LAPSI JA NUORISOPOLITIIKAN KOORDINAATION VAHVISTAMINEN SUUNNITELMIEN ESITTELYÄ JA REFLEKTOINTIA Päivi Honkatukia & Lasse Siurala Nuorisotyön kehittämisverkoston koordinaatioryhmä 15.6.2010
HANKKEEN ETENEMINEN 24.2.2009 Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen politiikkariihen kannanotto: lapsi ja nuorisopolitiikan koordinaatiota vahvistettava valtionhallinnossa ja kunnissa 12.5.2009 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman ministeriryhmän päätös: OPM asettaa työryhmän, joka tekee selvityksen hallinnon kehittämisestä niin, että se tukee hyvinvointia varhaislapsuudesta työelämään 1.10.2009 OPM:n selvitysryhmä, pj. Georg Henrik Wrede, sillä ohjausryhmä, jonka pj. Marcus Rantala (jäsenet 6 valtiosihteeriä+ Aula) 17.12.2009 selvitystyötä avustava selvitystyöryhmä: lastensuojelulain ja nuorisolain välisen suhteen kehittäminen ehdotus 31.3.2010 Tavoite: elokuu 2010 budjettiriiheen esitys selvitysryhmältä (8.6. selvitysryhmä, 16.6. ohjausryhmä) Esitys esiin hallitusneuvotteluissa keväällä 2011?
ALATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 31.3.2010: TEHTÄVÄNASETTELU Tehtävänä tuottaa esitys selvitystyöryhmälle lastensuojelulain (417/2007) ja nuorisolain (72/2006) välisen suhteen kehittämisestä niin, että vahvistetaan lastensuojelulain 12 :ssä tarkoitettujen hyvivointisuunnitelmien ja nuorisolain 4 :n mukaisen lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman vuorovaikutusta, edistetään lapsivaikutusten arviointia [ ] sekä kehitetään lastensuojelulain ja nuorisolain yleisten kuulemisvelvoitteiden sääntelyä (s. 8)
MIETINNÖN TOIMENPIDE EHDOTUKSET 1) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuranta tulevien hallitusten strategia asiakirjojen (HSA) erityisseurantaan 2) Asetetaan lapsi, nuoriso ja perhepoliittinen ministerityöryhmä + valmistelutyöryhmä 3) Kuntien kannustaminen elämänkaariajattelun mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen järjestämiseen 4) Sovitetaan yhteen ja uudistetaan lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa ja kunnallista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koskeva lainsäädäntö
TOIMENPIDE EHDOTUKSET, JATKUU 5) Perustetaan laaja alainen lasten ja nuorten hyvinvoinnin neuvottelukunta 6) Perustetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin neuvottelukunnan sihteeristö 7) Varmistetaan lasten ja nuorten hyvinvointia koskevien tilastojen ja tutkimuksen tuottaminen 8) Täsmennetään lainsäädäntöä koskien lasten ja nuorten osallistumis ja vaikutusmahdollisuuksia 9) Lisätään lainsäädäntöön säännös lapsivaikutusten arvioinnista
WREDE NTS:N HALLITUKSESSA 7.6.2010 Hankkeella kaksi isoa tavoitetta 1) luoda paikka, jossa voidaan keskustella lapsi, nuoriso ja perheasioista korkealla poliittisella tasolla ministerityöryhmä, poikkihallinnollinen valtiosihteeri 2) kunta valtio suhde: palvelujen kehittäminen elämänkulku/ kaarimallin mukaisesti: yksi lapsi yksi tiedosto Muihin mietinnössä esitettyihin asioihin ei suurta poliittista hinkua (esim. neuvottelukuntien yhdistäminen)
KRIITTISIÄ KYSYMYKSIÄ NUORISOALAN KANNALTA Valmistelu ei ole ollut erityisen avointa Miten käy nuoruuden asemalle hyvinvoinnin erityisenä haasteena? Lastensuojelu ja nuorisolain erilaiset ikämäärittelyt: jäävätkö yli 18 vuotiaat katveeseen? Miten turvata sosiaalinen vahvistaminen, laaja alainen näkemys suhteessa hyvinvointiin siirrytäänkö interventionistiseen riskiajatteluun? Miten käy nuorisotyöllisen otteen (vapaaehtoisuus, vapaa ajan toiminta)? Tuleeko nuorisotyölle entistä enemmän viranomaisvelvoitteita (mm. nuorisolain uudistus)? Onko lastensuojelu ja nuorisolaeista kerääntynyt riittävästi kokemusta (uudistukset 2006, 2008, nuorisolain muutos eduskunnan käsittelyssä)?
