Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Työllisyyden kehitysarvio Vuoden 2003 talouden ja työllisyyden kehitystä leimaavat lukuisat kansainvälisen talouden epävarmuustekijät, joiden vuoksi vuoden 2003 kasvu jää matalaksi ja vuosi on työllisyyden kannalta edelleen vaikea. Laskusuhdanteen pitkittyminen on aiheuttanut sen, että varalla pidettyä työvoimaa vähennetään. Saksan taloustaantuman syveneminen, euron vahvistuminen, teknologiataantuman jatkuminen verkkotoimitusten puolella sekä Yhdysvaltojen velkaantuminen varjostavat lähiajan talouskehitystä. Toisaalta Venäjän talouden elpyminen ja itäviennin kasvu tukevat työllisyyskehitystä. Vuonna 2004 talouskasvu on jo selvästi nopeutunut ja edellytykset paremman suhdannekehityksen jatkumiselle ovat olemassa. Talouden kasvun vauhdittuminen näkyy kuitenkin työllisyyskehityksessä viiveellä ja edellä kuvattujen epävarmuustekijöiden väistyminen on edellytys myönteiselle kehitykselle. Hallitusohjelman työllistävä painotus edesauttaa työllisyyden elpymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamista. Työpolitiikan strategiset tavoitteet Uuden työpolitiikan strategian päätavoitteena on kasvattaa työllisyyttä 100 000 hengellä vuoteen 2007 mennessä. Tällöin työllisyysaste olisi noin 70 prosenttia ja työttömyysaste noin 6 prosenttia. Vastaavat luvut vuonna 2010 ovat työllisyysasteen osalta 75 ja työttömyysasteen osalta 5 prosenttia. Työllisyysasteen rakennetavoitteena on ikääntyneiden (55 64 -vuotiaiden) työllisyysasteen nostaminen yli 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen kaikilla TE-keskusalueilla. Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden laskeminen edellyttävät monivuotisia ohjelmia ja nykyistä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä sekä keskushallinto- että aluetasoilla. Keskushallinnon sektorirajat ylittävän yhteistyön vahvistamiseen työllisyyden hoidossa tähdätään hallitusohjelman mukaisella, työministeriön koordinoimalla työllisyysohjelmalla. Työllisyysohjelmassa painotetaan erityisesti rakenteellisen työttömyyden purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Rakenteellisen työttömyyden purkamiselle luodaan edellytykset toteuttamalla julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus vuosina 2004 2006. Uudistuksessa vaikeimmin työllistyville tarkoitetut nykyiset ja uudet palvelut sekä niiden resurssit kootaan perustettaviin työvoiman kehittämiskeskuksiin. Työllisyysohjelmassa toteutetaan myös osaavan työvoiman saatavuuteen ja työelämän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Myös uusi työpolitiikan strategia 2003 2007 2010 on poikkihallinnollinen, kuitenkin työllisyysohjelmaa laajempi ohjelma. Työpolitiikan strategian päälinjaukset ovat: Alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja ehkäistään syrjäytymistä Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus Parannetaan mahdollisuuksia pysyä työssä nykyistä pidempään ja lisätään työn tuottavuutta, parannetaan työn organisointia ja mielekkyyttä Luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuutolle Lisätään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä Jäsenmaat ottavat EU:n työllisyyssuuntaviivat huomioon työllisyyspolitiikassaan. Työllisyyssuuntaviivojen avulla tavoitellaan Lissabonin ja Tukholman Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti korkeaa työllisyysastetta, työn laatua ja tuottavuutta sekä sosiaalista koheesiota. Suomi toteuttaa kymmentä yhteiseurooppalaista suuntaviivaa, joita ovat: aktiiviset ja työttömyyttä ennaltaehkäisevät toimenpiteet työttömille ja työvoiman ulkopuolella oleville työpaikkojen luominen ja yrittäjyys muutokseen vastaaminen sekä sopeutuvuuden ja liikkuvuuden edistäminen työmarkkinoilla Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
inhimillisten voimavarojen ja elinikäisen oppimisen vahvistaminen työvoiman tarjonnan lisääminen ja aktiivisen ikääntymisen edistäminen sukupuolten välinen tasa-arvo työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien integrointi ja syrjinnän ehkäisy työn tekeminen kannustavaksi pimeän työn muuttaminen lailliseksi alueellisten työllisyyserojen vähentäminen. Työhallinnon keskeisenä tavoitteena on työllisyyssuuntaviivojen tavoitteiden mukaisesti tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuus henkilökohtaisen työnhakusuunnitelman laatimiseen. Kansallisen lainsäädännön mukaan työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys on kestänyt viisi kuukautta, mikä täyttää suuntaviivoissa määritellyt tavoitteet. Työnhakusuunnitelmassa sovitaan työnhaussa käytettävistä palveluista ja aktiivitoimista. Työvoimapolitiikan laatua ja vaikuttavuutta parannetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla toimenpiteitä aiempaa kiinteämmässä yhteistyössä työnantajien kanssa ja työnhakijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aktiivista työnhakua tukien. Lisäksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään hyödyntämällä uudistettuja asiakas- ja opiskelijapalautejärjestelmiä. Työhallinnon toiminnan kehittäminen Henkilöstöpolitiikan toiminnallisena painopistealueena on työministeriön ja työvoimatoimistojen henkilöstösuunnitelmien toteuttaminen ja seuranta sekä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto. Henkilöstöpolitiikkaa hoidetaan suunnitelmallisesti tavoitteena henkilöstörakenteen muuttaminen siten, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla tukee työvoimapolitiikan uusien toimintarakenteiden ja toimintamallien käyttöönottoa ja vakiinnuttamista. Henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi toteutetaan ammattitaitoa syventävää asiantuntijakoulutusta. Osaamisen kehittämisen erityisiä painoalueita ovat verkostoyhteistyötaitojen kehittäminen, seudullisten työmarkkinoiden hallinta ja strategioiden laadinta sekä ostopalvelujen hankintaosaaminen. Asiakastyön