,5 ) ja kolmessa lähimmässä asuinkohteessa hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM 10 ). Tehdasalueella kokonaispölypitoisuudet ja niiden vaihtelut olivat selvästi altistuvia kohteita suurempia. Tehdasalueella kokonaispölypitoisuus ylitti vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteelle annetun 120 µg/m 3 raja-arvon (VNp 480/1996) ja vuosikeskiarvolle annetun pitoisuuden 50 µg/m 3 (VNp 480/1996). Lisäksi tehdasalueen PM 10 -pitoisuus ylitti vuorokausikeskiarvolle (VNA 38/2011) annetun raja-arvon 50 µg/m 3. Kaikista altistuvista pisteistä mitatut PM 10 -pitoisuudet alittivat vuorokausipitoisuudelle määritetyn raja-arvon 50 µg/m 3. Korkein mitattu pitoisuus oli 20,6 µg/m 3. Altistuvissa kohteissa mitatut arseenin ja nikkelin pitoisuudet alittivat vuosikeskiarvoille annetut tavoitearvot (VNA 164/2007). Lyijypitoisuudet alittivat vuosikeskiarvolle annetun raja-arvon (VNA 38/2011). Magnesiumia esiintyi mittauspisteen #1 alkuaineanalysoiduissa näytteissä, todennäköisesti magnesium on peräisin talkkipölystä. Ulkoilman PM 10 - ja alkuaineiden pitoisuuksien raja- ja ohjearvoihin verrattuna Vuonoksen rikastamon ja tehtaan normaalitoiminnan pölypäästöjen vaikutukset eivät aiheuta mittausten perusteella merkittäviä vaikutuksia ympäristön ilmanlaatuun. 5.5.2 Pölypäästöjen leviämislaskelma Vuonoksen tehtaiden pölypäästöjä ja niiden ilmanlaatuvaikutuksia lähialueelle on mallinnettu pölymallinnuksella (Ramboll Finland Oy, Mondo Minerals, Vuonoksen rikastamo ja talkkitehdas, pölypäästöjen leviämislaskelma, 5.10.2015). Selvityksessä kartoitettiin toimintojen merkittävimmät piste- ja hajapölypäästölähteet ja leviämismallilaskennoilla tarkasteltiin hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) päästöjen aiheuttamia vuorokausi- ja vuosipitoisuuksia maanpinnan tasolla. Päästöjen määrityksessä hyödynnettiin toiminta-alueella ja lähimmillä asuinalueilla tehtyjä ilmanlaa-

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 9 tumittauksia. Vuonoksen tehtaiden merkittävimpien hajapölypäästölähteiden, rikastushiekkaaltaiden, piha- ja tiealueiden, päästökorkeudet ovat suhteellisen matalia, jolloin normaalitoiminnan vaikutusalue on suhteellisen pieni. Suurimman liikennetiheyden aikana lyhytaikaiset pölypitoisuudet voivat olla kuljetusreitin lähimmissä pölylle alttiissa kohteissa suhteellisen korkeita, mihin voidaan vaikuttaa kuljetusväylien pölynhallinnalla. Raja-arvoihin verrattavat vuorokauden keskimääräiset PM 10 -pitoisuudet (raja-arvo 50 µg/m 3, VNA 38/2011) rajoittuvat pölyn leviämislaskelmien perusteella toiminta-alueen läheisyyteen. Laskennalliset PM 10 -vuorokausipitoisuudet ovat suurimmillaan lähimmissä kohteissa ollen 10 15 % raja-arvosta. Poikkeustilanteissa, kuten puuskittaisen ja kovan tuulen sekä pidemmän poutajakson aikana, voivat toiminnan aikaiset pölypäästöt ja pitoisuudet olla lyhytaikaisesti suurempia, jopa raja-arvojen tasalla ja aiheuttaa näin ollen viihtyvyyshaittaa esim. pinnoilla tai lumessa näkyvänä pölynä. Toimintojen vaikutukset lähimpien asutusalueiden vuosipitoisuuksiin ovat suhteellisen vähäisiä päästöjen jaksottaisuuden ja pitkien välimatkojen vuoksi. 