Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Samankaltaiset tiedostot
Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Mat Työ 2: Voimalaitoksen säätö

Y (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

Tilaesityksen hallinta ja tilasäätö. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 6: Tilasäätö, tilaestimointi, saavutettavuus ja tarkkailtavuus

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

8. kierros. 2. Lähipäivä

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Johdetaan ensiksi välttämättömät ehdot diskreettiaikaiselle optimisäätötehtävälle.

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Harjoitus 7: Dynaamisten systeemien säätö (Simulink)

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

3. kierros. 2. Lähipäivä

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen

Missä mennään. systeemi. identifiointi. mallikandidaatti. validointi. malli. (fysikaalinen) mallintaminen. mallin mallin käyttötarkoitus, reunaehdot

4. kierros. 1. Lähipäivä

Agenda. Johdanto Säätäjiä. Mittaaminen. P-, I-,D-, PI-, PD-, ja PID-säätäjä Säätäjän valinta ja virittäminen

Jos siis ohjausrajoitusta ei olisi, olisi ratkaisu triviaalisti x(s) = y(s). Hamiltonin funktio on. p(0) = p(s) = 0.

H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):

ELEC-C1230 Säätötekniikka

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Mat Systeemien identifiointi, aihepiirit 1/4

Dynaamisten systeemien identifiointi 1/2

ELEC-C1230 Säätötekniikka

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Signaalimallit: sisältö

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Säätötekniikan alkeita

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

Osatentti

12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) :

k = 1,...,r. L(x 1 (t), x

3. kierros. 1. Lähipäivä

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 11

Vanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016

5. Z-muunnos ja lineaariset diskreetit systeemit. z n = z

Diskreettiaikainen dynaaminen optimointi

AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät. Laskuharjoitus 8. Ackermannin algoritmi Sumea säätö

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä KyAMK

1 Perusteita lineaarisista differentiaaliyhtälöistä

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Osatentti

ELEC-C1230 Säätötekniikka

4. Fourier-analyysin sovelletuksia. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu kertomalla funktio näytteenottosignaalilla

ACKERMANNIN ALGORITMI. Olkoon järjestelmä. x(k+1) = Ax(k) + Bu(k)

Dynaamiset regressiomallit

Y (z) = z-muunnos on lineaarinen kuten Laplace-muunnoskin

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Aikatason vaste vs. siirtofunktio Tehtävä

Dierentiaaliyhtälöistä

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Johdetaan välttämättömät ehdot funktionaalin. g(y(t), ẏ(t),...

Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

v AB q(t) = q(t) v AB p(t) v B V B ṗ(t) = q(t) v AB Φ(t, τ) = e A(t τ). e A = I + A + A2 2! + A3 = exp(a D (t τ)) (I + A N (t τ)), A N = =

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 1

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 5. joulukuuta Z-muunnos

8. kierros. 1. Lähipäivä

Kon Hydraulijärjestelmät

2. kierros. 2. Lähipäivä

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Hakkuritehola hteet Janne Askola Jari-Matti Hannula Jonas Nordfors Joni Kurvinen Semu Mäkinen

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

Lukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 1. joulukuuta Z-muunnos

Matematiikan tukikurssi

ELEC-C1230 Säätötekniikka 10. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu

LUKU 7. Perusmuodot Ensimmäinen perusmuoto. Funktiot E, F ja G ovat tilkun ϕ ensimmäisen perusmuodon kertoimet ja neliömuoto

Tietokoneavusteinen säätösuunnittelu (TASSU)

[xk r k ] T Q[x k r k ] + u T k Ru k. }.

Harjoitus 5 -- Ratkaisut

Mat Systeemianalyysilaboratorio: Dynaamisen järjestelmän simulointi ja säätö

Parametristen mallien identifiointiprosessi

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO

x = ( θ θ ia y = ( ) x.

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento

Transkriptio:

Säätötekniikkaa Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla servo-ongelma: ulostulon seurattava referenssisignaalia mahdollisimman tarkasti, esim. teollisuusrobotin asennonsäätö stabilointiongelma: ulostulon oltava vakio häiriöstä riippumatta, esim. pinnankorkeuden säätö, vaihtovirtageneraattorin kierrosluku Ei onnistu ilman että ulostuloa hyödynnetään => takaisinkytkentä

r( + Σ - Takaisinkytkentä Takaisinkytkentä ulostulosta erosuureen e( muodossa e(=0 => OK! muuten korjaa u(:tä kunnes e(=0 Säätöongelma: valitse säädin rakenne parametrit e( u( y( F G säädin systeemi M (mittausdynamiikka) häiriö v(

PID-säädin P=proportionaalinen, I=integroiva, D=derivoiva P-säädin: u(=k P e( suhteellinen takaisinkytkentä yksinkertaisin mahdollinen säädin Ongelma: P-säädin ei osaa kompensoida askelmaista häiriötä syntyy pysyvä poikkeama ulostuloon Idea: kasvatetaan ohjausta kunnes e(=0 => asetetaan u( riippumaan e(:n integraalista PI-säädin: u(=k P e(+ KI t 0 e( τ) dτ

