Tornion kaupunki Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnan Käyttösuunnitelma 2013 Lautakunta 15.01.2013 10
Keminmaan, Tervolan ja Tornion ympäristölautakunta Käyttösuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Talouden ja toiminnan johtamisen vuosikello 1 Tornion strategiset lähtökohdat 2 Valtuustokauden tavoitteet ja tuloskortit 2010-2013 4 Tornion kärkihankkeet 2010-2013 9 Tornion palvelustrategia 2012-2016 10 Palvelualueen perustiedot 11 Toimielimen perustiedot 13 Käyttösuunnitelman yhteenvetolomakkeet 14 Sisäinen valvonta teknisissä palveluissa 2013 25
Keminmaan, Tervolan ja Tornion ympäristölautakunta 3 Käyttösuunnitelma Talouden ja toiminnan johtamisen vuosikello Tornion strategiset lähtökohdat Tornion kuntastrategia 2021 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.11.2009. Kuntastrategia määritte lee kaupungin kehittämisen suuntaviivat vuoteen 2021, yksityis kohtai semmat kaupunki ta son tavoitteet vuosille 2010-2013 sekä kaupungin kärkihankkeet. Tornion kaupungin arvot, toiminta-ajatus ja visio on tarkistettu kaupungin palvelustrategian laatimisprosessin yhteydessä 2011-2012. Valtuusto hyväksyi palvelustrategian 18.6.2012. Arvot Asiakaslähtöisyys. Julkisten palveluiden järjestämisen ja tuotannon lähtökohtana tulee huomioida kaupungin eri asiakas- ja ikäryhmien tarpeet (palvelukysyntä ja -tarjonta, palvelualttius, oikeudenmukaisuus, luottamuksellisuus, tasa-arvoisuus, muut hyvän hallintotavan periaatteet).
Keminmaan, Tervolan ja Tornion ympäristölautakunta 4 Käyttösuunnitelma Luovuus. Osallistava henkilöstöpolitiikka ja aktiivinen vuoropuhelu (kuntalaiset, viranhaltijat, luottamushenkilöt) edesauttavat ja kannustavat uusien toimintatapojen synnyttämistä. Kestävä kehitys. Tornion kaupungin toiminta perustuu ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuuri ses ti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle. Yhteistyökykyisyys. Kaupunki on avoin, joustava, vastuullinen, luotettava ja haluttu työnantaja sekä yhteistyökumppani. Tornio on aktiivinen toimija kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Kaksoiskaupunki Tornio-Haaparanta on rajayhteistyön suunnannäyttäjä maail malla. Toiminta-ajatus Tornion kaupunki edistää kuntalaistensa hyvinvointia kehittämällä asuin- ja elinympäristön hyvää laatua kestävällä tavalla järjestämällä asiakaslähtöisesti tarvittavat ja riittävät peruspalvelut sekä luomalla edellytykset kansainvälisesti kilpailukyiselle osaamis- ja elinkeinoympäristölle. Tornio säilyttää elinvoimaisuutensa ja vetovoimaisuutensa huolehtimalla kuntalaisten fyysisestä asuin- ja elinympäristöstä, julkisista palveluista (erityisesti peruspalvelut) sekä osaamisen ja elinkeinoelämän kehittämisestä (koulutus, työllisyys, yrittäjyys, elinkeinoelämä). Visio 2021 TORNIO ON LÄHIALUEENSA VETOVOIMAISIN ASUIN-, PALVELU- JA TYÖSSÄKÄYNTIKESKUS, JOKA MUODOSTAA YHDESSÄ RUOTSIN HAAPARANNAN KANSSA RAJATTOMIEN PALVELUIDEN KANSAINVÄLISEN KAKSOISKAUPUNGIN KESKELLÄ PERÄMERENKAARTA JA BARENTSIN ALUETTA.
Keminmaan, Tervolan ja Tornion ympäristölautakunta 5 Käyttösuunnitelma Vision perustelut: Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 400 vuotta Tornion kaupungin perustamisesta (1621). Tornio sijaitsee maantieteellisesti keskellä Euroopan pohjoisinta teollisuuden ja huippuosaamisen vyöhykettä Perämerenkaarta. Tornio muodostaa Haaparannan kanssa kansainvälisesti arvostetun kaksoiskaupungin Suomen ja Ruotsin rajalla. Tornio harjoittaa tiivistä maantieteelliset ja hallinnolliset rajat ylittävää yhteistyötä tavoitteenaan kahden maan edut yhden maan velvoitteet. Valtuustokauden tavoitteet ja tuloskortit 2010-2013 Torni NÄKÖKULMA Asiakas ja vaikuttavuus STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Kehit Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2013 Keske Peruspalvelujen riittävyys ja laatu Valtakunnalliset ja alueelliset tilastot, peruspalvelujen arviointityö sekä paikallinen asiakaspalaute / -kyselyt Palvelustrategia laadittu Hyvinvointistrategia laadittu Torniossa on saatavilla riittävät ja toimivat julkisen sektorin peruspalvelut, jotka ovat laadullisesti Lapin mitalikolmikossa. Palvelustrategia ohjaa peruspalvelujen järjestämistapoja Hyvinvointistrategia ohjaa hyvinvointipalvelujen kehittämistä Perus laadu Palve Hyvin
