Newsletter 2 /2014 Suomen McKenzie Instituutti ry
SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan kynästä s. 2 Paraneeko iskias fysioterapialla? s. 3-5 Sinikka Kilpikoski MDT-menetelmä työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin sujuvan yhteistyön apuna, Tuija Siitonen s.6-9 Koulutuskalenteri vuodelle 2015 s.10-12 Kööpenhaminan World Conference matka s.13 1
Puheenjohtajan Kynästä! Tervehdys kaikki jäsenet! Suomenkielinen newsletter on jälleen luettavissa. Taitaa tulla tavaksi, että saamme aikaiseksi 2 numeroa vuodessa. Tässä numerossa onkin molempien kouluttajiemme tuotokset luettavissa. Sinikan artikkeli julkaistaan selkäliiton lehdessä ja Tuijan artikkeli Työterveyshoitajalehdessä. Kiitokset molemmille kouluttajille kirjoitustyöstä. Kansainvälisessä Word Pressissä on ollut oikein hyviä artikkeleita ja potilaskertomuksia. Suosittelen lukemaan. Muutenkin kansainvälisellä rintamalla tapahtuu. McKenzie Institute International on laatinut uuden strategian ja sen myötä julkaissut vision MDT (Mechanical Diagnosis and Therapy) to be the first choice worldwide for the assessment, treatment, education and empowerment of patients with musculo skeletal disorders. Lisää visiosta on luettavissa uusilta sivuilta osoitteesta http://www.mckenzieinstitute.org. Käykääpä katsomassa. Suomen sivuista tulee todennäköisesti ulkoasultaan samanlaiset ensi vuoden aikana. Uudet sivut tulevat palvelemaan jäseniä entistä paremmin mm. ajankohtaisen tutkimustulosten ja tiedonsaannin suhteen. Kansainvälinen kongressi on syyskuun 4-6 päivä Kööpenhaminassa. Järjestämme sinne ryhmämatkan em. päivinä. Lähtö on perjantaiaamuna ja tulo sunnuntai iltapäivänä. Majoitus on lähellä kongressihotellia. Kongressimaksu on suurin kuluerä. Siihenkin saa huomattavan alennuksen ilmoittautumalla jo tämän vuoden puolella. Tarkemmat tiedot lennoista ja hotellista löytyy lehden lopusta. Vuosikokous koulutus järjestetään Espoossa 13.- 14.3.2015. Kouluttajana on Martin Melbye Tanskasta ja aiheena Cerical Radiculopathy from disc prolapse. Osa varmaan muistaa Martinin Kuortaneelta parin vuoden takaisesta Disc prolapse workshopista. Nyt seuraa jatkoa kaularangan osalta. Instituutin jäsenille suunnatussa Facebook ryhmässä on jo yli 50 jäsentä. Hyviä keskusteluja on käyty ja toivottavasti saamme lisää jäseniä ryhmään. Kurssitoiminta jatkuu taantumasta huolimatta ja ensi vuonnakin alkaa Kuopion seudulla uusi oppisopimus rahoitteinen jatkumo. Mainostakaa tätä kurssia kollegoille. Ainakin Kuopion seudun ja Jyväskylän ympäristön oppisopimuskeskukset rahoittavat opiskelua. Myös päivityspäiviä järjestetään eri puolilla suomea. Ensi vuoden koulutuskalenteri on liitteenä lehdessä. Muistattehan myös, että päivityksen voi myös hoitaa kääntämällä esim. World Pressin potilaskertomuksia ellei sopivaa kurssia löydy lähiseudulta tai muuten itselle sopivana ajankohtana. Nyt tätä kirjoittaessa on marraskuu lähenemässä loppuaan ja syksyn pimein aika on pian takapäin valon ja rakkauden juhlan lähestyessä. Oikein rauhallista Joulun odotusta ja Joulua teille kaikille! Toivotan samalla myös Onnellista Uutta Vuotta 2015! Petteri 2
Paraneeko iskias fysioterapialla? Suomen alaselkäkivun käypähoitosuosituksen (Malmivaara ym. 2008) mukaan välilevytyrän konservatiivisesta hoidoista kuten manipulaatiohoidoista, vetohoidoista ja fysikaalisista hoidoista ei ole tieteellistä näyttöä. Entä paraneeko iskias fysioterapialla? Mekaaninen diagnostisointi ja terapia menetelmä (MDT) on yksi fysioterapeuttinen tutkimus- ja hoitomenetelmä minkä keskeinen ilmiö on sentralisaatio-ilmiö (McKenzie 1981, McKenzie & May 2003). Sentralisaatio-ilmiöllä tarkoitetaan selkäpotilaan alaraajaan säteilevän kivun/oireiden asteittaista vähenemistä ja häviämistä raajan perifeerisistä osista ja keskittymistä sentraalisesti alaselän alueelle. Ilmiöllä on todettu olevan diagnostisointiarvoa (Donelson