5.6 Luonnonympäristö ja suojelukohteet Vuonoksen teollisuusalueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelukohteita tai Natura-alueita. Outokummun kaupungin alueella on kaksi Natura-aluetta, Sysmäjärven Natura-alue ja Iso- Juurikan-Leveävaaran Natura-alue. Alueet sijaitsevat osittain Liperin kunnassa. Natura-alueet sijaitsevat noin 6 km päässä Vuonoksen tehtaalta etelään. Sysmäjärvi on yksi valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohteista ja kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi Sysmäjärvi on kansainvälisen kosteikkosopimuksen mukainen kosteikko eli Ramsar -alue ja kansainvälisesti tärkeä lintualue eli IBA -alue. Sysmäjärvi on rauhoitettu yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi vuonna 2004. Sysmäjärvi on valtakunnallisesti merkittävä muuttolintujen levähdysalue. Sysmäjärvellä tavataan lähes 80 pesivää lintulajia. Järven rehevöitymisen ja vesikasvillisuuden lisääntymisen sekä rantojen pensoittumisen vuoksi järven arvokas linnusto on taantunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Järven linnuston ja muun vesiluonnon monimuotoisuutta on pyritty parantamaan mm. vesikasvillisuuden niitolla, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006. Iso-Juurikan-Leveävaaran alue sijaitsee Vuonoksen tehtaalta noin viisi kilometriä kaakkoon. Alue on maisemallisesti merkittävä ja geologisesti erittäin merkittävä Jaamankankaan saumamuodostuman länsipäätä edustava alue, joka käsittää suuria selänteitä, rinnakkaisia selänteitä, harjukuoppia, harjuhautoja sekä edustavia muinais-rantoja. Alueella on myös edustavia harjulehtoja. Alue on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokas harjualue sekä tärkeä pohjavesialue. Alueella esiintyvät seuraavat luontodirektiivin luontotyypit: harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, puustoiset suot, humuspitoiset lammet ja järvet sekä boreaaliset lehdot. 5.7 Melu ja tärinä Vuonoksen rikastamolla ja sen ympäristössä on tehty ympäristömeluselvitys vuonna 2015 (Ramboll Finland Oy, Vuonoksen rikastamo ja talkkitehdas, Outokumpu, melumittaukset marraskuu 2015, 17.12.2015). Suoritettujen melumittausten ja mittausten aikaisten havaintojen perusteella Vuonoksen rikastamon ja tehtaan toiminnasta ei aiheudu ympäristöluvan mukaisten raja-arvojen ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Alueella ei ole merkittävää tärinää aiheuttavia toimintoja.

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 10 6. HAETTAVA MUUTOS Vuonoksen tehtaalta juoksutettavan veden sulfaatin pitoisuus sekä kuormitus ovat kasvaneet vuodesta 2012 lähtien. Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 1 mukainen sulfaatin päästöraja on 1 150 t/a. Tällä hakemuksella haetaan tilapäistä muutosta sulfaatin päästörajaan vuosille 2016 ja 2017. Sulfaatin kuormitusrajaa haetaan nostettavaksi määrään 1 600 t/a. Voimassa olevaan ympäristölupaan ei haeta muutosta muilta osin. 6.1 Vuonoksen tehtaan vesienhallinta Vuonoksen tehtaalla muodostuvat prosessivedet, magnesiittihiekka, nikkelirikasteen jatkokäsittelyssä muodostuvat jätevedet sekä neutraloitua ferriarsenaattisakkaa pumpataan rikastushiekkaalueelle. Pumpattavaan veteen lisätään rikastamolla tarpeen mukaan kalkkimaitoa, lipeää ja rautasuolaa arseeni- ja nikkelipitoisuuksien alentamiseksi. Vedet selkeytyvät rikastushiekan varastoaltaalla sekä välialtaassa ja pumppausaltaassa. Osa selkeytyneestä vedestä palautetaan rikastushiekka-alueelta rikastamolle ja talkkitehtaalle prosessivedeksi. Lisäksi talkkitehtaalta allasalueelle palautettavalle vedelle on uusi kalkkimaitokäsittely nikkelipitoisuuksien hallitsemiseksi. Juoksutettavat vedet pumpataan paineviemäriä pitkin Lahdenjokeen ja edelleen Sysmäjärveen. Lahdenjoki paineviemärin purkukohdan ja Sysmäjärven välisellä osalla on määrätty viemäriksi. Vesien purkureitti on esitetty seuraavassa kuvassa.