Keminmaan, Tervolan ja Tornion ympäristölautakunta 6 Käyttösuunnitelma Kestävä ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asiakaspalvelupiste on toiminnassa ja palvelutarjonta kehittyy Asiakaspalvelupiste parantaa palvelujen saavutettavuutta. Asiak Väestönkehitys Asukasluku on 22 650 Kunta Kuntaimago / Tornio-kuva Kuntaimagotutkimuksessa Tornio on sijoilla Kunta 1-7. muutt Energiankulutus Torniossa toimitaan kestävän kehityksen ja Kestä Liikennesuorite yhteensä (milj. auto yhdyskuntarakenteen periaatteita maap km.) 2008: 164 noudattaen yleisk maap Rakennuskanta Alueellisesti monipuolinen rakennuskanta Riittäv Tonttituotannon toteutuminen toimin Tavoitteellinen tuotantotaso 40-50 huom asuntotonttia vuodessa Kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluiden käyttöaste ja tapahtumien kävijämäärät. Elinkeinorakenne (ml. työpaikat ja yritykset lkm.) Työpaikkaomavaraisuus % ELY:n toimintaympäristötuki Torniossa on omaleimaiset, monipuoliset ja asukkaiden hyvinvointia lisäävät kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut Tornion elinkeinorakenne on monipuolistunut ja työpaikkojen sekä yritysten lukumäärä on kasvussa. Torniossa on 1650 yritystä ja työttömyysaste on lähentynyt maan keskitasoa. Kulttu palve profilo Elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Vaiku uudis KOKO NÄKÖKULMA Asiakas ja vaikuttavuus STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Kehit palve (maal toimin huom Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2013 Keske Työttömyysaste % Liiken Tonttitarjonnan toteutuminen Yrityksille monipuolinen tonttitarjonta Riittäv TEKES-rahoituksen määrä Verkostoihin ja ohjelmiin kuuluminen (esim. OSKE, TEKEL, Multipolis) Menestyksellinen raja-, kunta- ja alueyhteistyö Osallistava kuntakehittäminen Yhteistyösopimukset lkm. Yhteishankkeet lkm. ja niiden tuloksellisuus Edunvalvonnassa onnistuminen Kuntaviestinnässä onnistuminen Äänestysaktiivisuus % Kylä- ja kaupunginosayhdistysten toiminta Torniossa on kansallisesti merkittävä ja profiloitunut osaamiskeskittymä, jonka tukena ovat seudun tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot. Tornio ja Haaparanta ovat yhdentyneet toiminnallisesti ja rakenteellisesti Kemi-Tornio-alueen yhteistyö on laajentunut palvelujen järjestämisessä. Perämerenkaaren ja Tornionlaakson suuntaan yhteistyö on aktiivista ja tuloksellista. Tornio on aktiivinen verkostotoimija ja sillanrakentaja Asukkailla on mahdollisuus osallistua ja halu vaikuttaa oman kuntansa asioihin. Tornion kaupunki tukee kylä- ja kaupunginosayhdistysten toimintaa Julkis yrityse kulttu Jalote Kv. ja ohjelm Kunta järjes tulost Hank Gräns Aktiiv suurh liikenn Yhteis Aloitte Kunta monip Kyläaktivo
NÄKÖKULMA Talous STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Kestä Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2013 Keske Talouden hallinta Talousarvio ja tilinpäätös Tornio on itsenäinen peruskunta, jonka takeena on kestävä kunta ta lous. Vuosikate on positii vi nen 2010-2012 ja taseessa ei ole kerty nyttä alijäämää 2012 (mini mi ta voite) Talou sekä palve tuotta Tulopohjan vahvistaminen Kestävät ja kokonaistaloudelliset investoinnit Tuloksellinen konserniohjaus PARAS raja-arvot: vuosikate euroa / asukas tulovero-% lainakanta / asukas kertynyt alijäämä euroa / asukas omavaraisuusaste suhteellinen velkaantuneisuus Palvelujen hinnoittelu Ulkopuolinen hanke- ja investointi rahoi tus Väestö- ja työpaikkakehitys Investointien tulorahoitus-% Investointien kokonaistaloudellisuustarkastelu (kust., käyttö., tuottavuus, laatu, ylläpito ym.) Suunnittelun ja rakentamisen kustannustietoisuus Kaupunginvaltuuston asettamien tytäryhtiötavoitteiden toteutuminen Yhteistyökykyisyys ja -halu PARAS raja-arvoista täyttyy enintään 1 kpl. Toimi reago Palvelujen hinnoittelu on tasapai no s sa; kustannukset vs. kilpailu ky ky Kaupu periaa Ulkopuolisia rahoituskanavia etsi tään ja Ulkop hyödynnetään aktiivi sesti ydinpalvelujen minen kehit tä mi sek si. hankk Myönteisen Tornio-kuvan hyödyn tä minen Aktiiv uusien asukkaiden ja yri tys ten potentiaa li sena kunta sijainti paik ka na. (väes Tulorahoituksen osuus nettoinvestoinneista Inves vähintään 50 % strate Strategisesti tärkeät investoinnit on pystytty Kokon toteuttamaan / käynnistämään tiukasta invest taloudellisesta tilanteesta huolimatta. toteut Henkilöstön hankintaosaaminen on Hank vahvistunut (koulu Konserniyhteisöjen tavoitteet ja talousarviot Omis toteutuvat asete Konsernijaoston ja -yhteisöjen välinen hyvä vuorovaikutus Kaupu TA-ke
palve NÄKÖKULMA Prosessi STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Uudis Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2013 Keske Prosessikehittämisen omaksuminen Uuden teknologian hyödyntäminen Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyö Ydin- ja avainpalveluprosessien tunnis ta minen, kuvaus, ylläpito ja kehittäminen Tietoliikenneinfrastruktuurin palvelutaso Sähköisten palvelujen määrä ja käyttöön otto Kuntastrategiaan sitoutuminen Yhteistyökykyisyys ja -halu Palveluprosesseja kehitetään aktiivisesti prosessimallinnuksen avulla ja siitä saatava hyöty näkyy mm. toimintojen tuottavuuden ja tehokkuuden kasvuna sekä viime kädessä parantuneena asiakaspalveluna. Kaupungin tietoliikenneinfrastruktuuri on ajanmukainen ja mahdollistaa uusien sovellusten nopean käyttöönoton. Sähköisten palvelujen määrä on lisääntynyt ja tehostanut asiointiprosesseja sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tornion kaupungin hallintorakenne edistää kaupungin strategista suunnittelua ja johtamista. Toimiva, tuloksellinen ja läpinäkyvä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, jossa selkeä vastuunjako luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Prose tulosa Palve käytä kaupu Tietol (mm. 2009- Laitek Kehitt Sähkö Intern Strate kehitt sitout Viranh organ yhteis