ym. 1997, Laslett ym. 2005), hoitotulosta ennustavaa arvoa (Donelson ym 1990, Long 1995, Werneke ym. 2001, Skytte ym. 2005, Kilpikoski ym. 2010) sekä terapeuttista arvoa (Werneke ym. 2001, Aina ym. 2004, Broetz ym.2004, Clare ym. 2004a, Long ym. 2004, Broetz ym. 2008, Werneke ym. 2008, Kilpikoski ym. 2009, Albert ym. 2011, Albert ym. 2012). Sentralisaatio - ilmiöillä on havaittu olevan voimakas yhteys kivuliaaseen välilevyyn discografia - tutkimuksissa (Donelson ym. 1997, Laslett ym. 2005). Lähes kaikilta kroonisilta alaselkäpotilailta, joiden oireet sentralisoituivat (94 %) löytyi välilevyperäinen löydös MRI: ssä (Kilpikoski ym. 2011). Sentralisaatioilmiön ja siihen liittyvän directional preference -harjoitteiden (kuormitussuunta mikä käynnistää sentralisaatio- ilmiön) on osoitettu olevan yhteydessä hyvään konservatiiviseen hoitotulokseen (Aina ym. 2004, Long ym. 2004, Skytte ym. 2005, Kilpikoski ym. 2009, Albert ym 2011, Surkitt ym. 2011, A lbert ym. 2012). Niille selkäkipupotilaille, joiden oireet eivät sentralisoidu on todennäköisempää kroonisen selkävaivan kehittyminen (Werneke ym. 1999, Werneke ym. 2001) sekä kuusinkertainen todennäköisyys päätyä selkäleikkaukseen (Skytte ym. 2005). Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan välilevyperäiset diskektomia-leikkaukset vähenivät merkittävästi, kun iskiaspotilaat hoidettiin MDT- menetelmällä (Rasmussen ym. 2005). Albert ym. 2012 tutkimuksen potilaat, joilla oli vakava-asteiset välilevyperäiset iskiasoireet ja löydökset, välttivät leikkauksen ohjatulla aktiivisella harjoittelulla, joista tutkituista 85 %:lla oireet sentralisoituivat. Vuonna 2013 tehdyssä väitöstutkimuksessa (Limbäck Svensson) välilevytyräpotilaiden iskiaksesta kuntoutumista verrattiin leikkauksella ja fysioterapialla hoidettujen välillä, missä fysioterapeuttisena menetelmänä käytettiin aluksi ainoastaan MDT-menetelmää ja kahden viikon kuluttua lisäksi ohjattua kuntosaliharjoittelua. Kolmen kuukauden mittauksessa selkäkipu ja jalkaan säteilevät oireet sekä toimintakyky ja liikkumisen pelko sekä elämän laatu olivat merkittävästi paremmat fysioterapeuttisesti hoidetuilla kuin leikkauksessa 3
olleilla. Merkittävimmin heistä paranivat sentralisoitujat kuin ei-sentralisoitujat. Nämä erot todettiin vielä kahden vuoden mittauksessa. Väitöstutkija totesi, että edellä kuvattua ohjattua fysioterapiaa tulee suositella kaikille välilevytyräperäisille iskiaspotilaille ennen kuin harkitaan leikkausta (Limbäck Svensson 2013). Vaikuttaa siis siltä että fysioterapeuttisella mekaanisella diagnostisointi- ja terapia menetelmällä on yhteys iskiaksesta paranemiseen minkä varmistamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta. Kirjoittaja: Sinikka Kilpikoski, TtT, fysioterapian opettaja, MDT-menetelmän kouluttaja, selkäneuvoja Työpaikka: Vaajakosken Kuntohoito Ky, www.vaajakoskenkuntohoito.fi Puhelin: 0400-24 24 81; s-posti: sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi Lisää tutkimuksia: www.mckenziemdt.org LÄHTEET Aina A, May S, Clare H. The centralization phenomenon of spinal symptoms. A systematic review. Man Ther 2004;9:134-43. Albert HB, Hauge E, Manniche C. Centralization in patients with sciatica: are pain responses to repeated movement and positioning associated with outcome or types of disc lesions? Eur Spine J 2011; DOI 10.1007/s0056-011-2018-9. Albert HB, Manniche C. The efficacy of systematic active conservative treatment for patients with severe sciatica. A single-blind randomized clinical controlled trial. Spine 2012; 37:531-542. Broetz D, Hahn U, Maschke E et al. Lumbar disk prolapsed: response to mechanical physiotherapy in the absence of changes in magnetic resonance imaging. Report of 11 cases. Neuro Rehab 2008;23:289-94. Broetz D, Burkard S, Weller M.A prospective study of mechanical physiotherapy for lumbar disk prolapsed: five year follow-up and final