TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN YLEISSUUNNITELMA 1036 LUONNOSVAIHEEN SELOSTUS, 12.3.2015 Tämä selostus koskee 12.3.2015 päivättyä yleissuunnitelmaluonnosaineistoa. TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY
HAKAMETSÄN EHYT YLEISSUUNNITELMA Hakametsän EHYT yleissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on kaupunkirakenteen täydentäminen, asuinrakentamisen lisääminen väestönkasvuun varautuen sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen laadukkaiden yhteyksien kehittäminen ja turvaaminen. Yleissuunnitelma alue rajautuu länsireunastaan kaupungin keskustan jalankulkuvyöhykkeeseen ja sijoittuu suunnitellulle vuoden 2030 intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle, jolla erityisesti kehitetään maankäyttöä ja tavoitellaan täydennysrakentamista. Hakametsän yleissuunnittelun taustalla on mm. Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, jossa keskeinen tarkoitus on ollut Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen liikenteellisen kuormituksen vähentäminen. Hakametsän yleissuunnittelun aloitusvaiheessa on selvitetty suunnittelun lähtökohtia ja laadittu seuraavat raportit ja esitteet: Hakametsän yleissuunnitelma; hanke esite ja vuorovaikutussuunnitelma Hakametsän hulevesiselvitys, vaihe 1 Leipää ja sirkushuveja; katsaus Hakametsän maankäytön historiaan Hakametsän yleissuunnitelma; kaupunkikuva ja kulttuuriympäristöselvitys Kissanmaan liikennetarkastelu Työn aloitusvaiheessa on myös kerätty osallisten näkemyksiä alueen nykytilanteesta ja sen kehittämisestä internetkyselyllä. Hakametsän yleissuunnitelman aiempiin vaiheisiin, kyselyn tuloksiin ja valmisteluaineistoon voi tutustua yleissuunnitelman internet sivuilta osoitteessa: www.tampere.fi/hakametsanyleissuunnitelma Yleissuunnitelmaluonnokset Hakametsän yleissuunnitelman luonnosvaiheessa on työstetty kahta maankäyttövaihtoehtoa, joissa toiminnalliselle painotukselle ja toimintojen sijoittamiselle on tutkittu erilaisia ratkaisuja. Vaihtoehdossa 1 alueelle on esitetty runsaasti uudisrakentamista, ja uutta asumista on osoitettu etenkin suunnittelualueen eteläisiin osiin. Myös Hakametsän hallin länsipuolen ratkaisu painottuu vaihtoehdossa 1 toiminnallisesti asumiseen. Vaihtoehdossa 2 merkittävin osa uudesta asuinrakentamisesta on osoitettu Uudenkylän asuinalueen kupeeseen sekä Hakametsän hallin välittömään läheisyyteen. Hallin länsipuoli jää kuitenkin pääosin urheilu ja vapaa ajantoimintojen alueeksi, ja Hakametsän identiteettiä näiden toimintojen keskittymänä vahvistetaan entisestään. Molemmissa ratkaisuissa on painotettu viher ja virkistystoimintoja, ja erityisesti alueen pohjois eteläsuuntaisen toiminnallisen viheryhteyden merkitys ja kehittämistarve on molemmissa suunnitelmissa huomioitu. Viheralueiden laatua, saavutettavuutta ja asemaa kaupunkiympäristön osana on molemmissa suunnitelmissa pyritty parantamaan. Lisäksi hulevesien hallinnan yleispiirteisten tilavarausten varmistamiseksi on osoitettu hulevesien käsittelylle sijainteja osana toiminnallista viher ja kaupunkiympäristöä. Hulevesien hallinnassa tavoitellaan viherrakentamisen keinoin toteutettavia luonnonmukaisia ja kaupunkikuvaa elävöittäviä ratkaisuja, osana maisemallista kokonaisuutta. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysalue on ollut suunnittelualueen haastavin kokonaisuus. Risteysalueen ympäristöön on molemmissa vaihtoehdoissa esitetty tehokasta rakentamista, pyrkimyksenä tehdä risteysalueesta lähialueen toiminnallinen keskus sekä ympäristönä jäsennelty ja toimiva liikenteen solmukohta, risteyskaupunki. Alueella on ennusteiden mukaan lisääntyvää ajoneuvoliikennettä, joten yleissuunnitelmassa on painotettu etenkin kävely ja pyöräilyliikenteen sekä julkisen liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Risteysalueelle on 1(9)