Torni NÄKÖKULMA Henkilöstö STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ Hyvin Kriittinen menestystekijä Arviointikriteerit Tavoitetaso 2013 Keske Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Kannustava ja motivoiva johtaminen Osaava henkilöstö Henkilöstöstrategian ja henkilöstöpoliittisen ohjelman laatiminen ja ohjelmien toteutuminen Työyksikköpalaverit / työpaikkakokoukset lkm. Toimiva palkkausjärjestelmä Kehityskeskustelujen toteutuminen Ajantasaiset toimenkuvat Henkilöstön koulutustaso Koulutuspäivämäärien lkm. / vuosi Rekrytoinnissa onnistuminen Henkilöstöstrategia ja henkilöstöpoliittinen ohjelma ohjaavat kaupungin henkilöstöpolitiikkaa Kaupungin työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneet työhönsä. Kannustava ja motivoiva työn vaativuuteen perustuva palkkapolitiikka Kehityskeskustelut on käyty vuosittain ja niiden pohjalta on laadittu työntekijäkohtaiset kehittämissuunnitelmat Työntekijöillä on selkeät vastuualueet ja toimenkuvat Tornion kaupungin palveluksessa työskentelee osaava henkilöstö. Rekrytoinnin avulla on pystytty korvaamaan eläköityvien suurten ikäluokkien osaaminen. Hyvinvoivat työyhteisöt Sairaspoissaolojen lkm. Työyhteisön hyvinvointi ja työyhteisötaidot ovat parantuneet, mikä näkyy mm. sairaspoissaolojen sekä henkisen häirinnän vähentymisenä. Henk Henk laatim Säänn työyks palkit Palkk Kehity Tarvit Osaa Koulu Ura- / Uude tarvitt Pereh Osaa mento Varha AinoA Kehitt Työturvallisuusriskien lkm. Työturvallisuusriskit ovat vähentyneet Työtu arvioi
Tornion kärkihankkeet 2010-2013 Tornion kuntastrategiassa on määritelty kuusi kaupungin kehittämisen kannalta keskeistä kärkihanketta, joilla on erityistä merkitystä Tornion kaupungin vetovoimaisuuden, kilpailukyvyn, osaamisen ja innovaatiotoiminnan sekä elinkeinoelämän ja työllisyyden näkökulmista. Kärkihankkeita ei ole priorisoitu. Hanke Tilannekatsaus 2012 Rajalla På Gränsen Kyläjoen maalogistiikkakeskus Rajan elinkeino- ja innovaatiokeskus Digitaalinen sisällöntuotanto; Mediapolis / Pohjoisen Kulttuuri-instituutti JaloteräsStudio Kauppa ja matkailu TornioHaaparannan yhteisen ydinkeskustan rakentaminen Suomen ja Ruotsin rajalle käynnistyi rakentamistöiden osalta 2003. Rajalla -alueen osahankkeista vuonna 2011 käynnistyi Krannikadun varteen sijoittuvan yhteisen joukkoliikenteen Matkakeskuksen rakentaminen. Hankkeistaminen jatkuu mm. Rajapuiston sekä Haaparannan puoleisen yhteiseen tori aluee seen rajoittuvan alueen osalta. Tornion yleiskaava 2021 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009 ja siinä on aluevaraus kansainväliselle maantie- ja rautatieliikenteen logistiikkakeskukselle. Alueen kokonais valtainen toteuttaminen edellyttää mm. liittymä järjes telyjä Perämerentien varrelle, Suomen ja Ruotsin raideleveyden jatkamista valtakunnanrajalta logistiikka-alueelle, yhdistettyjen kuljetusten terminaalin sekä muiden varasto ja terminaalialueiden rakentamista. Kärkihanke vaatii toteutuakseen yksityisen veturitoimijan. Hankkeen tavoitteena on uudistaa ja yhtenäistää Tornion ja Haaparannan elinkeinotoimintojen kehittämistä siten, että ne palvelevat kokonaisvaltaisesti kaksoiskaupungin elinkeino- ja innovaatiotoimintaa sekä toiminnallisten että fyysisten puitteiden osalta. Hanketta viedään eteenpäin rajat ylittäviä toiminnallisia elinkeinopalveluja ja kokonaisuuksia kehittämällä (Elinkeinopalvelut TornioHaparanda hanke). Pohjoisen Kulttuuri-instituutti (PKI) aloitti toimintansa 1.1.2012 ja sen keskuspaikka on Torniossa. Verkostomaisesti toimivan PKI:n muodostavat Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Kemi-Tornio amk:n sekä Ammattiopisto Lappian kulttuurialat. PKI:n toimintoja on valmisteltu Lappian hallinnoimalla EAKR-hankkeella (2009-2012). JaloteräsStudio on mukana kansallisen osaamiskeskusohjelman (OSKE) meriklusterissa Raahen vetämän ProMetal -verkosto-osaamiskeskuksen kautta ohjelmakaudella 2007-2013. JaloteräsStudion tavoitteena on kehittää alueen metallialan kokonaisvaltaista osaamista mm. jaloteräksen jatkojalostamisen suhteen. JaloteräsStudio pyrkii toimimaan suoraan yritysten tuotekehityskumppanina ja tuottamaan sitä kautta lisäarvoa alueen elinkeinoelämän kehittämiseksi. Lisäksi siihen kytkeytyy tutkimustoimintaa. Ohjelmakauden loppupuolen haasteena on kehittää osaamiskeskuksen roolia klusteriverkostossa, tuoda JaloteräsStudion osaamista laajemmin tunnetuksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä vakiinnuttaa paikka kansallisissa osaamiskeskusverkostoissa myös mahdollisilla tulevilla ohjelmakausilla. Kauppa ja matkailu ovat TornioHaaparannan kehitettäviä kärkitoimialoja. Tavoitteena on mm. kehittää yhteismarkkinointia ja yhtenäistä brändiä alueelle sekä edistää toimialoja erillishankkeiden ja aktiivisen elinkeinopolitiikan avulla.