report. Neuro Rehab 2010;26:155-8. Clare HA, Adams R, Mahler CG. A systematic review of efficacy of McKenzie therapy for spinal pain. Aust J Physiother 2004a;50:209-16. Donelson R, Silva G, Murphy K. Centralization phenomenon. Its usefulness in evaluating and treating referred pain. Spine 1990;15:211-13. Donelson R, Grant W, Kamps C et al. Pain response to sagittal end-range spinal motion. A prospective, randomized, multicentered trial. Spine 1991;16:S206-12. Donelson R, Aprill C, Medcalf R et al. A prospective study of centralization of lumbar and referred pain. A predictor of symptomatic discs and annular competence. Spine 1997;10:1115-22. Kilpikoski S, Laslett M, Kankaanpää M. et al. Pain centralization and lumbar disc MRI findings in chronic low back pain patients. Man Therapie 2011; 15: 110-116. Kilpikoski S, Alen M, Paatelma M. et al. Outcome comparison among working adults with centralizing low back pain: Secondary analysis of a randomized controlled trial with 1-year follow-up. Adv.Phys 2009; 11:210-17. 4
Kilpikoski S, Alèn M, Simonen R, et. al: Kann zentralisierender Schmerz bei der Erstuntersuchung den Behandlungserfolg bei Erwachsenen mit LWS-Beschwerden vorhersagen? Sekundäre Analyse einer randomisierten kontrollierten Studie mit 1-jährigem Follow-up. Man Therapie 2010; 14:136-41. Laslett M, Öberg B, Aprill CN et al. Centralization as a predictor of provocation discography results in chronic low back pain, and the influence of disability and distress on diagnostic power. Spine J 2005a;5:370-80. Limbäck Svensson G. Evaluation of a structured physiotherapy treatment model for patients with lumbar disc herniation. University of Gothenburg, Gothenburg Sweden 2013. Long AL. The centralization phenomenon. Its usefulness as a predictor of outcome in conservative treatment of chronic low back pain (a pilot study). Spine 1995;20:2513-21. Long A, Donelson R, Fung T. Does it matter which exercise? A randomized controlled trial of exercise for low back pain. Spine 2004;29:2593-602. Malmivaara A, Kastarinen M, Kivelä SL et al. Aikuisten alaselkäsairaudet. Käypähoito -suositus. Lääkäriseura Duodecim, 2008, pp.1-15. www.duodecim.fi McKenzie RA (Ed). The Lumbar Spine - Mechanical Diagnosis and Therapy (1.ed), Waikanae, New Zealand: Spinal Publications Limited, 1981. McKenzie RA, May S. (Eds). The Lumbar Spine - Mechanical Diagnosis and Therapy (2.ed), Waikanae, New Zealand: Spinal Publications Limited, 2003. 2005;19:953-60. Rasmussen C, Nielsen G, Hansen V et al. Rates of lumbar disc surgery before and after implementation of multidisciplinary nonsurgical spine clinics. Spine 2005;30:2469-73. Skytte L, May S, Petersen P. Centralization: Its prognostic value in patients with referred symptoms and sciatica. Spine 2005;30:E293-E99. Surkitt LD, Ford JJ, Hahne AJ, et al. Efficacy of directional preference management for low back pain: A systematic review. Physical Therapy 2012; 92: 652-5. Werneke M, Hart DL, Cook D. A descriptive study of the centralization phenomenon. A prospective analysis. Spine 1999;24:676-83. Werneke M, Hart DL. Centralization phenomenon as a prognostic factor for chronic low back pain and disability. Spine 2001;26:758-65. Werneke M, Hart DL,Resnik L et al. Centralization: prevalence and effect on treatment outcomes using a standardized operational definition and measurement method. JOSPT 2008;38:116-25. 5
