Kurssikoe, FY5 Pyöriminen ja gravitaatio,

Samankaltaiset tiedostot
b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

RATKAISUT: 9. Pyörimisen peruslaki ja pyörimismäärä

SATE2180 Kenttäteorian perusteet / 5 Laskuharjoitus 2 / Coulombin ja Gaussin lait -> sähkökentän voimakkuus ja sähkövuon tiheys

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

Kuva 1. n i n v. (2 p.) b) Laske avaimiesi etäisyys x altaan seinämästä. (4 p.) c) Kuinka paljon lunta voi sulaa enintään Lassen suksien alla?

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

102 Käyrä. Piste ( 3,0 ) on käyrällä, jos ja vain jos sen koordinaatit. Siis piste ( 1, 2) Siis piste ( 3,0 ) ei ole käyrällä.

Riemannin integraalista

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

VEKTOREILLA LASKEMINEN

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 1 Kevät y' P. α φ

Luvun 5 laskuesimerkit

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

LASKIN ON SALLITTU ELLEI TOISIN MAINITTU! TARKISTA TEHTÄVÄT KOKEEN JÄLKEEN JA ANNA PISTEESI RUUTUUN!

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

C. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 %

Kartio ja pyramidi

Liikkeet. Haarto & Karhunen.

x = x x 2 + 2y + 3 y = x + 2y f 2 (x, y) = 0. f 2 f 1

Kuva 1: Etäisestä myrskystä tulee 100 metrisiä sekä 20 metrisiä aaltoja kohti rantaa.

Laudatur 4 MAA4 ratkaisut kertausharjoituksiin

Lukion matematiikkakilpailun alkukilpailu 2015

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Johdatus matematiikkaan

C. Montako prosenttia pinta-ala kasvaa, jos mittakaava suurenee 5%? a) 5 % b) 7 % c) 9 % d) 10 % e) 15 %

Ratkaisuja, Tehtävät

. P A Sähkömagnetismi, 7 op Vanhoja tenttitehtäviä

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

dx = L2 (x + 1) 2 dx x ln x + 1 = L 2 1 L + 1 L ( = 1 ((L + 1)ln(L + 1) L) L k + 1 xk+1 = 1 k + 2 xk+2 = 1 10k+1 k + 2 = 7.

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

15 0, 035 m 53 cm/s. s. 0,065kg 0,065kg 9,81m/s 4,9 N. 0,34 m

Jakso 7. Lorentz-voima

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

Matematiikan taito 9, RATKAISUT. , jolloin. . Vast. ]0,2] arvot.

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

Sinin muotoinen signaali

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot

Riemannin integraali

Sähkömagneettinen induktio

Trigonometriaa ja solve-komento GeoGebralla

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Tehtävä 1. Oletetaan että uv on neliö ja (u, v) = 1. Osoita, että kumpikin luvuista u ja v on. p 2j i. p j i

P ER I.JS KI.J NTOARVIOil PÄMTYS. As Oy Saariselänkuja 1 $aariselänkuja I HELSINKT. Laadifiu: '13

1. Osoita, että annetut funktiot ovat seuraavien differentiaaliyhtälöiden ratkaisufunktioita:

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis

x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi

z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

1.4 Suhteellinen liike

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Matematiikan tukikurssi

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

a) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön x 2 = 7? (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut x toteuttavat yhtälön 5 4 x

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe , malliratkaisut ja arvostelu.

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

Luvun 12 laskuesimerkit

x = y x i = y i i = 1, 2; x + y = (x 1 + y 1, x 2 + y 2 ); x y = (x 1 y 1, x 2 + y 2 );

Äärettömät raja-arvot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Luku 1 = = = + = + 3 ( 7) = 2 + = + = = = = = + 1+ = + 1+ = + 1= = + 1 = = b) ( ) + = + = + c)

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

Transkriptio:

Kussikoe, FY5 Pöiinen j gittio, 5.4.6 Vst in iiteen tehtäään. Jokisess tehtäässä ksii pisteäää on kuusi pistettä. Voit psti tehdä ekintöjä ös tehtääppeiin, niitä ei huoioid ioinniss. Plut ös tehtääppei.. Kopioi stnlinen tulukko stusppeiin j stit kohdt, jotk ikuttt tuennettuun kppleeseen tilnteiss A - C. (ääistä stuksist ähennetään pisteitä) A Auto j kionopeudell kteess B un ss heilhtele punnus liässä kohdssn C Stelliitti kietää Mt geosttionääisellä dll Kitkoi Jännitsoi Gittio Mnpinnn tukioi Ilnstus olikiihts A B C. Jousipssllä utn nuoli nopeudell 6 /s kulss 6,5. ) Kuink kokelle lähtötsoon nähden nuoli osuu 9, etäisdellä sijitsen tuluun? b) Kuink kukn lähtöpisteestä nuoli on lkipisteessä? 3. Täsi tölkki ieii ls lnkku, jonk pituus on,9. Lnkun j npinnn älinen kul on. Kuink suui on tölkin nopeus lnkun losss? Miten nopeus uuttuu, jos täsinäisen tölkin sijst ieii thjä tölkki? 4. Auto liikkuu liikennepässä 3/4-os kieost. Sll sen nopeus uuttuu tsisesti nopeudest 4 k/h nopeuteen 8 k/h. Lske uton nolikiihts, tngenttikiihts j kokoniskiihts juui ennen kuin uto poistuu liikennepästä. Liikennepän säde on 5. 5. Renkn hitusoentti ääitettiin kun litteell. Siinä hin kseloidun enkn päille kiedottiin lnk j lngn päähän kiinnitettiin lngn jännitsoi itt oi-ntui. Voi-ntuin ss oli 8 g. Kun oi-ntui päästettiin puton, se ittsi lngn jännitsoiksi,66. Lske enkn hitusoentti, kun sen säde on,3.

