GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 87/2016 Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankkeen (2551014) toiminta vuosina 2013-2015 Tapio Halkoaho, Janne Hokka, Jukka Kousa, Matti Niskanen ja Kaj Västi. Kansikuva: Kalliopaljastuma (TAH$-2003-24.2) karkearakeista gabromaista amfiboliittia, Kuohattijärvi, Nurmes (karttalehti Q5313 B4, x = 7061.236 ja y = 624.370). Kuva T. Halkoaho. Cover picture: Bedrock outcrop (TAH$-2003-24.2) of coarse-grained gabbroic amphibolite, Kuohattijärvi, Nurmes (map sheet Q5313 B4, x = 7061.236 and y = 624.370). Photo T. Halkoaho.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 87/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Tapio Halkoaho, Janne Hokka, Jukka Kousa, Matti Niskanen ja Kaj Västi Päivämäärä / Dnro Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Geologian Tutkimuskeskus Raportin nimi Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankkeen (2551014) toiminta vuosina 2013-2015 Tiivistelmä Kolmen toimintavuotensa aikana (2013 2015) Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihanke kartoitti kalliopaljastumia, kairautti 12 kohteella 59 kairareikää (yhteensä n. 8,6 km), analysoitti suuren määrän kairasydännäytteitä sekä mittautti useita alueita geofysikaalisin menetelmin, joista saatu tieto on koottu tähän raporttiin. Alkuperäisaineisto on tallennettu Geologian tutkimuskeskuksen tietovarastoihin sähköisesti käytettävään muotoon. Hankkeen tutkimustuloksista julkaistiin kaksi valtaus- /malminetsintäluparaporttia ja neljä erillistä tutkimusraporttia. Tutkimusalueista saatu uusi geologinen tieto on hankkeen merkittävin tulos. Tutkimukset on tehty pääosin yksittäisinä kohteina, joten alueellista malmipotentiaalia ei tulosten perusteella voida arvioida kuin Joroisten (Korpela-Lahnalahti) alueen osalta. Korpelan alueelta tulee valmistumaan erillinen malminetsintäluparaportti. Yksittäisistä kohteista Ni-(Cu-PGE)-potentiaalin suhteen parhain jatkotutkimuskohde on yhä Kuhmon Kellojärven komatiittinen kumulaattikompleksi, kun taas Kuhmon Mertaperän Au-kohteen jatkoselvitykset vaatisivat tutkimusten jatkamista vyöhykkeen etelä- ja pohjoissuunnassa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Itä-Suomen, Oulun ja Länsi-Suomen läänit, arkeeinen ja proterotsooinen kallioperä, nikkeli, kupari, platinaryhmän alkuaineet, sinkki, hopea, kulta, timanttikairaus, geofysiikka, litogeokemia Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Itä-Suomen, Oulun ja Länsi-Suomen läänit, Vesanto, Tohmajärvi, Nurmes, Kuhmo, Juva, Ristijärvi, Haapajärvi, Joroinen, Rautalampi, Mikkeli Karttalehdet 2343, 3224, 3231, 3232, 3233, 3234, 4232, 4323, 4411 ja 4412 UTM: Q431, P433, N511, N512, N534, Q524, Q531 ja Q542 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Loppuraportti Arkistotunnus 87/2016 Kokonaissivumäärä 36 Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue MIV, 5040300071 Hanketunnus 50402-20066 (2551014) Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Tapio Halkoaho
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 87/2016 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Tapio Halkoaho, Janne Hokka, Jukka Kousa, Matti Niskanen ja Kaj Västi Type of report Research report Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankkeen (2551014) toiminta vuosina 2013-2015 Abstract The research project "Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihanke (The GTK project Eastern Finland Mineral Potential Evaluation) lasted for three years from 2013 2015. During this time bedrock outcrops were mapped, in 12 targets 59 drill hole were drilled (total about 8.6 km), numerous drill core samples were analyzed, and in many areas geophysical measurements were made. These data is summarized in this report. The original data has been stored in the archives of the Geological Survey of Finland and is easily accessible. Two claim/exploration permit reports and four reports of exploration have been published from the collected data of the project. The abundance of new data from the study areas is regarded as the most valuable outcome of the project. The studies have been made principally as single targets. For that reason in this project report only from area of Joroinen (Korpela-Lahnalahti) can be done the ore potential evaluation. From Korpela area will be published separated exploration permit report. Most promising single target to continue the nickel, copper and PGE exploration is still the komatiitic cumulate complex of Kellojärvi in Kuhmo. The gold potential evaluations of the likely gold-bearing zone of Mertaperä area in Kuhmo will need the widening studies south- and northwards. Keywords Provinces of Eastern Finland, Oulu and Western Finland, Archaean and Proterozoic bedrock, nickel, copper, platinum-group elements, zinc, silver, gold, diamond drilling, geophysics, litogeochemistry Geographical area Finland, Provinces of Eastern Finland, Oulu and Western Finland and Southern Finland, Vesanto, Tohmajärvi, Nurmes, Kuhmo, Juva, Ristijärvi, Haapajärvi, Joroinen, Rautalampi, Mikkeli Map sheet 2343, 3224, 3231, 3232, 3233, 3234, 4232, 4323, 4411 and 4412 UTM: Q431, P433, N511, N512, N534, Q524, Q531 and Q542 Other information Report serial Final report Total pages 36 Unit and section MIV, 5040300071 Signature/name Language Finnish Archive code 87/2016 Price Project code 50402-20066 (2551014) Signature/name Confidentiality Public Tapio Halkoaho Sisällysluettelo Kuvailulehti
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 3 1 SISÄLLYSLUETTELO 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMENETELMÄT 1 3.1 Geofysiikka 1 3.2 Geokemialliset maaperätutkimukset 2 3.3 Kallioperäkartoitus- ja lohkare-etsintä 2 3.4 Kairaus, näytteiden käsittely ja analysointi 2 4 TUTKIMUSKOHTEET 4 4.1 Ahveninen, Vesanto 7 4.2 Soppi, Tohmajärvi 10 4.3 Kuohattijärvi, Nurmes 12 4.4 Kello- ja Kuivajärvi, Kuhmo 16 4.5 Palava ja Kummunkylä, Juva 18 4.6 Ahven-Koukero, Ristijärvi 19 4.7 Mertaperä, Kuhmo 25 4.8 Pitkämäki, Haapajärvi 27 4.9 Korpela, Joroinen 30 4.10 Kiviniemi, Rautalampi 30 4.11 Loukee, Mikkeli 31 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO 31 6 KIITOKSET 33 7 KIRJALLISUUS 33
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 1 2 JOHDANTO Kuopion aluetoimiston Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihanke (2551014), jonka nimi muutettiin vuoden 2015 alusta Itäisen Suomen malmipotentiaalin kartoitushankkeeksi, toimi vuosina 2013-2015. Sen päätehtävänä oli arvioida Itä-Suomen alueen valittujen tutkimuskohteiden ja alueiden malmipotentiaalia sekä tuottaa perustietoa alueiden geologisesta kehityksestä. Hankepäällikkönä toimi erikoistutkija Tapio Halkoaho. Vuoden 2016 alussa hankkeen viimeistelytyöt ja suurin osa raportoinnista siirrettiin mineraalivarat yksikköön perustetun Ni ja Cu-projektin (50402-20066) alaisuuteen. Vuonna 2016 tehtiin vielä näytteenottoa kairaamalla Haapajärven Pitkämäen kohteella (taulukko 1) ja aloitettiin loppuraportin kirjoitus. Muista kohteista poiketen vuonna 2015 tehdyn Kuhmon Mertaperän malminetsintäkohteen (taulukko 1) raportointi liitettiin mineraalivarat yksikköön perustetun Au projektin (50402-20067) toimintaan. Vuosina 2013-2015 hankkeen tutkijoina ovat toimineet Tapio Halkoaho (nimilyhenne TAH$), Matti Niskanen (MJN$), Asko Kontinen (ATK2), Martti Damstén (MSD$), Jukka Kousa (JPK1), Kaj Västi (KJV$), Janne Hokka (JTHO), Soile Aatos (SPA$), Aimo Ruotsalainen (AORU), Esa Heilimo (EPHE), Sami Niemi (STNI), Perttu Mikkola (PIM$), Soili Mattila (SMMA), Jouni Lerssi (JML1), Hannu Makkonen (HVM$), Eeva-Liisa Laine, Olavi Kontoniemi (OMK$), Henrik Wik (HGW$) ja Esko Koistinen. Tutkimusavustajista toiminnassa ovat mukana olleet Rauli Lempiäinen (RAL$), Tuomo Stranius (TOS$), Jukka Eskelinen (JJE$) ja Kalevi Karttunen (KRK2). Kausiapulaisvaroilla palkattuna oli kallioperäkartoitustehtävissä kesällä 2013 geologian opiskelija Mira Kyllästinen (MMKY). Avustavana henkilöstönä tutkimuksissa olivat mukana myös geofysiikan maastomittauksissa ja POKA-kairauksissa nimeltä mainitsemattomat GTK:n tutkimustyöntekijät. 3 TUTKIMUSMENETELMÄT 3.1 Geofysiikka Hankkeen toimintaan liittyen systemaattisia maastogeofysikaalisia mittauksia tehtiin Vesannon Ahvenisen, Nurmeksen Kuohattijärven, Kuhmon Kellojärven ja Mertaperän, Ristijärven Ahven-Koukeron, Haapajärven Pitkämäen ja Joroisten Korpelan kohteilla. Profiilimittauksia tehtiin Kuhmon Kuivajärven ja Mikkelin Loukeen kohteilla. Pääasiallisina menetelminä olivat sähkömagneettinen MaxMin-slingram sekä magneettinen totaaliintensiteettimittaus. Joroisten Korpelan ja Kuhmon Mertaperän kohteilla mitattiin myös IP:tä. Lisäksi Korpelassa tehtiin Sampo-mittauksia ja Kuhmon Kellojärvellä testattiin uutta GTK- FrEM-menetelmää, jolla tehtiin Kellojärven jäällä systemaattisia mittauksia kevät talvella 2013 ja 2016. Menetelmä on taajuusalueella toimiva sähkömagneettinen mittaus, jolla on