MDT-menetelmä työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin sujuvan yhteistyön apuna Taustaa Työterveyshoitajan päivittäisessä työssä tule-vaivoista kärsivien asiakkaiden määrä on suuri. (Kela 2012). Selkä- ja niskaongelmia esiintyy kaikenlaisissa töissä, sekä raskaassa ruumiillisessa työssä että näyttöpäätteen ääressä työskentelevillä. Tule vaivoille, erityisesti niska-selkäkivuille, on tyypillistä, että ne paranevat usein spontaanisti ilman erityistä hoitoa mutta toisaalta uusivat herkästi. Yksi selkäkivun riskitekijä onkin aiempi selkäkipu. Tavallista myöskin on, että uusiutuvat kipuvaiheet ovat aina hieman hankalampia kuin edellinen kipuperiodi. Tämän selittää mm. se, että muutokset rangassa ajan myötä lisääntyvät ja aiheuttavat enemmän oireita. On kuitenkin hyvä muistaa, että n. 90 % selkäkivuista on ns. epäspesifejä ja niiden ennuste on hyvä. Tule vaivat on yksi sairausryhmä, joka aiheuttaa yrityksille runsaasti kuluja koska ne usein vaativat sairaslomia, joskus pitkäänkin jatkuvia. Olisiko mahdollista vaikuttaa paitsi tähän taloudelliseen puoleen myös potilaan kipuvaiheiden helpottamiseen ja lyhentämiseen? Yksi tärkeä vaihtoehto työterveyshuollossa on tehokas työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin yhteistyö. Sen avulla saadaan asiakkaat mahdollisimman akuutissa vaiheessa tehokkaan hoidon piiriin ja inhimillisen kivun määrää kenties vähennettyä ja samalla säästöjä työnantajayrityksille. Mitä akuutimmin hoito aloitetaan sitä vähemmän hoitokertoja tarvitaan. Yksi nimenomaan akuuttien selkä- niskavaivojen hoitoon kehitetty fysioterapian menetelmä on Robin McKenzien kehittämä MDT (=Mekaaninen Diagnostiikka ja Terapia). Se on liitetty selän käypähoito suosituksiin mm. Tanskassa ja Yhdysvalloissa (Danish Institute for Health Technology Assesment; ym.). Sen keskeisenä ajatuksena on aktivoida potilas itse oman selkä- / niskavaivansa terapeutiksi opettamalla häntä hallitsemaan ja ennaltaehkäisemään tule vaivoja. Tavoitteena on välttää mahdollista terapia- ja terapeuttiriippuvuutta. Mikä on MDT? MDT on 1980 luvulla Uudessa Seelannissa kehitetty fysioterapiamenetelmä. Se on kehitetty erityisesti akuuttien diskogeenisten tukirankavaivojen hoitoon mutta sitä voidaan soveltaa myös kroonisesta selkätai niskakivusta kärsivien potilaiden hoidossa. (McKenzie ja May, 2003). Menetelmä on nykyisin globaalisti fysioterapeuttien käytössä yli 30 eri maassa. Menetelmällä pyritään löytämään tarkan anamneesin ja fyysisen testaamisen perusteella ne potilaat, joiden ongelmien taustalla on sellainen mekaaninen syy, johon voidaan fysioterapian keinoin vaikuttaa. Jo anamneesia otettaessa pyritään poissulkemaan mahdolliset red flags oireet tai oireet, jotka ehdottomasti vaativat lääkärin tarkempaa tutkimusta. Anamneesin perusteella pyritään alustavasti luokittelemaan potilas johonkin neljästä eri oireyhtymäluokasta eli laaditaan mekaaninen diagnoosi. Luokittelu varmistetaan fyysisen testaamisen kautta. Potilaat testataan fyysisen tutkimisen yhteydessä tarkoin suunnitelluilla strukturoiduilla testiliikkeillä tai pitkäkestoisilla asennoilla. Näin pyritään selvittämään kuormituksen vaikutus potilaan oireisiin. Luokittelu tehdään ja hoito valitaan oireiden käyttäytymisen perusteella kuormituksen aikana. Kussakin oireyhtymäryhmässä on omanlaisensa oireidenmukainen hoito. 6
Koska lääkärin tekemä selkäkivun syyn diagnostisointi kansainvälisen tautiluokituksen (ICD) mukaisesti on vaikeaa, diagnoosin antama apu terapiaa suunniteltaessa ja toteutuksessa on usein epätarkka. Monet (93%) lääkärit ovat sitä mieltä, että epäspesifi selkävaiva sisältää erilaisia syitä ja vaivoja, mitkä terapian tulosten parantamiseksi tulee luokitella. Uskotaan, että kun epätarkat selkävaivat myös luokitellaan, niin hoitotulokset paranevat. Edellytyksenä on, että luokitus on luotettava (Kilpikoski 2010). Mekaanisella kivulla tarkoitetaan kipua, jonka aiheuttaa jokin mekaaninen häiriö selkärangan toiminnassa. (McKenzie ja May, 2003). Tällainen voi olla esim. välilevyn pullistuma, joka estää rangan normaalin toiminnan ja aiheuttaa kipua. Kuormituksella pyritään löytämään harjoitteet, jotka vähentävät mekaanista muutosta rangan kudoksissa ja toisaalta myös ne liikesuunnat, jotka pahentavat niitä. Keskeisenä osana MDT menetelmään kuuluu sentralisaatio-ilmiön toteaminen testauksen aikana. Tällä tarkoitetaan ilmiötä, jossa