Systemaattisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke peruskuvaus

Samankaltaiset tiedostot
YK 61Orientoivan vaiheen HOPS, 1 op hyl/hyv YK 10 Filosofia ja etiikka, 7 op

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa

Käytännöllisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke yleiskuvaus

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.

Horisontti

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Opetusyhteistyön tiivistäminen ja yhteinen verkko-opetus

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Opettajan pedagogiset opinnot

Uskontotieteen laitoksen pedagoginen kärkihanke

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Lähiopetus Monimuoto-opetus (=puhelinvälit-teisesti ja kirjeitse) Verkko-opetus EduWeb ympäristössä

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

Tervetuloa opiskelemaan kirjallisuutta!

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille ma. professori Arja Jokinen

SIVUAINEOPISKELIJOIDEN INFO

Luku 6 Oppimisen arviointi

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

Minna Koskinen Yanzu-seminaari

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

1. Oppimisen arviointi

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden

Hallintotieteiden opinto-opas lkv , Yleisopinnot ok Yleisopinnot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Koulutusteknologia muuttuvassa yhteiskunnassa

B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Pari sanaa arvioinnista

Hallinto-oikeuden opetus lukuvuonna Professori Olli Mäenpää Professori Leena Halila

TYY OPETUSSUUNNITELMATYÖN MAHDOLLISUUDET. Minna Vuorio-Lehti Erikoissuunnittelija, KT

Hallinto-oikeuden opetus lukuvuonna Professori Olli Mäenpää Professori Leena Halila

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Kuulemistilaisuus

Opintopisteitä yht. 180op n. 60op n. 60op n. 60op

TUM-E3231 Ekumeeninen teologia

Inkubion opintokysely 2015 * Required

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet

Kestävän kehityksen opintokokonaisuus

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

Piirros Mika Kolehmainen

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Mitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun

Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus

Joni Forsell/ EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOIS-AMERIKAN TUTKIMUS

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen p

Käsityötieteen opinnot

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku Pia Vataja 2013

Psykonetin yhteinen perustutkinto-opetus

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Pedagoginen muutos -verkkojakson avaus. Tytti Tenhula Soile Jokinen

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Yksin työskentelystä ryhmäblogiksi

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

OPISKELIJAN MUISTILISTA

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Ydinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT SYKSYLLÄ 2017

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

HARJOITTELUSUUNNITELMA. Historia ja yhteiskuntaoppi

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Transkriptio:

Pedagoginen yksikkö Hallintopalvelut Teologinen tiedekunta LUONNOS Systemaattisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke 2007 2009 peruskuvaus Systemaattisen teologian laitoksella on tarkoitus keskittyä laadukkaan opetuksen mahdollistavien prosessien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Hankkeen aikana on tarkoitus kuvata opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät ydinprosessit. Prosessien määrittelyn yhteydessä on tarkoitus miettiä opettajien yhteistyön entistä parempaa hyödyntämistä. Usein käy niin, että virkoja hoitavien henkilöiden vaihtuessa uudet opettajat joutuvat uudestaan luomaan kurssit. Tässä yhteydessä on syytä miettiä, miten kurssit voidaan luoda ja niiden käytäntöjä kehittää siten, ettei suunnittelua tarvitse aina aloittaa alusta vaan kursseja voidaan tarvittaessa lähinnä päivittää. Hankkeen pääteema: laatua perustyöhön Pääkysymys: Mitä laadukas perustyö on käytännössä? Hankkeen sisältö ja toteutus Laitoksen projektin perusideana on tällä toimintakaudella pohtia, kuvata ja toteuttaa sisällöllistä laatua tuottavia prosesseja. Olennaisia prosesseissa ovat arjen toimivat käytännöt ja rutiinien saattaminen toimiviksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Opetuksen perustyöskentely- ja toteutustapoihin kiinnitetään reflektoivaa huomiota. Opiskelun suunnitteleminen ja kehittäminen tapahtuu laitoksella kollegiaalisesti ja kooperatiivisesti viikoittaisissa opettajainkokouksissa. Kokoontumisessaan laitoksen opettajat ovat määritelleet 1) substanssilähtöisen laadukkaan perusopetuksen ydinprosessien kuvaamisen ja 2) yhteistoiminnallisuuden ja dialogisen vuorovaikutteisuuden lisäämisen opetuksessa hankkeensa pääsisällöiksi. Hankkeen ensimmäisessä osassa laitoksen opettajat pohtivat ja kuvaavat, millä tavoin opetettavan aineksen substanssi, oppialan ja oppiaineksen keskeiset tutkimuksen ja opetuksen sisällöt vaikuttavat laitoksella asetettaviin oppimistavoitteisiin ja ilmenevät opetusmenetelmissä sekä oppimistuloksen arvioinnissa. Millä tavoin substanssilähtöisyys on koko laitoksen opetustoiminnan kivijalkana? Seuraavat kysymykset ovat hankeosiossa keskeisiä: Mitä opiskelijan odotetaan oppivan laitoksella? Mitkä ovat laitoksen opettajien näkökulmasta keskeiset oppimistavoitteet, ja minkälainen oppimistulos on