osalta vahvistetaan edelleen yksilöllisiä asiakastyötaitoja. Työhallinnon henkilöstön keski-ikä lähivuosina nousee. Henkilöstöpolitiikan sisällössä otetaan erityisesti huomioon ikärakenteen muuttuminen mm. työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitelmallisella ja järjestelmällisellä toteuttamisella. Työministeriön toimintaa kehitetään tietämyksenhallinnan näkökulmaan perustuvilla nykyisten tiedon, osaamisen ja suorituksen johtamisjärjestelmien toimivuuden arvioinneilla ja arviointien perusteella tehtävillä kehittämistoimenpiteillä. Tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden, tehokkuuden ja henkilöstön työmotivaation ja työssä jaksamisen parantaminen. Työministeriön henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan tehtävien edellyttämällä täydennyskoulutuksella sekä henkilökohtaisilla kehitysohjelmilla. Työministeriön ja työvoimaosastojen välistä tulosohjausta kehitetään niin, että se vastaa vuosikymmenen haasteisiin: nykyisestä ohjausjärjestelmästä siirrytään asteittain strategisempaan ja moniulotteisempaan järjestelmään. Tämä tarkoittaa sitä, että tulosohjaus kytketään selkeämmin työhallinnon strategioihin ja siirrytään laajempien kokonaisuuksien tarkasteluun nykyistä pidemmällä aikavälillä. Tuloksellisuusarviointiin liitetään uusia näkökulmia ja alueellista ulottuvuutta painotetaan tavoiteasettelussa. Samalla ohjausprosessia kevennetään ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa selkiytetään mm. kehittämällä alueita vertailevia indikaattorijärjestelmiä. Työvoimapalveluiden laatutason kehittämishanke on sisältänyt vuoden 2002 aikana ja 2003 alkupuolella pilottihankkeita, joissa mukana olevat työvoimatoimistot ovat arvioineet palvelujensa laatutasoa asiakkaiden palvelukokemusten sekä työyksikön toimivuutta ja palvelujen työvoimapoliittista vaikuttavuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Asiakkaiden palvelukokemuksen selvittämistä varten on laadittu lyhyet kyselylomakkeet ja aineiston tallennukseen ja analysointiin on kehitetty sähköinen tallennusohjelma. Nämä työvälineet ministeriö toimittaa työvoimatoimistoille syksyn 2003 aikana. Vuonna 2004 kaikilla työvoimatoimistoilla on käytettävissä työvälineet palvelujensa laatutason arviointiin ja tavoiteasetantaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Työttömien määrä ja työvoimapolitiikan resurssien kehitys: 2001 2002 2003 2004 toteutuma/ toteutuma/ arvio/ arvio/ tilinpäätös tilinpäätös talousarvio esitys Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) 302 000 294 000 310 000 290 000 Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. euroa 1 654 1 851 2 006 2 142 Työvoimapol. resurssit (ml. ESR) suhteessa työttömien lkm, euroa 5 476 6 296 6 470 7 386 Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet: 2003 2004 2002 alustava alustava toteutuma tavoite tavoite Rakenteellisen työttömyyden taso 173 700 160 000 145 000 Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus: työttömänä 3 kuukautta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, % 42 41 40 työttömänä 3 kuukautta tukityön jälkeen enintään, % 52 51 50 Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, % 28 27 27 Aktivointiaste (aktiivitoimenpiteiden volyymit / ns. laaja työttömyys), % 20 22 24 Työmarkkina- tai kotoutumistuella aktiivitoimiin osallistuneiden osuus ko. tuilla keskimäärin olevista, % 23 24 25 Työvoimatoimiston työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden antamien laatuarvioiden keskiarvo 7,8 8,0 Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto (milj. euroa): 2005 2006 2007 1. Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot 62,3 - - 2. Uusista valtuuksista aiheutuvat menot 181,6 77,3 1,0 Yhteensä 243,9 77,3 1,0 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002 2004 v. 2002tilinpäätös1000 v. 2003varsinainentalousarvio1000 v. 2004esitys1000 Muutos 2003 2004 1000 % 01. Työhallinto 35 007 61 024 62 889 1 865 3 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 176 108 222 259 220 516-1 743-1 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 1 673 541 1 782 090 1 917 620 135 530 8 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 69 263 71 210 83 081 11 871 17 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
v. 2002tilinpäätös1000 v. 2003varsinainentalousarvio1000 v. 2004esitys1000 Muutos 2003 2004 1000 % 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 30 506 26 282 30 618 4 336 16 Yhteensä 1 984 424 2 162 865 2 314 724 151 859 7 Henkilöstön kokonaismäärä 3 489 3 930 3940 01. Työhallinto S e l v i t y s o s a : Työhallinnon organisaatioyksiköissä toimivuutta ja tuloksellisuutta kehitetään Euroopan laatupalkintomalliin perustuvalla toiminnan itsearvioinnilla ja arvioinnin perusteella toteutettavilla kehittämishankkeilla. Erityisesti kehitetään asiakaslähtöisyyteen liittyvien toimenpiteiden ja organisaatioiden ydinprosessin hallintaa ja toimivuutta. Laatupalkintomalliin perustuvaa palkitsemisjärjestelmän soveltamista työvoimatoimistoissa lisätään ja tulospalkkausjärjestelmän perusteet arvioidaan uudelleen. Johtamisosaamisen kehittämiseen panostetaan edelleen. Keskeisiä kehittämisalueita ovat strategisen johtamisen ja henkilöstöjohtamisen edellytysten ja niihin liittyvien osaamisalueiden parantaminen. Työelämän lainsäädännön painopisteet ovat vuonna 2004 vuosilomalain kokonaisuudistuksen ja työelämän tietosuojaan liittyvän lainsäädännön, joka koskee alkoholi- ja huumetestien käyttöä sekä teknistä valvontaa ja sähköpostin käytön valvontaa työelämässä, loppuun saattamisessa. Lisäksi yhteistoimintaa työpaikoilla koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on tarkoitus aloittaa kolmikantaisesti. Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma päättyy vuoden 2003 lopussa. Työelämän kehittämisohjelman ja kansallisen tuottavuusohjelman ohjelmakausi jatkuu vuonna 2004. Työelämäohjelmien rakennetta muutetaan kuitenkin saatujen kokemusten pohjalta siten, että ohjelmat yhdistetään työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelmaksi (TYKES). Työhyvinvointia edistämällä voidaan pidentää työikää ja nostaa työllisyysastetta. Tällä hetkellä ei ole jo toteutettujen työlainsäädännöllisten uudistusten lisäksi näköpiirissä sellaisia lainsäädännöllisiä keinoja, joilla kehitykseen voitaisiin merkittävästi vaikuttaa. Tästä syystä ohjelman keskeisenä tavoitteena on kehittää ja juurruttaa työelämäkäytäntöjä, jotka tukevat tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla. Osaamiseen perustuvassa taloudessa työllisyyden ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa panostamista rakenteisiin, jotka tukevat oppimista ja ammatillista kehitystä työssä. Tämän vuoksi ohjelman avulla pyritään parantamaan työpaikkojen kykyä tuottaa innovaatioita ja sitä kautta tuottavuutta. Koska työvoiman saatavuuden turvaaminen pitkäjänteisellä tavalla edellyttää henkilöstön työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimista, liitetään ohjelmaan myös jaksamisohjelmasta saatujen kokemusten pohjalta osioita. Työministeriö on kytkemässä keskushallintouudistuksen mukaisesti työelämää ja työmarkkinoita koskevan tutkimuksen kiinteäksi osaksi työpoliittisen päätöksenteon valmistelua. Tämän pohjalta työministeriö on laatinut työpoliittisen tutkimusohjelman vuosille 2003 2007. Tutkimusohjelmassa on määritelty hallitusohjelmasta ja uudesta työpoliittisesta strategiasta johdetut tutkimukselliset tietotarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään poikkihallinnollisen työllisyysohjelman ja työvoimapalvelujen toimintastrategian toteuttamiseen sekä työelämää koskevan kattavan analyysipohjan tuottamiseen. Tutkimuksen tulevaisuussuuntautuneisuutta korostetaan, minkä ansiosta tutkimuksella pystytään tukemaan entistä paremmin ennakointia. Eri kehittämishankkeisiin kytketään järjestelmällisesti etu- ja jälkikäteinen vaikuttavuuden arviointi. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on informaation luotettavuuden lisääminen ja mahdollisten väärinkäytösten ehkäiseminen sekä hallinnon toteuttamien toimenpiteiden seuranta. Tarkastustoiminnassa painottuvat erityisesti työvoimapalvelut ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat vuosisuunnitelmassa esitettävien painotusten mukaan. Työneuvosto toimii työministeriön alaisena erityisviranomaisena hoitaen tehtäviä, joista on säädetty työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetuissa laeissa (608/1946 ja 855/1996) ja asetuksessa työneuvostosta (136/1997). Tar- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
koituksena on uudistaa työneuvostolaki. Muutokseen liittyy myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamien työsuojelulautakuntien poikkeuslupajaostojen lakkauttaminen. Työvoimaopiston tulosalueiksi on määritelty toiminta hallinnonalan keskitetyn koulutuksen kurssipaikkana sekä osallistuminen työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen kehittämiseen. Työvoimaopisto tuottaa vuonna 2004 toimintamenoilla 7 500 opiskelijapäivää ja maksullisella palvelutoiminnalla 700 päivää. 19. Työministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 26 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 2004 talousarvio 26 000 000 2003 talousarvio 26 000 000 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 101 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, jos ulkopuolisilta saataviin tuloihin sisältyy korvaus arvonlisäverosta. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 141 000 euroa ohjelmajohtamiseen liittyvänä kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 23.02.21. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 22 985 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 17 000 Muut toimintamenot 22 968 000 Bruttotulot 884 000 Maksullisen toiminnan tulot 20 000 julkisoikeudelliset suoritteet 3 000 muut suoritteet 17 000 Muut tulot 864 000 yhteishankkeet 815 000 muut tulot 49 000 Nettomenot 22 101 000 2004 talousarvio 22 101 000 2003 lisätalousarvio 331 000 2003 talousarvio 21 251 000 2002 tilinpäätös 21 651 000 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 758 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty 8 200 opiskelijatyöpäivää. Lyhytkurssimuotoisessa koulutuksessa ja henkilöstön kehittämiskoulutuksessa tuotetaan 6 500 päivää, paikallishallinnon tukipalveluilla 1 000 päivää ja maksullisella palvelutoiminnalla 700 päivää. Opiskelijatyöpäivän keskihinta on 92,44 euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 852 900 Maksullisen toiminnan erillismenot 60 000 Muut toimintamenot 792 900 Bruttotulot 94 900 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 67 200 Muut tulot 27 700 Nettomenot 758 000 2004 talousarvio 758 000 2003 lisätalousarvio 8 000 2003 talousarvio 743 000 2002 tilinpäätös 744 000 23. (34.01.23 ja 06.22, osa) Työelämäohjelmat ja työpoliittinen tutkimus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 12 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen sekä arvonlisäveroosuuksien maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjelmien julkaisuista ja niihin liittyvästä tiedottamisesta, erillisselvityksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien järjestämisestä, kotija ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomisesta sekä enintään 14 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauk- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
sesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös työvoimapoliittiseen sekä työelämää koskevaan tutkimustoimintaan. S e l v i t y s o s a : Työelämäohjelmien hankkeiden piirissä olevien kehittämisprojektien määrän arvioidaan olevan koko ohjelmakaudella 2004 2007 yhteensä hieman alle 1 000 ja niihin arvioidaan osallistuvan yli 200 000 henkilöä ohjelmakaudella. Ohjelmien hyödyntämisessä avustavat myös työvoima- ja elinkeinokeskukset. Työpoliittisessa tutkimuksessa huomiota kiinnitetään poikkihallinnollisen työllisyysohjelman ja työvoimapalvelujen toimintastrategian toteuttamiseen sekä työelämää koskevan kattavan analyysipohjan tuottamiseen. Tutkimuksella pystytään tukemaan entistä paremmin ennakointia. Kehittämishankkeisiin kytketään järjestelmällisesti vaikuttavuuden arviointi. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen: Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelma 11 000 000 Työpoliittinen tutkimus 1 500 000 Yhteensä 12 500 000 2004 talousarvio 12 500 000 2003 talousarvio 11 500 000 2002 tilinpäätös 11 091 000 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 530 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja velvoitteiden suorittamisesta sekä erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin 1 350 000 euroa sekä IOM:n ja muihin jäsenmaksuihin noin 179 000 euroa. 2004 talousarvio 1 530 000 2003 talousarvio 1 530 000 2002 tilinpäätös 1 521 313 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä edistetään työllisyyden kasvua ja alennetaan työttömyyttä. Toimenpiteillä pyritään rakenteellisen työttömyyden alentamiseen, työvoiman saatavuuden parantamiseen, työvoiman osaamisen ja työssä pysymisen edistämiseen, yrittäjyyden lisäämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen ja tasa-arvon lisäämiseen työmarkkinoilla. Sosiaalirahaston määrärahat on budjetoitu kokonaisuudessaan työministeriön pääluokkaan momentille 34.05.61 ja EU:lta tulevat tulot momentille 12.34.40. Hankkeisiin käytettävä valtion rahoitusosuus on budjetoitu kunkin sosiaalirahaston toimeenpanoon osallistuvan ministeriön pääluokkaan yhdelle momentille. Kyseisten momenttien myöntämisvaltuus on mitoitettu siten, että ne yhteen laskettuina vastaavat rakennerahasto-ohjelmien vuotuisia kansallisen julkisen rahoituksen kehyksiä valtion osalta. Sosiaalirahasto osallistuu tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä yhteisöaloite Equalin hankkeiden rahoittamiseen. Varoja käytetään hyväksytyissä ohjelma-asiakirjoissa ja niiden täydennysosissa määriteltyyn toimintaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) ja asetuksen (1354/1999) sekä kunkin viranomaisen omien kansallisten tukijärjestelmien mukaisesti. Vuonna 2004 arvioidaan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteissä aloittavien määräksi 170 000 henkilöä, joista työhallinnon rahoittamissa toimenpiteissä 74 000 henkilöä. Työhallinnon rahoittamien rakennerahasto-ohjelmien toimenpiteiden piirissä keskimäärin olevien määrät esitetään luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 132 827 000 euroa. Vuonna 2004 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 116 044 000 eurolla. Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2004. Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000 2006 tavoiteohjelmia 1, 2 ja 3 sekä yhteisöaloiteohjelma Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Equalia toteuttavien hankkeiden Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen apuun sosiaalirahastosta maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vastinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa käyttää myös Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 130 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Vuoden 2004 määrärahasta arvioidaan käytettävän vuoden 2004 valtuudesta tehtävien sitoumusten maksatuksiin 37 856 000 euroa. Lisäksi määrärahaa arvioidaan käytettävän vuonna 2003 tehtyihin sitoumuksiin 53 148 000 euroa ja vuonna 2002 tehtyihin sitoumuksiin 41 823 000 euroa. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi 2004 2005 2006 Yhteensä Vuoden 2002 sitoumukset 41,823 - - 41,823 Vuoden 2003 sitoumukset 53,148 35,422-88,570 Vuoden 2004 sitoumukset 37,856 59,772 18,416 116,044 Yhteensä 132,827 95,194 18,416 246,437 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Ohjelma Sosiaalirahasto Kauden 2000 2006 rahoituskehys valtuutena Budjetoitu valtuutta v. 2000 2003 talousarvio+ lisätalousarviot Myöntämisvaltuus v. 2004 Budjetoitu määrärahaa v. 2000 2003 talousarvio+ lisätalousarviot Määräraha v. 2004 Tavoite 1 272,967 158,113 36,747 39,636 Tavoite 2 110,169 63,746 15,224 16,408 Tavoite 3 415,811 240,531 57,273 61,876 Equal 72,300 35,614 6,800 14,907 Yhteensä 871,247 498,004 116,044 437,626 132,827 Vuoden 2003 ESR-myöntämisvaltuuden jakautuminen ohjelmittain ja hallinnonaloittain (milj. euroa): Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteensä Työministeriö 31,170 17,592 6,536 4,311 59,609 Opetusministeriö 18,942 15,563 5,665 1,340 41,510 Kauppa- ja teollisuusministeriö 6,000 2,057 1,418-9,475 Sisäasiainministeriö - 0,998 1,550-2,548 Sosiaali- ja terveysministeriö 1,161 0,537 0,055 1,149 2,902 Yhteensä 57,273 36,747 15,224 6,800 116,044 Arvio valtion rahoitusosuuden (valtuus) jakautumisesta ESR:n osalta ohjelmittain ja hallinnonaloittain (milj. euroa): Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteisöaloitteet Yhteisö-aloitteet Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Työministeriö (34.05.62) 38,342 14,676 7,550 3,842 64,410 Opetusministeriö (29.01.62) 24,482 12,080 6,960 1,194 44,716 Kauppa- ja teollisuusministeriö (32.30.62) 9,113 1,951 1,887-12,951 Sisäasiainministeriö (26.98.62) - 0,770 1,970-2,740 Sosiaali- ja terveysministeriö (33.01.62) 1,604 0,474 0,044 1,024 3,146 Yhteensä 73,541 29,951 18,411 6,060 127,963 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot on merkitty momentille 12.34.40 ja valtion rahoitusosuudet momenteille 26.98.62, 29.01.62, 32.30.62, 33.01.62 ja 34.05.62. 