Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Nuorten tuettu oppisopimuskoulutus Läpäisyn tehostamisohjelma Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen Nivelvaiheen valmistavien koulutusten kehittäminen
Koulutustarjonta nuorille Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä lisättiin 1.8.2012 lukien noin 1200 opiskelijalla (II LTAE 2012) Lisäksi opiskelijamäärää lisättiin vuoden 2013 alusta vielä 500 opiskelijalla Opiskelijamääriä lisättiin yhteensä 29:lle koulutuksen järjestäjälle pääasiallisesti Metropolialueelle (70 %) Osana ammatillisen koulutuksen tarjonnan vähentämis- ja uudelleenkohdentamisprosessia opiskelijamäärää tullaan lisätään Metropolialueella ja eräissä kasvukeskuksissa
Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Opiskelijaksi ottamisen perusteiden ja sähköisten hakujärjestelmien kehittäminen HO: Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. OKM:n ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita koskeva asetus uudistettiin 20.12.2012 Uudet opiskelijaksi ottamisen perusteet tulivat voimaan vuoden 2013 alussa ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa, samassa yhteydessä kun uudistettuja koulutuksen haku- ja valintapalveluita pilotoidaan.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen keskeiset uudistukset Yhteishaku suunnataan ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille sekä perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomille ja vailla koulutuspaikkaa oleville (poikkeuksena lukion oppimäärän suorittaneet) Tutkinnon jo suorittaneiden koulutukseen hakeutuminen tapahtuu jatkossa yhteishaun ulkopuolisten aikuiskoulutuksen hakupalveluiden kautta (kehitetään osana oppijan verkkopalvelukokonaisuutta) Oikeutta hakeutua ammatilliseen koulutukseen ei ole rajattu mitenkään Opiskelijaksi ottamisen perusteissa muutettiin valintapisteitä siten, että ne antavat perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille ja valmistaviin koulutuksiin osallistuneille, sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville merkittävästi suuremman edun verrattuna muihin kohderyhmiin. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita (ml. kielikokeet) yhtenäistetään ja niitä kehitetään tukemaan nykyistä vahvemmin heikolla koulumenestyksellä hakevien koulutukseen pääsyä (esim. yksilöllistettyjä arvosanoja saaneet, maahanmuuttajat)
Läpäisyn tehostamisohjelma Kehittämishankkeiden painopisteet Opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittämiseen (tehostamaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisvaihetta, koko opiskeluaikaa ja työelämään/jatko-opiskeluihin siirtymistä, ml. henkilökohtaisen työllistymistai jatko-opintosuunnitelman laatiminen). Pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen joustavoittaminen yksilöllisten opintopolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Koko tutkinnon suorittamista tukevien pedagogisten ratkaisujen, ohjauskäytänteiden ja toimintamallien kehittäminen silloin kun opiskelija suorittaa tutkintoa osissa. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja hyväksilukemisen toimintamallien kehittäminen opintoaikojen lyhentämiseksi. Asuntolatoiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnan tukeminen erityisesti silloin kun nuori on muuttanut kotoa opiskelun takia. Koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittäminen. Kodin, huoltajien, perheiden ja oppilaitoksen välisen yhteistyön edistäminen opiskeluun sitouttamisessa ja keskeyttämisen ennaltaehkäisyssä. Läpäisyn edistäminen ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy ratkaisu- tai toimintamallien avulla, joilla pyritään parantamaan opiskelijoiden aktiivista osallisuutta, hyvinvointia ja työkykyä.
Hallitusohjelma Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen Tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä vahvistetaan ja ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamista jatketaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Tavoitteena on selkeämpi ja paremmin työelämän vaatimuksia vastaava tutkintorakenne ja tutkinnot. KESU 2011-2016 ammatillista tutkintojärjestelmää uudistetaan siten, että se muodostaa työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta selkeän ja johdonmukaisen kokonaisuuden. Keskeiset kehittämiskohteet: tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys tutkintojen kokonaisuus OKM:n asettamat ohjaus- ja työryhmä valmistelevat esityksiä ja tarvittavia säädösmuutoksia Tavoitteena antaa asiaa koskeva hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2013 säädösmuutokset voimaan 2014 alusta lukien
Laadun parantaminen Valmistellaan kriteerit ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista koskevan kansallisen järjestelmän ulkopuolista arviointia varten. Ehdotus kriteerien määrittelystä tulee valmistua vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. Tavoitteena laadunvarmistusta ja laadun jatkuvaa parantamista tukevien järjestelmien arviointi vuonna 2015. Kehitetään ja otetaan käyttöön menettelyt, jolla voidaan tukea laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan kehittämistä pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Laadusta ja laatutyöstä palkitseminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadunvarmistuksen kehittäminen Oppimistulosten arvioinnit ammattiosaamisen näyttöihin perustuen
Korotettu koulutuskorvaus, oppisopimus 42 järjestäjälle myönnetty valtionavustusta yhteensä 4,5 miljoonaa euroa vuodelle 2013 Työnantajalle korvaus ensimmäisenä vuonna 800 euroa/kk, toisena vuonna 500 euroa/kk, kolmantena vuonna 300 euroa/kk Perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen (10. luokan) samana vuonna päättäneille Kohderyhmällä tutkinnon osaan tähtäävässä oppisopimuksessa yksikköhinta määräytyy oppisopimuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan mukaisena
Hallituksen puoliväli-istunto 28.2.2013 Tarvittavat lisätoimet 1. Nuorten työssä oppimista tuetaan oppisopimuskoulutusta laajentamalla 2. Kehysriiheen selvitetään mahdollisuudet luoda nykyisen oppisopimuskoulutuksen rinnalle nuorille suunnattu joustavampi koulutusta ja työtä yhdistävä malli 3. Selvitetään keinoja kuntoutuksen kehittämiseen Ministeri asetti 1 ja 2 kohtien osalta työryhmän 5.3. 2013. Määräaika 15.3 ja 31.11.2013 Kannanotot ja uudet lisäresurssit 27.3 kehyspäätöksessä
Työryhmän esitykset Kehitetään tuetun oppisopimuskoulutuksen mallia luomalla eityösopimussuhteinen ennakkojakso hyödyntäen ammatillisen koulutuksen valmistavia koulutuksia Kokeiluhanke vuonna 2014, vakinaistaminen 2015 Tutkinnon osan suorittaminen tutkintotavoitteisen oppisopimuskoulutuksen yksikköhinnalla Kokeiluhanke v. 2014-2017 Parannetaan opiskelijan mahdollisuuksia yhdistää oppilaitosmuotoista ja oppisopimuskoulutusta Mallina esim. 2+1 Noudatetaan määräaikaisesti oppisopimuskoulutuksessa oppilaitosmuotoisen koulutuksen yksikköhintaa Kokeilu v. 2014-2015, vakinaistaminen 2017
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutuksen oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuksena vuonna 2013 25M, vuosina 2014 2016 50 M Lisärahoitus hakevaan ja tukevaan toimintaan 2 M vuosina 2013 2016 Ammatillisessa peruskoulutuksessa lisätään kohderyhmän osuutta Kriteereinä Kohderyhmä koko maakunnittain Alakohtainen työvoiman tarve Koulutuksen järjestäjän yhteistyöverkostot Alueen yritysten valmiudet solmia oppisopimuksia Järjestäjän keinot hakevan ja tukevan toiminnan järjestämiseen Paljon hyviä hakemuksia; eräiltä osin ongelmia alueellisessa kattavuudessa Vuoden 2014 paikat ja avustukset 11/2013