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 11 Kuva 6-1. Vuonoksen tehtaiden vesien purkureitti tehdasalueelta Sysmäjärveen. 6.2 Sulfaatin pitoisuudet ja kuormitus Vuonoksen tehtaalla on parannettu merkittävästi vesien kierrätystä juoksutettavien vesimäärien vähentämiseksi alkaen vuodesta 2010. Vesien kierrätys on vähentänyt metallikuormitusta ympäristöön, mutta aiheuttanut sulfaattipitoisuuksien nousua. Myös allas-ja rikastamoalueen tehokkaampi sulfaattipitoisten suotovesien talteenotto on nostanut johdettavien vesien pitoisuuksia. Allasalueelta juoksutettavan veden sulfaattipitoisuus on kasvanut tasaisesti alkaen vuodesta 2012, mutta nikkelilaitoksen käynnistyttyä kasvu on edelleen kiihtynyt. Kasvun hillitsemiseksi on aloitettu useita toimenpiteitä. Tarkkailutulosten perusteella sulfaattipitoisuuden on arvioitu olevan koholla ainakin vuosina 2016 2017. Nikkelilaitoksen käyntiinajo on aloitettu loppusyksystä 2015. Vuonoksen tehtaalta Lahdenjokeen juoksutettavan veden määrä voi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksen 1 mukaisesti olla enintään 2 300 000 m 3 /a. Vuosina 2009 2015 juoksutetun veden määrä on vaihdellut noin välillä 1,1 2,1 milj. m 3 /a. Vesien kierrätyksen ansioista juok-

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 12 sutus on laskenut lähelle miljoonaa kuutiota. Nikkelilaitoksen ylösajon alkuvaihe on nostanut Viinijärvestä otettua raakaveden määrää ja siten myös juoksutusmäärää alkuvuodesta 2016. Vuonoksen tehtaiden sulfaattikuormitus on vuosina 2009 2015 vaihdellut välillä 536 923 t/a. Juoksutettavassa vedessä keskimääräiset sulfaattipitoisuudet ovat olleet pääosin alle 500 mg/l, mutta myös noin tasolla 700 mg/l olleita pitoisuuksia on esiintynyt erityisesti vuosina 2014 2016. Seuraavassa kuvassa on esitetty Vuonoksen tehtaalta juoksutetun veden sulfaattipitoisuudet vuosina 2012 2016. 1400 SO 4, mg/l, 2012-2016 1200 1000 800 600 400 200 0 tammi.12 tammi.13 tammi.14 tammi.15 tammi.16 Kuva 6-2. Sulfaattipitoisuuden kehitys vuosina 2012 2016 Vuonoksen tehtaalta juoksutetuissa vesissä. 6.3 Lupamääräyksen tilapäinen muutos Vuonoksen tehtaalla on vuoden 2016 alusta saakka tehty useita selvityksiä ja korjaavia toimenpiteitä tehtaalta aiheutuvan sulfaattikuormituksen vähentämiseksi. Toteutuneita toimenpiteitä ovat olleet mm. sulfaatti- ja vesitaseen selvitys, jätejakeiden liukoisuustestit, vesienhallinnan parantaminen, raakaveden oton vähentäminen, nikkelitehtaan metallintalteenoton osaprosessien korjaukset ja optimoinnit. Tutkimuksissa on havaittu, että nikkelilaitoksessa muodostuvasta sakasta liukenee ennalta arvioitua enemmän sulfaattia. Koeluontoisena toimenpiteenä sakkaa on alettu ottamaan erilleen rikastushiekka-alueelle johdettavasta rikastushiekasta. Toiminnanmuutoksesta on ilmoitettu Pohjois- Karjalan ELY-keskukselle heinäkuussa 2016. Tehtyjen arvioiden mukaan toimenpiteen pitäisi hidastaa ja mahdollisesti pysäyttää sulfaattipitoisuuksien nousu ja vähentävän kuormitusta. Allasalueen isossa vesimassassa muutokset tapahtuvat hitaasti. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta voimassa olevan lupapäätöksen mukainen sulfaatin luparaja tullee ylittymään vuosina 2016 ja 2017, minkä vuoksi luparajaan haetaan korotusta tasolta 1 150 t/a tasolle 1 600 t/a vuosille 2016 ja 2017. Vuonoksen tehtaalta Lahdenjokeen juoksutettavan veden määrä on vuosina 2016 ja 2017 arviolta 1,4 1,6 milj. m 3 /a. Sulfaatin kuormituksella 1 600 t/a sulfaatin pitoisuus olisi näin ollen noin

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 13 1 100 1 200 mg/l. Sulfaatin pitoisuus kasvaisi siis noin tasolta 700 mg/l tasolle 1 200 mg/l. Luparajan tilapäisen muutoksen vaikutuksia on kuvattu kohdassa 7. 7. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN VÄHENTÄMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 7.1 Vesistö ja viemäri Hakemuksen mukainen sulfaattikuormitus kohdistuu Lahdenjokeen ja edelleen Sysmäjärveen. Sulfaattikuormituksen kasvamisen vaikutuksista Sysmäjärven vedenlaatuun voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesta päästörajasta 1 150 t/a päästörajaan 1 600 t/a on laadittu hakemuksen liitteessä 4 esitetty selvitys. Sulfaattikuormituksen kasvaminen ja siitä seuraava sulfaattipitoisuuden kasvu voi vaikuttaa kerrostuneisuuden vahvistumiseen sulfaattipitoisen, tiheämmän veden painuessa syvänteen pohjalle ja siitä seuraavaan happitilanteen heikkenemiseen. Kuormituksen kasvu voi vapauttaa fosforia sedimentistä heikentyneen happitilanteen seurauksena ja aiheuttaa rehevöitymistä. Lisäksi keväällä voi aiheutua happamuuspiikkejä, jolloin happitilanteen paraneminen hapettoman kauden jälkeen voi aiheuttaa rautayhdisteiden hapettumista ja edelleen ph:n laskua. Veden happamuus lisääntyy mm. sedimenttiin saostuneiden rautasulfidien hapettuessa takaisin sulfaatiksi. Sulfaatti Sulfaatin pitoisuuksiin Sysmäjärvessä vaikuttavat merkittävästi hydrologiset olot. Ylivirtaamien aikaan suurikaan kuormitus ei nosta Sysmäjärven sulfaattipitoisuuksia kovin korkeiksi, mutta alivirtaamatilanteessa pienempi kuormitus voi nostaa pitoisuutta merkittävästi. Seuraavassa kuvassa on esitetty kahden hydrologialtaan erilaisen vuoden sulfaattipitoisuudet asemalla 234 (Lahdenjoen edusta). Vuoden 2011 talvella valumat olivat poikkeuksellisen matalat ja talvella 2015 keskimääräistä korkeammat. Kuvassa on esitetty laskennalliset pitoisuudet voimassa olevan lupaehdon mukaisella kuormituksella (1 150 t/a) sekä hakemuksen mukaisella kuormituksella (1 600 t/a). Kuormituksella 1 600 t/a voisi sulfaattipitoisuus vuoden 2011 valumalla olla noin 300 900 mg/l.

