Uskontotieteen laitoksen pedagoginen kärkihanke

Transkriptio

1 Pedagoginen yksikkö Hallintopalvelut Teologinen tiedekunta Uskontotieteen laitoksen pedagoginen kärkihanke Uskontotieteen laitoksella on kauden lopulla aloitettu palautejärjestelmien kehittäminen. Oppimisen laatua arvioitaessa on oleellista, että palautejärjestelmät ovat toimivia. Opetussuunnitelmatyön pitäisi olla itseään korjaava prosessi, jossa tavoitteet, toteutus ja arviointi ovat jatkuvassa kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Esimerkiksi opiskelijapalautteen avulla on mahdollista saada tietoa opetuksen tavoitteiden laadusta ja tasosta suhteessa opiskelijoiden osaamiseen sekä opetuksen toteutuksen ja arvioinnin laadusta suhteessa oppimisen tavoitteisiin. Palautejärjestelmien toimivuus on olennainen osa laatujärjestelmän toimivuutta. Hankkeen pääteema: opiskelijapalautteen hyödyntäminen ja vaikuttavuus opetuksen linjakkaassa suunnittelussa Hankkeen perussisältö Palautteen keräämisen ja analysoinnin yksi päätarkoitus on uskontotieteen laitoksen hankkeessa opetuksen kehittämisen suuntaaminen ja tutkimusrakenteeseen sisältyvien tavoitteiden edistäminen. Palautetta kerätään, jotta voidaan tarkastella, miten opetustavoitteet toteutuvat. Laitoksen toiminnassa palautteen käyttö on merkittävää opetuksen kehittämisfunktion kannalta. Opiskelijat antavat tärkeää kehittämispalautetta, ja opettajat reflektoivat toimintaansa itsenäisesti ja yhdessä opetustiiminä. Näin palaute on sekä opettajan itsereflektion että yhteisen kehittämistyön väline. Hankkeen toteutuksen lähtökohtana on opettajien keskinäinen kollegiaalisuus. Tavoitteena on karttuva tieto tutkintojärjestelmän tavoitteiden toteutumisesta ja oppimistulosten, menetelmien ja arviointikriteerien jatkuva monitorointi. Opiskelijapalautteen ei tulisi tarkoittaa pelkästään kurssin lopussa olevaa kriittistä tai kiittävää loppuarviota opetuksesta. Opiskelijoilta voidaan kerätä myös kehittämisideoita ja -toiveita sekä erilaista välipalautetta, joka auttaa suuntaamaan ja arvioimaan meneillään olevaa opetustapahtumaa. Palautteen on vaikutettava opetuksen toteuttamiseen, johon kuuluu toiminnan läpäisevä vuorovaikutuksellisuus. Laitoksen toimintakäytännöissä on mukana neljä eritasoista ja muotoista palautejärjestelmää:

2 2 1. Tutkintorakenteen tavoitteet, joihin opintosuoritukset ja opetus peilautuvat, yliopistotason laadunvarmistus ja arvioinnit 2. Opettajien yhteinen arviointi ja ideoiden jakaminen, keskinäinen kollegiaalinen vuorovaikutus, palaute omiin kehittämisideoihin 3. Opettajan ja opiskelijan välinen palaute Palautteen kerääminen tapahtuu eri muodoissa eri kurssien yhteydessä. 4. Opiskelijoiden vertaispalaute Ryhmäopponoinnit, ryhmäkeskustelut, kirjalliset palautteet (palautelomake kehitetty), pienryhmätoiminta, gradutuutorius Kehittämistyön haasteita ja näkökulmia Laitoksella saadut kokemukset sähköisistä palautelomakkeista osoittavat, että lomakkeiden käyttö ei aina ole menestyksekästä. Sähköinen palautelomake tuntuu hankalalta erityisesti pieniä opetusryhmiä ajatellen. Suurten kurssiryhmien palautteen käsittely sähköisessä muodossa on kuitenkin koettu mielekkääksi. Sähköistä lomaketta tulisikin kehittää juuri suurempien ryhmien palautejärjestelmiä ajatellen. Kuinka suurten opetusryhmien osallistujia voidaan kannustaa palautteen antamiseen? Laitoksen opetusryhmien koot vaihtelevat suurryhmistä hengen opetusryhmiin, noin kymmenen hengen ryhmiin ja pienryhmiin. Pienemmissä ryhmissä palaute kerätään tavallisesti itse opetustilanteen yhteydessä, ja erityisesti seminaariryhmissä palautteen antaminen ja kerääminen on koettu toimivaksi. Kaikista opetustilanteista ei kuitenkaan ole kerätty palautetta. Palautteen keräämiseen kuuluu olennaisesti julkisuusaspekti. Opiskelijoiden antama palaute on julkista mutta kenelle ja missä määrin? Julkisuusnäkökohdat tulee pohtia laitoksen työskentelyssä perusteellisesti. Suhtautumisen palautteeseen tulee olla yhdenmukaista, ja palautteen antamiseen ja saamiseen on hyvä opastaa. Myös palautteen tulkintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Erilaiset kognitiiviset ja emotionaaliset prosessit ja ongelmakohdat voidaan pohtia ja tulkita yhteisesti. Psykologisiin ja ryhmädynaamisiin seikkoihin tulee voida kiinnittää huomiota. Myös asiaton palaute voidaan käsitellä rakentavalla tavalla. Millä tavoin opettajat antavat palautetta opiskelijoille?