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 2 mahdollista kartoittaa alueen 3D-johtavuusrakennetta myös korkeilla ominaisvastusalueilla (Niskanen et al. 2016). Geofysikaalisten aineistojen käsittely ja karttatuotanto tehtiin Geosoftin OASIS Montaj TM -ohjelmistolla. 3.2 Geokemialliset maaperätutkimukset Hankkeen toiminnan aikana moreeni/rapakallionäytettä otettiin ainoastaan Joroisten Korpelan malminetsintäkohteelta yhteensä 209 kpl. Nämä tulokset raportoidaan Korpelasta tehtävässä malmietsintäraportissa. 3.3 Kallioperäkartoitus- ja lohkare-etsintä Mittavampaa kallioperäkartoitusta ja/tai lohkare-etsintää tehtiin Joroisten Korpelan kohteella (Janne Hokka) ja Lahnalahden alueella (Tuomo Stranius ja Rauli Lempiäinen). Lisäksi hyvien kansannäytteiden tarkistusten tiimoilta suoritettiin Kuhmon Jonkerin (Au-lohkareita) ja Kuhmon Vuosangan (rikas Zn-Pb-Ag-lohkare) alueilla lohkare-etsintää (kuvat 1 ja 2). Vuosangan Pb-Zn-Ag-rikkaan (22,4 % Pb, 8,7 % Zn, 604 g/t Ag ja 16,6 % S) kansannäytteen (20132042) löytöpaikan paikantaminen tuntui aluksi mahdottomalta, sillä näytteen lähettäjä Oiva Kinnunen oli ehtinyt menehtyä ennen kuin tarkastuskäyntiä oli ehditty suorittaa. Tiedettiin, että Kinnusen tapoihin kuului merkitä löytämänsä malmilohkareet maastoon puihin kiinnitetyillä punaisilla muovinauhoilla ja tältä pohjalta tutkimusavustajat Tuomo Stranius ja Rauli Lempiäinen lähtivät haravoimaan Vuosangan aluetta kesällä 2014. Hyvin pian he löysivät kyseisen yksittäisen lohkareen (UTM-lehti Q5422 A4, x = 7138.060 ja y = 601.177). Jatkotutkimuksia lohkareen emäkallion paikantamiseksi ei kuitenkaan hankkeen toimesta ehditty tehdä. 3.4 Kairaus, näytteiden käsittely ja analysointi Vuosina 2013-2015 ja 2016 (Haapajärven Pitkämäki) kahdelletoista (12) tutkimuskohteelle (kuvat 1 ja 2) kairattiin yhteensä 59 kairareikää (8572,55 m). Vuonna 2016 kairattu hankkeen Haapajärven Pitkämäen tutkimuskohde toteutettiin Mineraalipotentiaalin kartoitus Ni ja Cuprojektin alaisuudessa (taulukko 1).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 3 Taulukko 1. Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankeen vuosina 2012-1016 yhdelletoista (12) tutkimuskohteelle GTK:n ja Suomen Malmi Oy:n kairaamat kairareiät ja yhteismetrimäärät. Table 1. Diamond drill holes in the targets in the GTK project Eastern Finland Mineral Potential Evaluation and total metres drilled by GTK and SMOY during years 2012-2016. Alue Kohde Vuosi Kairareikiä (kpl) Yhteismetrimäärä Area Target Year Drill holes Total metres Vesanto Ahveninen 2012 1 179.50 Tohmajärvi Soppi 1 2012-2013 4 547.80 Kuohattijärvi Nurmes 2013-2014 6 860.15 Kuhmo Kellojärvi 2,3 2013 7 899.90 Kuhmo Kuivajärvi 2 2013 3 1020.10 (SMOY) Juva Palava 2014 1 101.50 Juva Kummunkylä 2014 3 186.00 Ristijärvi Ahven-Koukero 2014 5 593.50 Kuhmo Mertaperä 4 2015 3 405.60 Haapajärvi Pitkämäki 2016 5 203.20 Joroinen Korpela 2013-2015 18 3255.30 Mikkeli Loukee 5 2015 3 320 TOTAL 12 59 8572.55 1 = Kousa 2014, 2 = Halkoaho et al. 2015, 3 = Niskanen et al. 2016, 4 = Halkoaho et al. 2016, 5 = kairattu yhteistyössä Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen kanssa (kokonaismetrimäärä noin 640 m). Syväkairausnäytteiden malmianalyysit (Labtium Oy:n analyysimenetelmät 510P ja 704P/705P) on tehty kivilajikontaktit huomioon ottaen keskimäärin 1 m:n mittaisin analyysivälein. Näytteet on halkaistu sahaamalla timanttilaikalla, joista toinen puoli analysoitiin. Litogeokemialliset kokokivianalyysit tehtiin puristetuista jauhepelleteistä aallonpituusdispersiivisellä röntgenfluoresenssispektrometrillä (XRF, Labtium Oy:n analyysimenetelmä 175X/176X, Sandström et al. 1989). Lisäksi näytteistä analysoitiin myös hiilipitoisuus hiilianalysaattorilla (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 811L). Joistain Kello- ja Kuivajärven fylliittisistä näytteistä määritettiin karbonaattisen ja ei karbonaattisen hiilen määrät hiilianalysaattorilla (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 816L). Kairarei istä kerättyjen kokokivianalyysinäytteiden pituus on yleensä 15-50 cm. Näytteet on kuivattu 70 C:ssa (Labtium Oy:n menetelmä 10), murskattu mangaaniteräsleuoilla (Labtium Oy:n menetelmä 30) ja jauhettu teräsastiassa kiekkomyllyllä (max. 4 kg) (Labtium Oy:n menetelmä 50). Kuvissa esitetyt kokokivianalyysien pääkomponentit on laskettu volatiilivapaiksi. Yhtä Kuhmon Kellojärven kairareikää (Q5422013R4) lukuun ottamatta Ag, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, S, Sb ja Zn:n pitoisuusmääritykset tehtiin 0,15 g osanäytteestä kuningasvesiliuotuksen (90 o C) jälkeen induktiivisesti kytketyllä plasma-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 4 atomiemissiospektrometrillä (ICP-OES, Labtium Oy:n menetelmä 510P, Niskavaara 1995). Edellä mainitusta Kellojärven kairareiästä määritettiin Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 511P (0,15 g osanäyte, kuningasvesiliuotus (90 o C) ja ICP-OES, Niskavaara 1995) Al, B, Ba, Ca, Co, Cr, Cu, Fe, K, La, Li, Mg, Mn, Na, Ni, P, S, Sc, Sr, Ti, V, Y ja Zn sekä analyysimenetelmällä 511M (0,15 g osanäyte, kuningasvesiliuotus (90 o C) ja ICP-MS) Ag, As, Be, Bi, Cd, Mo, Pb, Sb, Se, Te, Th, U ja W. Näillä menetelmillä saadaan monien edellä mainittujen alkuaineiden pitoisuus todellista alhaisempana, sillä vain osa silikaateista ja oksideista liukenee kuumaan kuningasveteen. Sen sijaan sulfidit liukenevat siihen lähes täysin, joten kalkofiilisten alkualkuaineiden pitoisuudet ovat luotettavia. Joistain sulfidirikkaista näytteistä analysoitiin myös rikkipitoisuus rikkianalysaattorilla (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 810L). Jalometallianalyysit (Au, Pt ja Pd) teetettiin Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 703P/704P/705P (dokimastinen, fire assay, erotus-ja rikastusmenetelmä 10-15g/25g/50g ja Au, Pd ja Pt määritys ICP-OES-tekniikalla). Kuhmon Kellojärven ja Ristijärven Ahven- Koukeron kohteilla käytettiin testimielessä myös 704U/705U:ta (Pd ja Pt) (fire assay rikastusmenetelmä 25g/50g ja Pd ja Pt määritys GFAAS-tekniikalla), jolla pyrittiin alhaisempaan määritysrajaan. REE-alkuaineet (rare earth elements) määritettiin Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 308M/306M (fluorivety-perkloorihappo-liuotus+sulate ja alkuaineiden määritys ICP-MStekniikalla, Rautiainen et al. 1996). Platinaryhmän metallit (Os, Ir, Ru, Rh, Pt, Pd +Au) määritettiin Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 714M (nikkelisulfidirikastus/telluurikerasaostus) sekä Kuhmon Kellojärvellä Australialaisen Intertek Genalysis-laboratorion (Labtium Oy:n alihankintana) analyysimenetelmällä NS25/MS (fire assay nikkelisulfidirikastus, analysointi ICP-MS-tekniikalla). 4 TUTKIMUSKOHTEET Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankeen kallioperäkartoitus- ja lohkare-etsintä kohteet lueteltiin kappaleessa 3.3. ja kairauskohteet kappaleessa 3.4 (kuvat 1 ja 2, taulukko 1). Seuraavaksi kairauskohteita kuvataan yksityiskohtaisemmin pääsääntöisesti kohteiden ajallisessa tutkimusjärjestyksessä. Kallioperäkartoitus- ja lohkare-etsintä kohteita ei tässä raportissa kuvata enää yksityskohtaisemmin.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 5 Kuva 1. Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointi-hankkeen (2551014) tutkimuskohteet. Kairauskohteet on esitetty yhtenäisellä mustalla viivalla ja kartoitus- ja lohkare-etsintä kohteet mustalla katkoviivalla. Pohjakarttana on matalalento magneettinen kartta. Fig 1. Locations of the studied targets in the GTK project Eastern Finland Mineral Potential Evaluation (2551014). Drilled targets are marked with solid black line and bedrock mapping and boulder prospecting targets with broken line. The base map is low altitude aeromagnetic map.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 6 Kuva 2. Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointi-hankkeen (2551014) tutkimuskohteet. Kairauskohteet on esitetty yhtenäisellä punaisella viivalla ja kartoitus- ja lohkare-etsintä kohteet katkoviivalla. Pohjakartta Fennoskandian kilven metallogeeninen kartta (Eilu et al. 2009). Fig 2. Locations of the studied targets in the GTK project Eastern Finland Mineral Potential Evaluation (2551014). Drilled targets are marked with solid red line and bedrock mapping and boulder prospecting targets with broken line. The base map the Metallogenic Map of the Fennoskandian Shield (Eilu et al. 2009).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 7 4.1 Ahveninen, Vesanto Ahvenisen tutkimuskohde sijaitsee Vesannon kunnassa noin 5 km kuntakeskuksesta länsilounaaseen karttalehdellä UTM P4332 F2 (KL 3224 03) (kuva 3). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja sinne topografikartassa kalliopaljastumaksi merkitty alue osoittautui kivikkoiseksi moreenikumpareeksi. Tutkimuskohde valittiin, koska geofysiikan magneettisessa matalentoaineistossa kohteessa on pyöreähkö korkeamman magneettisuuden omaava alue ja lisäksi Pääjärven (1991, 2000) 1:100 000 kallioperäkarttassa (3224, Karttula) siihen on merkitty ultramafista kivilajia. Lyhyen maastokäynnin jälkeen todettiin, että kohteella ei ole ainoatakaan kalliopaljastumaa ja anomalian aiheuttajan todentaminen vaatii kairausta. Tutkimusten aloittamisen varsinainen syy oli selvittää onko anomalian aiheuttaja samanlainen erikoinen Sc-pitoinen, karkearakeinen granaattipitoinen fayaliittiferrodioriitti, mikä oli vuonna 2008 tunnistettu Rautalammin Kiviniemestä (kuva 3) (Halkoaho & Niskanen 2015). Ahvenisen tutkimuskohteelle tehtiin 0,5 km 2 systemaattinen magneettinen ja sähkömagneettinen maastomittaus. Linjavälinä oli 50 metriä. Pisteväli magneettisella overhauser-magnetometrilla noin 1 m ja slingramilla MaxMin-mittauksessa 20 m. Kelaväli slingramissa 100 m ja mittaus tehtiin taajuuksilla 1760, 3520 ja 14080 Hz (kuva 4). Geofysikaalisten mittausten jälkeen Ahvenisen tutkimuskohteelle tehtiin vuonna 2012 GTK:n toimesta yksi 179,50 m pitkä POKA-kairausreikä (taulukko 2). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Taulukko 2. GTK:n vuonna 2012 Vesannon Ahvenisen alueelle kairaama timanttikairareikä. Table 2. Diamond drill hole in the Ahveninen area in Vesanto drilled by GTK during year 2012. Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) P433/2012/R6 P4332 F2 6976026 465333 124 90 45 24.50 179.50 Kairatusta kairareiästä teetettiin litogeokemiallisia kokokivianalyysejä (XRF, Labtium Oy:n analyysimenetelmä 175X) 11 kpl (taulukko 3). Samoista näytteistä analysoitiin myös hiilipitoisuus (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 811L). Kuvassa 5 esitetyt kokokivianalyysien pääkomponentit on laskettu volatiilittomiksi. Jalometallianalyysejä (Au, Pt ja Pd) teetettiin kahdeksan (taulukko 3) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 704P. Platinaryhmän metallimäärityksiä (Os, Ir, Ru, Rh, Pt, Pd +Au) teetettiin yksi Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 714M. REE-alkuaineanalyysejä (rare earth elements) teetettiin viisi Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 308M.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 8 Kuva 3. Yksinkertaistettu geologinen kartta Ahvenisen ja Kiviniemen kohteiden väliltä. 1 = Granidioriitti-tonaliitti-kvartsidioriitti (usein gneissimäinen), 2 = graniitti, 3 = kalimaasälpäporfyyrinen graniitti, 4 = Kiillegneissi, 5 = amfiboliitti tai sarvivälkegneissi, 6 = kvartsimaasälpägneissi, 7 = intermediäärinen-felsinen gneissi, enimmäkseen vulkaanista alkuperää, 8 = gabroa ja 9 = ultramafista kiveä. Pohjakartta Suomen kallioperäkartta (Bedrock of Finland DigiKP). Fig. 3. Simplified geological map in the area between Ahveninen and Kiviniemi targets. 1 = granodiorite-tonalite-quartz diorite (often gneissic), 2 = granite, 3 = potassium feldspar porphyritic granite, 4 = mica gneiss, 5 = amphibolites or hornblende gneiss, 6 = quartz feldspar gneiss, 7 = intermediate-felsic gneiss, mostly volcanic in origin, 8 = gabbro and 9 = ultramafic rock. The base map the bedrock maf of Finland (Bedrock of Finland DigiKP).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 9 Kuva 4. GTK:n tekemän kairareiän sijainti ja Ahvenisen alueen magneettinen maanpintakartta. Fig. 4. Location of the diamond drill hole made by GTK and ground magnetic total intensity map of the Ahveninen area.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 10 Taulukko 3. Tässä tutkimuksessa Ahvenisen alueen kairasydämestä tehdyt kemialliset analyysit. Table 3. Chemical analyses made in this study from diamond drill core of the Ahveninen area. Kairareikätunnus Analyysitilaus 704P 714M 308M 175X 811L Hole-id Analysis order no. P433/2012/R6 45094 8 1 5 11 11 Geofysikaalisissa matalalentomittauksissa yhtenä näkyvä voimakkaamman magneettisuuden omaava anomalia osoittautui maastomittauksissa kahdeksi erilliseksi "patiksi" (kuva 4). Näistä suuremman anomalia-alueen keskikohdalle suunniteltiin yksi koko anomalian aiheuttajan lävistävä kairareikä. Tavoitteessa onnistuttiin ja kairareikä alkoi syeniittisellä ja päättyi dioriittiseen kiveen (kuva 5). Kairareiässä mafinen-ultramafinen "pahku" jakautui kahteen gabroidiseen ja kahteen ultramafiseen osaan. Ultramafinen osa on koostumukseltaan lähinnä pyrokseniittinen, mutta sisältää mahdollisesti ainakin paikoin oliviinia. Kemialliselta koostumukseltaan se on lähinnä tholeiittinen, eikä siten ole Kiviniemen ferrodioriitin kanssa samanlainen. Tämän osoittaa myös se, että Kiviniemen hyvin nikkeli- ja kromiköyhään kiveen verrattuna Ahvenisen kivi sisältää kohtalaisesti nikkeliä ja kromia (kuva 5). Korkein rikkipitoisuus on vähän yli 1 %:a, mutta merkittäviä Ni- ja Cu-pitoisuuksia ei reiästä analysoitu. Mielenkiintoisin piirre on, että intruusion länsireunan gabroidinen osa on selvästi nikkeli- ja kromipitoisempi kuin sen ultramafiset osat (kuva 5). 4.2 Soppi, Tohmajärvi Sopen tutkimuskohde sijaitsee Tohmajärven kunnassa noin 6 km kuntakeskuksesta länteen karttalehdellä UTM N5342 H4 (KL 4232 05A). Kohteelle toteutetun näytteenoton tarkoituksena oli selvittää Tohmajärven vulkaniittimuodostuman länsipuolisen alueen geologiaa ja malmipotentiaalia. Tutkimusten kairauksilla selvitettiin geofysiikan maastomittauksissa esille tulleita heikkoja johteita. Aikaisemmissa kairauksissa on tällä samalla alueella keskitytty voimakkaasti johtaviin ja mustaliuskekerrostumiksi osoittautuneisiin vyöhykkeisiin vulkaniittimuodostuman ja tutkimuksissa kairatun alueen välimaastossa (Damstén 2010a,b ja Nikander 2010). Yhteensä kairattiin GTK:n POKAkalustolla neljä kairareikää kokonaispituudeltaan 547,80 m. Reiät lävistivät suhteellisen hienorakeista kiilleliusketta, jossa kerroksellinen ja kerrallinen sekä blastoklastinen rakenne on hyvin tunnistettavissa. Kerrosten nuorentumissuunta on länsi-lounaaseen. Heikot geofysiikan anomaliat aiheutuvat sekä vähäisistä grafiitti- ja magnetiittikiisupirotteista liuskeista, että parista 10-80 cm paksuisesta mustaliuskekerroksesta. Varsinaisia mineralisoitumia ei kairauksilla saatu esiin. Tohmajärven Sopen tutkimuksista on tehty yksityiskohtainen raportti (Kousa 2014, http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/59_2014.pdf).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 11 Kuva 5. Ahvenisen kairareiän P433/2012/R6 kivilajipylväs ja alkuaineiden koostumusvaihteluja. Fig. 5. Rock type column and variations in element concentrations of the diamond drill hole P433/2012/R6 of Ahveninen.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 12 4.3 Kuohattijärvi, Nurmes Kuohattijärven tutkimuskohde sijaitsee Nurmeksen kaupungissa noin 23 km kaupungin keskustasta koilliseen karttalehdillä UTM Q5313 B4 ja Q5314 A3 (KL 4323 06). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia esiintyy paikoitellen. Kuohattijärven pohjoispuolelta Kaatiokankaan alueelta on kartoituksissa löydetty kerroksellinen mafinen-ultramafinen kerrosintruusio, jota on aikaisemmin kuvattu raportissa Halkoaho & Niskanen (2006) ja julkaisussa Mikkola et al. (2013). Tutkimuksissa oli pyrkimys saada selville kerrosintruusion tarkka kerrosjärjestys, arvioida sen PGE-potentiaalia ja pyrkiä määrittämään sen ikä: olisiko se ensimmäinen Suomesta löydetty arkeeinen kerrosintruusio? Kuohatin kerrosintruusiosta tekee Helsingin yliopistossa Joona Sorsa Pro gradu-työtään, jonka yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada selville sen ikä. Kuohattijärvellä tehtiin systemaattinen geofysiikan maanpintamittaus 0.85 km 2 alueella magneettisella ja sähkömagneettisella menetelmällä. Magneettinen totaali-intensiteettimittaus tehtiin 50 m linjavälillä ja 10 m pistevälillä (kuvat 6 ja 7). EM-mittaus tehtiin MaxMin slingramilla kelavälillä 100 m ja pistevälillä 20 m samoilta linjoilta kuin magnetometraus. Taajuuksina olivat 3520 ja 14080 Hz. Kuohattijärven pohjoispuoliselle, Kaatiokankaan alueen tutkimuskohteelle tehtiin vuosina 2013-2014 (13-28.8.2013 ja 21.1.-17.2.2014) GTK:n toimesta kuusi POKA-kairausreikää (kuvat 6 ja 7), yhteispituudeltaan 860,15 metriä (taulukko 4). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Taulukko 4. GTK:n vuosina 2013-2014 Nurmeksen Kuohattijärven alueelle kairaamat timanttikairareiät. Table 4. Diamond drill holes in the Kuohattijärvi area in Nurmes drilled by GTK during years 2013-2014. Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) Q531/2013/R7 Q5313 B4 7061417 624608 200 315 45 9.80 202.00 Q531/2013/R8 Q5313 B4 7061502 624508 202.5 315 45 9.00 204.30 Q531/2013/R9 Q5314 A3 7062147 624997 186 315 45 10.00 110.50 Q531/2014/R10 Q5313 B4 7061496 624408 201.5 315 45 7.00 152.35 Q531/2014/R11 Q5314 A3 7062257 625027 190 315 45 9.70 89.50 Q531/2014/R12 Q5314 A3 7062192 625013 187 315 45 9.50 101.50 Total 860.15
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 13 Kuva 6. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit, paljastumahavainnot ja alueen magneettinen maanpintakartta. Fig. 6. Locations of the diamond drill holes and outcrop observations made by GTK and ground magnetic total intensity map of the area.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 14 Kuva 7. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit, paljastumahavainnot ja alueen sähkömagneettinen maanpintakartta. Fig. 7. Locations of the diamond drill holes and outcrop observations made by GTK and ground elektromagnetic total intensity map of the area.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 15 Kairatuista kairarei'istä teetettiin litogeokemiallisia kokokivianalyysejä (XRF, Labtium Oy:n analyysimenetelmä 175X) 75 kpl (taulukko 5). Samoista näytteistä analysoitiin myös hiilipitoisuus (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 811L). Kuvassa 9 esitetyt kokokivianalyysien pääkomponentit on laskettu volatiilittomiksi. Jalometallianalyysejä (Au, Pt ja Pd) teetettiin 68 kpl (taulukko 5) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 705P. Platinaryhmän metallimäärityksiä (Os, Ir, Ru, Rh, Pt, Pd +Au) teetettiin kuusi Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 714M. Neljästä (taulukko 5) näytteestä analysoitiin myös rikkipitoisuus (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 810L). REE-alkuaineanalyysejä (rare earth elements) teetettiin 19 kpl Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 308M. Kiilloitettuja ohuthieitä kairasydännäytteistä teetettiin yhteensä 25 kpl (taulukko 5). Taulukko 5. Tässä tutkimuksessa Kuohattijärven alueen kairasydämistä tehdyt kemialliset analyysit. Table 5. Chemical analyses made in this study from diamond drill cores of the Kuohattijärvi area. Kairareikätunnus Analyysitilaus 705P 714M 308M 175X 811L 810L Kiilloitettu ohuthie Hole-id Analysis order no. Polished thin section Q531/2013/R7 45171&45212 19 3 3 22 22 10 Q531/2013/R8 45171&45212 14 2 2 16 16 4 Q531/2013/R9 45171&45212 13 1 13 13 4 Q531/2014/R10 45242 9 1 5 11 11 4 Q531/2014/R11 45242 7 4 7 7 2 1 Q531/2014/R12 45242 6 4 6 6 2 2 Koska Kuohatin kerrosintruusiosta on valmisteilla Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksella sen mineralogiaa, petrografiaa, litogeokemiaa ja ikää käsittelevä Joona Sorsan Pro gradu-työ, esitetään tässä yhteydessä vain joitain kokonaisuutta kuvaavia tuloksia. Kuohatin intruusiossa on kaksi ultramafista kerrosta (kuvat 8 ja 9): itäreunassa (alempi) ja intruusion keskiosassa (ylempi). Gabroidiset kumulaattiyksiköt sisältävät runsaasti kapeita anortosiittisia ja pyrokseniittisia välikerroksia, joita yksinkertaistettuihin kuviin 8 ja 9 ei ole piirretty. Ylemmän ultramafisen kerroksen keskellä esiintyy intruusion paksuin anortosiittinen-leukogabroidinen kerros. Paikoitellen esiintyy perusmetallisulfideja (Spitoisuus kuvassa 9), mutta mainittavia nikkeli-, kupari- ja PGE-pitoisuuksia ei analyyseissä ole tavattu. Intruusion ulkopuolisissa kivissä, kairarei'issä Q5312013R9, Q5312014R11 ja Q5312014R12, esiintyy erikoinen, paikoin sulfidipitoinen, talkki-tremoliitti-kloriittikivi, jonka kromipitoisuus on alhainen ja josta tavataan paikoin korkeita P 2 O 5 - (2,5 %) ja Y-pitoisuuksia (288 ppm). Tästä kivilajista tullaan saamaan lisävalaistusta Pro Gradu-työn valmistuttua.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 16 Kuva 8. Kuohattijärven kerrosintruusion kairausprofiili (katso kuvia 6 ja 7), jossa reiät Q531/2013/R7 R8 ja Q531/2014/R10. Kivilajit katso kuvaa 9. Fig. 8. Diamond drill hole cross section of the Kuohattijärvi layered intrusion (see Figs 6 and 7), which includes drill holes Q531/2013/R7 R8 and Q531/2014/R10. Rock types see Fig. 9. 4.4 Kello- ja Kuivajärvi, Kuhmo Tutkimusalueet sijaitsevat Oulun läänissä Kello- ja Kuivajärvellä noin 25-30 km Kuhmon kaupungin keskustasta luoteeseen, karttalehdillä UTM Q5421 B1, B3 ja Q5422 A3 (KL 4411 12 ja 4412 10). Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää Kellojärven ultramafisen kompleksin nikkelimalmipotentiaalisuutta ja vuonna 2003 noin 600 m Kellojärven kompleksin eteläpuolelta löydetyn nikkelirikkaan (Ni-pitoisuus noin 10 p-%) serpentiniittilohkareen lähtöpaikka. Jäätikön kuljetuksen perusteella Kellojärven ultramafisen kompleksin lounaiset ja läntiset osat sopisivat lohkareen lähtöalueiksi ja vuonna 2012 lopetettujen tutkimusten perusteella tulkittiin, että lähtöpaikka voisi olla Kellojärven ultramafisen kompleksin länsireunalla Mäyräniemen länsipuolella. Vuonna 2013 Kellojärven ultramafisen kompleksin Mäyräniemellä ja sen pohjoisella jatkeella Kuivajärvellä kairattiin 10 syväkairareikää yhteensä 1920 m. Lisäksi kerättiin kattavat paljastumanäytesarjat Mäyräniemen, Salmentauksen ja Virranniemen alueilta. Nikkelirikkaan lohkareen lähtöpaikkaa ei tutkimuksissa löydetty. Kellojärven keskellä oleva alueen voimakkain sähkömagneettinen anomalia aiheutuu tholeiittisen basaltin keskellä olevasta noin metrin paksuisesta sulfidipitoisesta fylliittivälikerroksesta. Tutkimustulosten perusteella nikkelirikas serpentiniittilohkare voisi olla peräisin Mäyräniemen eteläpuolelta, jopa Näätäniemen länsipuoliselta järvialueelta. Kuhmon Kello- ja Kuivajärven tutkimuksista on teh-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 17 Kuva 9. Kuohattijärven kerrosintruusion kairausprofiilin kivilajipylväs ja alkuaineiden koostumusvaihteluja. Fig. 9. Rock type column and variations in element concentrations of the diamond drill hole profile of the Kuohattijärvi layered intrusion.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 18 ty raportti (Halkoaho et al. 2015, http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/36_2015.pdf) joten tässä yhteydessä sitä ei enää tämän yksityiskohtaisemmin kuvata. Edellä mainitun lisäksi Kuhmon Kellojärvellä testattiin uutta GTK-FrEM-menetelmää, jolla tehtiin Kellojärven jäällä systemaattisia maanpintamittauksia kevät talvella 2013 ja 2016 (Niskanen et al. 2016, http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/32_2016.pdf). 