2004 talousarvio 132 827 000 2003 lisätalousarvio 2003 talousarvio 132 233 000 2002 tilinpäätös 108 065 713 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 87 689 000 euroa. Vuonna 2004 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 73 630 000 eurolla. Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2004. Määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä Equal-, Interreg- ja Urban-yhteisöaloitteiden ja pilottiprojektien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 34.05.61 ja 26.98.61 olevien EU-osuuksien kanssa sekä EU:n ohjelmakauden 1995 1999 mukaisten sitoumusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 76 550 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 11 139 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi 2004 2005 2006 Yhteensä Vuoden 2002 sitoumukset 25,528 25,528 Vuoden 2003 sitoumukset 30,778 20,963 51,741 Vuoden 2004 sitoumukset 31,383 35,075 7,172 73,630 Yhteensä 87,689 56,038 7,172 150,899 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain (milj. euroa): Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteisöaloitteet Yhteensä Euroopan sosiaalirahasto 38,342 14,676 7,550 3,842 64,410 Euroopan aluekehitysrahasto - 2,591 5,109 1,520 9,220 Yhteensä 38,342 17,267 12,659 5,362 73,630 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Ohjelma Kauden Budjetoitu Myöntämis- Budjetoitu Määräraha Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
2000 2006 rahoituskehys valtuutena valtuutta v. 2000 2003 talousarvio+ lisätalousarviot valtuus v. 2004 määrärahaa v. 2000 2003 talousarvio+ lisätalousarviot v. 2004 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoite 1 221,889 63,092 14,676 16,103 Tavoite 2 133,210 34,935 7,550 8,677 Tavoite 3 537,835 166,723 38,342 42,475 Yhteisöaloite Equal ja innovatiiviset toimet 67,728 22,076 3,842 9,295 ESR yhteensä 960,662 286,826 64,410 260,174 76,550 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoite 1 399,026 15,841 2,591 3,367 Tavoite 2 400,506 24,288 5,109 5,223 Yhteisöaloitteet ja innovatiiviset toimet 21,436 9,228 1,520 2,549 EAKR yhteensä 820,968 49,357 9,220 49,383 11,139 ESR + EAKR YH- TEENSÄ 1 781,630 336,183 73,630 309,557 87,689 2004 talousarvio 87 689 000 2003 lisätalousarvio 2003 talousarvio 90 026 000 2002 tilinpäätös 68 042 423 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2004 ehdotetaan keskimäärin 97 200 henkilöä vuodessa, missä on kasvua vuoden 2003 talousarvion tasosta noin keskimäärin 2 400 henkilöä. Määrärahan käytön joustavuuden lisäämiseksi ehdotetaan koulutus- ja työllistämistoimet sekä julkisen työvoimapalvelun erityistoimet koottavaksi samalle momentille. Osana rakenteellisen työttömyyden purkamistoimia käynnistetään julkisen työvoimapalvelun uudistus. Uudistuksessa eriytetään työvoiman välitys ja vaikeasti työllistyvien vaatimien tukitoimien järjestäminen. Työvoimapolitiikan toimenpiteet ja periaatteet Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Työvoimaviranomaisen järjestämiä tai hankkimia keskeisiä julkisia työvoimapalveluja ovat työnvälitys, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja muut ammatillisen kehittymisen palvelut sekä työllistämistuet ja työmarkkinatoimenpiteet. Muita ammatillisen kehittymisen palveluja ovat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut, koulutus- ja ammattitieto- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
palvelut sekä ammatillinen kuntoutus. Työttömien työllistymistä edistäviä tukia ovat palkkaperusteiset työllistämistuet, yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektituki, omatoimisuusavustus ja investointien työllisyysperusteinen tukeminen. Työmarkkinatukimomentilta rahoitetaan osa työttömyysturvasta ja lisäksi myös aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä kuten työkokeilua, työelämävalmennusta ja työharjoittelua työpaikalla. Julkisella työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen avulla. Toissijaisesti työllistymistä tuetaan käyttämällä työllisyysmäärärahoja. Työllistymistä edistettäessä ja tuettaessa selvitetään ensin henkilöasiakkaan mahdollisuudet saada työtä työssäkäyntialueellaan. Julkista työvoimapalvelua tarjotaan asiakkaiden palvelutarpeen ja tilanteen mukaisesti. Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia omatoimiseen palvelujen käyttöön itsepalvelun ja tiedottavan palvelun avulla. Jos palvelujen käyttäminen tällä tavalla ei johda työhön, koulutukseen tai työpaikan täyttymiseen, työvoimatoimisto suunnittelee ja järjestää yhdessä asiakkaan kanssa tehostuvia palveluja. Mikäli työtön työnhakija ei työllisty tai sijoitu koulutukseen, pyritään hänelle järjestämään mahdollisuus tehdä töitä työllisyysmäärärahojen avulla. Työllisyysmäärärahojen avulla tuetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistymistä sekä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja tasoitetaan työttömyyden alueellisia eroja. Julkisen työvoimapalvelun tehtävänä on tarjota laadukasta informaatiota työmarkkinoista, välittää työtä ja osaamista sekä parantaa työvoiman ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Tavoitteena on, että avoimet työpaikat täyttyvät laadukkaasti, työnhakijoiden työnhakujaksot lyhenevät ja todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi pienenee sekä työnantajien tulevat työvoiman tarpeet ja osaamisvaatimukset selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Työttömän työnhakijan kanssa laaditaan yksilöity työnhakusuunnitelma viimeistään silloin, kun hänen työttömyytensä on kestänyt viisi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömille ja muille vaikeasti työllistyville laaditaan yksilöllisiä suunnitelmia ja palvelukokonaisuuksia, joiden avulla luodaan edellytyksiä pysyväisluonteiseen työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Työvoiman ikärakenteesta johtuen työvoiman saatavuusongelmat tulevat lähivuosina korostumaan. Tämä edellyttää työnantajapalvelujen ja toimintatapojen kehittämistä siten, että julkisen työnvälityksen täytettäväksi saadaan lisää toimeksiantoja, jotka hoidetaan laadukkaasti. Tavoitteena on, että rekrytointiongelmia esiintyy mahdollisimman vähän. Rakenteellisen työttömyyden torjunta ja syrjäytymisen ehkäisy Rakenteelliseen työttömyyteen vaikutetaan räätälöityjen työvoimapalvelujen ja koulutuksen avulla. Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, toteutetaan muita ratkaisuja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuosina 2004 2006 toteutetaan julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus, jolla luodaan nykyistä paremmat edellytykset rakenteellisen työttömyyden purkamiselle. Rakenteellisen työttömyyden purkamisessa tarvittavat julkiset työvoimapalvelut ja muut palvelut sekä niiden resurssit kootaan työvoiman kehittämiskeskuksiin, joihin tulevat mukaan työvoimatoimisto, kunta sekä niiden sosiaali- ja terveystoimi ja nuorisotoimi, Kansaneläkelaitos, sekä muut palvelutuottajat. Kustannukset jaetaan yhteispalvelupistekokeilussa toteutetulla tavalla. Tällä yhteistyöllä vaikeasti työllistyville tarjotaan työmarkkinavalmiuksia parantavia palvelukokonaisuuksia. Uudistus käynnistetään vuonna 2004 jatkamalla yhteispalvelupisteiden toimintaa ja muuttamalla mahdollisimman monella paikkakunnalla yhteispalvelupisteitä kehittämiskeskuksiksi. Toiminnan aloitusvuonna 2004 on kehittämiskeskusten asiakkaina arviolta 10 000 henkilöä. Työmarkkinatuen käyttöä aktiivisena tukimuotona lisätään tuen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Työmarkkinatai kotoutumistuella olevien aktiiviohjelmien tasoa nostetaan merkittävästi nykyiseltä tasolta ottaen huomioon toimenpiteiden laatu ja vaikuttavuus. Aktiivitoimiin osallistumiseen kannustamiseksi ylläpitokorvausta kehitetään aktivointilisän suuntaan. Tässä tarkoituksessa ylläpitokorvausta korotetaan vuonna 2004 yhdellä eurolla nykyisestä seitsemästä eurosta. Vastaavasti korotettua ylläpitokorvausta nostetaan kahdella eurolla nykyisestä 14 eurosta. Hallitus antaa ylläpitokorvauksen korotusta koskevan talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eduskunnalle. Työmarkkinatuen saajien aktiivisuuden lisäämiseksi käynnistetään valmistelu, joka tähtää työmarkkinatuen enimmäiskeston määrittelemiseen passiivisena tukimuotona. Työmarkkinatuen saamisehtoihin lisättäisiin erikseen määriteltävän Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
työttömyysajan jälkeen aktiivisuusehto, jonka mukaan aktiivitoimenpiteisiin osallistuminen asetetaan työmarkkinatuen saamisen ehdoksi. Jotta työmarkkinatuella olevien työnhakijoiden mahdollisuus aktiivitoimenpiteisiin osallistumiseen voidaan varmistaa, suunnataan työvoimapoliittisista toimista riittävä osa vaikeasti työllistyvien työmarkkinaedellytysten parantamiseen. Lisäksi selvitetään erilaisia kuntien ja valtion välisiä rahoitusmalleja, joilla voidaan kannustaa kuntia tehokkaaseen työttömyyden hoitoon. Kansallisten määrärahojen lisäksi toimenpiteiden järjestämiseksi käytetään Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. Tavoitteena on, että työvoimatoimistossa tai työvoiman kehittämiskeskuksessa laaditaan jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle yksilöllinen aktivointiohjelma ja alle 25-vuotiaille työttömille järjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Vaikeimmin työllistyville tarkoitettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi mahdollistetaan pitkäaikaiset kuntoutuksen, työ- ja yksilövalmennuksen, harjoittelun ja koulutuksen kokonaisuudet. Sosiaalisten yritysten aseman vakiinnuttamiselle ja toiminnan laajentamiselle luodaan puitteet. Sosiaalisten yritysten asema määritellään lainsäädännöllä. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on työtilaisuuksien tarjoaminen vajaakuntoisille ja muille vaikeasti työllistyville. Sosiaalinen yritys määritellään yritykseksi, jonka työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalisten yritysten perustamista tuetaan myöntämällä projektitukea 4,2 miljoonaa euroa vuonna 2004. Hallitus antaa sosiaalisia yrityksiä koskevan lakiesityksen eduskunnalle. Työkykynsä pysyvästi menettäneet ohjataan asianomaisten tukijärjestelmien piiriin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle. Pitkäaikaistyöttömien kuntoutusmahdollisuuksien ja eläke-edellytysten arviointia (ns. ELMA -projektia) jatketaan ja toiminta laajennetaan koko maahan. Vuosittain tehtävien selvitysten määrää nostetaan nykyisestä 2 500 selvityksestä noin 5 000:een. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulutukseen myönnettävän työllistämistuen painopisteenä on syrjäytymisuhan alaisten työttömien peruskoulutus. Työvoimapalveluilla edistetään myös vammaisten ja maahanmuuttajien sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Laki työssä olevien ammatillisesta kuntoutuksesta tulee voimaan 1.1.2004. Muutoksesta arvioidaan aiheutuvan vajaakuntoispalvelujen kysynnän kasvua. Eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä toimenpiteitä jatketaan työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja osana hallituksen toimia sopimuksen toimeenpanemiseksi. Siten vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömäksi jääneet 55 59 -vuotiaat henkilöt pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Jollei heidän työllistämisensä avoimille työmarkkinoille onnistu, heitä uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä. Rakenteellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lievennetään myös muiden hallinnonalojen investoinneilla ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentamalla niitä työllisyyttä edistävällä tavalla. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Painotukset tähtäävät työvoiman saatavuuden turvaamiseen sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä ja pitkittyvän työttömyyden ehkäisyyn. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää pk-yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tuetaan työuran jatkumista yritysten muutostilanteissa. Työssä olevien koulutuksella varaudutaan myös työvoiman saatavuusongelmiin pidemmällä aikavälillä. Maahanmuuttajakoulutuksen riittävä taso turvataan ja koulutuksen laatu varmistetaan kielitaidon tasotestauksella. Vaikeammin työllistyvien ammatillista osaamista tuetaan lisäämällä oppisopimuskoulutusta ja sisällyttämällä tukityöllistämiseen koulutusta. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksella ja riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja siitä selviytymistä. Työvoimakoulutuksena järjestetään työttömille aiempaa enemmän pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta aloilla, joilla on puutetta työvoimasta. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta parannetaan ottaen huomioon yksilöiden ja yritysten tarpeet. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnassa otetaan hinnan ohella huomioon myös laatu ja koulutuksen järjestäjien valmiudet. Ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikuttavuuden tehostamiseksi opiskelijaryhmien keskikokoa on tarpeen pienentää ja muodostaa nykyistä räätälöidympiä koulutusratkaisuja. Lisääntyvä työssä oppiminen vaatii Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
opetus- ja ohjausresursseja työpaikoille. Koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä valmistuvien henkilöiden työhön sijoittumisen tukemiseksi. Toimenpiteet koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi edellyttävät työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keskihinnan nostamista nykyiseltä tasolta. Resurssien käytön painopisteet, toimenpiteiden volyymit ja yksikkökustannukset Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön lisäämiseksi valtaosa talousarvion luvun 34.06 (Työvoimapolitiikan toimeenpano) määrärahoista kootaan yhdelle momentille 34.06.29 (Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet). Momentilla on julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa määriteltyjen palvelujen sekä tukien, avustusten ja etuuksien määrärahat, lukuun ottamatta investointimäärärahoja ja määrärahoja työvoimakoulutuksen aikaisiin etuuksiin. Keskeisimmät määrärahat momentilla ovat palkkaperusteisen työllistämisen ja työvoimakoulutuksen hankinnan määrärahat. Momentille on koottu täten lopetettavien momenttien (34.06.02, 34.06.27, 34.06.30, 34.06.63 ja 34.06.65) määrärahat sekä osa seuraavien momenttien määrärahoista ja asioista (34.06.22, 34.06.25 ja 34.06.50). Lisäksi työllisyysperusteisten investointimäärärahojen käytön joustavoittamiseksi investointimäärärahat kootaan samalle momentille 34.06.64 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin), jolloin momentti 34.06.77 lopetetaan. Työvoimapolitiikan toimeenpanon ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon eri alueiden työmarkkinoiden erityispiirteet. Investointimäärärahojen jakoperusteena käytetään pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 :n 1 momentti edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Työministeriön määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräistä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Työttömiä 1) työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä keskimäärin vuoden aikana (arvio): Toimenpiteet Valtio Kunnat Yksityinen sektori Yhteensä Palkkaperusteiset yhteensä (34.06.29) 2 300 8 250 14 250 24 800 josta aluevelvoite 400 500 500 1 400 Yhdistelmätuki (34.06.29 ja 52) 15 500 Yhdistelmätuen laajentamiskokeilu (34.06.52) 3 000 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (34.06.29) 27 300 Työharjoittelu ja työelämävalmennus työmarkkinatuella (34.06.52) 11 000 Vuorotteluvapaa 6 000 Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet (34.05.61 ja 62) 8 000 Työllisyysperusteiset investoinnit (34.06.64) 1 200 EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit 400 Henkilöitä yhteensä keskimäärin 97 200 Pääasiassa muihin kuin työttömiin kohdistuvat toimenpiteet Työllisyyspoliittiset ESR -hankkeet 6 000 Kaikki yhteensä 103 200 Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 97 200 henkilöä, noin 3,7 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat 1) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuu jonkin verran myös muita kuin työttömiä työnhakijoita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
ESR -hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2004 aikana keskimäärin noin 103 200 henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arvionvaraista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on kuusi kuukautta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 2004 muodostuvan seuraavan taulukon mukaisesti. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannukset, valtion rahoitus: Välitön yksikkökustannus /vuosi Kysyntävaikutus Palkkaperusteiset tuet 7 900 valtio 19 280 kunnat 7 420 yksityiset 6 110 Yhdistelmätuki, 11 100 josta työllistämistuki 5 130 Yhdistelmätuen laajentamiskokeilu 5 970 Valtionapuinvestoinnit 21 020 Työllisyystyöohjelma 84 100 Tarjontavaikutus (aktiiviset) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työvoimakoulutuksen hankinta 7 580 opiskelijoiden koulutusaikaiset etuudet 7 890 Tarjontavaikutus (passiiviset) Työttömyysturva Ansioturva, 11 070 josta valtionosuus 4 420 Työmarkkinatuki 5 970 Työvoimapolitiikan toimeenpano työvoimatoimistoissa Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. Työmarkkinoiden toimivuuden ja laajentuneiden todellisten työssäkäyntialueiden kannalta itsenäisten työvoimatoimistojen toimistoverkko on ollut liian hajanainen ja epäyhtenäinen. Vuonna 2001 itsenäisten työvoimatoimistojen lukumäärä oli 175. Työvoimatoimistoverkkoa kehitetään siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä vähenee 100 115 toimistoon