Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Hyödynnämme luontoa -rastitehtävät Avainsanat: luonnonvarat, ekologinen jalanjälki, kuluttaminen, kestävä kehitys Luokkataso: 7.-9. lk, Yhteinen ympäristö Välineet: tulostus, ks. luettelo rasteille laitettavista esineistä tai kuvista Tuntisuunnitelma Tunnin aihe: Hyödynnämme luontoa Tunnin tavoitteet Tunnin tavoitteena on herättää oppilaita miettimään kuluttamiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviä asioita. Päämääränä on ohjata oppilaita kohti vastuullista kansalaisuutta. Tunnin kulku 1. Aiheeseen johdattelu ja teoriaa 10 min - Motivointi esim. aiheeseen liittyvien kuvien avulla - PowerPoint-esitys 2. Ryhmiin jako ja ohjeistus 5 min - käydään läpi opettajajohtoisesti 3. Rastitehtävät 45 min - Kierretään pareittain/pienissä ryhmissä kahdeksalla (+2 extra-rastia) eri rastilla, joissa käydään läpi eri teemoja aiheeseen liittyen. Oppilaat tutustuvat rasteilla olevaan materiaaliin ja pohtivat ryhmässä vastauksia kysymyksiin. 4. Rastitehtävien koonti ja asioiden syventäminen 15 min - opettaja kyselee rastitehtävien vastauksia - pohditaan yhdessä kulutustottumuksia yms. OHJEITA OPETTAJALLE Valmistelut: - Opettaja tulostaa jokaiselle rastille riittävän määrän (esim. 4kpl) tehtävämonisteita. Rastitehtäviä voi piristää laittamalla rasteille aiheeseen liittyviä kuvia. - Opettaja tulostaa tarvittaessa itselleen Hyödynnämme luontoa -vastausmonisteen. - Opettaja sijoittaa rasteja eri puolille luokkaa, rasteilla on monisteen tehtäviin liittyvää materiaalia.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 2 - Opettaja piirtää esimerkiksi taululle selkeät ohjeet siitä, miten oppilaat liikkuvat luokassa rastilta toiselle. - Opettaja tuo mahdollisuuksien mukaan rasteille oheismateriaalia (ks. Ehdotuksia alempana) Toteutus: - Johdatellaan oppilaat asiaan pienen alustuksen avulla (katso tuntisuunnitelma) - Oppilaille jaetaan vastauspaperit - Oppilaat täyttävät vastauspapereitaan rasteilla olevan materiaalin avulla - Yhdellä rastilla aikaa noin 5 minuuttia (riippuen oppitunnin kestosta) - Lopuksi oppilaat palaavat omille paikoilleen ja opettaja kyselee monisteen vastauksia ja syventää oppilaiden tietoa soveltavien kysymysten avulla. Myös nykyisiä kulutustottumuksia voidaan pohtia ja keskustella kulutuksen pienentämisestä. Huom! Rasteissa riittää materiaalia 2x45 min-tunnille! Ehdotuksia rasteille laitettavasta materiaalista: Rasti 1: voi tulostaa netistä taulukon eri valtioiden ekologisista jalanjäljistä Rastit 1 & 2: aiheisiin sopivia kuvia Rasti 3: esim. luomu- ja Reilun kaupan tuotteiden pakkauksia tai kuvia niistä Rasti 4: esim. kuvia tai Sortolan jäätelöpakkaus Rasti 7: mehupullo, viilipurkki, karkkirasia, kurahousut (tai voit itse keksiä vastaavia muovituotteita), jotakin luonnonmateriaaleista tehtyä ja synteettistä tai kuvia niistä (voit käyttää myös valmiita kuvia tämän materiaalin lopussa) Rasti 8: kahvinkeitin, sormus, farkut, appelsiinimehua, kotimaista marjamehua, kotimainen villatakki, keinokuituinen neule tai kuvia niistä
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 3 Rasti 1. Kulutamme luonnonvaroja 1 A) Mitä ekologinen jalanjälki tarkoittaa? B) Suomalaisen ekologinen jalanjälki on (v.2007) 6,2 ha, intialaisen 0,9 ha. Maailman keskiarvo on 2,7 ha. Pohdi, miksi suomalaisen ekologinen jalanjälki on suurempi kuin intialaisen.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 4 Rasti 2. Kulutamme luonnonvaroja 2 A) 1. Mieti kolme ei-materiaalista asiaa, jotka ovat sinulle tärkeitä tai välttämättömiä. 2. Mieti ja listaa 15-20 materiaalista asiaa, jotka ovat sinulle tärkeitä tai välttämättömiä. 3. Valitse äsken listatuista tavaroista 3-5, joista voisit luopua. B) Älä osta mitään -päivä" 1. Mikä on mielestäsi syy tällaiseen päivään? 2. Onko tällainen päivä aiheellinen?
