Vipuvoimaa EU:lta sosiaalirahastosta Rakennerahastokausi 2007 2013
Sisältö 3 Vipuvoimaa Euroopan sosiaalirahastosta 4 ESR ja EAKR tukevat tavoitteena parempi Suomi 6 Valtakunnallisia ja alueellisia ESR-hankkeita 8 Rahoitus kohdistetaan toimintalinjojen mukaan 10 Ideasta suunnitelmaksi 14 Kenelle ESR-ohjelma on tarkoitettu
Vipuvoimaa Euroopan sosiaalirahastosta Oletko ollut pitkään työttömänä? Jäikö koulunkäynti aikoinaan vähiin tai kesken? Haluaisitko ja kykenisitkö työelämään haasteista huolimatta? Etsitkö juuri yritykseesi sopivia työntekijöitä? Oletko suunnittelemassa omaa yritystä? Oletko miettimässä yrityksesi kehittämistä? Ratkaisu saattaa löytyä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamista ohjelmista. ESR-ohjelman tarkoituksena on tehdä inhimillisiä investointeja eli tukea erilaisia työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia menestyä ja edistetään tasa-arvoisuutta. Rahaston avulla Suomessa voidaan parantaa työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia sekä edistää uusien työpaikkojen luomista. Sosiaalirahaston ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joilla koulutetaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia takaisin työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. ESR tukee yrittäjyyttä ja yritysten kehittämistä sekä parantaa työorganisaatioiden toimivuutta ja tuottavuutta kestävällä tavalla. ESR-ohjelmassa rahoitetaan myös rakenteellisia hankkeita, jotka koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä pitkällä aikavälillä. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi koulutusjärjestelmien ja opetussuunnitelmien uudistamiset. Tavoitteena on parantaa koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on myös helpottaa koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen. 3
ESR ja EAKR tukevat tavoitteena parempi Suomi EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan kansallisten kehitysohjelmien avulla. Euroopan sosiaalirahasto tukee jäsenvaltioiden toimintaperiaatteita, jotka seuraavat tiiviisti Euroopan työllisyysstrategian mukaisia suuntaviivoja ja suosituksia. Ohjelma edistää osaltaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koko Euroopan unionin alueella. ESR-ohjelman lisäksi EU osallistuu suomalaisten alueiden kehittämiseen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoin. Rahastosta tuetaan hankkeita, jotka kehittävät yrityksiä, innovaatioiden syntymistä, verkottumista, osaamista ja alueiden saavutettavuutta. EU-ohjelmien ja -rahoituksen tarkoituksena on parantaa suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, tehdä työtä ja elää. Tuloksia ja vaikutuksia Hyvän suunnitelman toteuttamista halutaan myös valvoa. ESRohjelman vaikutuksia ja tuloksellisuutta seurataan vuosittain. 4 Kuopion seudun työpolulta ratkaisuja elämään Nelivuotinen ESR-hanke Kuopion seudun Työpolku II alkoi helmikuussa 2004. Hankkeessa haluttiin löytää ratkaisu elämään kuopiolaisille ja siilinjärveläisille työttömille työhakijoille, joiden työttömyys on syystä tai toisesta pitkittynyt. Tavoitteeseen pyrittiin pääsemään mm. ammatillisen koulutuksen ja työllistymisen avulla. Keinoina käytettiin yksilöohjausta, erilaisia ohjaavia koulutuksia, osaamiskartoitusjaksoja, työelämäläheisiä ammatillisia osatutkintokoulutuksia, yritysyhteistyötä ja verkostotyötä. Projektissa oli mukana Kuopion ja Siilinjärven kuntien lisäksi Pohjois-Savon ELY-keskus, ja hanketta hallinnoi Savon ammatti- ja aikuisopisto. Hankepäällikkö Pertti Haapakorvan mukaan ELY-keskuksen rahoitusosuus oli 935 000 euroa, kuntien 165 000 euroa ja työhallinnon osuus 3,62 miljoonaa euroa. Työpolkuun osallistuneista 780 ihmisestä 123 on sijoittunut työelämään, 209 on koulutuksessa ja yksi uskaltautui yrittäjäksi. Osatutkintojen kautta kohti työelämää Helena Huovinen innostui Työpolun Tartu mahdollisuuksiisi koulutuksesta. Työssäoppimisjaksolla hän huomasi viihtyvänsä ihmisten parissa. Hoitotyö ja hoitoalan hyvä työtilanne innostivat häntä hakeutumaan
ESR-ohjelmalle on määritelty sekä määrällisiä että laadullisia indikaattoreita, jotka kuvaavat ohjelman toteutumista toimintalinjoittain. Määrällisinä tavoitteina on 450 000 henkilön osaamisen ja työllistymisen edistäminen sosiaalirahaston ja niihin liittyvien kansallisten varojen avulla vuosina 2007 2013. Seitsemänvuotisen toimintakauden aikana on tavoitteena luoda uusia yrityksiä 7 000 ja uusia työpaikkoja 12 000. Laadullista vaikutusta seurataan erilaisilla osallistujille ja kouluttajille suunnatuilla kyselyillä, selvityksillä ja barometreilla. Nämä indikaattorit liittyvät hankkeisiin osallistuvien valmiuksien ja osaamisen paranemiseen, hankkeen jälkeiseen sijoittumiseen työelämässä, yhteistyöverkostoihin, luotuihin toimintamalleihin, käytäntöihin ja innovaatioihin sekä tasa-arvon edistämiseen. Rahoitusta seitsemälle vuodelle Euroopan sosiaalirahastolla alkoi vuonna 2007 kolmas ohjelmakausi, ja se päättyy vuonna 2013. Rahoitusta on varattu erikseen jokaiselle vuodelle. Hankkeiden erilaisista rahoitusmahdollisuuksista saat tietoa oman alueesi ELY-keskuksista ja maakunnan liitosta. Rahoittajat ilmoittavat rahoituksen hausta vuosittain sekä omilla internet-sivuillaan että valtakunnallisissa ja maakunnallisissa sanomalehdissä. ensin harjoittelijaksi ja sitten palkkatyöhön yksityiseen kotihoitoyritykseen. Hain ja pääsin Työpolulle puolen vuoden hoito- ja huolenpitotyökoulutukseen. Aluksi vähän pelotti, kun koulunpenkkikokemuksesta oli jo 40 vuotta aikaa. Olen nyt työssä koulutusajan harjoittelupaikassa vanhustenhoitokodissa ja paperit ovat sisällä lähihoitajakoulutukseen, kertoo Helena Huovinen iloisena.