vuoteen 2005 mennessä. Kehittämissuunnitelma on laadittu TE -keskusten kanssa ja sitä ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2002. Työvoimatoimistojen toimintarakenteita muutetaan siten, että vaikeasti työllistettävien palvelut eriytetään työvoiman kehittämiskeskuksiin. Tämän ohella työvoimatoimistojen toimintamallin kehittämisessä otetaan erityisesti huomioon verkkopalvelut, jotka mahdollistavat uusia tapoja kohdentaa työpanosta ja määritellä virkailijan ja asiakkaiden keskinäisiä vastuita ja työnjakoa palveluprosesseissa. Niillä alueilla, joille perustetaan työvoiman kehittämiskeskuksia, työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälitys- ja työnhakupalvelujen tarjoamista sekä pyritään varmistamaan osaavan työvoiman saatavuus. Näistä työvoimatoimistoista kehitetään työnhakukeskuksia, jotka toimivat työnhakijoiden ja työnantajien kohtauspaikkoina, työelämän asiantuntijoina ja strategisina partnereina seutukunnallisessa kehittämistyössä. Työvoimatoimistojen toimintoja kehitetään siten, että työnhakukeskukset voivat aiempaa selkeämmin keskittyä niiden asiakasryhmien palveluun, joilla on edellytyksiä sijoittua avoimille työmarkkinoille. Työvoimatoimiston ydintehtävien uudelleen organisointi tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet työnantajien palvelujen tehostamiselle ja työvoiman saatavuuden varmistamiselle. Työvoimatoimistojen työnantajapalveluja kehitetään siten, että työnhakukeskus pystyy vastaamaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten palvelutarpeisiin nykyistä paremmin. Työnhakukeskusten toiminnassa korostuu työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi sekä yhteistyö alueen elinkeinoelämän muiden toimijoiden kanssa. Työnhakukeskusten tiedottavat palvelut tuotetaan enenevässä määrin verkkopalveluina, jotka tarjoavat tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista, työelämästä ja työmarkkinoista. Työvoimatoimiston työnhakukeskus tarjoaa myös henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa sekä henkilöasiakkaille että työnantajille. Uuden toimintastrategian perustana on työvoimatoimiston tekemä asiantunteva palvelutarvearvio. Työnhakijoiden ammattitaito, osaaminen ja ensisijaiset palvelutarpeet arvioidaan työllistymisedellytysten selvittämiseksi ja uhkaavan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
pitkäaikaistyöttömyyden estämiseksi. Mikäli välitön sijoittuminen avoimille työmarkkinoille ei ole mahdollista, työnhakukeskus voi tukea asiakasta työnvälityksen lisäksi työvoimakoulutuksen ja muiden aktiiviohjelmien palveluilla. Palvelutarvearvion pohjalta osa työnhakija-asiakkaista ohjataan työnhaun käynnistyttyä työvoiman kehittämiskeskusten asiakkaiksi. Tavoitteena on työvoimatoimiston henkilöstövoimavarojen ja työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen ja se, että asiakkaat saavat mahdollisimman yksilöllistä, oikeaan osunutta ja laadukasta palvelua oikeaan aikaan. Työvoiman alueellisessa liikkuvuudessa pyritään ensisijaisesti tukemaan lähiliikkuvuutta. Verkkopalvelut ja työvoimatoimistojen työnhakukeskukset tarjoavat aktiivisesti tietoa myös työnhakijoiden työssäkäyntialueen ulkopuolisista työmahdollisuuksista. Työnantajille tarjotaan tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja mahdollisuutta tiedottaa avoimista työpaikoista valtakunnallisesti. Yrittäjyyttä edistetään TE -keskuksissa ja työvoimatoimistoissa monipuolisilla yrityspalveluilla, neuvonnalla, koulutuksella ja yrittäjärahalla. Alkavan yrittäjyyden lisäämisessä kiinnitetään huomiota yrittäjyyden eri muotoihin, kasvukeskusten ulkopuoliseen yrittäjyyteen sekä nais- ja maahanmuuttajayrittäjyyteen. Työvoimatoimisto pyytää liikeidean toimivuudesta asiantuntijalausunnon ennen yrittäjärahapäätöksen tekemistä. Yrityspalvelupisteiden kehittämistä ja eri toimijoiden hteistyötä yrittäjyyden edistämisessä jatketaan. Yrittäjärahan volyymia varaudutaan nostamaan vaatimukset täyttävien hakijoiden ja hankkeiden kasvun edellyttämällä tavalla. Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen työvoimapoliittisessa toimeenpanossa työvoimatoimistoissa korostetaan etuuksien saamisedellytysten huolellista tutkimista sekä työttömien työnhakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteutusta. Työvoimatoimiston kanssa laaditun työnhakusuunnitelman noudattaminen on työttömyysetuuden edellytyksenä niillä henkilöillä, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Työvoimapolitiikan volyymitietoja: 2001 2002 2003 2004 toteutuma toteutuma arvio arvio Organisaatio ja henkilöstöresurssit Työvoimatoimistoja 175 166 148 147 Palvelupisteitä ja sivutoimistoja 115 138 142 144 Yhteispalvelupisteiden määrä - 25 25 15 Työvoimatoimistojen henkilöstö 3 069 3 200 3 200 3 200 näistä asiakaspalvelutehtävissä 2 503 2 068 2 612 2 612 Asiakkaat/toimeksiannot Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat 816 500 810 400 800 000 800 000 Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontatapahtumiin osallistujat 439 000 410 400 410 000 410 000 Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeneet 139 000 164 700 156 000 164 000 Työnvälityksen vajaakuntoiset työnhakijat 84 600 85 600 85 000 86 000 Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat 45 000 38 100 38 700 38 700 Yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät, keskimäärin kuukaudessa enintään 82 700 77 700 73 000 68 000 Uudet yli 12 kk. kestäneet työttömyydet 64 700 64 000 60 000 60 000 Avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen päättyneet työnhaut 622 500 631 200 620 000 620 000 Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat 318 900 327 600 340 000 340 000 Suoritetut toimenpiteet Avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen täyttöjen määrä 296 800 303 700 330 000 310 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14