Tornion palvelustrategia 2012-2016 Tornion kaupungin palvelustrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 18.6.2012. Strategia kokoaa yhteen Tornion palveluiden järjestämisen periaatteet sekä kaupunkitasolla että palvelualuekohtaisesti. Tornion kaupunkitason kehittämislinjaukset Torniossa on saatavilla asiakaslähtöisesti järjestetyt julkisen sektorin peruspalvelut, joiden avulla tuetaan kuntalaisten omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä hyvän elämän laatua. Torniossa on peruspalveluiden lisäksi saatavilla kaupungin elinvoimaisuutta, vetovoimai suutta ja työllisyyttä edistäviä palveluita, joista osa on kaupungin järjestämisvastuulla. Julkiset palvelut järjestetään kestävästi kustannustehokkaimmalla tavalla asiakas läh töinen ajattelumalli ja palveluiden laatu huomioiden. Kuntapalveluita järjestetään ja tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yli hallinto- ja aluerajojen. Erikseen määriteltyjä palveluita voidaan hankkia kaupungin hankinta peri aatteiden mukaisesti yksityisen ja kolmannen sektorin palvelun tuottajilta, joita on tarjolla eri toimialoilla myös Torniossa. Hankinnoilla pyritään kuntastrategian mukaisesti edistämään paikallista yritystoimintaa ja yritysten kasvua. Tornion kaupunki selvittää palvelusetelin nykyistä laajemman käytön. Henkilöstön osaamisen ylläpitoon ja vahvistamiseen sekä työhyvinvointiin panostamalla edistetään työssä jaksamista sekä kuntapalveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden kasvua. Edistetään kustannustietoisuutta ja sisäistä laskentaa palvelualueilla kaupungin oman palvelutuotannon tehostamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi (mm. palveluprosessien kuvaaminen ja kehittäminen) Kehitetään vuoropuhelua, viestintää ja palveluohjausta kuntalaisten sekä eri sidosryhmien suuntaan siten, että palvelut vastaavat kuntalaisten tarpeita ja palveluiden käytön tehokkuus sekä taloudellisuus lisääntyvät. Vuorovaikutusprosesseja kehittämällä kannustetaan myös uusien toimintatapojen luomiseen kaupungin palvelutuotannossa. Palveluiden laatua mitataan ja siitä raportoidaan säännöllisesti sekä lakisääteisten peruspalveluiden että ns. vapaaehtoisten palveluiden osalta. Saatuun palautteeseen reagoidaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Pyrkimyksenä on kehittää julkisten palveluiden laatua asiakaslähtöisesti käytettävissä olevin resurssein. Tornion palveluverkkoa kehitetään kestävän alue-, yhdyskunta- ja palvelurakenteen periaatteiden mukaisesti huomioiden kuitenkin Tornion maantieteellisten palvelualueiden erityispiirteet (kaupunki, maaseutu, väestöpohja, ikärakenne, saavutettavuus, etäisyydet). Tornion fyysinen palveluverkko koostuu keskustaajamasta sekä maaseudun palvelukylistä. Maaseudun merkittävimpiä palvelukyliä ovat Karunki, Arpela ja Kaakamo, joille määritellään erikseen palvelutasotavoite vuoteen 2016 (ks. palvelualueiden toimen pideohjelmat). Nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisella (100 Mb/s), sähköisillä palveluilla sekä liikenneyhteyksien kehittämisellä edistetään julkisten palveluiden alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta. Kaupungin kiinteistöjen ja tilojen käyttöä tehostetaan voimassa olevien kiinteistöjen käyttöluokitusten mukaisesti.