...PID-säädin... K P kasvaa, K I kasvaa => vaste nopeutuu MUTTA: suljetun silmukan systeemi muuttuu eräällä parametriyhdistelmällä epästabiiliksi syy: luotetaan liian vanhaan informaatioon (integrointi) (Eräs) ratkaisu: derivoiva takaisinkytkentä; perustetaan u( e(:n derivaatalle (vrt. ennustaminen) PID-säädin: u( = KP e( + KI e( τ) dτ + K t 0 D d dt e(

...PID-säädin Huom. merkintä: K I 1/T D, K D T D K P suuri => nopea vaste, mutta epästabiilisuus vaanii K I suuri => nopea vaste, pysyvät poikkeamat kompensoituvat (epästabiilisuus!) K D : käyttö esim. stabilointi (ongelma: kohina)

Säätimen virittäminen 1. Systeemin malli tunnetaan suljetun silmukan systeemin siirtofunktio G CL (s)=f(s)g(s)/(1+f(s)g(s)m(s)) lasketaan suljetun silmukan systeemin navat säätimen parametrien funktiona ( pole placement ) - stabiilisuus: testit esim. juuriura, Nyquist-käyrä 2. Mallia ei tunneta kokeita systeemille => arvot parametreille erilaiset heuristiikat: Ziegler-Nichols, Coon,...

Diskreettiaikainen PID-säädin häiriö v( r( + - Σ e( N F säädin ZOH u( G systeemi y( Näytteenotto N: poimitaan jatkuvasta signaalista arvo T:n välein kulmataajuudella ω s =2π/T =>g(kt), k=1,2,... ZOH= zero order hold: pidetään signaali vakiona ajan T M (mittausdynamiikka)

Näytteenoton ongelma: laskostuminen Ongelma 1: ω s :ää suurempia taajuuksia ei saada eroteltua ω s :ää pienemmistä: - Olkoot h 1 (=sinωt, ω välillä [0,ω s ) ja h 2 (=sin (ω+mω s )t, m=...,-2,-1,0,1,2,... - Nyt h 1 (kt)=sin(ωkt+mk2π)=sin(ω+m2π/t)kt=h 2 (kt) Ongelma 2: taajuutta ω välillä [ω s /2,ω s ) ei pystytä erottamaan taajuudesta ω =ω s -ω ω s /2:a kutsutaan Nyquist-taajuudeksi Suuritaajuista kohinaa => alipäästösuodatus ennen näytteenottoa

Diskreettiaikainen PID: Diskreettiaikainen PID u( = KPe( + KI e( jt) + K Viritys: valitse K P,K I,K D ja T Periaatteessa diskreetti systeemi lähestyy jatkuvaa kun T lähestyy nollaa, mutta liian pieni T rasittaa toimilaitteita t/ T j= 0 vaatii laskentakapasiteettia / T( e( e( t T)) aiheuttaa, että ohjaus on pelkkää kohinaa, jos systeemi ei ehdi reagoida D

Tilatakaisinkytkentä Edellä tarkasteltu säätöä input-output -kuvausten pohjalta Myös tilan takaisin kytkentä mahdollista => tilatakaisinkytkentä Tarkastellaan lineaarista järjestelmää dx/dt=ax+bu, y=cx+du tavoitteena ohjata se origoon ol. ulk. referenssisignaali = 0 Valitaan ohjaus lineaarikombinaationa tilasta: u(=-kx( Suljetun silmukan systeemin systeemimatriisi on A-BK Jos systeemi on saavutettava, suljetun silmukan systeemille voidaan rakentaa mielivaltainen dynamiikka valitsemalla K sopivasti - vrt. tilahavaitsija Tilasäätimellä ei sellaisenaan ole välttämättä integroivaa ominaisuutta - järjestettävä erikseen jos tarpeen Suositeltava lähestymistapa erityisesti MIMO-malleilla

Optimaalinen tilatakaisinkytkentä 1/2 Valitse u siten että funktionaali T 1 T J[ u] = x( Rx( + u( 2 0 minimoituu (lineaarisneliöllinen tehtävä) R sakottaa tilan poikkemista, Q liian suurista ohjauksista, P lopputilapoikkeamasta Takaisinkytketty ratkaisu saadaan johtamalla optimisäätötehtävän välttämättömät ehdot x( T) Px( T) tilayhtälö, liittotilayhtälö, optimaalinen ohjaus (ks. mat-2.4148 materiaali) T Qu( dt+ 1 2 T

Optimaalinen tilatakaisinkytkentä 2/2 Kun liittotilan oletetaan olevan muotoa S(x(, saadaan S:lle ns. Riccatin yhtälö osoittautuu, että myös optimiohjaus on aikavariantti tilan lineaarikombinaatio: u*=-k*(x( Ratkaisu: Integroi Riccatin yhtälö takaperin => S( => optimaalinen takaisinkytkentävahvistus K*( => sovella ohjausta u(=-k*(x( S stabiloituu yleensä nopeasti => aikainvariantti (mutta suboptimaalinen) ratkaisu K* saadaan ratkaisemalla algebrallinen Riccatin yhtälö (S:n derivaatat asetettu nolliksi)