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 14 Kuva 7-1. Veden sulfaattipitoisuudet Sysmäjärven asemalla 234 vuosina 2011 ja 2015. Sinisellä viivalla on esitetty mitatut pitoisuudet, punaisella laskennallinen pitoisuus lupaehdon mukaisella kuormituksella (1 150 t/a), vihreällä hakemuksen mukaisella vuosikuormituksella (1 600 t/a). Laskennalliset kuormitukset on laskettu vuosikuormien prosenttiosuuksilla mittausvuosien vuosikuormasta. Vuosina 2011 ja 2015 sulfaatin vuosikuormitus oli hieman yli 900 t/a. (Lähde: Heitto, 29.8.2016). Sysmäjärven kerrostuneisuus Sysmäjärvi on matala avovesiaikaan tuulet sekoittavat vesimassan herkästi. Näin ollen sulfaattipitoisuuksien kasvu pitoisuuteen 900 mg/l ei todennäköisesti tulisi merkittävästi muuttamaan kerrostuneisuustilannetta kesällä eikä heikentämään happitilannetta. Sysmäjärvestä on mitattu pitoisuuksia 900 mg/l muutamia kertoja 1970- ja 1980-luvuilla. Tätä korkeampien pitoisuuksien vaikutuksesta kesäkerrostuneisuuteen ei Sysmäjärvessä ole aiempaa mittaustietoa. On mahdollista, että kesäkerrostuneisuus vahvistuisi ja heikkohappiset kaudet kesällä pitenisivät. Kerrostu-

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 15 neisuudesta ei kuitenkaan Sysmäjärven mataluuden vuoksi tulisi pysyvää, vaan syystäyskierto sekoittaisi vesimassan. Jääpeiteaikana Sysmäjärven syvännealue kerrostuu voimakkaasti ja sulfaattipitoisen veden kertyminen alusveteen vahvistaa kerrostuneisuutta. Jäiden lähdettyä Sysmäjärvi on kuitenkin kiertänyt pohjia myöten myös 1970-luvulla, jolloin sulfaattipitoisuudet olivat suurimmillaan 1 000 mg/l. Todennäköisesti pysyvän kerrostuneisuuden syntymiseen ei Sysmäjärvellä näin ollen olisi edellytyksiä, vaikka sulfaattipitoisuus ajoittain nousisi pitoisuuteen 900 mg/l. Fosforipitoisuus Sysmäjärven kokonaisfosforin pitoisuuksiin vaikuttaa suurelta osin ulkoinen fosforikuormitus. Sulfaattipitoisuuksien kasvu ajoittain tasolle 900 mg/l ei näin ollen luultavasti merkittävästi lisää fosforin vapautumista sedimentistä eikä myöskään edistä rehevöitymiskehitystä. ph-taso Tarkkailutulosten mukaisesti jo nykyisillä rauta- ja sulfaattipitoisuuksilla Sysmäjärvessä muodostuu happamuuspiikkejä happitilanteen parantuessa talven jälkeen. On mahdollista, että talvina, jolloin happitäydennys tulee äkkiä jäiden lähdettyä ja kevättäyskierron sekoittaessa veden, happamuuspiikki häviää nopeasti eikä ole ollut havaittavissa tarkkailutuloksissa. Talvet 2015 ja 2016, jolloin happamuuspiikit on havaittu, olivat sikäli poikkeuksellisia, että jo keskitalvella oli hyvin leutoja jaksoja, jolloin virtaamat kasvoivat ja hapellisia sulamisvesiä valui jääkannen alle. Hapetus on todennäköisesti tehostanut sulamisvesien joutumista syvänteen alusveteen. Kuten sulfaattipitoisuuksiin, myös happamuuspiikkien muodostumiseen ja niiden havaitsemiseen vaikuttavat merkittävästi hydrologiset olot. Tarkkailutietojen perusteella happamuuspiikit rajoittuvat kuitenkin talviaikaan ja pienelle syvännealueelle, eikä koko Sysmäjärven ph ole laskenut hälyttävän alas. Yhteenveto Sulfaatin päästöraja-arvon korottaminen hakemuksen mukaiselle tasolle 1 600 t/a voisi pahimmassa tapauksessa alivirtaamakaudella nostaa sulfaattipitoisuudet Sysmäjärvessä karkeasti arvioiden tasolle 900 mg/l. Vastaavia pitoisuuksia on Sysmäjärvestä mitattu aiemmin 1970- ja 1980- luvuilla. Vuosien 1969 2015 tarkkailutulosten perusteella lyhytaikaiset sulfaattipitoisuuden nousut tasolle 900 mg/l eivät todennäköisesti