6. Tspksu tnko setettiin tspinoon kun ukisesti. Tnko tuetn oi-ntuill j nu on kiinnitett tngon toisest päästä oi-ntuiin. Ohess ot tilnteest tehdt ittukset. Määitä oi-ntuin luke. Voi-ntuin etäiss tngon päästä, Tngon pituus,38 Tngon j nun älinen kul 5 Voi-ntuin luke Tngon ss,4,4 kg

RATKAISUT:. Kopioi stnlinen tulukko stusppeiin j stit kohdt, jotk ikuttt tuennettuun kppleeseen tilnteiss A - C. (ääistä stuksist ähennetään pisteitä) A Auto j kionopeudell kteess B un ss heilhtele punnus liässä kohdssn C Stelliitti kietää Mt geosttionääisellä dll Kitkoi Jännitsoi Gittio Mnpinnn tukioi Ilnstus olikiihts A B C A B C Kitkoi Jännitsoi Gittio Mnpinnn tukioi Ilnstus olikiihts Pistetksessä oike ksi /3p, äää ksi -/3p -6p. Jousipssllä utn nuoli nopeudell 6 /s kulss 6,5. ) Kuink kokelle lähtötsoon nähden nuoli osuu 9, etäisdellä sijitsen tuluun? b) Kuink kukn lähtöpisteestä nuoli on lkipisteessä?.liike on -suunnss tsisesti kiihtää j -suunnss tsist. Vksuunnss t t t 9,46 s cosβ 6 /s cos6,5 gt sin β t gt,565 uoli osuu tuluun c lähtökokeutt lepn. Lkipisteessä pstsuuntinen nopeus on noll. gt t g sin β,7545 s g t cos β 44,73 Lkipiste sutetn 44 lähtöpikst.

3. Täsi tölkki ieii ls lnkku, jonk pituus on,9. Lnkun j npinnn älinen kul on. Kuink suui on tölkin nopeus lnkun losss? Miten nopeus uuttuu, jos täsinäisen tölkin sijst ieii thjä tölkki?. Mekninen enegi säil E E + E p gh t + Jω gh + ω tölkin säde; ieiisehto gh gh 3 4 + 4 ω 4gh 4gs sinα,7 /s 3 3 Thjän tölkin hitusoentti on J Enegipeite sieenee tällöin uotoon gh gh,97 /s

4. Auto liikkuu liikennepässä 3/4-os kieost. Sll sen nopeus uuttuu tsisesti nopeudest 4 k/h nopeuteen 8 k/h. Lske uton nolikiihts, tngenttikiihts j kokoniskiihts juui ennen kuin uto poistuu liikennepästä. Liikennepän säde on 5. olikiihts (7,7778 /s) n,4 /s 5 Tngenttikiihts t 3 s π 4 t,8 s ( + ) k 7,7778 /s,667 /s t,3 /s,8 s Kokoniskiihts t + n Suunt tn β n β 8,4 t,44 /s

5. Renkn hitusoentti ääitettiin kun litteell. Siinä hin kseloidun enkn päille kiedottiin lnk j lngn päähän kiinnitettiin lngn jännitsoi itt oi-ntui. Voi-ntuin ss oli 8 g. Kun oi-ntui päästettiin puton, se ittsi lngn jännitsoiksi,66. Lske enkn hitusoentti, kun sen säde on,3. Rtkisu Tkstelln ensin oi-ntui. Antuin liikehtälö on F T + G jonk skliuodost sdn kiihts g T g T,8 kg 9,8,66 s,8 kg,5878 s Renkn pöiisen liikehtälö on M Jα T Jα Renkn kulkiihtdelle ntuin kiihtdelle ts pätee ehto sdn T J T J,66 (,3 ) J,5878 s J,9 kg α α. Hitusoentiksi

6. Tspksu tnko setettiin tspinoon kun ukisesti. Tnko tuetn oi-ntuill j nu on kiinnitett tngon toisest päästä oi-ntuiin. Ohess ot tilnteest tehdt ittukset. Määitä oi-ntuin luke. Voi-ntuin etäiss tngon päästä, Tngon pituus,38 Tngon j nun älinen kul 5 Voi-ntuin luke Tngon ss,4,4 kg ewtonin. lki, tspino (Mikäli nää puuttut, 4p) : : F + T T T + T + T + G G Tspino pöiisensuhteen : T M o G T G,9453 T T,6, sin 5 Kuss ihe, on ntuin j tngon pinopisteen älinen etäiss eli,7!!