Palvelualueen perustiedot KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014-2015 Palvelualue ja vastuuhenkilö Tekniset palvelut Tekninen johtaja Markus Kannala Palvelualueen arvot Palvelualueen visio Palvelualueen toiminta-ajatus Asiakaslähtöisyys, luovuus, kestävä kehitys ja yhteistyökykyisyys Yhteistyökykyinen elinympäristön kehittäjä Ylläpitää ja edistää elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä, viihtyisyyttä ja virikkeellisyyttä. Palvelualueen toimielimet, tehtävät ja tulosalueet Toimielin Tehtävä Tulosalueet Toimielin Tehtävä Tulosalueet Toimielin Tehtävä Tulosalueet Teknisten palvelujen lautakunta Infra- ja kiinteistöomaisuuden kehittäminen ja ylläpito sekä maankäytön suunnittelu ja mittaustoimi Tilapalvelut Kunnallistekniikka Kaupunkirakenne Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta Toimialueensa kuntien ympäristönsuojelun, eläinlääkintähuollon, terveysvalvonnan ja rakennusvalvonnan tehtävät Ympäristöpalvelut Liikuntalautakunta Liikuntapalvelujen ylläpito ja kehittäminen Liikuntatoimi
PALVELUALUEEN VISIO Yhteistyökykyinen elinympäristön kehittäjä STRATEGISET TAVOITTEET Kehittyvä ja kansainvälistyvä Tornio Kestävän kuntatalouden Tornio Uudistuvien ja tehokkaiden palveluprosessien Tornio Hyvinvoivan ja osaavan henkilöstön Tornio PALVELUALUEEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT NÄKÖKULMITTAIN Asiakas- ja vaikuttavuus Talous Prosessit Henkilöstö Kestävä ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö Talouden hallinta Prosessikehittämisen omaksuminen Hyvinvoivat työyhteisöt PALVELUALUEEN TOIMINTA-AJATUS Ylläpitää ja edistää elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä, viihtyisyyttä ja virikkeellisyyttä PALVELUALUEEN ARVOT Asiakaslähtöisyys, luovuus, kestävä kehitys, yhteistyökykyisyys
Toimielimen perustiedot Toimielin ja puheenjohtaja Toimielimen tehtävä Toimielimen tulosalueet ja vastuuhenkilöt Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta Kuntien ympäristönsuojelun, eläinlääkintähuollon, terveysvalvonnan ja rakennusvalvonnan tehtävät Ympäristöpalvelut Aapo Mäenpää Toimintaympäristön muutos 2013-2015 Toimintaympäristössä (vuonna 2011 aloittaneessa alueellisessa yhteislautakunnassa) ei ole tiedossa muutoksia suunnitelmakaudella. Toiminnan painopistealueet 2013 Työnjaon kehittäminen niin, että kuntarajojen merkitys toiminta-alueella edelleen vähenee. Olemassa olevien ohjelmistojen tehokkaampi käyttö.
Käyttösuunnitelman yhteenvetolomakkeet Lomake 1 PALVELUALUE: Tekniset palvelut LAUTAKUNTA: Teknisten palvelujen lautakunta Tulosalue: Kunnallistekniikka Tulosalue: Kaupunkirakenne Tulosalue: Tilapalvelut Tulosalue: Yhteispalvelut PALVELUALUEEN PÄÄLLIKKÖ: (kh päättää) Tekninen johtaja Markus Kannala Esittelijä/-t: (lautakunta päättää) Tekninen johtaja Markus Kannala Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio Tulosalueen päällikkö: (kh päättää) Tekninen johtaja Markus Kannala Tulosalueen päällikkö: (kh päättää) Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio Tulosalueen päällikkö: (kh päättää) Kiinteistöpäällikkö Ulla-Maija Koskenranta Tulosalueen päällikkö: (kh päättää) Tekninen johtaja Markus Kannala LAUTAKUNTA: Liikuntalautakunta Tulosalue: Liikuntatoimi LAUTAKUNTA: Jätelautakunta LAUTAKUNTA: Ympäristölautakunta Tulosalue: Ympäristöpalvelut Esittelijä/-t: (lautakunta päättää) Liikuntatoimen johtaja Tapio Miettunen Tulosalueen päällikkö: (kh päättää) Liikuntatoimen johtaja Tapio Miettunen Tekninen johtaja Markus Kannala Esittelijä/-t: (lautakunta päättää) Tekninen johtaja Markus Kannala Esittelijä/-t: (lautakunta päättää) Tekninen johtaja Markus Kannala Ympäristöpäällikkö Aapo Mäenpää Tulosalueen päällikkö: (lautakunta päättää) Ympäristöpäällikkö Aapo Mäenpää
Lomake 2 TULOSALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2013 Tulosalue: Ympäristöpalvelut Tulosyksikkö: Eläinlääkintähuolto Tulosyksikkö: Rakennusvalvonta Tulosyksikkö: Ympäristönsuojelu Tulosyksikkö Ympäristöterveysvalvonta Tulosalueen toiminta-ajatus: Edistää elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä, viihtyisyyttä, virikkeellisyyttä ja luonnontaloudellista kestävyyttä. Omalla toimialallaan palvelee kuntalaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta. Tulosyksikön toiminta-ajatus: Edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä turvallisten ja terveellisten eläimistä peräisin olevien elintarvikkeiden tuotantoa. Tulosyksikön toiminta-ajatus: Edistää, opastaa ja valvoo rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä; palvelee