2 toivottava, kun otetaan huomioon ydinaines ja tieteenalalle ominaiset näkökulmat? Onko olemassa erityistä systemaattisteologista ainedidaktiikkaa, ja jos on, mitkä ominaispiirteet ovat sille keskeisiä? Miten systemaattista teologiaa opetetaan ja miten oppimisprosesseja rakennetaan? (Tavoitteet Menetelmät Arviointi) Tarkastelun kohteena ovat opettajien omat opintojaksot suhteessa sisältölähtöiseen kehittämiseen. Perussuunnittelua kuvaamalla tehdään näkyväksi, jaetaan ja kehitetään opetuksen suunnittelun ydinprosesseja. Hankkeen toisessa osassa pohditaan yhteistyötä ja dialogisuutta ennen muuta laitosten välisen poikkitieteellisen opetusyhteistyön näkökulmasta. Yhteistyön edellytyksiä tarkastellaan refleksiivisesti, ja samalla käytännössä suunnitellaan ja valmistellaan lukuvuodeksi 2009 2010 joitakin dialogisia ja yhteistoiminnallisia kurssikokonaisuuksia. Tavoitteena on lisätä laitosten välistä yhteistyötä ja pohtia samalla laadukkaan yhteistyön edellytyksiä ja perusprosesseja. Yhteistyön mahdollisuuksia myös opettajien välisen dialogin käyttämisestä opetusmenetelmänä selvitetään. Laitosten rajat ylittävä opetusyhteistyö on noussut keskustelun aiheeksi tiedekunnassa. Erityisesti systemaattisen teologian laitoksen hankeen osana pohditaan ja selvitetään yhteistyön yleisiä reunaehtoja ja tarkastellaan yhteistyön käynnistämisen problematiikkaa. Hankkeen osalta selvitys voi laajentua koskemaan koko tiedekunnan yhteistä tahtotilaa opetusyhteistyön osalta. Hankeosiossa keskeisiä kysymyksiä: Miten opetusyhteistyötä voidaan käynnistää luontevasti ja pitää yllä? Kuinka yhteistyö rakentuu esimerkiksi yhteisten sisällöllisten ja tutkimusnäkökulmien varaan? Mitä hyötynäkökohtia ja ongelmia laitosten rajat ylittävään opetusyhteistyöhön sisältyy? Minkälaisia oppimisympäristöjä yhteistoiminnalliset ja dialogiset kurssit ovat opiskelijan näkökulmasta? Käytännön toteutuksena ainakin yksi uusi laitosten rajat ylittävä kurssi lukuvuonna 2009 2010, jossa toteutuu sisällöllistä laatua tuottava yhteistoiminnallinen prosessi.