ehdotettu ratkaisua, jossa kävely ja pyöräily ympäristö on nostettu autoliikennettä ylemmälle tasolle. Tuomalla liike, toimisto ja asuinrakentaminen liikkumisympäristön lähelle voidaan luoda kävelijän ja pyöräilijän näkökulmasta mielekästä ja virikkeellistä kaupunkiympäristöä, jossa risteyksen yhteyteen voidaan muodostaa tilavaikutelmaltaan nykyistä suojaisampia kaupunkitiloja ja huomioida hitaammin liikkuvien tarpeet nykyistä paremmin. Liikenteen häiriövaikutusten vuoksi Hervannan valtaväylää lähinnä oleviin rakennusmassoihin sijoitetaan pysäköintitiloja ja liike sekä toimitilaa. Asuminen sijoitetaan kauemmaksi pääväylistä ja suunnataan siten, että rakennusmassat suojaavat pihoja ja kulkureittejä melulta ja ilman epäpuhtauksilta. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 alueelle on osoitettu runsaasti asuinrakentamista. Vuohenojan läheisyyteen liikekorttelin tilalle, Hervannan valtaväylän itäpuolelle sekä nykyisen lumenvastaanottopaikan alueelle on esitetty uusia kerros ja rivitalokortteleita. Alueen toteuttaminen edellyttää, että lumenvastaanotolle löydetään korvaava sijainti muualta ja että liikenteen häiriövaikutuksilta suojautuminen ratkaistaan. Uudenkylän asuinaluetta on ehdotettu täydennettäväksi korottamalla nykyisiä kerrostaloja sekä esittämällä alueelle muutamia uusia asuinkerrostaloja. Suunniteltu täydennysrakentaminen on maltillista, jotta se huomioisi alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Täydennettäviksi ehdotetut korttelit ovat pääsääntöisesti yksityisessä omistuksessa, jolloin taloyhtiöiden kehittämistavoitteet määrittelevät täydennysrakentamisen toteutumista. Rakennusten korottamismahdollisuuksiin vaikuttavat rakennusten perustamistapa ja olosuhteet. Uudenkylän liikekeskus on esitetty korvattavaksi uudella asuin ja liikerakennuksella, joka mahdollistaisi nykyistä kaupunkimaisemman katutilan muodostamisen Sammon valtatielle. Rakennusten alimmissa kerroksissa olisi liiketilan ohella pysäköintiä, asumisen sijoittuessa ylempiin kerroksiin. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysaluetta esitetään kehitettävän voimakkaasti. Rakentaminen tuotaisiin lähelle ajoväyliä. Jalankulku ja pyöräily ohjattaisiin autoliikennettä korkeammalle tasolle. Tälle risteysalueen yläpuolelle rakennettavalle kannelle voisi syntyä mielenkiintoista ja aktiivista rakennusten rajaamaa kaupunkitilaa. Ylätasolle ehdotetaan istutettavia alueita, jotka parantaisivat viihtyisyyttä sekä voisivat auttaa osaltaan hulevesien hallinnassa. Ylätasolle noustaisiin kortteleiden välistä, rakennusten reunustamia reittejä pitkin. Ylhäältä avautuvien näkymien ansiosta lähiympäristö hahmottuisi jalan ja pyörällä liikkujalle helposti. Näkymä Hakametsän hallin suuntaan houkuttelisi urheilu ja vapaa ajantoimintojen pariin. Suurten liikenneväylien läheisyydessä rakentamisen esitetään olevan käyttötarkoitukseltaan liike ja työpaikkarakentamista. Ylätasoa voidaan aktivoida järjestämällä kannelta sisäänkäynnit risteystä ympäröiviin rakennuksiin. Rieväkadun, Sarvijaakonkadun ja Sammonkadun solmukohtaan suunniteltu raitiotiepysäkki aukioineen yhdistyisi risteyksen ylittävään kanteen kaltevalla tasolla, jonka yhteyteen kehitettäisiin niinikään jäsenneltyä ja aktiivista kaupunkitilaa ja laadukasta kaupunkiympäristöä. Idässä, Sandelininpuiston reunalla, risteysalueen uudistuneen korttelirakenteen käyttötarkoitus vaihettuu liike ja työpaikkarakentamisesta asumiseen. Hakametsän hallin länsipuoliselle pysäköintialueelle esitetään käyttötarkoitukseltaan sekoittunutta asumisen sekä urheilu ja vapaa ajanpalvelujen sporttikorttelia. Muutoin Hakametsän hallin ympäristöstä tavoitellaan urheilu, virkistys ja vapaa ajantoimintoja sisältävää puistomaista aluetta, joka houkuttelisi käyttäjiä kauempaakin. Hakametsän hallin ja uuden sporttikorttelin väliin halutaan kehittää julkinen ulkotila, jonka vihersuunnittelun lähtökohtana hyödynnetään alueella todettua hulevesien johtamis ja viivyttämistarvetta. Sporttikortteli voitaisiin toteuttaa esimerkiksi havainnekuvassa esitetyn kaltaisena polveilevana suurkorttelina, joka synnyttäisi sisälleen kaksi mittakaavaltaan inhimillistä korttelipihaa. Pihat perustettaisiin maantasokerrosta korkeammalle, kannen päälle. Kannen alle voitaisiin Hervannan valtaväylän puolella sijoittaa pysäköintiä ja Hakametsän hallin sekä Jäähallinraitin puolella urheilu ja vapaa ajan toimintatiloja. Katutasosta voisi olla kulku ja näkemäyhteyksiä kannen alla sijaitseviin toimintatiloihin, jotka pimeän aikaan valaisisivat ympäristöä. 2(9)
Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 2 on esitetyn lisärakentamisen määrältään ensimmäistä vaihtoehtoa maltillisempi. Uuden asuinrakentamisen painopiste olisi Hakametsän hallin ympäristössä ja Uudessakylässä. Uudenkylän yhden porraskäytävän pistetalotalojen aluetta on ehdotettu laajennettavaksi länteen kerrostaloilla, jotka vastaisivat kooltaan alueen nykyisiä rakennuksia. Harjoitusjäähallit korvattaisiin asuinrakentamisella, edellyttäen että hallien nykyisille toiminnoille löydetään uusi sijainti muualta. Hakametsän hallin eteläpuolella rakennusten vapaa sijoittelu ja koon vaihtelu pehmentäisivät metsän reunassa olevaa rakennetun ja rakentamattoman alueen rajaa ja metsän reunalle muodostuisi vehreää asuinympäristöä. Myös Uudenkylänpuistoon esitetään asuinkerrostalorakentamista. Vastaavat viherpalvelut (korttelipuisto, leikkipaikka, pelikenttä) säilyisivät kuitenkin lähietäisyydellä Uudenmaanpuistossa. Lisäksi uusia viheralueita on esitetty Hakametsän hallin tuntumaan. Uudenkylän liikekeskus on vaihtoehdossa 2 esitetty uudistettavaksi vaihtoehtoa 1 tehokkaammin. Havainnekuvissa esitetyt esimerkit toteutuksista eroavat toisistaan sekä Sammon valtatien katumiljöön osalta että pihatilojen muodostumisen ja suojaisuuden osalta. Lisäksi vaihtoehdossa 2 Sammon valtatien eteläpuoliselle suojaviheralueelle on ehdotettu täydennysrakentamista olemassa olevaa asuinkorttelia laajentamalla, kun taas vaihtoehdossa 1 on samalla paikalla ehdotettu Vuohenojan palauttamista viemäristä avouomaan. Hakametsän hallin ympäristössä painopiste olisi urheilu ja vapaa ajantoiminnoissa. Hallin länsipuolinen alue on esitetty toteutettavaksi yhtenä kokonaisuutena, johon pysäköintilaitosten lisäksi soveltuisivat sijoitettaviksi urheiluja sisäpelihallit sekä erilaiset virkistys ja vapaa ajanpalvelut. Niille varattavien tilojen päälle tavoitellaan puistomaista ja vehreää, korkeussuunnassa polveilevaa ulkotilaa, joka länttä kohden noustessaan suojaisi ulkotiloja Hervannan valtaväylän häiriövaikutuksilta. Havainnekuvassa porrastuvaan rakenteeseen on esitetty yhdistettäväksi pistetaloja, jotka jatkavat Hakametsän hallin eteläpuolelle osoitetun rakentamisen mittakaavaa. Jatkosuunnittelussa tulisi varmistaa, että asuminen sijoitetaan melun ja ilmanlaadun kannalta riittävälle etäisyydelle Hervannan valtaväylästä. Vaihtoehdon 1 tavoin Hakametsän hallin ympäristöön tavoitellaan urheilu, virkistys ja vapaa ajantoimintoja sisältävää puistomaista aluetta, joka houkuttelee käyttäjiä kauempaakin. Myös Hakametsän hallin ja täydennysrakentamiskokonaisuuden väliin suunniteltaisiin vaihtoehdon 1 tavoin laadukas julkinen tila, jossa hulevesien johtaminen ja käsittely muodostavat kaupunkikuvallisesti merkittävän aiheen. Länsiosan porrastetusta rakentamisesta voitaisiin saada aikaan virikkeellinen ulkotila, joka yhdistyisi saumattomasti ympäröivään puistoon, ja josta olisi pääsy niin pistetaloihin kuin kannen alla oleviin sisätiloihin. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteysalueen ratkaisu on korttelirakenteeltaan samankaltainen kuin vaihtoehdossa 1, mutta suuren kansirakenteen sijaan liikenneväylien ylitykset toteutettaisiin kevyemmillä siltarakenteilla, jotka on osoitettu kauemmas risteyksestä. Kevyempi siltaratkaisu on kansirakennetta kustannustehokkaampi, mutta autoliikenteen melu ja muilta haittavaikutuksilta ei voida yhtä hyvin suojautua kävely ja pyöräilyympäristössä. Rakennusten sijoittelun ansiosta myös ylemmälle tasolle voisi kuitenkin syntyä suojaisia tiloja kävelijöille ja pyöräilijöille. Jäähallinraitin alikulkua laajennettaisiin ja sen viihtyisyyttä lisättäisiin tarkemmassa suunnittelussa katutilan yksityiskohtien suunnittelulla ja valaistuksella. Näin muodostuisi risteysalueen kauempaa kiertävä kävelyn ja pyöräilyn kehä, joka on moottoriliikenteestä erillään. Myös suunnittelualueen eteläosiin, Rieväkadun ja Hervannan valtaväylän risteyksen kohdalle on osoitettu uusi kävelyn ja pyöräilyn silta, joka yhdistäisi Rieväkadun ja Prismakeskuksen Sandelininpuistoon Alasniitynpuistoon. Sillan ramppi edellyttää laadukasta ympäristörakentamista liittyäkseen Hervannan valtaväylän itäpuolella alavaan Vuohenojan laaksoon. Lumenvastaanotto alueella säilyisi, ja sen pohjoispuolella Hervannan valtaväylän varressa voisi viheralueella sijaita nykyisen Vapaa ajanmaan skeittipaikan korvaava skeittipuisto. Sen rakenteet voisivat toimia poikkeustilanteessa myös hulevesien tulva altaana. Skeittipaikan sijoittaminen alueelle saattaa edellyttää melusuojarakenteita. 3(9)