3 3 Kuvio 1. Linjakkaan arviointikäytännön osaelementtejä Anne Nevgin Arvioinnin moniulotteisuus ja vaativuus pp-esityksen (2008) pohjalta Malmisalo 2008 Opetuksen tavoitteet Opetuksen toteuttaminen käytännössä Opetuksen arviointi tavoitteet sisällöt menetelmät oppimisympäristö kokonaisuutena Arvioinnin toteuttaminen Oppimisen arviointi tutkintorakenne: opintovaatimusten toteutuminen henkilökohtainen opintomenestys ja opiskelijan omat tavoitteet tietorakenteet, ymmärrys, tieteellinen ja eettinen ajattelu professionaalinen pätevöityminen eri muodoissaan MITÄ? Toimijuusnäkökulma itsearviointi / itsereflektio vertaisarviointi arviointiryhmä/paneeli asiantuntija-arviointi Arvioinnin muoto Absoluuttinen arviointi Suhteellinen arviointi Diagnostinen arviointi Prognostinen arviointi Autenttinen arviointi Suora arviointi Matriisiarviointi Sopimusarviointi Summatiivinen / formatiivinen - ulottuvuus MITEN? Kuvio 1. esittää joitakin linjakkaan arviointikäytännön osaelementtejä siten, että esityksen painopiste on arvioinnin toteuttamisen eri muodoissa ja tavoissa. Opetuksen tavoitteet, toteutusmuodot ja erilaiset arviointimuodot tulisi rakentaa niin, että ne tukevat toisiaan. Uskontotieteen laitoksen kärkihankkeessa on olennaista miettiä, miten monenlaista ja erilaista palaute voi olla riippuen siitä, mitä arvioidaan, missä vaiheessa, kenen tai keiden toimesta, millä tavoilla, missä kontekstissa ja millä kriteereillä. Yksi olennainen näkökulma on siinä, toteutetaanko arviointia summatiivisesti, loppuarviointina vai formatiivisesti niin, että arviointi muovaa toteutumassa ja suunnitteilla olevaa toimintaa. Eri arviointikäytännöt eivät sulje pois toisiaan. Palaute voidaan ymmärtää sekä arviointikäytäntönä että arviointien ja itsearviointien toteuttamisen välineenä. Opettajien reflektio voi perustua esimerkiksi annettuun palautteeseen, omaan kokemukseen, esimiehen ja työyhteisön ohjaukseen sekä jaettuihin kokemuksiin ja ideoihin. Hankkeen käytännön toteutusmuodot ja tavoitteet Hanketta toteutetaan suunnittelukaudella uskontotieteen laitoksella seuraavien osatavoitteiden mukaisesti: 1. Opiskelijapalautteen kattavuus: kerätään kaikilta opettajilta (kerääminen jo pitkälle kehittynyttä, nyt kehitetään palautteen hyödyntämistä)