4.5 Palava ja Kummunkylä, Juva Palavan tutkimuskohde sijaitsee Juvan kunnassa noin 18 km kuntakeskuksesta länteen karttalehdellä UTM N5113 A4 (KL 3231 07C). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia esiintyy paikoitellen. Kummunkylän tutkimuskohde sijaitsee Juvan kunnassa noin 22,5 km kuntakeskuksesta länteen karttalehdellä UTM N5111 G3 (KL 3231 07A). Tutkimusalue on ojitettua puuta kasvavaa suota ja kalliopaljastumia ei kohteelta ole. Geologinen tutkimuskeskus on moneen otteeseen tehnyt malmitutkimuksia Juvan länsiosissa useiden 1960-luvulla löydettyjen kuparia ja nikkeliä sisältävien kansannäytteiden johdosta (esim. K/3440/v.1961 serpentiniitti, jossa Cu 0,96 %, Ni 0,49 % ja Co 0,027 % sekä K/4437/v.1964 serpentiniitti, jossa Cu 5,9 %, Ni 1,73 % ja Co 0,12 %, Pekkarinen 1979). Näiden lohkareiden tiimoilta kairattiin mm. Lumpeisen peridotiitti-serpentiniittiesiintymään vuonna 1978 yksi syväkairausreikä (R339) ja vuoden 1984 keväällä kolme kairareikää lisää. Kairarei issä tavattiin samankaltaista peridotiittia-serpentiniittiä kuin edellä mainittujen malmilohkareiden isäntäkivi. Sulfidirikastumaa ei kuitenkaan tavattu (Makkonen 1985). 1980- luvun loppupuolella Juvan Kivikkokankaan kohteen tutkimukset saivat alkunsa kansannäytteistä, syksyllä 1988. Näistä parhain (K/881295) sisälsi Ni 0,34 %, Cu 0,30 % ja S 5,1 %. Tuolloin alueella tehtiin lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta, geofysikaalisia maastomittauksia sekä iskuporanäytteenottoa. Kivikkokankaalle paikannetun peridotiittipahkun alueelta ei kuitenkaan löydetty merkittäviä nikkeli- ja kuparipitoisuuksia (Makkonen 1992). Syksyllä 2010 tutkimuksia lohkareiden lähtöpaikan löytämiseksi jatkettiin. Tuolloin tutkimusten lähtökohtana oli POKA-kairauksin selvittää Kivikkokankaan ja Palavan alueilla matalalentogeofysiikassa erottuvien positiivisten magneettisten anomalioiden aiheuttajat ja niiden malmipotentiaalisuus. Kivikkokankaan anomalian aiheuttaja tiedettiin (Makkonen 1992), mutta sen nikkeli- ja kuparipitoisuutta ei ollut kairauksin varmennettu. Tutkimuskohteille tehtiin vuonna 2010 GTK:n toimesta kolme POKA-kairausreikää yhteispituudeltaan 306,70 metriä (Halkoaho et al. 2012). Koska kansannäytteinä lähetettyjen nikkeli- ja kuparipitoisten lohkareiden emäkalliota ei ollut näissä aikaisemmissa tutkimuksissa löydetty, päätettiin keväällä 2014 tehdä vielä lisätutkimuksia, tarkastellen alueen painovoimamittaustuloksia ja tätä kautta löytämään lohkareiden emäkallio.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 19 Juvan tutkimuskohteille (Palava ja Kummunkylä) tehtiin vuonna 2014 (26.3.-8.4.2014) GTK:n toimesta neljä POKA-kairausreikää, yhteispituudeltaan 287,50 metriä (taulukko 6). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Taulukko 6. GTK:n vuonna 2014 Juvan Palavan ja Kummunkylän alueille kairaamat timanttikairareiät. Table 6. Diamond drill holes in the areas of Palava and Kummunkylä in Juva drilled by GTK during year 2014. Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) N5112014R4 N5113 A4 6861773 527468 125.0 180 45 1.80 101.50 N5112014R5 N5111 G3 6860943 523165 125.0 270 45 4.00 76.10 N5112014R6 N5111 G3 6860938 523285 125.0 270 45 3.70 26.50 N5112014R7 N5111 G3 6860938 523205 125.0 90 45 5.90 83.40 Total 287.50 Palavan kohteella kairattiin yksi kairareikä, jonka kivilajeina on kiillegneissiä ja granodioriittia. Selitystä kohteella olevalle painovoima-anomalialle ei saatu ja todennäköisesti sen aiheuttaja on syvemmällä. Kummunkylän kohteelle kairattiin kolme kairareikää, joissa kivilajeina on paikoin rautasulfideja ja grafiittia sisältävää kiilleliusketta sekä granodioriittia/graniittia. Myöskään tällä kohteella painovoima-anomalialle ei saatu selitystä. 4.6 Ahven-Koukero, Ristijärvi Ristijärven Ahven-Koukeron tutkimuskohde sijaitsee Ristijärven kunnan keskustasta noin 29 km itä-kaakkoon, 800-900 m Kostamuksen rautatien eteläpuolella karttalehdellä UTM Q5244 F2 (KL 4412 08). Maaperä alueella on pääasiassa kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia esiintyy hyvin vähän. Ahven-Koukero valittiin tutkimuskohteeksi siksi, että sieltä oli lähetetty Kuopion GTK:n Kansannäytetoimistoon kansannäyte kuparikiisupitoisesta paljastumasta. Maastokäynnillä paljastuma todennettiin ja samalla todettiin, että lisäkartoituksen tekemiseksi paljastumaolosuhteet olivat liian huonot. Tästä syystä päätettiin tehdä geofysikaalisia maastomittauksia, jonka jälkeen kohteelle suunniteltiin viisi kairareikää kuparikiisupitoisen paljastuman laajuuden selvittämiseksi. Ahven-Koukeron systemaattinen maanpintamittaus tehtiin 0.8 km 2 alueella magneettisella ja sähkömagneettisella menetelmällä. Alueesta osa (0.16 km 2 ) mitattiin indusoidun polarisaation menetelmällä (kuvat 10-12). Linjavälinä kaikissa mittauksissa oli 50 m ja pistevälit olivat noin 1 m magneettisella ja 20 m slingram- ja IP-mittauksissa. Taajuudet MaxMin-mittauksessa olivat 1760, 3520 ja 14080 Hz. IP-mittauksen parametrit olivat a=20n ja n=3.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 20 Kuva 10. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit (punaiset pallot), kuparikiisupitoinen paljastuma (keltainen pallo ja Cu-merkintä) ja Ahven-Koukeron alueen magneettinen maanpintakartta. Fig. 10. Location of the diamond drill holes (red balls) made by GTK, chalcopyrite-bearing outcrop (yellow ball and Cu-text) and ground magnetic total intensity map of the Ahven-Koukero area.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 21 Kuva 11. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit (punaiset pallot), kuparikiisupitoinen paljastuma (keltainen pallo ja Cu-merkintä) ja Ahven-Koukeron alueen sähkömagneettinen maanpintakartta. Fig. 11. Location of the diamond drill holes (red balls) made by GTK, chalcopyrite-bearing outcrop (yellow ball and Cu-text) and ground electromagnetic map of the Ahven-Koukero area.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 22 Kuva 12. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit (punaiset pallot), kuparikiisupitoinen paljastuma (keltainen pallo ja Cu-merkintä) ja Ahven-Koukeron alueen IP totaalivarautuvuuskartta. Fig. 12. Location of the diamond drill holes (red balls) made by GTK, chalcopyrite-bearing outcrop (yellow ball and Cu-text) and IP total intensity map of the Ahven-Koukero area.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 23 Ristijärven Ahven-Koukeron tutkimuskohteelle tehtiin vuonna 2014 (14.10.-5.11.2014) GTK:n toimesta viisi POKA-kairausreikää, yhteispituudeltaan 593,50 metriä (taulukko 7). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Taulukko 7. GTK:n vuonna 2014 Ristijärven Ahven-Koukeron alueelle kairaamat timanttikairareiät. Table 7. Diamond drill holes in the Ahven-Koukero area in Ristijärvi drilled by GTK during year 2014. Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) Q5242014R1 Q5244 F2 7144875 586242 228 315 45 15.70 161.50 Q5242014R2 Q5244 F2 7144943 586167 229 315 45 9.00 101.50 Q5242014R3 Q5244 F2 7145053 585669 223 90 45 6.80 61.50 Q5242014R4 Q5244 F2 7144953 586029 225.5 90 45 11.70 137.50 Q5242014R5 Q5244 F2 7144850 586045 225 90 45 6.80 131.50 Total 593.50 Litogeokemiallisia kokokivianalyysejä (XRF, Labtium Oy:n analyysimenetelmä 175X/176X) kairatuista kairarei'istä teetettiin 14 kpl (taulukko 8). Samoista näytteistä analysoitiin myös hiilipitoisuus (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 811L). Yhdeksästätoista näytteestä (taulukko 8) teetettiin Ag, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, S, Sb ja Zn:n pitoisuusmääritykset Labtium Oy:n analyysimenetelmä 510P. jalometallianalyysejä (Au, Pt, ja Pd) teetettiin yhdeksästätoista (taulukko 8) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 704P. Viidestä näytteestä teetettiin Pt- ja Pd-analyysit (taulukko 8) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 705U. Yhdestä (taulukko 8) sulfidirikkaasta näytteestä analysoitiin myös rikkipitoisuus (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 810L). REE-alkuaineanalyysejä (rare earth elements) teetettiin kolme Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 308M. Kiilloitettuja ohuthieitä kairasydännäytteistä teetettiin yhteensä seitsemän (taulukko 8). Taulukko 8. Tässä tutkimuksessa Ahven-Koukeron alueen kairasydämistä tehdyt kemialliset analyysit. Table 8. Chemical analyses made in this study from diamond drill cores of the Ahven-Koukero area. Kairareikätunnus Analyysitilaus 510P 704P 308M 175X/176X 811L 810L Kiilloitettu ohuthie Hole-id Analysis order no. Polished thin section Q5242014R1 45365 12 12 2 5 5 Q5242014R2 45365 3 3 1 1 1 1 Q5242014R4 45365 4 4 2 2 Q5242014R5 45600 5 (705U) 6 (176X) 6 7