3 LIITE 1. Hankkeen aikaisemmat toteutusmuodot kehittämiskauden 2004 2006 monitorointia ja kokemuksia Kivijalkakurssi tai kandikurssi SY 201 voidaan kuvata dialogisena opintokokonaisuutena, jossa jokaisella luennolla (A-osassa) on läsnä neljä opettajaa. Kurssikokonaisuus muodostuu A-osasta, joka on pakollinen niille opiskelijoille, jotka tekevät kandidaatintyön laitokselle. B-osa on oppiainekohtainen, opiskelija valitsee mielenkiintonsa mukaan jonkin B-osan. A-osan luennointitapa on keskusteleva ja väittelevä. Oppijakson toteutuskokonaisuuteen kuuluvat oheismateriaali, opiskelijoiden paneeliryhmä, kirjallisuus (Macquarrie: Principles of Christian Theology), kotitentti sekä kirjan pohjalta tehdyt opettajien referaatit. SY201 SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN NÄKÖKULMIA (5-10 OP/2.5-5 OV)105901 Vastuuopettaja Ekumeniikan professori Tavoite Opintojakson tavoitteena on auttaa opiskelijaa siirtymään perusopinnoista laitoksen aineopintoihin. Opintojakso koostuu kahdesta viiden opintopisteen laajuisesta osasta. 1) Osa A on pakollinen opiskelijoille, joiden kandidaatintutkinnon pääaine on systemaattinen teologia. Mikäli opiskelija on suorittanut vanhamuotoisten opintojen aineopinto I -jakson Sys201, Sys202 tai Sys203, hänen ei tarvitse suorittaa SY201 A-osaa. 2) Halutessaan opiskelija suorittaa yhden B-osioista. Sisältö Osa A (5 op) on laitoksen oppiaineiden yhteinen kurssi ja se järjestetään kaksi kertaa vuodessa. A-osan tavoitteena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään systemaattisen teologian eri oppiaineiden yhteyksiä ja eroja. Keskeisenä kysymyksenä on se, mitä systemaattinen teologia on tai mitä sen pitäisi olla. Kysymystä tarkastellaan dogmatiikan, uskonnonfilosofian, ekumeniikan ja etiikan näkökulmasta. Päämääränä on, että opiskelija saa aineksia hahmottaa myöhemmin valitsemansa teologian osa-alueen suhdetta teologian muuhun kokonaisuuteen. Osa B (5 op) on valinnainen oppiainekohtainen osa. Sen tarkoituksena on esitellä oppiaineiden erityiskysymyksiä. Toteutus ja työtavat Osa A Luennot pidetään kaksi kertaa vuodessa. Opiskelija valitsee joko syksyn tai kevään luennot. Luennot (12t)