kuntalaisia ja omalla toimialallaan huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta. Tulosyksikön toiminta-ajatus: Palvelee kuntalaisia ja yleistä etua edistämällä elinympäristön turvallisuutta, terveellisyyttä, viihtyisyyttä, virikkeellisyyttä ja luonnontaloudellista kestävyyttä. Tulosyksikön toiminta-ajatus Edistää ja valvoo elinympäristön ja yksilön terveyttä ja hyvinvointia; harjoittaa korkealaatuista ympäristöterveydenhuollon valvontaa kohdellen toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Lomake 3 TOIMIELIMEN KÄYTTÖSUUNNITELMA TA 2013 TOIMIELIN TA 2013 Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta Tuotot 1 407 950 Kulut -1 407 950 Netto TOIMIELIMEN TULOSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT TA 2013 TULOSALUE TA 2013 Ympäristöpalvelut Tuotot 1 407 950 Kulut -1 407 950 Netto Lomake 3 TULOSALUEEN YMPÄRISTÖPALVELUT TULOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT TA 2013 TULOSYKSIKKÖ TA 2013 Ympäristölatuakunta Tuotot 16 410 Kulut -16 410 Netto TULOSYKSIKKÖ TA 2013 Eläinlääkintähuolto Tuotot 441 020 Kulut -441 020 Netto TULOSYKSIKKÖ TA 2013 Rakennusvalvonta Tuotot 395 220
Keminmaan, Tervolan ja Tornion ympäristölautakunta 6 Käyttösuunnitelma Kulut -395 220 Netto TULOSYKSIKKÖ TA 2013 Ympäristönsuojelu Tuotot 293 560 Kulut -293 560 Netto TULOSYKSIKKÖ TA 2013 Ympäristöterveysvalvonta Tuotot 261 740 Kulut -261 740 Netto
Lomake 4 PALVELUALUEEN TALOUDESTA JA TOIMINNASTA VASTAAVAT HENKILÖT 2013 KUSTANNUSPAIKOITTAIN VASTUUHENKILÖ PALVELUALUE: Tekniset palvelut 60 Toimielin: Ympäristölautakunta 695 Tulosalue: 6950 Ympäristöpalvelut Tulosyksikkö: 6950 Ympäristölautakunta Kustannuspaikka: 6950 Ympäristölautakunta Tulosyksikkö: 6951 Eläinlääkintähuolto Kustannuspaikka: 6951 Eläinlääkintä Kustannuspaikkka:6952 (Eläinsuojelu) Valtion valv. Tulosyksikkö: 6952 Rakennusvalvonta Kustannuspaikka: 6953 Rakennusvalvonta Tulosyksikkö: 6953 Ympäristönsuojelu Kustannuspaikka: 6954 Ympäristönsuojelu Tulosyksikkö: 6954 Ympäristöterveysvalvonta Kustannuspaikka: 6955Terveysvalvonta Palvelualueen vastuuhenkilö Toimielimen vastuuhenkilö Tulosalueen vastuuhenkilö Tulosyksikön vastuuhenkilö Kustannuspaikan vastuuhen Tulosyksikön vastuuhenkilö Kustannuspaikan vastuuhen Kustannuspaikan vastuuhen Tulosyksikön vastuuhenkilö Kustannuspaikan vastuuhen Tulosyksikön vastuuhenkilö Kustannuspaikan vastuuhen Tulosyksikön vastuuhenkilö Kustannuspaikan vastuuhen Lomake 5 LASKUJEN HYVÄKSYJÄT JA VARAHYVÄKSYJÄT v. 2013 Asiatarkastajat hyväksyy palvelualue Palvelualue: Toimielin: Tekniset palvelut Jätelautakunta / Ympäristölautakunta Tulosalue/Tulosyksikkö Kustannuspaikka Hyväksyjä Varahyväksyjä TA Jätelautakunta Tulosalueen päällikön laskut Markus Kannala Ritva Tervahauta 6910 Jätelautakunta TA Ympäristöpalvelut Tulosalueen päällikön laskut Markus Kannala 6950 Ympäristölautakunta Aapo Mäenpää 6951 Eläinlääkintä 6952 (Eläinsuojelu) Valtion valvonta Aapo Mäenpää Saana Manninen 6953 Rakennusvalvonta Aapo Mäenpää Jorma Halonen 6954 Ympäristönsuojelu Aapo Mäenpää 6955 Terveysvalvonta Aapo Mäenpää Markus Kannala Ritva Tervahauta Markus Kannala, Ritva Tervahauta Heikki Keinänen Markku Vaittinen Markus Kannala Ritva Tervahauta Markus Kannala
Keminmaan, Tervolan ja Tornion ympäristölautakunta 6 Käyttösuunnitelma *) Erja Alamäki 1.8.2011-31.7.2013 *) Sari Erkkilä 24.10.2012-31.10.2014 Tarja Rosenqvist Ritva Tervahauta Markus Kannala Ritva Tervahauta
Lomake 7 (palvelualuekohtainen lomake) HANKINTAPÄÄTÖSTEN TEKIJÄT JA HANKINTARAJAT VUONNA 2012 Palvelualue: Tekniset palvelut Toimielin: Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta Yksikkö Päätöksen tekijä Hankintaraja e Nimikirjoitus TA Ympäristötoimi Ympäristöpäällikkö 10 000
Lomake 8 Ympäristöpalvelut: Talous Kriittinen menestystekijä Talouden hallinta Arviointikriteerit Ta -vuoden tavoitetaso Ta -vuoden toimenpide Aikata Talousarvion toteutuminen Talousarvion ja käyttösuunnitelman mukainen talouden hallinta Käyttösuunnitelma laaditaan. Talousarviota ei ylitetä. Talousarviota seurataan. Käyttö laadittu 1/2013 set ne