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 5 Rasti 3. Ruokaa läheltä ja kaukaa 1 Luomu Luonnonmukainen tuotanto eli luomu tarkoittaa sitä, että ruoka tuotetaan luonnonmukaisesti ilman keinotekoisia torjunta-aineita. Kemiallisten lannoitteiden sijaan käytetään esim. eläinten lantaa. Luonnonmukaisten lannoitteiden käyttö hoitaa maaperää vähentämällä maanpinnan eroosiota ja veden hävikkiä. GMO eli geenimanipuloidut organismit ovat kiellettyjä luomutuotannon kaikissa vaiheissa. Luomussa suositaan perinteisiä, paikallisiin oloihin sopeutuneita viljelykasvilajikkeita ja eläinlajeja. Sadon määrä saattaa luomutuotannossa jäädä jonkin verran pienemmäksi kuin tavallisessa viljelyssä. Kuitenkin luomutuotannon taloudellinen tuotto voi olla parempi, koska kuluttajat ovat valmiita maksamaan luomutuotetusta ruoasta. Eläintuotannossa kiinnitetään paljon huomiota eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä siihen, että eläimet pääsevät toteuttamaan niille lajityypillistä käyttäytymistä. Eläimillä täytyy olla liikkumistilaa sekä niiden on päästävä laitumelle tai jaloittelutarhaan. Luomueläimille syötetyn rehun tulee myös olla luomuviljeltyä. Hormonihoidot, vitamiiniruiskeet ja muut vastaavat on kielletty. Antibiootteja ja muita lääkkeitä pyritään välttämään, koska niistä voi jäädä jäämiä eläimeen. Luomumerkki takaa tuotteen luonnonmukaisen valmistusprosessin. Toimijoiden täytyy käydä läpi hakuprosessi, jonka päätteeksi he voivat saada itselleen luomusertifikaatin, ja saavat kutsua tuotettaan luomuksi. Lisätietoa: http://www.luomu.fi http://ec.europa.eu/agriculture/organic/home.fi A) Pohdi syitä, miksi luomutuotteet ovat usein kalliimpia kuin tavalliset tuotteet?
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 6 Reilu kauppa Reilun kaupan merkki pyrkii parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Pienviljelijät saavat tuotteestaan aina sellaisen hinnan, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Lisäksi maksetaan erillistä Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu sosiaalisiin ja tuotantoa kehittäviin hankkeisiin. Työntekijöille maksetaan vähintään lainmukaista minimipalkkaa sekä taataan asialliset työajat. Reilu kauppa pyrkii takaamaan perheille kohtuullisen toimeentulon, joka mahdollistaa esimerkiksi lasten koulunkäynnin. Lapsityövoiman hyväksikäyttö on Reilun kaupan viljelmillä kielletty. Tuotannossa noudatetaan myös tiukkoja ympäristömääräyksiä. Muu kehitysmaissa käyty kaupankäynti on usein epäreilua, pienviljelijät eivät välttämättä saa sadostaan edes korvausta, joka kattaisi tuotantokustannukset. Valitsemalla Reilun kaupan kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti kehitysmaiden ihmisten elämään. Reilun kaupan sertifikaattia valvoo FLO-CERT-yhtiö, joka tarkastaa tuottajat ja tuotantoketjuun osallistujat säännöllisesti. Reilun kaupan tuotteita tuotetaan jo 60 kehitysmaassa. Lisätietoa: http://www.reilukauppa.fi B) Mitä eroa on Reilun kaupan tuotteella ja luomutuotteella?