4 Oppimateriaali ja kirjallisuus Osa A MacQuarrie, Principles of Christian Theology ja lisäksi kurssin kotisivulta on saatavissa luennoitsijoiden laatimia oheistekstejä, jotka auttavat tenttikirjan opiskelussa. Suoritustavat Osa A tentitään kotitenttinä luennoilla kerrotulla tavalla. Osa B katso oppiainekohtainen suoritustapa kohdasta Toteutus ja työtavat. Lisätiedot SY201 A-osan kurssikotisivut löytyvät osoitteesta: http://kampela.it.helsinki.fi/apumatti/lcms.php?am=3712-3712-1&page=8529 Näyte verkkomateriaalista: SY201 A luennot ja kurssimateriaalit Luennot kl 2008, 12.3.-3.4. ke 14-16 ja to 8-10 PR ls 6, HUOM! ei luentoja 20.-26.3. Jokaista luentokertaa varten tulee valmistautua tutustumalla materiaaleihin. Vasemmassa laidassa olevasta luettelosta saat näkyviin jokaista luentokertaa koskevat yksityiskohdat ja valmistautumistehtävät. Kaikki luennot koostuvat viimeistä lukuunottamatta a) luennoitavasta alustuksesta, jonka pitää vuorollaan kunkin oppiaineen opettaja, b) opettajien välisestä keskustelusta sekä c) yleiskeskustelusta, johon osallistuvat myös opiskelijat. Keskusteluluonteesta johtuen opiskelijan on paneuduttava kurssimateriaaliin jo ennen luentoa. Luennot noudattavat rakennetta: luento/ alustus --- välikeskustelu/ opettajien kommenttipuheenvuoroja --- luento/ alustus --- keskustelu Opiskelija vastaa kotitenttiä varten annettuihin kysymyksiin ja palauttaa vastauksensa systemaattisen laitoksen käytävän kirjahyllyssä olevaan laatikkoon to 17.4. klo 15.45 mennessä. Viimeisellä luentokerralla käsitellään kotitentin kysymyksiä ja opiskelijoiden vastauksissa esittämiä asioita sekä käydään paneelikeskustelua joistakin teologisesti kiinnostavista aiheista. Kurssimateriaali a) John Macquarrie, Principles of Christian Theology. Kirjan lukemista ohjaavat opettajien tekemät referaatit. Ne osiot, joita referaatit koskevat, ovat myös luennoilla erityishuomion kohteena. b) Luennoitsijoiden laatimat neljä referaattia kirjasta toimivat kurssin materiaalisena runkona c) Luennot itsessään eivät toista referaatissa sanottua, vaan niissä asioita tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta. Kaikki käytetyt luentokalvot tulevat myös kurssikotisivulle.

5 Kannattaa katsoa myös opettajien aiempia kursseja varten kirjoittamia referaatteja. Ne ovat näillä kotisivuilla kohdassa Arkisto. Viimeisellä luentokerralla järjestetään paneelikeskustelu kurssilla heränneiden, systemaattisen teologian näkökulmasta kiinnostavien (ehkä ajankohtaistenkin) kysymysten käsittelemiseksi. Opiskelijat laativat paneelissa käsiteltävät kysymykset ja valitsevat keskuudestaan 2 puheenjohtajaa ja yhden osallistujan paneeliin. Kysymykset toimitetaan viimeiseen kertaan mennessä puheenjohtajille, jotka valitsevat niistä lopulta käsiteltävät aiheet. Pienemmässä mittakaavassa edellä kuvatun tyyppisiä pedagogisia ratkaisuja on toteutettu peruskurssissa SY104 Moderni teologia. Opintojakson toteutuksessa havaittuja seikkoja Kokemuksia ja palautetta Opiskelijoita on osallistunut tähän mennessä noin 50 90 kurssia kohti. Osanotto on laajaa, kun otetaan huomioon, että kyse on aineopintojaksosta. Innokas osallistuminen kertoo osaltaan siitä, että opiskelijat ovat kokeneet kurssin merkitykselliseksi ja mielekkäästi toteutetuksi. Vaikka kirjallista palautetta ei ole tähän mennessä kerätty opintojaksosta, opiskelijoilla on ollut kurssin keskustelevan toteutuksen ja opiskelijoiden toteuttaman paneelin myötä mahdollisuus ottaa kantaa myös opetuksen sisältöihin ja toteutustapoihin. Kantaa on myös otettu. Palautteen osalta kurssin ainesisällöt ja toteutustavat ovat toisaalta näin liittyneet ehkä turhankin tiukasti toisiinsa. Jakson tulevan kehittämisen kannalta voisi olla hyvä kerätä opiskelijapalautetta erikseen koskien ydinsisältöjä, oppimistavoitteita ja pedagogisia toteutustapoja. Opettajien näkökulmasta tarkasteltuna kurssihanke on toiminut hyvin monella eri tasolla. Opettajat ovat kokeneet hyödylliseksi aidon väittely- ja keskustelutilanteen. Kaikki opettajat on ikään kuin...pakotettu opettamaan teologian perusteita, mikä on koettu myönteisenä ja opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutusta kehittävänä. Kurssia ei ole koettu kivettyneenä, vaan elävän ja toimivan vuorovaikutuksen paikkana. Oppimateriaali Kurssin oppimateriaalina käytetyn kirjan on todettu edustavan yhtä jo historiaan jäänyttä koulukuntaa. Kirjan ongelmallisuus oppikirjana on samalla sen vahvuus oppimateriaalina, kun teosta tarkastellaan kriittisesti aikansa ja koulukuntansa edustajana. Opiskelijoille hahmottuu kuva siitä, että oppimateriaalin tarjoamat näkökulmat ovat suhteellisia ja tieteellinen tieto voidaan ymmärtää myös luonteeltaan relationaaliseksi ja ajan kuluessa muuttuvaksi. Toisaalta opettajat ovat havainneet keskusteluissa ja kirjallisia tehtäviä arvioidessaan, että kirja on vaativa teos toisen lukuvuoden opiskelijoille. Vaativuus merkitsee kuitenkin mahdollisuutta samalla opettaa kriittistä tieteellistä lukemista. Opiskelijoilla on myös käytössään apuvälineinä ja oppimateriaalina opettajien kirjoittamista referaateista muodostunut jo laajahko arkisto materiaalia. Kyseinen materiaali on kokonaisuudessaan opiskelijoiden käytettävissä verkossa.