Ympäristöpalvelut: Asiakas- ja vaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Lupahakemusten käsittely Kestävä ja viihtyisä asuin- ja elinympäristö Eläinlääkäripäivyst ysten turvaaminen Arviointikriteerit Ta -vuoden tavoitetaso Ta -vuoden toimenpide Aika Lupien käsittelyajat Sähköisesti hoidettujen lupien määrä rakennusvalvon nassa Valvonta suhteessa ympäristötervey denhuollon valvontasuunnit elmiin Onko päivystysjärjest elmä toimiva ja sitä noudatettu? Lupahakemusten käsittelyn tehostaminen Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmat toteutetaan. Ympäristöpalveluiden eläinlääkärit hoitavat kaikki päivystysvuorolistan mukaiset päivystyksensä. Lupahakemusten käsitteleminen asetetaan muiden tehtävien edelle niin, että käsittelyajat pysyvät tavoitetasossa: tarvittaessa ympäristönsuojelun valvontatehtäviä siirretään tai jätetään tekemättä silloin, kun vireillepanoa ei ole tehty kirjallisesti.rakennusvalvonn assa otetaan käyttöön mahdollisuuksien mukaan sähköisen lupa-asioinnin edellyttämät ohjelmistot Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmia noudatetaan. Päivystyssopimus on voimassa ja päivystys hoidetaan sen mukaisesti. Seu osav yhte Rak ilmo sähk lopp Seu osav yhte Seu osav yhte
Ympäristöpalvelut: Prosessi Kriittinen menestystekijä Uuden teknologian hyödyntäminen Seutuyhteistyö ympäristötoimessa Arviointikriteerit Digia-tarkastaja-o hjelman käyttövalmiudet Onnistuuko terveysvalvonnan tietojärjestelmästä tiedonsiirto valtionhallinnon järjestelmään? Onko tehdyt päätökset seutuyhteistyöstä saatu toteutettua? Ta -vuoden tavoitetaso Ohjelmistojen ja teknisten laitteiden tehokas hyödyntäminen - Työntekijöiden työnjakoa selkeytetään - Yhteistoiminnan tietojärjestelmät yhtenäiset Ta -vuoden toimenpide Digia-tarkastajaohjelman käyttövalmiutta ympäristötoimessa lisätään - Ympäristöpalveluiden talous-, toiminta- ja valvontasuunnitelmat hyväksytään. - Tulosyksiköiden välinen työnjako ja työntekijöiden työnjako niiden sisällä on sovittu. - Käytettävät ohjelmistot on sovittu sekä tarvittava tiedonsiirto niihin ja niiden uudistamistarpeet. Aikataulu Vuoden 2 Rakennus yhteiset o sovittu 31 mennessä uudistami läpi ja tied vuoden 20
Ympäristöpalvelut: Henkilöstö Kriittinen Arviointikriteerit menestystekijä Rekrytoinneissa ja Henkilöstön uusien määrä ja työntekijöiden työntekijöiden perehdyttämisessä pysyvyys onnistuminen Kannustava ja Kehityskeskustel motivoiva uista tehdään johtaminen työhyvinvointikes kusteluja Työntekijöiden vastuualueiden ja toimenkuvien selkeys Ta -vuoden tavoitetaso Rekrytoinneissa onnistuminen Ympäristöpalvel ujen työntekijät ovat sioutuneita ja motivoituneita työhönsä. Ta -vuoden toimenpide Valvontaeläinlääkärin virka täytetään Käydään työhyvinvointikeskustelut ja dokumentoidaan ne. Kehittämis- ja muutostarpeet tunnistetaan ja niitä työstetään. Aikataulu Vuoden 2013 alk Kehittämistarpee keskeisin kehittäm valittu 31.3.2013 Vuoden loppupuo osavuosikatsaust seurataan tarpee kehittämiskohtee ja toimenkuvien s Työntekijöiden toimenkuva ja vastuualueet ja niiden selkiyttäminen tarpeen mukaan käydään läpi työntekijöiden kanssa.
Sisäinen valvonta teknisissä palveluissa 2013 1. Tiedonkulun varmistaminen yhteistoiminnalla Kaupungin johdon taholta Palvelualuetasolla Tulosaluetasolla Palvelualueen päällikkö Markus Kannala osallistuu kaupunginjohtajan johtoryhmätyöskentelyyn. Elinkeinotyöryhmän kokouksiin osallistuu palvelualueen päällikkö, kaupunginarkkitehti ja maankäyttöinsinööri. Palvelualueen päällikön johdolla kokoontuu joka viikon tiistai teknisen keskuksen johtoryhmä, johon kuuluvat palvelualueen päällikön lisäksi - Jarmo Lokio kaupunginarkkitehti./kaupunkirakenne - Ulla-Maija Koskenranta kiinteistöpäällikkö/tilapalvelut - Tapio Miettunen liikuntatoimenjohtaja/liikuntatoimi - Aapo Mäenpää ympäristöpäällikkö/ympäristöpalvelut - Ritva Tervahauta hallintopäällikkö/hallinto - Virpi Mäki-Iso henkilöstön edustaja a) kunnallistekniikka Kuukausittain pidettävä palaveri, johon osallistuvat kunnallistekniikan tulosyksiköiden esimiehet, kunnallistekniikan suunnittelijat, mittaustoimen edustaja, rakennuttajainsinööri sekä Tornion Energia Oy:n ja Tornion Vesi Oy:n edustajat Viikoittain pidettävä palaveri, johon osallistuvat kunnallistekniikan tulosyksiköiden esimiehet sekä rakennuttajainsinööri b) kaupunkirakenne Kaupunkirakenteen suunnittelijat ovat päivittäin kanssakäymisessä keskenään ja koko yksikön henkilöstön palaveri on kerran kuukaudessa Mittaus järjestää viikoittaisen palaverin, johon voivat osallistua kaikki mittauksen kaupungintalolla työskentelevät työntekijät. Palaverista pidetään muistiota, joka lähetetään tiedoksi maastomittaukselle Verkkotehtaankadulle. Maastomittauksessa pidetään palaveri kerran kuukaudessa. c) tilapalvelut Tilapalveluilla on viikoittain palaveri, johon osallistuvat kiinteistöpäällikkö ja tulosyksiköiden esimiehet. Tilapalvelujen esimiehet, talonsuunnittelua ja rakennuttajapalvelu pitävät suunnittelupalaverin kerran kuukaudessa.