Vaikutusten arviointi Luonnonympäristö Suunnitelman mukainen, paikoin merkittäväkin rakentaminen aiheuttaisi paikallisesti suuria muutoksia maa ja kallioperään. Valtaosa alueesta, jolle rakentaminen kohdistuu, on kuitenkin jo rakennettua ympäristöä, joten vaikutusten ei katsota olevan merkittäviä. Kasvullisilla pinnoilla on suuri merkitys hulevesien käsittelyn, alueellisen biodiversiteetin ja mm. ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien ekosysteemipalveluiden tuottamisen kannalta. Täydennysrakentaminen sekä uudet ja laajentuvat rakennettavat alueet vähentävät tyypillisesti sadevesien imeytymispinta alaa. Lisääntyvä rakentaminen voi lisätä hulevesien ja niiden mukana kulkeutuvien ravinteiden, roskien ja epäpuhtauksien määrää. Kasvaneet hulevesimäärät voivat myös aiheuttaa tulva ja eroosioriskejä sekä kuormittaa viemäriverkostoa. Haittavaikutuksia voidaan vähentää käsittelemällä hulevesiä rakenteellisin tai luonnonmukaisin ja viherrakentamisen keinoin. Hulevesiaiheet voivat myös luoda uutta viihtyisää ympäristöä. Yleissuunnitelmaluonnoksissa esitetyn täydennysrakentamisen toteutuessa erilaiset kasvulliset ja muut vettä läpäisevät pinnat vähenisivät paikoitellen. Huomattavin osa alueelle esitetystä täydennysrakentamisesta sijoittuu kuitenkin ennestään läpäisemättömille pinnoille, kuten Hakametsän hallin pysäköintialueelle sekä Hakametsän liikekortteliin (entisen Jäähovin paikalle) ja Uudenkylän liikekortteliin. Suunnittelemalla nykyisin asvaltoiduille alueille täydennysrakentamista piha alueineen sekä uusia puistomaisia alueita hulevesijärjestelmineen voidaan vaikuttaa hulevesien syntyyn sekä parantaa hulevesien hallintaa ja alueellista biodiversiteettiä nykyisestä. Yleissuunnitelmaalueelle on laadittu hulevesiselvitys, jota täydennetään työn viimeistelyvaiheessa suunnitelmaosuudella. Suurin osa yleissuunnitelma alueen läpi kulkevista hulevesistä syntyy alueen ulkopuolella. Hakametsän alueen kokonaisvaltainen kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden parantaa samalla hulevesien hallinnan ratkaisuja myös yleisillä alueilla. Lumenvastaanottotoiminnan loppuminen alueella vaikuttaisi merkittävästi Vuohenojaan ja Iidesjärveen kulkeutuvien vesien määrään. Tällä saattaisi olla heikentäväkin vaikutus Iidesjärven nykyiseen vedenlaatuun. Tulvaherkässä purolaaksossa, pohjavesialueen tuntumassa, sijaitsevan lumenvastaanottoalueen suunnittelu muuhun käyttöön edellyttäisi jatkosuunnittelussa myös erityistä huolellisuutta ja harkintaa paitsi luonnonympäristön myös rautatien häiriövaikutusten huomioimisen näkökulmasta. Suunnittelualueen merkittävimpiä luonnonmukaisia alueita ovat Vuohenojan ja Pyhäojan varret sekä Hakametsän metsikköalue, joihin ei yleissuunnitelmaluonnoksissa ole esitetty merkittäviä muutoksia. Vaihtoehdossa 1 on ehdotettu Vuohenojan palauttamista avouomaan Sammon valtatien eteläpuolisella suojaviheralueella (vaihtoehdossa 2 sama suojaviheralue on esitetty täydennysrakentamiseen). Suunnitelman mukaisella rakentamisella on jonkin verran vaikutuksia alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön. Suunnittelualueen suurimmat viheralueet, Hakametsä, Sandelininpuisto ja Alasniitynpuisto, säilyvät kuitenkin valtaosin rakentamattomina. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen tuntumassa oleva istutettu havupuuvaltainen suojaviheralue muuttuisi molemmissa vaihtoehdoissa korttelialueeksi ja Hakametsän koilliskulma ja Uudenkylänpuisto muuttuisivat rakennetuksi ympäristöksi vaihtoehdossa 2. Valtaosa suunnittelualueesta on rakennettua ympäristöä, ja luonnosvaihtoehdoilla ei nähdä olevan merkittäviä haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Alueella säilyy sekä luonnonmukaista että rakennettua viherympäristöä. Uuden rakentamisen yhteydessä on mahdollisuus täydentää myös ns. sinivihreää infrastruktuuria, mm. suunnittelemalla hulevesiaiheita, viherkattoja ja viherseiniä sekä monilajista ja luonnonmukaista kasvillisuutta. Jat 4(9)