6 Kurssin tuottaman materiaalin pohjalta on tarkoitus julkaista myös oppikirja laitoksen julkaisusarjassa. Työtavat Suuri opetusryhmän koko on merkinnyt opettajille myös haastetta soveltaa vaihtelevasti erilaisia työtapoja. Suurryhmää on jaettu pienryhmiksi keskustelutehtäviä varten. Opettajien työskentelyssä puheenjohtajuutta ja alustajana toimimista on vaihdeltu siten, että opettajat ovat toimineet eri rooleissa. Työtapojen monipuolisuus on opettajien taholta koettu toimivana. Opiskelijoiden kirjoittamat esseet ja opiskelijoille annettu tehtävä laatia etukäteen kysymyksiä (viisi kysymystä / osallistumiskerta) on koettu hyvänä. Opettajien kokemus on, että toteutus ei ole opetushenkilökuntaa kuormittava. Erityisesti dialoginen luennointitapa on koettu innostavana ja mielekkäänä. Huomionarvoista on myös se, miten eri kurssin toteutuskerroilla erilaiset teemat nousevat opiskelijoiden toimesta esiin saman kurssimateriaalin pohjalta. Toteutus elää ja muuntuu näin kerrasta kertaan opiskelijoiden kiinnostuksen mukaisesti saman perusraamin sisällä. Referaatit ja kirjallinen materiaali ja kirjalliset tehtävät ovat taustana tai pohjana, ja lähiopetuksen keskustelu muodostaa opetusta syventävän ja kohdentavan elementin oppimisympäristössä. Kurssikokonaisuutta voidaankin tarkastella eri elementtien muodostama oppimisympäristönä. Eri elementit mahdollistavat opiskelijan itseohjautuvan syväoppimisen. Tehtävät ja keskustelu mahdollistavat sekä diagnostisen, formatiivisen, että kurssin lopussa summatiivisen arvioinnin toteuttamista. Havaittuja kehittämiskohteita ja kriittisiä näkökulmia Erityisenä ongelmakohtana opettajat ovat kokeneet hiljaisten opiskelijoiden saamisen mukaan niin, että esiintymistaitoisemmat ja rohkeammin kantaa ottavat opiskelijat eivät yksin pääsisi hyötymään keskustelutilanteista. Aktivoinnin välineenä on käytetty ryhmätöitä.