kuormituksen seurauksena distaalisesti tuntuva raajakipu vähitellen helpottaa ja kivuntuntemusalue pienenee ja siirtyy sentraalisemmaksi, lähemmäs rankaa ja lopulta häviää. Samanaikaisesti kipualueen pienentymisen myötä myös selän biomekaniikka paranee. Jotta voidaan puhua sentralisaatio-ilmiöstä, on muutoksen oltava pysyvä. Sentralisaation myötä löytyy myös oikea hoitosuunta, jota käytetään hyväksi potilaan hoidossa. Sentralisaatiota on tutkittu maailmalla paljon ja sen esiintyessä potilaan ennuste konservatiivisella hoidolla on hyvä. (May ja Aina 2012, Werneke M, et al. 2001). MDT terapia painottuu itsehoitoon. Työfysioterapeutti laatii yhdessä potilaan kanssa hoito-ohjelman, jota potilas noudattaa kotona. Työfysioterapeutti seuraa tilanteen edistymistä. Tarvittaessa hoito-ohjeita muokataan tai käytetään terapeutin tekniikoita, mikäli potilaan omat keinot eivät riitä helpottamaan oireita. Itsehoitopainotteinen ja potilaan vastuuta korostava terapia antaa potilaalle työkalut ennaltaehkäistä mahdollisia tulevia tukirankavaivoja. Hän oppii myös keinot, joilla voi itse hoitaa oireitaan heti, jos niitä uudestaan ilmaantuu. Ihannetilanteessa potilaan terapia- ja terapeuttiriippuvuus vähenee. Näin vähennetään myös työterveysasemien kuormitusta. Yhteistyö Työterveysasemilla tehokas työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin yhteistyö on yksi tapa vähentää työterveyslääkärin työkuormaa. Potilaat hakeutuvat rankavaivojen takia yleensä työterveyshoitajan vastaanotolle. Työterveyshoitaja tekee ensimmäisen arvion potilaan vaivojen luonteesta ja vakavuudesta. Hän on avainasemassa, koska hänen kauttaan aukeaa myös rankapotilaan hoitopolku eli ohjataanko potilas lääkärille vai työfysioterapeutin tutkimukseen ja ohjaukseen. Jos kyse on ns. epäspesifistä selkävaivasta eikä esim. laajoja neurologisia puutosoireita ole, on työfysioterapeutin tekemä vaivan luokittelu, neuvonta ja ohjaus omatoimiseen selkäongelman hoitoon usein tehokas ja nopea tapa saada tilanne haltuun. Mitä akuutimmin potilas ohjataan neuvontaan ja hoito päästään aloittamaan, sitä enemmän myös kustannuksia säästyy mm. sairaslomatarpeen vähenemisenä ja työterveyslääkärin työtaakan keventämisenä ja mahdollisten pitkien fysioterapiasarjojen vähenemisenä. Kun potilas saa ajoissa ohjeet, mitä hän voi arkipäivässään tehdä oman vaivansa korjaamiseksi muuttamalla esim. päivittäistä rangan yksipuolista kuormitusta, saattaa lievä ongelma ratketa jo sillä. (McKenzie R, 2007). Työfysioterapeutti lähettää potilaan työterveyslääkärin vastaanotolle, jos tutkimistilanteessa löytyy viitteitä vakavammasta ongelmasta tai ongelmasta, jossa fysioterapian keinoin ei voida potilasta auttaa. Vastaavasti, jos potilaan tilanne näyttää siltä, että tarvitaan pitempää fysioterapiajaksoa, on työterveyslääkärin vastaanotto paikallaan ja hän arvioi lopullisen terapiatarpeen. Usealla terveysasemalla on siirrytty tehtävänsiirtoon jolloin tule-potilaat tulevat suoraan fysioterapeutin arvioon. Hän joko hoitaa potilaan itse tai tarvittaessa lähettää potilaan terveydenhoitajalle tai psykologille, jos sen tyyppisestä ongelmasta on kyse. Ongelmalliset tule- potilaat lähetetään lääkärin arvioon. Tätä samaa käytäntöä voidaan soveltaa myös työterveyshuollossa ja monessa näin tehdäänkin. 7
Selkä- ja niskapotilaat toivovat vastaanotolla vastausta neljään asiaan (Verbeer J & al 2004)): Mikä on diagnoosi, selitys mikä minua vaivaa, mikä on vaivani ennuste, mitä voin itse tehdä toipuakseni ja että vaivaani suhtaudutaan tosissaan. Fysioterapeutilla on koulutus luokitella tule-vaivojen syitä ja hän myös kykenee tutkittuaan potilaan, antamaan hypoteesin, miksi selkä tai niska oireilee. Työfysioterapeutilta potilas saa heti ohjeet mitä hän voi itse tehdä helpottaakseen oireita ja mitä tehdä välttääkseen niiden pahenemisen. Hän myös ohjaa potilaan työtavat ja työympäristön ergonomisemmaksi. Näin