kosuunnittelussa on mahdollista kehittää toiminnallisesti merkittävän pohjois eteläsuuntaisen viheryhteyden osuuksia myös ekologisesti. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Molemmissa yleissuunnitelmavaihtoehdoissa suunnittelualueen maankäyttöä on tehostettu merkittävästi. Alueen luonne muuttuisi suunnitelmien toteutuessa monin paikoin huomattavasti nykyistä rakennetummaksi ja kaupunkimaisemmaksi. Tavoitteena on luoda erityisesti Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyksen ympäristöön jalankulkijan ja pyöräilijän sekä joukkoliikenteen käyttäjän näkökulmista mielenkiintoista ja virikkeellistä ympäristöä. Voimakas liike ja toimitilojen lisärakentaminen, yhdessä alueelle osoitetun asuinrakentamisen kanssa, luo edellytykset vilkkaan ja toiminnallisesti monipuolisen kaupunkiympäristön syntymiselle. Kaupunkikuvallinen muutos on suurin risteysalueen tuntumassa ja Hakametsänhallin ympäristössä. Vaihtoehdossa 1 esitetty asuinrakentaminen suunnittelualueen eteläisiin osiin, Hervannan valtaväylän itäpuolelle, muuttaisi huomattavasti alueen luonnetta. Suojaviheralue valtaväylän varressa kapenisi merkittävästi, mutta Vuohenojan ympäristössä säilyisi viheraluetta, joka muodostaisi vehreän toiminnallisen vyöhykkeen uuden ja olemassa olevan asuinalueen väliin. Tiivistyvä kaupunkiympäristö muuttaisi nykyisen pientaloalueen ympäristöä, ja osa asukkaista voisi kokea muutoksen negatiivisena. Toisaalta uudet rakennukset Hervannan valtaväylän varrella vähentäisivät valtaväylän aiheuttamaa maisemahaittaa, ja asuinympäristön laatua heikentävän lumenvastaanottoalueen muuttuminen asuinalueeksi voitaisiin nähdä positiivisena muutoksena. Vaihtoehdossa 2 vastaavalla alueella viherympäristö säilyy laajempana ja alueen yleisilme avoimempana verrattuna vaihtoehtoon 1. Hervannan valtaväylän näkyvyyttä sekä kantautuvaa melua voidaan vähentää maastonmuotoilulla tai melusuoja aidalla. Asuinalueen lähelle ehdotettu skeittipuisto tuottaisi toteutuessaan meluhaittaa, jota voitaisiin hallita melunsuojarakenteilla. Jatkosuunnittelussa voidaan pohtia myös vaihtoehtoisia skeittipaikan sijoitusmahdollisuuksia yleissuunnitelma alueella, esimerkiksi Hakametsän hallin läheisyydessä. Vaihtoehdossa 1 Uudenkylän alueella kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen on ohjannut suunnittelua ja lisärakentaminen on suhteellisen maltillista. Uusia rakennuksia alueelle on osoitettu vain vähän. Olevien rakennusten korottamiset olisivat volyymiltään pientä lisärakentamista, mutta ne vaikuttaisivat oleellisesti kaupunkikuvaan. Kerrostalojen korottamisen yhteydessä on todennäköistä, että myös rakennusten julkisivuja korjataan. Täydennysrakentamisen ja korjaamisen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarpeen huomioida rakennusten kulttuurihistorialliset arvot. Liikekeskuksen uudistamisella ja sen yhteyteen esitetyllä asuinrakentamisella on toteutuessaan huomattava merkitys kaupunkikuvaan ja katutilanmuodostukseen molemmissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa 2 Uuteenkylään esitetty lisärakentaminen on voimakkaampaa ja vaikutus kaupunkikuvaan on merkittävämpi. Uudenkylänkadun varteen esitetyt asuinrakennukset muuttaisivat katutilan luonnetta selkeämmin rajatuksi. Uudet pistekerrostalot muuttaisivat kaupunkikuvaa merkittävästi, mutta rakennusten voidaan katsoa täydentävän nykyistä pistekerrostaloaluetta luontevasti uudisrakennusten koon ja sijoittelun ansiosta. Rakentaminen ulottuisi Hakametsän reuna alueelle, mikä pienentäisi metsäaluetta hieman. Suuri osa metsäalueesta kuitenkin säilyisi, eikä alueen metsäiseen luonteeseen kohdistuisi muutoksia. Uudenkylänpuiston ottaminen asuinkäyttöön harventaisi alueen korttelipuistoverkkoa, mutta Hakametsän hallin ympäristöön syntyvä laadukas urheilu ja vapaaajanpuisto toisi uutta virkistystarjontaa tilalle. Hakametsän hallin ympäristön luonne muuttuisi molemmissa vaihtoehdoissa merkittävästi. Pysäköinti siirtyisi ympäristöä leimaavilta laajoilta asvalttikentiltä pääosin maan tai kannenalaisiin laitoksiin. Vaihtoehdossa 2 lähestulkoon koko hallia ympäröivä alue muuttuisi puistomaiseksi urheilu, virkistys ja vapaa ajantoimintojen alueeksi. Monet uudet toiminnot toisivat alueelle runsaasti kävijöitä ja se muuttuisi nykyistä huomattavasti aktiivisemmaksi. 5(9)