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 24 Ahven-Koukeron kohteelle kairattujen viiden kairareiän sijainnit on nähtävissä kuvissa 10-12. Kairareikä Q5242014R1 alkaa graniittigneissillä (väli 15,70-22,10 m), jonka jälkeen siinä on noin 28 metriä metagabrojuonta (väli 22,10-50,15 m). Kuvassa 12 nähtävissä oleva ympäristöään korkeampi IP-anomalia johtuu sulfidipitoisesta muuttuneesta (serisiittiytynyt ja biotiittiutunut) graniitista (väli 50,15-96,70 m). Loppu onkin pääasiassa muuttumatonta graniittia. Kairareikä Q5242014R2 alkaa porfyyrisellä graniitilla (kuva 13), jota on kairareiässä syvyydelle 43 m saakka. Loppu on pääasiassa keski-karkearakeista granodioriittia-graniittia. Malmimielessä mielenkiintoisin on tämän reiän alku, sillä väli 9,15-10,25 m sisältää runsaasti kuparikiisua. Korkein analysoitu kuparipitoisuus on 2,3 % välillä 9,50-10,00 m (kuva 13). Kuparikiisurikkaan vyöhykkeen mahdollinen jatkuvuus jäi selvittämättä. Kairareiät Q5242014R3 ja Q5242014R4 koostuvat pääasiassa kivilajiseurannosta graniittigraniittipegmatiitti-granodioriitti, jotka sisältävät paikoin magnetiittia. Kairareikä Q5242014R5 alkaa paikoin granaattia sisältävällä metagabrolla (väli 6,80-56,00 m). Tämän jälkeen on aina syvyydelle 110,20 m graniittia ja vähän graniittipegmatiittia. Väli 110,20-127,35 koostuu paikoin serisiittipitoisesta intermediäärisestä liuskeesta/kivestä. Aivan lopussa (129,50-131,50 m) on rikkikiisupitoista felsistä liusketta. Kuva 13. Kuparikiisua porfyyrisessä graniitissa (näyte Q5242014R2 9.50-10.00 m: S 4,6 %, Cu 2,3 % ja Au 118 ppb). Fig. 13. Chalcopyrite in porphyritic granite (sample Q5242014R2 9.50-10.00 m: S 4.6 %, Cu 2.3 % and Au 118 ppb).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 25 4.7 Mertaperä, Kuhmo Mertaperä 1 malminetsintälupa-alue sijaitsee Oulun läänissä Kuhmon kaupungin Siivikkovaaaran alueella, linnuntietä noin 24 km Kuhmon kaupungin keskusta luoteeseen, karttalehdellä UTM Q5421 C2 (KL 4411 12). Alueen koko on 20,45 ha. Pääasiallisena maalajina on moreeni, mutta kohteen pohjoisosassa alkaa laaja harjualue. Malminetsintäalue on osittain päällekkäinen geologisesti arvokkaan muodostuman, Siivikkovaaran Pahakankaan kallioalueen kanssa. Tutkimuskohde sijoittuu Kuhmon arkeeisen vihreäkivivyöhykkeen itäreunalle (kuva 14), jossa on ultramafisen (komatiittisen) vulkaniittivyöhykkeen ja felsisen-intermediäärisen vulkaniittivyöhykkeen välinen kultakriittinen kontaktivyöhyke. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Outokumpu Oy:n alueelta 1990-luvulla tekemän kultahavainnon laajuutta ja pitoisuutta. Vuonna 2015 Mertaperän tutkimuskohteelle tehtiin GTK:n toimesta 3 syväkairareikää (yhteensä 405,60 m, taulukko 9) ja geofysikaalisia maastomittauksia. Paljastumakartoituksia, lohkare-etsintää, moreeni- ja uranäytteenottoa ei suoritettu. Mertaperällä mitattiin maanpintageofysiikkaa IP-menetelmällä sekä detaljimagnetometraus overhauser magnetometrillä. Malminetsintätutkimuksissa ei löydetty vastaavaa kultapitoisuutta (16.6 ppm) kuin Outokumpu Oy:n Malminetsintä oli kalliopaljastumasta löytänyt. Korkein analysoitu kultapitoisuus on 310 ppb:tä. Kuhmon Mertaperän malminetsintäkohteen tutkimuksista on tehty yksityiskohtainen raportti (Halkoaho et al. 2016). Taulukko 9. GTK:n vuonna 2015 Kuhmon Mertaperän alueelle kairaamat timanttikairareiät. Table 9. Diamond drill holes in the Mertaperä area in Kuhmo drilled by GTK during year 2015. Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) Q5422015R13 Q542 1 C2 7125727 602430 188 270 45 4.8 88.8 Q5422015R14 Q542 1 C2 7125727 602423 188 90 45 5.5 215.5 Q5422015R15 Q542 1 C2 7125990 602467 183 90 45 3.3 101.3 Total 405.60
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 26 Kuva 14. Geologinen kartta Kuhmon Mertaperän kohteelta. Pohjakartta Suomen kallioperäkartta (Bedrock of Finland DigiKP). Ikämääritykset Lehtonen et al. (2016). Fig. 14. Geological map in the area Mertaperä target, Kuhmo. The base map the bedrock maf of Finland (Bedrock of Finland DigiKP). The age determinations Lehtonen et al. (2016).
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 27 4.8 Pitkämäki, Haapajärvi Pitkämäen tutkimuskohde sijaitsee noin 8 km Haapajärven kaupungin keskuksesta etelälounaaseen ja 3 km Hautaperän tekoaltaan länsipuolella, karttalehdellä UTM Q4312 C3 (KL 2343 09) (kuva 15). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia ei kohteelta tavattu. Aikaisemmissa tutkimuksissa (Nikander 1992) Hautaperän tekoaltaan ja Kumisevan gabron etelä- ja lounaispuolelta oli löydetty platinametallipitoisia pyrokseniittisia ja peridotiittisia lohkareita (kuva 15). Lohkare-etsintää tehtiin vuonna 2013, jolloin Rauli Lempiäinen löysi lisää PGE-pitoisia lohkareita (Cu 0,04-0,08 %, Ni 0,02-0,06 %, S 0,9-1,46 %, max. Pd 0,46 ppm ja max. Pt 0,2 ppm) hieman luoteenpaa kuin aikaisempi ns. kärkilohkare sijaitsee (kuva 15). Tuolle alueelle suunniteltiin geofysiikan maastomittaukset (kuva 16) ja niiden valmistuttua tehtiin kairaussuunnitelma. Maanomistajan pyynnöstä suunnitellut kairauspaikat siirrettiin hieman etelämmäs yksityisen maanomistajan ja Metsähallituksen maiden väliselle rajalinjalle. Haapajärven Pitkämäen systemaattiset geofysiikan maanpintamittaukset toteutettiin 1.5 km 2 alueella (kuva 16). Linjaväli oli mittauksissa 50 m. Magneettinen GPS-overhauser totaaliintensiteettimittaus summattiin pisteväliin noin 1 m. Sähkömagneettinen slingrammittaus tehtiin MaxMin laitteistolla (f=1760, 3520 ja 14080 Hz) 20 m pistevälillä. Haapajärven Pitkämäen tutkimuskohteelle tehtiin vuonna 2016 (16.3.-11.4.2016) GTK:n toimesta kaksi POKA-kairausreikää, yhteispituudeltaan 203,20 metriä (taulukko 10). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Taulukko 10. GTK:n vuonna 2016 Haapajärven Pitkämäen alueelle kairaamat timanttikairareiät. Table 10. Diamond drill holes in the Pitkämäki area in Haapajärvi drilled by GTK during year 2016. Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) Q4312016R1 Q431 12 C3 7063203 415055 110 270 45 6.10 101.60 Q4312016R2 Q431 12 C3 7063175 414983 111 270 45 6.30 101.60 Total 203.20 Kairatuista kairarei'istä teetettiin litogeokemiallinen kokokivianalyysi (XRF, Labtium Oy:n analyysimenetelmä 176X) yhdestä näytteestä (taulukko 11), kuin myös hiilianalyysi (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 811L). Ag, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, S, Sb ja Zn:n pitoisuusmääritykset tehtiin Labtium Oy:n menetelmällä 510P ja Jalometallianalyysi (Au, Pt ja Pd) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 704P. Rikkipitoisuus määritettiin Labtium Oy:n