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 7 Rasti 4. Ruokaa läheltä ja kaukaa 2 Lähiruoka Lähiruoka tarkoittaa lähialueella tuotettua, tuoretta ruokaa, jonka alkuperä ja valmistaja tiedetään. Lähiruoan suosimista tukevat useat eri syyt. Lähiruoan kuljetus- ja säilytysajat ovat lyhyitä, joten lisäaineita ei tarvita. Myös ruoan laatu on parempi koska se on tuoreempaa. Ympäristön kannalta lähiruoka on parempi valinta, koska kuljetusmatkat ovat lyhyitä. Sen ansiosta fossiilisten polttoaineiden käyttö vähentyy ja pakkausmateriaaleja tarvitaan vähemmän. Lähiruoka parantaa myös paikallista taloutta. Valitsemalla lähellä tuotettua ruokaa, tuet paikallisia tuottajia monikansallisten yhtiöiden sijaan. Koska turhat välikädet ovat jääneet tuotantoketjusta pois, saavat tuotantoprosessissa mukana olevat parempaa hintaa tuotteestaan. Lähiruoan suosiminen auttaa säilyttämään paikallista ruokakulttuuria, mikä antaa myös nuorille mahdollisuuden tutustua oman alueensa perinneruokiin. Lähiruokaa voit löytää oman lähikauppasi hyllyiltä. Lisäksi torilla sekä erilaisissa myyjäisissä on usein paikallisia tuottajia myymässä omia tuotteitaan. Paikallisilta suoramyyntitiloilta voi ostaa luomutuotettua raakamaitoa tai naudanlihaa tilauksesta. Lisätietoa: http://www.mtk.fi/ Esimerkkejä Oulun seudulla tuotetusta lähiruoasta: Sortolan jäätelö Sortolan jäätelö on vuonna 2010 aloittanut Ylikiimingissä toimiva jäätelöntuottaja. Jäätelöiden ja sorbettien valmistuksessa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon lähiseudun raaka-aineita. Maito tulee tilan omasta tankista, mustaherukoita kerätään omalta takapihalta, ja kaikki mansikat tulevat ylikiiminkiläiseltä viljelijältä. http://sortolanjaatelo.net/
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 8 Oravan luomutila Haukiputaalla sijaitseva Oravan tila tuottaa luomuhyväksyttyä maitoa ja lihaa suoramyyntiin. Karjalle syötetään apilaheinää, joka viljellään omalla pellolla. Maidon ja lihan myynti tapahtuu kuluttajalle suoramyyntinä tilalta käsin. Suoramyynti mahdollistaa sen, että kuluttaja ja tuottaja saavat molemmat mahdollisimman suuren hyödyn. Tilalla myytävän maidon litrahinta on suunnilleen sama kuin luomumaidon kaupassa. Suoramyynnissä asiakas kuitenkin maksaa suoraan maidon tuottajalle, kun kaupassa myytävän maidon hinnasta jää maidon tuottajalle käteen murtoosa asiakkaan maksamasta summasta. Oravan tila palkittiin viime syksynä Pohjois-Pohjanmaan maaseutugaalassa Vuoden lähiruokatekona. http://www.oravanluomutila.fi A) Miksi kannattaa suosia lähialueella tuotettua ruokaa? B) Mitä tuotteita olet viljellyt tai voisit itse viljellä kotiympäristössäsi?
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 9 Rasti 5. Välttämätön energia 1 A) Jaottele oheiset energianlähteet uusiutuviin ja uusiutumattomiin. maakaasu, tuulivoima, turve, uraani, vesivoima, aurinkoenergia, öljy, biomassa, geoterminen lämpö, maalämpö, puu, vuorovesienergia, kivihiili B) Tulkitse oheista kuvaa energian kokonaiskulutuksesta Suomessa vuonna 2011. 1. Mitä energianlähdettä käytettiin eniten? 2. Kuinka suuren osan kulutuksesta muodostivat uusiutuvat energianlähteet? 3. Pohdi vielä mikä uusiutuvista energianlähteistä toimii parhaiten Suomessa. (oma mielipiteesi!)