tulisi merkittävästi lisäämään fosforin vapautumista sedimentistä, koska Sysmäjärven korkeat rautapitoisuudet ja runsas humuksen määrä parantavat fosforin sitoutumista sedimenttiin. Sulfaattikuormituksen kasvu tasolle 1 600 t/a ei siten todennäköisesti kiihdyttäisi Sysmäjärven rehevöitymistä merkittävästi. Sulfaattipitoisuuksien kasvu ajoittain tasolle 900 mg/l ei myöskään sellaisenaan välttämättä aiheuta merkittäviä happamuuspiikkejä. Tähän viittaa se, että 1980-luvulla lähes vastaavalla tasolla olleiden sulfaattipitoisuuksien aikaan matalia ph-arvoja ei todettu. Kuitenkin talvien 2015 ja 2016 tapaisessa hydrologisessa tilanteessa happamuuspiikit syvännealueen alusvedessä ovat mahdollisia jo nykyisillä, selvästi matalammilla, sulfaattipitoisuuksilla. Syvännealueen pienialaisuudesta johtuen koko järven ph-arvot eivät tarkkailutulosten perusteella luultavasti kuitenkaan tulisi laskemaan niin alas, että niistä seuraisi esim. kalakuolemia. 7.2 Ilma Hakemuksen mukaisella sulfaatin luparajan tilapäisellä korotuksella ei ole vaikutusta ilmapäästöihin tai ilmanlaatuun. 7.3 Maaperä ja pohjavesi Hakemuksen mukaisella sulfaatin luparajan tilapäisellä korotuksella ei ole vaikutusta maaperään tai pohjaveteen.

HAKEMUS LUPAMÄÄRÄYKSEN TILAPÄISEEN MUUTTAMISEEN 16 7.4 Melu ja tärinä Hakemuksen mukaisella sulfaatin luparajan tilapäisellä korotuksella ei ole vaikutusta meluun tai tärinään. 7.5 Luonto ja luonnonsuojeluarvot Hakemuksen mukaisella sulfaatin luparajan tilapäisellä korotuksella ei arvioida olevan vaikutusta luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Laaditun arvion (Heitto, 29.8.2016) mukaan lyhytaikaiset sulfaattipitoisuuden nousut tasolle 900 mg/l eivät todennäköisesti tulisi merkittävästi lisäämään fosforin vapautumista sedimentistä eivätkä ne siten todennäköisesti kiihdyttäisi Sysmäjärven rehevöitymistä merkittävästi. Sulfaattipitoisuuksien kasvun ei ole arvioitu aiheuttavan merkittäviä happamuuspiikkejä. Happamuuspiikit syvännealueen alusvedessä ovat mahdollisia jo nykyisillä sulfaattipitoisuuksilla. Syvännealueen pienialaisuudesta johtuen koko järven ph-arvot eivät tarkkailutulosten perusteella luultavasti kuitenkaan tulisi laskemaan niin alas, että niistä seuraisi esim. kalakuolemia. 7.6 Maisema ja kulttuuriympäristö Hakemuksen mukaisella sulfaatin luparajan tilapäisellä korotuksella ei ole vaikutusta maisemaan tai kulttuuriympäristöön. 7.7 Yleinen viihtyisyys ja ihmisten terveys Hakemuksen mukaisella sulfaatin luparajan tilapäisellä korotuksella ei ole vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen tai ihmisten terveyteen. 7.8 Liikenne Hakemuksen sulfaatin luparajan tilapäisellä korotuksella ei ole vaikutusta alueen liikennemääriin tai liikenteeseen. 7.9 Jätteet ja jätehuolto Hakemuksen mukainen sulfaatin luparajan tilapäinen korotus ei vaikuta Vuonoksen tehtaalla muodostuviin jätteisiin tai jätehuoltoon. 8. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Vuonoksen tehtaiden vesipäästöjä tarkkaillaan voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Sulfaatin luparajan tilapäisellä korotuksen myötä nykyiseen tarkkailuun ei esitetä muutoksia. 9. VAHINKOARVIO Hakemuksen mukaisista toiminnoista ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa toiminnan ollessa keskeytyksissä tai sen ollessa käynnissä. Toiminnasta ei aiheudu myöskään muita vahinkoja. Koska korvattavia vahinkoja tai haittoja ei arvioida muodostuvan, ei taloudellisia korvauksia tai muita kompensaatioita esitetä.