4 4 2. Palautteen koostaminen: kaikilta opettajilta kerättävä palaute III periodista eteenpäin kootaan keväällä 2008 ensimmäisen kerran (keruulomake liitteenä) 3. Kollegiaalinen reflektio: opettajien kesken järjestetään kollegiaalinen palautekeskustelu toukokuussa tilaisuudessa reflektoidaan opettajilta kerättyä palautetta. Tavoitteena on opetusmenetelmien jakaminen ja kehittäminen. 4. Vaikuttavuus seuraavien lukukausien opetukseen ja seuraavien lukuvuosien opetuksen suunnitteluun: palautteessa esiin nousseet keskeiset kehittämistarpeet kirjataan ja otetaan käsittelyyn opetuksen suunnittelun yhteydessä. Palautteen kerääminen ja hyödyntäminen ja opettajien reflektiotilanteet vuoden kierrossa Kuukausittaiset opettajien lounastapaamiset läpi vuoden Kollegiaalinen vertaistuki ja reflektio Läpi vuoden Palautekoosteet opettajilta aina kurssin jälkeen Elokuu Opettajainkokous tulevan lukuvuoden opetustapahtumista ja niiden muutoksista Syys J o u l u K e s ä Kevät Joulu-tammikuu opetuksen suunnittelu käynnistetään ja toteutetaan edellisen vuoden palautteen perusteella Toukokuu Opettajien palautekeskustelu kuluneen lukuvuoden opetuksesta ja kehittämisideointi palautteen pohjalta Vuoden alku: seuraavaan vuoden opetusta aletaan suunnitella joulu-tammikuussa perustuen edellisen vuoden opetuspalautteeseen. Lukuvuoden loppu: opettajat kokoontuvat keskustelemaan toukokuussa kuluneen vuoden opetuksesta ja omista kehitysehdotuksistaan. Lukuvuoden alku: opettajat kokoontuvat elokuussa keskustelemaan tulevan vuoden opetuksesta ja samassa tilaisuudessa käydään läpi opetuskäytäntöjen muutokset ja muut ajankohtaiset asiat. Neljä kertaa vuodessa opettajien edustajat tapaavat opiskelijajärjestön edustajat ja ottavat heiltä vastaan palautetta. Opiskelijapalautetta kerätään kaikilta opettajilta koskien kaikkia kurssikokonaisuuksia. Kerääminen on jo hyvällä mallilla, mutta laitoksen hankkeessa kehitetään erityisesti palautteen hyödyntämistä. Opiskelijapalaute nähdään osana kurssin suorittamista. Palaute kerätään toiseksi viimeisellä kerralla. Palaute opiskelijapalautteesta annetaan kurssin opettajan toimesta opiskelijoille viimeisellä luentokerralla, ja samassa yhteydessä opettaja