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 10 Rasti 6. Välttämätön energia 2 A) Mitä tarkoittaa välitön ja välillinen energiankulutus? B) Miten kulutat energiaa tavallisena arkipäivänä? - Vinkki: lista kulutuksesta koko päivän aikana, eli aamusta iltaan (liikkuminen, vapaa-aika, koulu jne.) C) Miten SINÄ voisit säästää energiaa? - voit käyttää apuna kohdan A-vastauksiasi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 11 Rasti 7. Raaka-aineesta tuotteeksi Luonnonmateriaalit Luonnonmateriaalien raaka-aineita esiintyy sellaisenaan kasveissa, eläimissä sekä maa- ja kallioperässä. Luonnonmateriaaleista valmistetut tuotteet myös hajoavat luonnossa tai niiden raakaaineet voidaan kierrättää yhä uudelleen. Kasvi- ja eläinkunnasta saatavista raaka-aineista tuttuja ovat ruoan ja vaatteiden raaka-aineet. Myös rakentamiseen käytetään runsaasti luonnonmateriaaleja. Synteettiset materiaalit Synteettiset materiaalit ovat kemianteollisuuden valmistamia aineita, joita ei sellaisenaan esiinny luonnossa. Näitä ovat mm. muovit, synteettiset kuidut ja kumit. Luonnosta ei löydy hajottajia, jotka palauttaisivat synteettisten materiaalien sisältämät aineet luonnon kiertokulkuun. Synteettisiä materiaaleja käytetään niiden hyvien ominaisuuksien vuoksi sekä korvaamaan nykyisin vaikeasti saatavia luonnon materiaaleja. Muovit Tärkein ja ylivoimaisesti yleisin muovin raaka-aine on öljy. Hiiltä ja maakaasuakin voidaan käyttää muovin raaka-aineena. Biohajoavien muovien raaka-aineina on kokeiltu mm. maitoa, maissia, sokeria ja rypsiöljyä. Tavallisimmin muovi sisältää vaihtelevia määriä erilaisia lisäaineita, joiden tarkoituksena on parantaa muovien ominaisuuksia. Näitä ovat mm. pehmittimet, täyteaineet, stabilisaattorit, antistaattiset aineet sekä väriaineet. Lisäaineita muovissa voi olla 1-80 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty yleisimpien muovilaatujen tärkeimmät ominaisuudet.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 12 Yleisimmät muovilaadut: Polyeteeni Polyeteeni Poluvinyylikloridi Polystyreeni Polypropeeni Polyeteenitereftalaatti PE-LD PE-HD PVC PS PP PET Käyttö - Kalvot - Pussit - Säkit Palamistuotteet - Hiilidioksidi ja vesi - Putket - Astiat - Pullot - Kanisterit - Rapisevat pussit -Hiilidioksidi ja vesi - Muovitetut kankaat - Tapetit - Matot - Putket - Haitallisia yhdisteitä mm. HCl - Kertakäyttöpakkaukset - Kertakäyttöastiat - Kotelot - Koneiden kuoret - Hiilidi oksidi, hiili monoksidi, vesi, noki - Köydet - Narut - Putket - Auton osat - Kotitalouskoneiden osat - Hiilidioksidi ja vesi - Virvoi tusjuoma pullot - Piirtoheitinkalvot - Tekstiilit - Hiilidi oksidi ja vesi - Voi polttaa - Voi polttaa - Ei poltettavaksi - Voi polttaa, nokeaa - Voi polttaa - Voi polttaa Merkinnät A) Mistä muovilaaduista pöydällä olevat tuotteet on valmistettu? mehupullo viilipurkki karkkirasia kurahousut Pohdi, miksi muovien kierrättäminen on hankalaa. B) Mitä hyötyä/haittaa ympäristön kannalta on sillä, onko tuote valmistettu: 1. luonnonmateriaaleista? 2. synteettisistä materiaaleista?
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 13 Rasti 8. Luonnonvarojen kestävää käyttöä Tuotteen elinkaari Tuotteen elinkaareen katsotaan kuuluvan koko se aika, jonka sen materiaalit ovat poissa luonnon kiertokulusta. Elinkaari kattaa tällöin tuotteen materiaalin, suunnittelun, valmistamisen, käytön ja hävityksen ympäristövaikutusten arvioinnin. Materiaali voi parhaimmillaan elää monia elinkaaria eri tuotteina. Tuotteiden valmistus, kuljetukset, käyttö ja hävittäminen rasittavat ympäristöä aina jollakin tavalla. Eri tuotteet rasittavat ympäristöä tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Esimerkiksi paperin suurimmat ympäristökuormitukset syntyvät sen valmistuksen aikana. Pesuaineet sen sijaan kuormittavat ympäristöä käyttövaiheessa. Ekologinen selkäreppu Ekologinen selkäreppu tarkoittaa sitä luonnonvarojen määrää, joka on otettu luonnosta tuotteen aikaansaamiseksi. Se kertoo kiloina, kuinka paljon raaka-aineen hankintaan, tuotteen valmistukseen, käyttöön ja jätteenkäsittelyyn sekä niihin liittyviin kuljetuksiin on tarvittu luonnonvaroja kussakin vaiheessa jossain päin maailmaa. Keskivertosuomalaisen ekologinen selkäreppu painaa 40 000 kg vuodessa. Kodin tavaroiden valmistuksen ja käytön vuosittaisesta ekologisesta selkärepusta lähes puolet aiheutuu sähkö- ja elektroniikkalaitteista. Suuri osa käytetyistä luonnonvaroista ei päädy varsinaiseen tavaraan, vaan niistä tulee tuotannon eri vaiheissa syntyvää jätettä. Elektroniikkateollisuus kuluttaa kasvavan osan maailman metalleista ja kaivannaisten reppu on aina raskas. Niiden louhiminen aiheuttaa valtavat määrät jätettä ja tuhoaa lähivesistöjä. Esimerkiksi kännykän ekologinen selkäreppu painaa noin 118 kg.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 14 Seuraavassa on lueteltu muutamien tuotteiden ekologisten selkäreppujen painoja: kahvinkeitin n. 300 kg, kultasormus n. 2000-3000 kg, farkut 300 10 000 kg 1. Pohdi, mistä näiden tuotteiden ekologinen selkäreppu koostuu? 2. Miten ekologista selkäreppua voi pienentää? 3. Pohdi, kummalla tuotteella on pienempi ekologinen selkäreppu ja miksi? appelsiinimehu/kotimainen mustaviinimarjamehu kotimainen villatakki/keinokuituinen neule
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 15 Rasti 9. Extra-rasti 1 1. Tutki Eviran tilastoa luomutuotannosta. Miten luomutuotannon osuus koko alkutuotannosta on muuttunut viime vuosina? Pohdi, mistä tämä voisi johtua. 2. Mistä syystä kasviravinnon suosiminen säästää ympäristöä? Pohdi!