EHDOTUKSESSA KANNATETTAVAA Lapsi, nuoriso ja perhepoliittisen ministerityöryhmän perustaminen toisi myönteistä jatkuvuutta lapsi ja nuorisopolitiikkaan Pyrkimys turvata tutkimustiedon asema, jotta voitaisiin taata laaja ja monipuolinen tietopohja lapsi ja nuorisopolitiikan ohjaukselle, päätöksenteolle ja arvioinnille Pyrkimys edistää lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin asioihin, arvioida lapsivaikutuksia konkretia?
EHDOTUKSESSA EI KANNATETTAVAA Nuoran asema olisi säilytettävä itsenäisenä kansalaisyhteiskunnan nuorten ääni esiin (jäsenet nuorisojärjestöjen nimeämiä) turvaa nuorisolähtöisen politiikan aseman
Ehdotuksessa ongelmallista Onko koordinaatio järkevä hallinnollinen ratkaisu? Pitäisikö valtionhallinnon ja kuntatason muutostarpeita tarkastella erikseen? Miksi ne, jotka tuottavat palveluja (kunnat) eivät voi vastata tavoista, joilla monialaista yhteistyötä toteutetaan? Mikä on nuorisotyölle sopiva hallinnollinen konteksti? Onko ymmärretty nuorisotutkimuksen merkitystä suomalaiselle nuorisotyölle ja politiikalle? Mitä nuorisojärjestötoiminnan tukemiselle tapahtuu, jos se siirtyy sosiaalitoimen alaisuuteen?
Miten sosiaalitoimipainotteisuus näkyy nuorisotyössä? Mukaillen lähdettä: Bernard Davies: Defined by history, in Verscheden, G et al The history of youth work in europe and its relevance for youth policy today, Council of Europe 2009 Nuorten potentiaalista nuorten ongelmiin, ennaltaehkäisystä varhaiseen puuttumiseen ja korjaaviin toimiin Nuorisotyöntekijöiden korvautuminen sosiaalityöntekijöillä Kasvatuksellisesta toiminnasta pelkkään Toimintaan Muut hallintokunnat alkavat määrittää nuorisotyön painopisteitä Vapaa ehtoisuus: nuorten tulevaisuutta koskeviin keskusteluihin nuorisotyöntekijän kanssa voidaan velvoittaa Työ kohdistuu yksilöihin, ei nuorten ryhmiin Nuorisotyötä tehdään toimistossa, ei nuorten omissa tiloissa Ei ole nuorten ehdoilla etenevä prosessi, vaan määräajassa tehokkaasti suoritettava konsultointi, neuvonta ja ohjaus Nuorisotyö ei nuorten vaan hallinnon edunvalvoja laajasti ottaen, nuorisotyöntekijän tehtävä on valmentaa nuoria toimimaan nykyisen hallinnon puitteissa ja prosesseissa mahdollisimman kritiikittömästi ja tunnollisesti
Esitän, että lapsi ja nuorisoasioiden koordinointia koskevan lainsäädännön valmistelua varten nuorisotutkimusverkosto tekee selvityksen Every Child Matters (2003) raportin mukaisten hallinnollisten järjestelyjen vaikutuksista nuorisotyöhön Englannissa. Lasse Siurala 27.5.2010