5 5 valmistaa palautekoosteensa. Keskustelussa tulee käydä läpi sekä positiiviset että negatiiviset puolet ja keskustella tavoitteista ja toteutuksista. Kaikilta opettajilta kerättävä palaute (III periodista eteenpäin) kootaan keväällä 2008 ensimmäisen kerran. Ks. Mira Karjalaisen kehittämä lomake liitteenä 1. Kerran kuussa koko henkilökunnan lounastapaamiset toimivat kollegojen keskustelun ja yhteisen reflektion paikkana. Myös päivittäisillä kahvihuonekeskusteluilla on merkityksensä. Opettajien kesken järjestetään yhteinen kollegiaalinen palautekeskustelu toukokuussa, ja silloin hyödynnetään opettajilta kerättyä palautetta. Lähtökohtana on opettajien vuorovaikutteinen kollegiaalisuus ja tavoitteena opetusmenetelmien jakaminen ja kehittäminen sekä tieto tutkintojärjestelmän tavoitteiden toteutumisesta. Keräämisvälineitä ei standardisoida. Opettaja kerää palautetta haluamallaan sopivalla tavalla. Palautelomakkeen muoto on vapaa, mutta tietyt kysyttävät asiat tulee olla aina mukana Mitä tulisi aina kysyä ja miksi? Tavoitteena on räätälöitävyys erilaisten tarpeiden mukaisesti. Palautekooste tulee voida laatia annetun opiskelijapalautteen pohjalta. Jotta palautekooste olisi mielekäs väline opetuksen kehittämisessä, se muotoillaan helposti muokattavaksi ja tarkoitustaan vastaavaksi. Jokainen uskontotieteen laitoksen opettaja muokkaa olemassa olevaa palautelomaketta. Opettajat tekevät siis itse tiivistelmän palautteesta ja arvioivat itse kurssejaan. Opettajan itsereflektio opiskelijapalautteen pohjalta on arviointikäytännön perusta. Laitoksen toiminnassa palautetta ja reflektiota hyödynnetään opetuksen suunnittelussa oppimistavoitteiden, menetelmien ja myös arvioinnin jatkuvan kehittämisen ja monitoroinnin osalta. Laitoksen yhteyshenkilö kokoaa palautelomakekansiota yhdessä verkkopedagogi Anne Stalderin kanssa. Nettisivu palautteen tulkinnasta on toiveissa. Pedagoginen yksikkö kehittää opettajien tukimateriaalia verkkoon. Laitoksessa on työn alla Opettajan selviytymisopas. Verkkomateriaalipaketin päämääränä on tiedon siirtäminen ja hyvien käytänteiden välittäminen. Uusi opettaja laitoksella pääsee perille siitä, mistä saa tietoa myös käytännöllisistä seikoista. Hankkeen toteutuksessa havaittuja seikkoja ja kehittämisnäkökulmia Tämä osio on valmisteilla. Miten palautteesta tiedotetaan opiskelijoille? palaute palautteesta Miten palautetta dokumentoidaan? Miten opettajat voivat antaa rakentavaa palautetta opiskelijoille?

6 6 Liite 1. Uskontotieteen laitoksen palautejärjestelmä kärkihanke Uskontotieteen laitos tehostaa kurssipalautteen keräämistä ja hyödyntämistä. Kaikista kursseista kerätään palautetta. Opettaja kerää palautetta opiskelijoilta ja laatii niistä koosteen. Tuntiopettajille maksetaan yhden luentotunnin korvaus palautekoosteen tekemisestä, muut hoitavat sen virkatyönä. Kaikki palautteet ja palautekooste arkistoidaan laitoksella. Palautekoosteita hyödynnetään opetuksen suunnittelussa. Palautekoosteessa huomioidaan seuraavat asiat: 1. Miten kurssi vastasi opintojaksolle asetettuja tavoitteita? 2. Millaista palautetta sait kurssilla käytetyistä opetusmenetelmistä? 3. Miten opiskelijat kokivat kurssisisällön?/ Mitä opiskelijat pitivät kurssista? 4. Miten opiskelijat arvioivat vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä? Entä opiskelijoiden kesken? 5. Miten itse arvioit vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä? Entä opiskelijoiden kesken? 6. Opiskelijoilta tulleet kehitysehdotukset 7. Miten itse kehittäisit laitoksen opetusta tämän opintojakson osalta? Voit muovata itsellesi sopivan palautelomakkeen tai käyttää valmiiksi suunniteltua lomaketta. Sen ja palautekoosteen tekemistä helpottavan lomakkeen saat opetuksen suunnittelusta vastaavalta opettajalta (Heikki Pesonen).

7 7 Liite 2. XXX kurssipalaute, sl/kl, vuosi Opettaja Tiedekuntasi: Monennenko vuoden opiskelija yliopistossa: 1. Miten kurssi vastasi mielestäsi opintojaksolle asetettuja tavoitteita? (Tähän lyhyt selostus opintojaksolle asetetuista tavoitteista) 2. Millä tavoin kurssilla käytetyt opetusmenetelmät auttoivat oppimistasi? 3. Mitä mieltä olet kurssisisällöstä?/ Mitä pidit kurssista? 4. Miten arvioisit vuorovaikutusta opettajan ja opiskelijoiden välillä? Entä opiskelijoiden kesken?

8 8 5. Miten kehittäisit kurssia paremmaksi? 6. Muita kommentteja Kiitos palautteesta! /MK