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 16 Lähde: http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/tilastot/ ennakkotietoja_2012.pdf
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 17 Rasti 10. Extra-rasti 2 Suomen Luonto -lehti valitsee joka vuosi Vuoden turhakkeen. Tällaisia vuoden turhakkeita on ollut mm. ulkomainen pullotettu vesi ja huuhtohylsy. Lue alla oleva teksti huuhtohylsystä. Mikä sinun mielestäsi on turhake? Suomen luonnon www-sivuilla (http://www.suomenluonto.fi/turhake/vuoden-2011- turhake) kerrotaan vuoden turhakkeesta seuraavasti: Vuoden 2011 turhake on huuhtohylsy Vessanpöntöstä alas vedettävä paperihylsy ylsi täyttämään Vuoden turhakkeen kriteerit. Varsinainen ehdotusten tulva yllätti Suomen Luonnon toimituksen, kun Vuoden turhake -kisa julistettiin lokakuussa alkavaksi. Yksi ehdokas sai ylivoimaisesti eniten ääniä, miltei neljänneksen kaikista annetuista äänistä. Sen myös lehden toimitus valitsi yksimielisesti Vuoden 2011 turhakkeeksi; Flush & Go -vessapaperin huuhtohylsyn. Keksimällä keksitty tuote. Tuotteen markkinointi ohjaa väärään käyttäytymiseen, se on kierrätysvastainen. Se viestii, että jätteiden oikea lajittelu on hankalaa ja että on paljon helpompaa heittää tuote viemäriin kuin kierrättää se oikein. Jäte on ensisijaisesti hyödynnettävä eikä heitettävä viemäriin. Eikä varsinkaan sinne! kirjoitti Anni Keinänen Helsingistä. Eroon hankalasta riesasta Lotus Familyn mukaan suomalaiset kierrättävät noin 40 prosenttia vessapaperirullista. Loput 60 prosenttia aiheuttavat ongelmia, mikäli yrityksen nettisivuja on uskominen: Maailmanlaajuiset kuluttajatutkimukset ovat osoittaneet selvästi, että siivoamatta jätetyt tyhjät hylsyt ja epäsiistit kylpyhuoneet ovat suuri riesa ja melko usein jopa suoranainen riidanaihe kodeissa. Itse hylsy on valmistettu uusiutuvasta, biohajoavasta materiaalista, ja se vastaa neljää vessapaperiarkkia. Edelleen yrityksen nettisivuilla kerrotaan, että hylsylle tehty täydellinen elinkaarianalyysi osoitti, että ympäristön kannalta ei ole väliä, käyttääkö tavallista vai huuhtohylsyä. Turhakkeeksi valittiin siis periaatteessa ympäristöystävällinen tuote, mutta sen luoma mielikuva ja esimerkki eivät tue ekologista ajattelua. Hylsy on käyttökelpoista raaka-ainetta kartonkikeräykseen tai energiajakeeseen. Miksi se pitäisi vetää pöntöstä, kun viemäriputkiin eksyy muutenkin paljon ylimääräistä. Boikottiin koko tuote!, Miia Vuorisalo Espoosta perusteli valintaansa. Terhi Saura Lohjalta nimitti huuhtohylsyä turhakkeiden esiäidiksi ja perusteli ehdotustaan: Vaikka olisi kuinka hajoava, niin ihmisiä ei saisi missään nimessä totuttaa siihen, että vessanpönttö on kätevä tapa hävittää asioita. Se aiheuttaa turhaa kuormaa vedenpuhdistamoille.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 18 Kuvamateriaalia rastille 7