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 28 analyysimenetelmä 810L ja REE-alkuaineanalyysi (rare earth elements) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 306M. Kiilloitettuja ohuthieitä kairasydännäytteistä teetettiin yksi (taulukko 11). Kuva 15. Pitkämäen tutkimuskohteen sijainti ja siihen suunniteltu geofysiikan mittausalue magneettisella matalalentokartalla. Punainen ympyrä on aikaisemmin kairattu kairareikä, punaiset kolmiot ovat kansanäytteitä, vihreät ympyrät ovat aikaisemmissa tutkimuksissa löydettyjä PGEpitoiset ultramafisia lohkareita ja mustat kolmiot ovat vuonna 2015 löydettyjä PGE-pitoisia lohkareita. Fig. 15. Location of the Pitkämäki target and planned geophysical survey area in aero magnetic total intensity map. The red circle is location of old diamond drill hole, red triangles are layman's samples, green circles are old PGE-bearing ultramafic boulder observations and black triangles are PGEbearing boulders found in year 2015.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 29 Kuva 16. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit ja Pitkämäen alueen magneettinen maanpintakartta. Fig. 16. Location of the diamond drill holes made by GTK and ground magnetic total intensity map of the Pitkämäki area. Taulukko 11. Tässä tutkimuksessa Pitkämäen alueen kairasydämistä tehdyt kemialliset analyysit. Table 11. Chemical analyses made in this study from diamond drill cores of the Pitkämäki area. Kairareikätunnus Analyysitilaus 510P 704P 306M 176X 811L 810L Kiilloitettu ohuthie Hole-id Analysis order no. Polished thin section Q4312016R1 47708 1 1 1 1 1 1 1 Kohteelle kairattujen kairareikien kivilaji on, yhtä 70 cm pituista amfiboliittia lukuun ottamatta, kiillegneissiä. Kairareiästä Q4312016R1 raportoidusta amfiboliitista (väli 10,50-11,20 m) tehtiin kokokivianalyysi ja kiilloitettu ohuthie (taulukko 11). Amfiboliitti on koostumukseltaan lähinnä TiO 2 -rikas tholeiitti (MgOn 8,3 %, TiO 2 1,5 %, Ni 168 ppm ja Cr noin 300 ppm). PGErikkaiden lohkareiden emäkalliota ei siten tavoitettu. Suunniteltujen kairareikien siirto etelämmäs aiheutti todennäköisesti sen, että geofysiikan maastomittauksissa näkyvä hieman ympäristöään voimakkaampi magneettinen anomalia-alue (kuva 16) jäi selvittämättä.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 30 4.9 Korpela, Joroinen Korpelan tutkimuskohde sijaitsee noin 7 km Joroisten kunnan keskuksesta lounaaseen, karttalehdillä UTM Q5123 F3, E4 (KL 3232 10, 3233 03 ja 3234 01). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia esiintyy paikoitellen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa alueen vulkaanisten kivien Zn-Cu-Pb-Au-Ag potentiaalia, sillä hieman pohjoisempana samassa vulkaniittijaksossa on GTK:n aikaisemmin tutkima Viholanniemen Zn-esiintymä (Makkonen 1991 a,b ja Kousa 2009). Korpelan tutkimuskohteella tehtiin systemaattisten (magneettinen GPS-overhauser ja sähkömagneettinen slingram-mittaus) geofysiikan maanpintamittausten lisäksi IP- ja Sampomittauksia. Moreeninäytteitä otettiin yhteensä 209. Joroisten Korpelan tutkimuskohteelle tehtiin vuosina 2013-2015 GTK:n toimesta 18 POKAkairausreikää, yhteispituudeltaan 3255,30 metriä (taulukko 1). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Joroisten Korpelan tutkimuksista on vastannut geologi Janne Hokka ja niistä tullaan tekemään erillinen yksityiskohtainen raportti, jossa tutkimukset kuvataan yksityiskohtaisesti. Tässä yhteydessä sitä ei enää tämän enempää kuvata. 4.10 Kiviniemi, Rautalampi Tutkimuskohde sijaitsee Itä-Suomen läänissä Rautalammin kunnassa Kiviniemen alueella, noin 22 km Rautalammin kuntakeskuksesta pohjoiseen ja vajaa 30 km Suonenjoen kaupungin keskustasta luoteeseen, karttalehdellä UTM P4333 D2, D4 (KL 3224 08). Tutkimuksen tarkoituksena oli paikantaa Suonenjoen alueelta löydettyjen nikkeli- ja kuparipitoisten lohkareiden lähtöpaikka. Nikkeli- ja kuparipitoisten lohkareiden lähtöpaikkaa ei Kiviniemen alueen tutkimuksissa kuitenkaan löydetty, mutta tutkimusten edetessä havaittiin, että Kiviniemessä sijaitsevassa gabroidisessa intruusiossa on poikkeuksellisen korkeat skandium- ja zirkoniumpitoisuudet. Vuosina 2008-2010 Kiviniemen tutkimuskohteelle tehtiin GTK:n toimesta 9 syväkairareikää (yhteensä 1252 m), paljastumakartoitus ja geofysikaalisia maastomittauksia. Alustavan malmiarvion mukaan Kiviniemen intruusio sisältää 13,4 miljoonaa tonnia kiveä, jonka keskipitoisuus on 163 g/t skandiumia, 1726 g/t zirkoniumia ja 81 g/t yttriumia. Edellä mainittujen lisäksi Sc-Zr-Y-esiintymä sisältää fosforia (P 2 O 5 0,6-0,8 paino-%), titaania (TiO 2 1,6-1,8 paino-%), almandiinigranaattia ja fayaliittia. Rikastuskokeet tehtiin GTK:n Mineraalitekniikan laboratoriossa Outokummussa (GTK Mintec), jonne toimitetun näytteen skandiumpitoisuus oli noin 200 g/t. Parhaiten toimi magneettierotusmenetelmä, sillä saatiin skandiumia rikasteeseen 72 %, pitoisuuden ollessa 346 g/t ja rikastuskertoimen noin 1,5. Itä-
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 31 Suomen yliopistossa on tutkittu skandiumin saostamista happoliuoksista difosfonaattien avulla. Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankkeen aikana ei Kiviniemen kohteella tehty maastotöitä vaan keskityttiin kohteen raportointiin ja sen tutkimuksista on tehty kattavat yksityiskohtaiset raportit Halkoaho et al. 2015 http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/56_2015.pdf ja Hokka & Halkoaho 2016, http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/65_2015.pdf). 4.11 Loukee, Mikkeli Loukeen tutkimuskohde sijaitsee noin 20 km Haukivuoren keskustasta kaakkoon, karttalehdellä UTM N5111 G4 (KL 3231 07). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia esiintyy paikoitellen. Ajatuksen aloittaa Airikan ja Loukeen tholeiittisten laavojen oliviinikumulaattien ns. pikriittisten ultramafisten "linssien" tutkimukset esitti tuolloinen malminetsintäpäällikkö Hannu Makkonen. Hänen ajatuksensa oli, että pyritään selvittämään niiden platinametallipotentiaali, sillä sitä ei aikaisemmin ole tutkittu. Alueen geologia on melko yksinkertainen: tholeiittisten laavojen oliviinikumulaattien ns. pikriittisiä ultramafisia "linssejä" esiintyy välikerroksena kohtalaisen homogeenisessa kiillegneissi/kiilleliuskeympäristössä (kuva 17). Tutkimuskohde siirtyi vuoden 2015 alusta Keski-Suomen malmipotentiaalin kartoitushankkeelle ja Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen ainoa tehtävä oli luovuttaa kohteen käyttöön 320 metriä kairauskapasiteetistaan. Kohteen tutkimustulokset on esitetty Keski-Suomen malmipotentiaalin kartoitushankeen loppuraportissa. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Tutkimukset on tehty pääosin yksittäisinä kohteina, joten laajempaa alueellista malmipotentiaalia ei tulosten perusteella voitane arvioida kuin Joroisten Korpelan alueelta. Tässä yhteydessä ei esitetä johtopäätöksiä ja yhteenvetoa niistä kohteista, joista on julkaistu tai tullaan julkaisemaan erillinen tutkimusraportti: Soppi, Kuohattijärvi, Kello- ja Kuivajärvi, Mertaperä, Korpela, Kiviniemi ja Loukee. Vesannon Ahvenisen ympäristöään voimakkaan magneettisuuden omaava ovaalinmuotoinen alue osoittautui lähinnä tholeiittiskoostumuksellisia ultramafisia ja mafisia kiviä sisältäväksi intruusioksi. Se ei ole samakaltainen Rautalammin Kiviniemen skandium-rikkaan granaattipitoisen fayaliittiferrodioriitti-intruusion kanssa. Mainittavia Ni- ja Cu-pitoisuuksia ei reiästä analysoitu. Mielenkiintoinen piirre on, että intruusion länsireunan gabroidinen osa on selvästi nikkeli- ja kromipitoisempi kuin sen ultramafiset osat.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 32 Kuva 17. Loukeen tutkimuskohteen sijainti (punainen nelikulmio) geologisella kartalla. Fig. 17. Location of the Loukee target (red quadrangle) in the geological map.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 33 Juvan Palava- ja Kummunkylän kohteiden pääkivilajit ovat kiillegneissi/kiilleliuske ja granodioriitti/graniitti. Kummunkylän kohteella kiilleliuske sisälsi paikoin rautasulfideja ja grafiittia. Kummallakaan kohteella painovoima-anomalialle ei saatu selitystä. Ristijärven Ahven-Koukeron kohteella geofysiikan mittauksissa esille tullut korkeampi IPanomalia kuparikiisupitoisen paljastuman itäpuolella johtuu sulfidipitoisesta muuttuneesta (serisiittiytynyt ja biotiittiutunut) graniitista. Suurin osa alueesta on graniittista-granodioriittista kiveä, jota leikkaa metagabrojuonet. Seassa näyttää olevan joitain liuskejäänteitä, sillä kairareikä Q5242014R5 lopussa on paikoin serisiittipitoista intermediääristä liusketta ja rikkikiisupitoista felsistä liusketta. Malmimielessä mielenkiintoisin on kairareiän Q5242014R2 väli 9,15-10,25 m, joka sisältää runsaasti kuparikiisua. Korkein analysoitu kuparipitoisuus on 2,3 %. Kuparikiisurikkaan vyöhykkeen laajuus jäi selvittämättä. Haapajärven Pitkämäen kohteen pääkivilajina on kiillegneissi. Mafista amfiboliittia esiintyy vain kairareiässä Q4312016R1 välillä 10,50-11,20 m. Se on koostumukseltaan lähinnä TiO 2 - rikasta tholeiittia (MgOn 8,3 %, TiO 2 1,5 %, Ni 168 ppm ja Cr noin 300 ppm). PGE-pitoisten lohkareiden (max. Cu 0,08 %, max. Ni 0,06 %, max. S 1,46 %, max. Pd 0,46 ppm ja max. Pt 0,2 ppm) emäkalliota ei tavoitettu. Geofysiikan mittausten (matalalento- ja maanpintamittaukset) perusteella lohkareiden lähde ei liene kovin laala-alainen. 