pyritään estämään mahdolliset työperäiset rankavaivat. Vastuu työtapojen muokkaamisesta käytännössä ja työn tauottamisesta on viimekädessä jälleen potilaalla itsellään. Ennen kuin potilas määrätään muutamaksi päiväksi sairaslomalle ja kenties syömään tulehduskipulääkkeitä, olisi hyvä konsultoida työfysioterapeuttia, joka antaa ns. aktiivisen levon ohjeet potilaalle. Näin saadaan potilaan itsehoito käyntiin jo heti sairasloman alusta saakka ja hoitovastuu siirrettyä potilaalle. Tämä edellyttää tietysti vakavien patologioiden poissulkemista ensin. Tutkimukset osoittavat, että rangan toiminnan palauttamiseen tähtäävä hoito on tehokkaampaa kuin kivun vähentämiseen tähtäävä hoitoa selkäpotilailla (Kool J & al. 2004) Työterveyshoitaja/työfysioterapeutti työpari pystyy yhdessä hoitamaan suuren osan selkä- ja niskapotilaista ilman että lääkäriä tarvitaan lainkaan. Kuitenkin osa rankapotilaista vaatii aina lääkärin hoitoa. Tärkeää on, että kaikki kolme ammattiryhmää viestii potilaan vaivasta saman- suuntaisesti. Työterveysyksiköissä myös tämän viestintäyhteistyön soisi lisääntyvän. Tuoreessa viime vuonna julkaistussa väitöskirjatutkimuksessa on todettu, että potilasta aktivoiva fysioterapia kannattaa aloittaa myös välilevytyrästä kärsiville selkäpotilaille, ennen kuin leikkausta edes harkitaan. Näin vähennetään kinesiofobiaa, liikkumisen pelkoa, ja potilaat uskaltavat ottaa vastuuta kivuliaankin selän hoidosta (Limbäck Svensson, 2013) MDT menetelmänä soveltuu myös niihin työterveysyksiköihin, joissa varsinaista fysioterapiaa ei anneta vaan työfysioterapeutti tekee vain LK 1 liittyviä tehtäviä. Koska MDT on itsehoitoa painottava menetelmä, se on samalla terveyskasvatusmenetelmä, jota voidaan käyttää ohjauskäyntien runkona. Jos potilaan hoito vaatii muutamaa käyntiä pidempää terapiaa, hyvä fysioterapiaverkosto työterveysaseman ulkopuolella on ensiarvoisen tärkeää. Jälleen tarvitaan yhteistä samansuuntaista kommunikointia ulkopuolisten hoitolaitosten ja työterveysaseman välillä. Ulkopuolisten palveluntuottajien pitäisi viestiä potilaalle samansuuntaisesti kuin mikä työterveysaseman linjaus on. Näin potilas ei hämmenny eikä synny tarvetta opinion shopping käyttäytymiseen vaan hän voi luottaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamiseen. Työterveyshoitaja/työfysioterapeutti työpari, joilla on apunaan hyvä ulkopuolinen fysioterapialaitosten verkosto, on avainasemassa työperäisten niska-selkävaivojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Tuija Siitonen työfysioterapeutti, MDT kouluttaja 8
Lähteet: Kela. Kelan sairausvakuutustilasto. 2012 Käypähoitosuositukset: American College of Occupation and Environmental Medicine; Exercise and Manipulative Therapies for Treatment of Acute and Subacute Low Back Pain. Danish Institute for Health Technology Assessment; Low-back pain. Frequency, management and prevention from an HTA persective. 1-106 Philadelphia Panel; Evidence-based clinical practice guidelines on selected rehabilitation interventions for low back pain Phys Ther; 81; 1641-1674. Work Loss Data Institute. Encinitas, CA; Official Disability Guidelines - Treatment in Workers Comp (ODG) Online ODG, 2008.McKenzie recommended for acute and chronic back pain ://worklossdata.com Kilpikoski S. The McKenzie Method in Assesing and Treating Non-Specific Low Back Pain in Adults with Special Reference to the Centralization Phenomenon. Jyväskylän Yliopisto. 2010 Kool J & al. Exercises Reduces Sick Leave in Patients with Non-acute Non-specific Low Back Pain. A metaanalysis. 