Vaihtoehdossa 1 Hakametsän hallin länsipuolelle esitetty asuinrakentaminen toisi alueelle myös runsaasti lisää asukkaita. Nykyiset tärkeät virkistys ja puistoalueet kuten Hakametsä ja Tapiolanpuisto säilyisivät, ja Hakametsän hallin ympäristön kehittämisellä luotaisiin näiden välille viheralueiden jatkumo. Palveluiden saavutettavuus Suunnitelmien toteutuminen turvaisi alueen nykyisten ja tulevien palveluiden saavutettavuuden eri kulkuneuvoilla. Kaupunkiraitiotien vaihtoterminaali tekee toteutuessaan alueesta yhä tärkeämmän paikalliskeskuksen ja joukkoliikenteen solmukohdan. Myös kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta alue sijaitsee tärkeiden reittien varrella ja yhteydet eri puolille kaupunkia ovat hyvät. Kävely ja pyöräilyolosuhteiden voidaan nähdä suunnitelmien myötä paranevan, vaikka muuttuvien linjausten vuoksi ne pidentyvät paikoin. Vaihtoehdossa 2 Rieväkadun eteläpäähän esitetty Hervannan valtaväylän siltayhteys parantaisi merkittävästi Prismakeskuksen saavutettavuutta idästä. Uudistuvien palveluiden paras saavutettavuus edellyttäisi sisäänkäyntien suuntaamista myös kävely ja pyöräilyreiteille päin, etenkin yleissuunnitelma alueen keskiössä. Uusi asuinrakentaminen toisi lisää käyttäjiä kehittyvien palveluiden äärelle. Asukasmäärän lisääntyessä alueella syntyisi tarve myös uusille päivähoitopalveluille. Jatkosuunnittelussa tarkastellaan päiväkodin tai tarvittaessa pienten lasten yksikön (päiväkoti, eskari, koululuokat 1 2) sijoittamista paikkaan, jossa se hyötyisi läheisistä viher ja urheilualueista sekä liikuntatiloista. Hakametsän hallin ja sen ympäristön tulevaa palvelutarjontaa ja toimintoja ei ole yksilöity yleissuunnitelman luonnosvaihtoehdoissa, vaan esitetyt ratkaisut ovat viitteellisiä. Hallialueen toiminnallisesta konseptista tehdään erillinen urheilukampusselvitys, jonka on määrä valmistua kevään 2015 aikana siten, että työn tulokset ovat hyödynnettävissä yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa. Liikenne Voimakas täydennys ja lisärakentaminen kasvattaisi autoliikenteen määriä alueella huomattavasti. Alueelle suuntautuva ajoneuvoliikenne ohjattaisiin, Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukaisesti, sekä pohjoisen että etelän suunnasta tultaessa pysäköintilaitoksiin Hervannan valtaväylältä, jo ennen Sammon valtatien risteystä. Näin risteysalueen liikennekuormitusta pyritään hillitsemään siten, että alueen läpi kulkeva liikenne pysyisi sujuvana. Tätä tukee myös kävely ja pyöräilyliikenteen osoittaminen eritasoon, niinikään Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelmassa esitettyä periaatetta mukaillen. Suunnittelun lähtökohtana on ollut kehittää houkuttelevaa kävely ja pyöräily ympäristöä sujuvine yhteyksineen, jotta liikkuminen alueella ilman henkilöautoa yleistyisi. Hitaampien kulkumuotojen reittien risteämiset suurten autoväylien kanssa on esitetty pääosin eritasoratkaisuin, joissa ympäristön yksityiskohtien laatuun tulee kiinnittää tarkemmassa suunnittelussa erityishuomiota käyttömukavuuden varmistamiseksi. Hakametsän yleissuunnitelma alueen täydennysrakentamispotentiaalia ei ole pystytty arvioimaan täysimääräisesti aiempia liikenneselvityksiä ja suunnitelmia tehtäessä. Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman ja Kissanmaan liikennetarkastelun laskelmat on siksi tarkistettu Hakametsän alustavien yleissuunnitelmaluonnosten pohjalta. Tarkistettujen laskelmien perusteella näyttää, että Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukainen liikenteen tavoiteverkko toimii myös Hakametsän yleissuunnitelmaluonnoksissa esitetyillä lisärakentamisen määrillä. Liikenteellisiä ratkaisuja tarkistetaan tarvittaessa vielä Hakametsän yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa. 6(9)
Yhdyskuntarakenteen eheys, ekotehokkuus ja elinympäristön laatu Yleissuunnittelun lähtökohtana on ollut ja tiivistää kaupunkirakennetta suunnitellun joukkoliikenneterminaalin ympäristössä. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa rakenne täydentyisi uudella asutuksella ja palveluilla, ja katkonaisten verkostojen epäjatkuvuuskohtia korjattaisiin (mm. kävely ja pyöräilyreitit, toiminnalliset viheryhteydet sekä hulevesien johtaminen). Palveluiden hyvä saavutettavuus sekä kävely ympäristöjen kohentaminen lisäisi joukkoliikenteen vetovoimaa. Myös sellaiset palvelut ja tapahtumat, joihin on aiemmin yhdistetty yksityisautoilu, olisivat suunnitelmien toteutuessa sujuvasti saavutettavissa joukkoliikenteellä. Henkilöautotonta liikkumista tukevien suunnitteluratkaisujen voidaan katsoa hillitsevän hiilidioksidipäästöjä. Luonnosvaihtoehtojen yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta tutkitaan tarkemmin erillisessä selvityksessä, jonka tuloksia hyödynnetään yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa. Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävien EHYT yleissuunnitelmien yleisenä tavoitteena on myös arjen toimintaympäristön laadun turvaaminen ja parantaminen. Luonnosvaihtoehdoissa on huomioitu lähivirkistysalueiden säilyminen ja kehittäminen sekä hulevesien hallinnan tarpeet. Suunnitelman toteutuessa alueelle muodostuisi kattava paikallinen viheralueverkosto. Virkistysalueiden käyttäjämäärät kasvaisivat merkittävästi, jolloin kulutuksen lisääntyminen saattaisi vaikuttaa viherympäristön laatuun ja ominaispiirteisiin myös heikentävästi. Tästä syystä kehitettävän urheilupuiston soveltuvuus myös lähiliikunnan tarpeisiin on tärkeä huomioida jatkosuunnittelussa. Hakametsän koirapuisto jää luonnosvaihtoehdoissa osittain uuden korttelirakenteen sekä kehitettävän toiminnallisen viheryhteyden alle. Koira aitauksen rajoja tarkistamalla voidaan tärkeä viherpalvelu kuitenkin säilyttää metsäisen lähivirkistysalueen sisällä. Yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitteet ohjaavat täydennysrakentamisen suunnitteluun olevan infrastruktuurin ja palveluiden läheisyyteen, mikä johtaa myös erilaisille häiriövaikutuksille alttiiden alueiden, kuten liikenteen suojaviheralueiden, rakentamismahdollisuuksien tarkasteluun. Luonnosvaihtoehdoissa on esitetty rakentamista merkittävien liikenneväylien varrelle. Yleissuunnitelmatyön viimeistelyvaiheessa on tarpeen vielä varmistua, että herkät toiminnot, kuten asuminen, on mahdollista suojata riittävästi liikenteen häiriövaikutuksilta. Onnistuneessa lopputuloksessa uudella rakentamisella saadaan suojattua nykyistä asutusta ja virkistysalueita ja kohennettua näin laajemman käyttäjäryhmän elinympäristöä. 7(9)
Yleissuunnitelmaluonnosten suhde osallispalautteeseen Työn aloitusvaiheessa kerättiin osallisten näkemyksiä alueen nykytilanteesta ja sen kehittämisestä internetkyselyllä. Palaute on pyritty huomioimaan luonnosvaihtoehtojen laadinnassa. Yleissuunnitelma alueen kehittämisessä tärkeimmiksi huomioitaviksi asioiksi kyselyn vastaajat valitsivat liikunta ja virkistystoimintojen kehittämisen ja kevyen liikenteen yhteyksien parantamisen. Tärkeinä pidettiin myös pientaloasumisen huomioimista sekä joukkoliikenneyhteyksien ja kaupan palveluiden parantamista. Avovastauksissa toivottiin huomioitavan myös mm. liikenneturvallisuus ja viheralueiden säilyminen. Tärkeimmiksi paikoiksi vastaajat nimesivät eniten käyttämänsä viheralueet (Tapiolanpuiston, Sandelininpuiston Alasniitynpuiston ja Hakametsän). Myös Hakametsän hallia ja Vapaa ajanmaan skeittipaikkaa pidettiin erityisen tärkeinä. Skeittipuistoa käytettiin koko kaupungin alueelta. Liikunta ja virkistystoimintojen kehittämismahdollisuudet on luonnosvaihtoehdoissa pyritty turvaamaan säilyttämällä eniten käytetyt viheralueet sekä esittämällä uusia aluevarauksia. Kevyen liikenteen verkoston epäjatkuvuuskohtiin on esitetty ratkaisut molemmissa maankäyttövaihtoehdoissa. Raitiotien vaihtoterminaalin toteutuessa joukkoliikenneyhteydet paranevat, ja kaupan palveluiden parantaminen on mahdollistettu osoittamalla liiketilaa vanhoihin, kehitettäviin liikekortteleihin sekä esittämällä lisää asutusta liiketilojen läheisyyteen. Vanhoille pientaloalueille on kuitenkin ehdotettu ainoastaan hienovaraista täydentämistä. Hakametsän yleissuunnittelussa on huomioitu Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelman mukaiset liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta tukevat ratkaisut. Vapaa ajanmaan skeittipuisto on jäämässä Rieväkadun suunnitellun jatkeen alle, ja yleissuunnitelmatyön aikana pyritään löytämään toiminnolle uusi sijainti. Epämiellyttävinä ja kehittämistä kaipaavina paikkoina kyselyssä nousivat esiin etenkin Hakametsän hallin ympäristö, lumenkaatopaikka, Hipposkylä, Hakametsän ( McDonald sin ) liikekortteli sekä Hervannan valtaväylän ympäristö. Hakametsän hallin korttelialuetta pidettiin sekavana, liikkumisen kannalta vaarallisena ja visuaalisesti epämiellyttävänä. Toivottiin liikennejärjestelyjen selkeyttämistä sekä korttelin kehittämistä puisto, liikunta ja urheilualueeksi. Alueen täydennysrakentamista asuin ja/tai liikerakennuksilla sekä kannatettiin että vastustettiin. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa on esitetty alueelle vastaajien toivomia, jäsenneltyjä toimintoja sekä mielipiteet jakanutta täydennysrakentamista. Lumen vastaanottoalueelle toivottiin toiminnan muuttamista, viherrakentamista, harrastuspaikkoja sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantamista. Toisessa luonnosvaihtoehdoissa on esitetty alueen toiminnan muuttaminen asumiseen, edellyttäen korvaavan sijainnin löytymistä lumen vastaanotolle. Toisessa vaihtoehdossa vastaanottoalueen tuntumaan on ehdotettu skeittipuistoa, kevyenliikenteen yhteyksien kehittämistä sekä viherrakentamista. Hakametsän liikekorttelia pidettiin roskaisena, visuaalisesti epämiellyttävänä ja liikkumisen kannalta vaarallisena. Hervannan valtaväylän varsia pidettiin meluisina, ilmanlaadultaan huonoina ja ainakin paikoitellen visuaalisesti epämiellyttävinä. Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyskohta sai runsaasti kielteisiä merkintöjä. Myös Jäähallinraitin ympäristössä nähtiin epäkohtia. Lisäksi kevyenliikenteen ylityksen/alituksen tarve Hervannan valtaväylällä, Rieväkadun eteläpään läheisyydessä, tuotiin esiin eri yhteyksissä. Hakametsän liikekortteli, Hervannan valtaväylän ja Sammon valtatien risteyskohta sekä Jäähallinraitti on esitetty uudistettaviksi molemmissa luonnosvaihtoehdoissa. Hervannan valtaväylän varsia on pyritty kehittämään molemmissa vaihtoehdoissa. Korttelirakenteen tarjoama suoja ulottuu valtaväylän vartta kauemmas etelään vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 2 on esitetty kevyen liikenteen ylitys Rieväkadun eteläpään kohdalle. 8(9)
Uudenkylän liikekorttelissa painottuivat niinikään kielteiset vastaukset; korttelia pidettiin epäsiistinä, rapistuneena ja visuaalisesti epämiellyttävänä. Myös Sammon valtatien yleisilmettä pidettiin ankeana, Aarikkalankadun risteystä vaarallisena sekä jalankulkijan ylitysmahdollisuuksia huonoina. Sammon valtatien varsia ehdotettiin kehitettäviksi niin rakentamisen kuin viherrakentamisen keinoin. Uudenkylän liikekortteli on esitetty uudistettavaksi molemmissa vaihtoehdoissa tavalla, joka vaikuttaisi myös pääväylän ilmeeseen. Sammon valtatien eteläpuolelle on esitetty toisessa vaihtoehdossa katutilaa reunustavaa rakentamista ja toisessa viherrakentamista (Vuohenojan palauttamista avo uomaan). Sammon valtatien turvalliset ylitysmahdollisuudet paranevat lännemmäksi esitetyn kävelyn ja pyöräilyn sillan/kannen myötä. Hippospuistossa ja Hakametsässä harmillisiksi mainittiin liikenteen suojaviheralueille tyypilliset melu ja huono ilmanlaatu. Osa piti niitä myös epäsiisteinä/epäselvinä sekä sosiaalisesti turvattomina. Tartonpuistossa nähtiin hyödyntämätöntä potentiaalia harrastuksille ja viherrakentamiselle mutta myös täydennysrakentamiselle uudistettavan puiston yhteydessä. Hakametsän viheralueen reunamille on esitetty luonnoksissa rakennuksia ja rakenteita reunustamaan liikenneväyliä. Rakennusmassojen avulla voidaan jossain määrin suojata puistoa liikenteen haitoilta. Hakametsään on kohdistettu myös jatkosuunnittelutarpeita toiminnallisen viheryhteyden kehittämisen, hulevesien hallinnan ja koirapuiston uudelleen määrittelyn myötä. Hippospuistoa tarkastellaan jatkosuunnittelun aikana viereisen Hipposkylän korttelin kehittämiseen liittyen. Tartonpuisto sijoittuu osaksi urheilu ja vapaa ajantoimintojen täydennettävää puistomaista kokonaisuutta sekä kehitettävän viheryhteyden varrelle, jolla on myös hulevesien hallinnan tarpeita. LIITTEET LIITE 1: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; Vaihtoehto 1 (12.3.2015) LIITE 2: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; Vaihtoehto2 (12.3.2015) LIITE 3: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; viherkattoratkaisut (12.3.2015) LIITE 4: Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos; hulevesiratkaisut (12.3.2015) Liitteet 1 ja 2 sisältävät seuraavat teemakartat: Yleissuunnitelmakartta 1:8000 Havainnekuva 1:6000 Havainnekuva, risteysalue 1:2000 Pysäköintikaavio, risteysalue 1:2000 Havainnekuva, Hakametsän hallin ympäristö 1:2000 Pysäköintikaavio, Hakametsän hallin ympäristö 1:2000 Havainnekuva, Uusikylä 1:2000 Rakeisuuskuva 1:8000 Rakennusoikeudet 1:6000 Liikennekaavio 1:6000 Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet 1:6000 Leikkaus, risteysalue 1:1000 Viistokuvamallinnukset 9(9)