6 KIITOKSET Hankehenkilöstö esittää lämpimät kiitokset ammattitaitoiselle kallioperä- ja raaka-aineet toimialan henkilökunnalle, Geopalvelukeskuksen kenttä- ja laboratoriohenkilökunnalle, tietopalvelun henkilökunnalle sekä yhteistyökumppaneille GTK:ssa sekä Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa. Kaikille edellä mainituille rehti kädenpuristus ja lämmin kiitos. Erityiskiitos tutkimuskohteiden maanomistajille, heidän myötämielisestä suhtautumisestaan GTK:n tutkimuksiin, ilman tätä monen mielenkiintoisen kohteen tutkimukset olisivat jääneet tekemättä. 7 KIRJALLISUUS Bedrock of Finland DigiKP. Digital map database [Electronic resource]. Espoo: Geological Survey of Finland [referred 9 September 2016], Version 2.0., available at: http://www.geo.fi/en/bedrock.html Eilu, P., Bergman, T., Bjerkgård, T., Feoktistov, V., Hallberg, A., Korsakova, M., Krasotkin, S., Myradymov, G., Nurmi, P. A., Often, M., Perdahl, J.-A., Philippov, N., Sandstad, J. S., Stromov, V. & Tontti, M. (2009) Metallogenic map of the Fennoscandian Shield 1:2 000 000. Geologian tutkimuskeskus, erikoiskartat, Lönnberg Promo Oy, Helsinki.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 34 Damstén, M. (2010a) Tohmajärvi-Joensuu välisen liuskevyöhykkeen kairaukset karttalehdellä 4223, 4241 ja 4232 vuonna 2009. 18 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/4223/2010/31, 18 s. Damstén, M. (2010b) Tohmajärven Muskon kairaukset vuonna 2008 karttalehdellä 4232 05. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/4232/2010/30, 14 s. Halkoaho, T., Hartikainen, A., Isomaa, J., Kontoniemi, O., Makkonen, H., Niskanen, M., Pietikäinen, K., Tiainen, M. (2012) Väli- ja Etelä-Suomen nikkelipotentiaalin arviointihankkeen (2901006, 2551003 ja 2551012) toiminta vuosina 2007 2011. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 18/2012. 80 s., 3 liitettä. Halkoaho, T., Hokka, J. & Niskanen, M. (2015) Tutkimustyöselostus Kuhmon kaupungissa Kellojärven ja Kuivajärven alueilla suoritetuista malmitutkimuksista vuonna 2013. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 36/2015, 43 s. http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/36_2015.pdf Halkoaho, T., Hokka, J. & Niskanen, M. (2016) Tutkimustyöselostus Kuhmon kaupungissa malminetsintälupa-alueella Mertaperä 1 (lupatunnus ML2013:0053) vuonna 2015 suoritetuista malminetsintätutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 86/2016, 19 s. Halkoaho, T. & Niskanen, M. (2006) Ultramafisten ja mafisten kivien nikkelimalmipotentiaalitutkimukset vuosina 2001 2005 Lieksan, Nurmeksen ja Kuhmon välisellä alueella. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/4324/2006/1, 43 s., 1 liite. Halkoaho, T. & Niskanen, M. (2015) Tutkimustyöselostus Rautalammin kunnassa valtausalueella Kiviniemi 1 (kaivosrekisterinumero 8777/1) suoritetuista skandium- ja zirkoniumesiintymätutkimuksista vuosina 2008-2010 (A research report of scandium and zirconium studies concerning the claim area of Kiviniemi 1 (register number of claim: 8777/1) in Rautalampi during years 2008-2010). Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 56/2015, 32 s. http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/56_2015.pdf Hokka, J. & Halkoaho, T. (2016) 3D modelling and mineral resource estimation of the Kiviniemi Scandium deposit, Eastern Finland. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 65/2015. 16 s. ja 5 liitettä. http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/65_2015.pdf Kousa, J. (2009) Joroisten Viholanniemen-Lahnalahden alueen kairaukset ja kallioperäkartoitus 2008. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/2009/60, 23 s. Kousa, J. (2014) Tohmajärven Sopen kairaus karttalehdellä N534 vuosina 2012 ja 2013. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 59/2014. 23 s. http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/59_2014.pdf
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 35 Lehtonen, E., Heilimo, E., Halkoaho, T., Käpyaho, A. & Hölttä, P. (2016) U Pb geochronology of Archaean volcanic-sedimentary sequences in the Kuhmo greenstone belt, Karelia Province Multiphase volcanism from Meso- to Neoarchaean and a Neoarchaean depositional basin? Precambrian Research 275, 48-69. Makkonen, H. (1985) Tutkimustyöselostus Juvan kunnassa valtausalueella Lumpeinen 1 kaiv. rek. n:o 3407 suoritetuista tutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/3231/-85/2/10. 3 s., 6 liitettä. Makkonen, H. (1991a) Tutkimustyöselostus Joroisten kunnassa valtausalueella Viholanniemi 1-3, Kaiv. rek. n:o 4014/1-3, suoritetuista tutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/3234/-91/1/10, 11 s., 6 liitettä. Makkonen, H. (1991b) Viholanniemen Zn-esiintymän tutkimukset Joroisissa vuosina 1984-1988. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3234/-91/1/10, 25 s., 6 liitettä. Makkonen, H. (1992) Kivikkokankaan Ni-Cu-malmiaiheen tutkimukset Juvalla vuosina 1988-1989. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3231/92/1/10. 3 s., 1 liite. Makkonen, H. & Halkoaho, T. (2007) Whole rock analytical data (XRF, REE, PGE) for several Svecofennian (1. 9 Ga) and Archean (2. 8 Ga) nickel deposits in eastern Finland. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3241/2007/32, 49 s., 13 liitettä. http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/m19_3241_2007_32.pdf Mikkola, P., Heilimo, E., Paavola, J., Halkoaho, T., Äikäs, O. & Huhma, H. (2013) Lentuan kompleksin eteläosan kallioperä. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 202, 96 s., 6 liitettä ja 1 sähköinen liite. Nikander, J. (1992) Haapajärven Katajaperän PGE-pitoisista lohkareista ja pintamoreenin PGE-tutkimuksista karttalehdellä 2343 09, vuosina 1988-1992. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2343/-92/1/10. 12 s., 18 liites. Nikander, J. (2010) Itä-Suomen sinkki-kuparipotentiaalin arviointi hanke 2551004 Loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M10.4/2010/60, 16 s. Niskanen, M., Jokinen, J., Halkoaho, T. & Makkonen, H. (2016) Kuhmon Kellojärven geofysikaaliset GTK-FrEM mittaukset 2016. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 32/2016, 29 s. http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/32_2016.pdf Niskavaara, H. (1995) A comprehensive schema of analysis for soils, sediments, humus and plant samples using Inductively coupled plasma atomic emission spectrometry (ICP-AES. Julkaisussa: Autio, S. (toim.) 1995. Geological Survey of Finland, Current Research 1993-1994. Geological Survey of Finland, Special Paper 20, 167-175.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/2016 36 Pekkarinen, L. J. (1979) Selostus Juvan Lumpeisen alueella suoritetuista malmitutkimuksista vuosina 1977-1978. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3231/79/1/10. 7 s., 12 liitettä (1 geologinen kartta). Pääjärvi, A. (1991) Karttula. Suomen geologinen kartta 1:100 000, Geological Map of Finland. Kallioperäkartta - Pre-quaternary rocks, lehti - sheet 3224. Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland. Pääjärvi, A. (2000) Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre- Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet areas. Suomen geologinen kartta 1:100 000, kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 3223 ja 3224. Geologian tutkimuskeskus, Espoo, 81 p. Rautiainen, I., Hagel-Brunnström, M-L., Heiskanen, L. & Kallio, E. (1996) Production oriented method for the determination of rare earth and other trace elements in rocks by ICP-MS, Fresenius J Anal Chem 355, 393-396. Sandström, H., Hagel-Brunnström, M.-L. & Kiirikki, E. (1989) The use of automated X-ray fluoresence spectrometry in determination of major elements in rock samples. Julkaisussa: Autio, S. (toim.) 1988. Geological Survey of Finland, Current Research 1988. Geological Survey of Finland, Special Paper 10, 123-127. Vanne, J. (1984) Tutkimustyöselostus Kuhmon kunnassa valtausalueella Siivikkovaara 1-5, kaiv.rek. n:o 2853/1-5 suoritetuista malmitutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/4411/-84/1/10, 13 s., 7 liitettä. http://tupa.gtk.fi/raportti/valtaus/m06_4411_84_1_10.pdf