2004. Journal of Rehabilitation Medicine Limbäck Svensson G. Evaluation of a structured physiotherapy treatment model for Pstientd with lumbar disc herniation. Akademisk avhandling för avläggande av medicine doctorsexamen vid Sahlgrenska akademin vid Göteborgs universitet 2013. Mckenzie RA, May S (eds,). The Lumbar Spine - Mechanical Diagnosis and Therapy. (2.ed), Waikanae, New Zealand: Spinal Publications Limited, 2003 McKenzie R. Treat Your Own Back. (2. ed), Waikane, New Zealand: Spinal Publications Limited, 2007 May S, Aina A. Centralization and directional preference: A systematic review, Manual Therapy (2012) doi:10.1016/j.math2012.05.003 Verbeer J, Sengers M-J, Riemens L,. Patient Expectations of Treatment for Back Pain. A Systematic Review of Quantitative and Qualitative Studies. SPINE (2004) vol 29(20) 2309-2318. Werneke M, Hart D. Centralization Phenomenom as a Prognostic tool for chronic Low Back Pain and Disability. SPINE (2001)Vol. 26, Number 7, pp 758-765. 9
Suomen McKenzie Instituutti ry:n KOULUTUSKALENTERI vuodelle 2014-2015. (päivitetty 19.11.2014) VUOSI 2014 Joulukuu 13. - 14.12.2014 (la-su) MDT: n tietotaitojen päivityspäivät. Diacorin lääkäriasema, Herttoniemi, HELSINKI. Kouluttajana Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip. MDT. Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi 2015 Tammikuu 22.- 25.1. (to - su) A-kurssiosio, Kuopio, KYS. Kouluttaja Tuija Siitonen. työfysioterapeutti, sert. MDT. Ilmoittautuminen tuija.siitonen@topfysio.inet.fi 22. - 25.1.2015 (to-su) C - kurssiosio, Rovaniemi. MDT: n ongelmienratkaisutyöriihi. Lanneranka ja alaraajat. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip in MDT. Ilmoittautuminen sanni.pikkarainen@santasport.fi Helmikuu 5.- 8.2.2015 (to - su) B-kurssiosio, Tampere, TAYS. Kouluttajana Tuija Siitonen, työfysioterapeutti, sert. MDT. Ilmoittautuminen tuija.siitonen@topfysio.inet.fi 6. -7.2.2015 (pe la) MDT: n tietotaitojen päivityspäivät, Kuopio, KYS, fysiatrinen osasto. Kouluttajana Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip. MDT. Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi 27. - 28.2.2015 (pe la) MDT: n tietotaitojen päivityspäivät, Turku. Kouluttajana Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip. MDT. Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi Maaliskuu 5.-8.3.2015 (to - su) D - kurssiosio, Rovaniemi. MDT: n ongelmienratkaisu syventävä työriihi. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip in MDT. Ilmoittautuminen sanni.pikkarainen@santasport.fi 13. 3.2015 (pe-ilta) VUOSIKOKOUS, Espoo 13.-14.2015 (pe-la) Vuosikokouskoulutus, luennoijana Martin Melbye, Laurea, Espoo 10
19.-23.3.2015 (to - su) B-kurssiosio, Kuopio, KYS. Kouluttaja Tuija Siitonen. työfysioterapeutti, sert. MDT. Ilmoittautuminen tuija.siitonen@topfysio.inet.fi 20. -21.3.2015 (pe - la) MDT nuorilla ja aikuisneurologisilla potilailla. Peurungan kuntoutumiskeskus. Kouluttajana Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip. MDT ja kokemuksia neurologisiin sairauksiin erikoistuneilta fysioterapeuteilta mm.leena.aaltonen@variaatio.fi Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi Huhtikuu 16.4. 19.4.2015 (to-su) C - kurssiosio, Tampere TAYS. MDT: n ongelmienratkaisutyöriihi. Lanneranka ja alaraajat. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip in MDT. Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi Toukokuu 14. 5.2015 (to) Rangan mekaanisen terapian tekniikoiden kertauskurssi, Rovaniemi. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip in MDT. Ilmoittautuminen sanni.pikkarainen@santasport.fi 15.5.2015 (pe) MDT kansainvälinen tutkinto, Rovaniemi(tutkintoryhmä). Ilmoittautuminen sanni.pikkarainen@santasport.fi 16. - 17.5.2015 (la - su) Syventävä raajanivelten MDT- kurssi, Rovaniemi. Raajan nivelten syventävä mekaaninen diagnostisointi ja terapia. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip. MDT. Ilmoittautuminen sanni.pikkarainen@santasport.fi Kesäkuu 4.-7.6.2015 (to - su) D - kurssiosio, Tampere, TAYS. MDT: n ongelmienratkaisu syventävä työriihi. Kaularanka ja yläraajat. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip in MDT. Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi 11. - 14.6.2015 (to-su) C - kurssiosio, Kuopio KYS. MDT: n ongelmienratkaisutyöriihi. Lanneranka ja alaraajat. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip in MDT. Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi Syyskuu 4.-6.9.2015 (pe - su) Kansainvälinen McKenzien Konferenssi, Kööpenhamina, Tanska. Ryhmämatka! 17.- 20.9.2015 (to - su) D - kurssiosio, Kuopio, KYS. MDT: n ongelmienratkaisu syventävätyöriihi. Kaula-ja rintaranka. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip in MDT. Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi 11