Kiinteistönhoidossa ja kunnossapidossa toteutuu päivittäinen kanssakäyminen yhteisessä tukikohdassa. Siivoustoimen henkilöstö kokonaisuudessaan kokoontuu keskimäärin 3 4 kertaa vuodessa koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin. Työkohdekohtaisia henkilöstöpalavereja pidetään keskimäärin kerran kuukaudessa. d) ympäristöpalvelut Päivittäinen kanssakäyminen puhelimitse ja sähköpostilla Ympäristöpäällikkö on Torniossa tiistaisin, jolloin tapaa Tornion viranhaltijoita. e) liikuntatoimi Päivittäinen kanssakäyminen Tulosyksikkötasolla Tulosyksiköiden päälliköt ovat päivittäisessä kanssakäymisessä alaistensa Kanssa ja pitävät tarvittaessa erillisiä palavereja/työ-paikkakokouksia. 2. Käyttösuunnitelmien laadinta ja seuranta Tulosalueiden käyttösuunnitelmat Tulosalueiden käyttösuunnitelmat on valmisteltu tulosyksiköittäin tulosalueiden päälliköiden johdolla. Lautakunnan hyväksyttäväksi tulevan käyttösuunnitelman on koonnut hallintopäällikkö yhteistyössä palvelualueen päällikön kanssa. Käyttösuunnitelman toteutumista seurataan palvelualueen johtoryhmän ja tulosalueiden palavereissa. Osavuosikatsaukset valmistellaan kaupunginhallituksen ohjeen mukaisesti. Käyttösuunnitelman sitovuustaso lautakuntaan nähden on tulosaluetaso, tulosyksiköiden osalta tulosalueen päällikkö seuraa yksikköjen talouden toteutumisesta ja raportoi palvelualueen päällikölle. 3. Tavoitteet ja niiden seuranta Tulosalueiden toiminnalliset tavoitteet on laadittu lähtien valtuuston asettamista palvelualuetta koskevista tavoitteista. Keskeisimmät tavoitteet on asetettu lautakuntaan nähden sitoviksi. Toiminnallisten tavoitteiden aikataulut on merkitty käyttösuunnitelmaan. Tavoitteiden (toiminnalliset ja taloudelliset) toteutumista seurataan johtoryhmän ja tulosalueiden palavereissa. Lautakunnalle tavoitteiden seuranta raportoidaan osavuosikatsauksina.
4. Menoihin sitoutuminen Lautakunta on hyväksynyt laskujen hyväksyjät. Kunkin hyväksyjän osalta on yksilöity kustannuspaikka jonka osalta henkilöllä on hyväksymisoikeus. Tulosalueiden/tulosyksiköiden osalta tilivelvollisia ovat käyttösuunnitelmassa nimetyt vastuuhenkilöt. Hankintavaltuudet on määritelty käyttösuunnitelmassa. 5. Palkkapäätösten teko Työntekijöiden valinta Tornion kaupungin 1.1.2013 voimaan tulleen hallintosäännön 26 :n mukaan kaupunginhallitus valitsee palvelualueen päällikön ja tulosalueiden päälliköt. Teknisten palvelujen palvelualueen päällikkönä hallintosäännön 4 :n mukaan toimii tekninen johtaja. Hallintosäännön 26 :n mukaan muiden vakinaisten viran- ja toimenhaltijoiden valinnasta päättää lautakunta, ellei lautakunta ole siirtänyt valintaa palvelualueen päällikön päätettäväksi tulosalueen päällikön esittelystä. Päätöstä siirtämisestä ei ole. Edelleen 26 :n mukaan palvelualueen päällikkö valitsee alle vuodeksi virkojen ja toimien määräaikaiset hoitajat sekä tuntipalkkaiset työntekijät, ellei hän ole siirtänyt valintaa muiden tehtäväksi. Kaupunginjohtaja päättää yli vuoden kestävien projektien työntekijöiden valinnasta. Käytössä on sähköinen päätöksen / sopimuksentekojärjestelmä. Vuosilomat/virkavapaudet (Hallintosääntö 34 ) Palvelualueen päällikkö on delegoinut tulosalueiden päälliköille ja talous- ja hallintopäällikölle tulosalueensa henkilöstön vuosiloman ja sellaisen virkavapauden/työloman myöntämisen, johon hakijalla on säädösten mukaan ehdoton oikeus. Palvelualueen päällikkö myöntää harkinnanvaraisen virkavapauden/työloman enintään vuodeksi kerrallaan, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä. Tulosalueen ja palvelualueen päällikön vuosiloman/virka-vapauden myöntää esimies. Vuosiloma-/virkavapaus-, työlomapäätöksiä varten on käytössä sähköinen päätösjärjestelmä. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapaan (hallintosääntö 29 ).
6. Tulojen kertymisen seuranta Tulojen laskutuksesta ja tuloskertymän seurannasta vastaavat tulosalueiden ja yksiköiden päälliköt toimintansa osalta. Sama koskee toimintaan liittyvien valtion ja muiden viranomaisten myöntämien avustusten hakemista. 7. Päätöspöytäkirjat, toimivallan siirtäminen ja rekisteröinti sekä päätösvallan del gointi 8. Riskien hallinta Hallintosäännön ja päätösvallan siirtoa koskevien päätösten mukaan viranomaispäätöksen tekijät pitävät päätöspöytäkirjaa. Päätöspöytäkirja saatetaan välittömästi tiedoksi esimiehelle, tulosalueiden päälliköiden ja palvelualueen päällikön päätökset edelleen lautakunnalle. Delegointipäätösten rekisteriä pitää teknisten palvelujen talous- ja hallintopäällikkö. Rekisteri muodostuu päätösluettelosta ja sen liitteenä olevista päätösjäljennöksistä aikajärjestyksessä. Tietoturvallisuuden osalta toimitaan tietohallinnon antamien ohjeiden mukaisesti. Kukin tulosalue huolehtii varautumisesta toimintojen järjestämiseksi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Varautumiseen kuuluvia toimenpiteitä ovat valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut ja järjestelyt, muun muassa toimintavalmiuden ylläpitäminen sekä henkilöstön koulutus ja harjoitukset. Varautumisella pyritään ehkäisemään ennalta häiriöja kriisitilanteiden syntyminen sekä toisaalta luoda edellytykset häiriötilanteiden ja niiden seurausten hallintaan.