24. 9.2015 (to) Rangan mekaanisen terapian tekniikoiden kertauskurssi, Tampere, TAYS. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip in MDT. Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi 25.9.2015 (pe) MDT kansainvälinen tutkinto, TAMPERE, TAYS (tutkintoryhmä). Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi 26. - 27.9.2015 (la - su) Syventävä raajanivelten MDT- kurssi, TAMPERE TAYS. Raajan nivelten syventävä mekaaninen diagnostisointi ja terapia. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip. MDT. Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi Marraskuu 12. 11.2015 (to) Rangan mekaanisen terapian tekniikoiden kertauskurssi, Kuopio, KYS. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip in MDT. Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi 13.11.2015 (pe) MDT kansainvälinen tutkinto, KYS (tutkintoryhmä). Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi 14.-15.11.2015 (la - su) Syventävä raajanivelten MDT- kurssi, KYS. Raajan nivelten syventävä mekaaninen diagnostisointi ja terapia. Kouluttaja Sinikka Kilpikoski, TtT, ft. Dip. MDT. Ilmoittautuminen sinikka.kilpikoski@kolumbus.fi 12
Suomen McKenzie Instituutin ryhmämatka World Kongressiin Kööpenhaminaan Aikataulu 4.9.2015 perjantai klo 07:35-08:15 Finnairin reittilento Helsinki-Kööpenhamina. Kööpenhaminassa omatoiminen siirtyminen hotellille. Absalon *** hotellissa majoittuminen kahden hengen huoneisiin, huoneet saa käyttöön viimeistään iltapäivällä. Matkatavarat voi olla siihen saakka säilytyksessä hotellilla. Osallistuminen Kongressin 1. päivän ohjelmaan (ei sisälly hintaan) Tivoli Hotel & Congress Center (18 min kävelymatka hotellilta) 5.9.2015 lauantai Osallistuminen Kongressin 2. päivän ohjelmaan (ei sisälly hintaan). Tivoli Hotel & Congress Center 6.9.2015 sunnuntai Osallistuminen Kongressin 3. päivän ohjelmaan (ei sisälly hintaan) Tivoli Hotel & Congress Center Huoneiden luovutus klo 12:00 mennessä. Matkatavarat voi jättää hotellille säilytykseen. Iltapäivällä omatoiminen siirtyminen lentokentälle. klo 16:10-19:25 Finnairin reittilento Kööpenhamina-Helsinki Hotelli: Absalon *** 15 Helgolandsgade Copenhagen Matkan hinta: Matkan hintaan sisältyy: Lisämaksusta: 367 e/hlö, kahden hengen huoneissa. Edellyttäen vähintään 20 matkustajan ryhmää. Helsinki-Kööpenhamina-Helsinki Finnairin reittilennot turistiluokassa Lentokenttäverot ja maksut (laskettu 21.11.2014 hintatietojen mukaisesti) Hotellimajoitus (2 yötä), jaetuissa 2 hengen huoneissa aamiaisella. Lentokenttäkuljetukset kohteessa Matkavakuutus Maksut: Ennakkomaksu 100 e/hlö erääntyy myöhemmin sovittavan aikataulun mukaisesti alkuvuonna 2015. Loppumaksu viimeistään 1½ kk ennen matkan alkua. Kongressiin Ilmoittautuminen: Jokainen lähtijä ilmoittautuu ja samalla maksaa kongressimaksun itse osoitteessa https://secure-nt7.american-data.net/mckenziemdt/conf2015-register.cfm Hinnat: Early Bird -31.12.2014 580 Mid 1.1.-31.5.2015 695 Late 1.6.- 830 Gala Dinner lauantaina 135 (mikäli haluaa osallistua, maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä) Kongressimaksu sisältää tulopäivänä tervetulotilaisuuden, lounaat ja taukotarjoilut sekä materiaalin Ilmoittautuminen ryhmämatkalle: 31.12.2014 mennessä sähköpostitse osoitteeseen petteri.ruuskanen@kolumbus.fi. Saat vastausviestissä tarkemmat ohjeet 13
14