Valtakunnallisia ja alueellisia ESR-hankkeita Vuosina 2007 2013 Suomessa toteutetaan kahta Euroopan sosiaalirahaston ohjelmaa eli Manner-Suomen ja Ahvenanmaan ESR-ohjelmia. Manner-Suomen ohjelma jakautuu rakenteellisesti kahteen osaan: valtakunnalliseen osioon ja alueelliseen osioon. Valtakunnallinen ohjelmaosio ei nimestään huolimatta kata koko Suomea vaan Itä-Suomi on tämän osion ulkopuolella. Itä-Suomelle on räätälöity oma, erikseen seurattava rahoituskehyksensä alueen erityisaseman vuoksi. Itä-Suomi voi kuitenkin osallistua valtakunnalliseen osioon omilla päätöksillään ja oman rahoituskehyksensä puitteissa. Alueosio jakautuu suuralueittain Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois- Suomeen, jotta alueita voidaan kehittää paremmin niiden erityispiirteiden mukaan. Myös alueellisessa osiossa Itä-Suomi on erityistä siirtymäaluetta. Porvoon Työpooli yhdistää yritykset ja työnhakijat 6 Työnhakijat ja työvoimaa tarvitsevat yritykset eivät aina kohtaa. Tätä ongelmaa ratkaisemaan on vuonna 2001 perustettu itäiselle Uudellemaalle Työpooli. Työntekijät työllistyvät pooliin kuuluviin yrityksiin ja saavat tarpeen mukaan koulutusta uusiin työtehtäviin. Työnantajat puolestaan saavat aiempaa helpommin tarpeisiinsa sopivia työntekijöitä. Työpooli on yritysten ja työvoimahallinnon perustama yhteenliittymä, joka aloitti toimintansa vuonna 2001. Viidessä vuodessa työpooliin on liittynyt noin 30 yritystä ja työpaikkoja pooliyrityksiin on kyetty järjestämään lähes 900. Hanketta koordinoi Porvoon seudun uusyrityskeskus ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, ELY-keskus ja Työpooliin kuuluvat yritykset. Turvaamme sesonkityövoimaa tarvitsevien yritysten toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä erittäin edullisella työvoiman hankinta- ja koulutusmallilla, kertoo projektipäällikkö Martti Villanen. Määräaikaisten työsuhteiden lisäksi 142 työntekijää on vakinaistettu yrityksiin toimintavuosien aikana. Työpooli on myös kehittänyt pätkätyötä siten, että työntekijä voi työskennellä useina pätkinä vaikka vuorotelleen kolmessa pooliin kuuluvassa yrityksessä, omien etujensa heikentymättä. Itä-Helsingistä Loviisaan toimiva verkosto on tehnyt työllistymisen eteen monipuolista yhteistyötä. Työmarkkinajärjestöt ovat olleet
Valtakunnalliset projektit perustuvat toimintalinjoissa kuvattuun kehittämistoimintaan. Alueosioiden projektit perustuvat ensisijaisesti alueiden toimintaympäristöstä nouseviin kehittämistarpeisiin ja noudattavat valtakunnallisen osion toimintalinjarakennetta. Maakunnan yhteistyöryhmät koordinoivat toimintaa aluetasolla. Koordinoivat ELY-keskukset tarkastelevat ESR-toteutusta suuraluetasolla. Kaupunkiulottuvuus on sisällytetty osaksi ESR-ohjelman alueellista osiota Etelä- ja Länsi-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomessa kaupunkiulottuvuus on toimintalinjoissa sisäänrakennettuna. erittäin kiitettävästi kehittämässä toimintaa yhdessä yritysten kanssa. Mukana ovat olleet myös eläkevakuutusyhtiöt, pankit ja muut rahoituslaitokset. Villanen sanoo. Kun pätkätyöni päiväkodissa päättyi, menin työkkärin kotisivuille katselemaan työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia, sanoo Noora Lindelöf. Opiskelen iltaisin prosessitekniikkaa, joten Työpoolin tarjoama mahdollisuus kouluttautua kylmäkalusteiden asentajaksi natsasi hyvin ja sopii elämäntilanteeseeni, kertoo 29-vuotias kahden lapsen äiti. Aikuiskoulutuskeskus Edupolin teoriajaksojen lomassa Noora harjoittelee Norpen kylmäkalusteiden varustelijana. Koulutus jatkuu palkallisena työskentelynä ja vuoden kuluttua on toiveissa vakinaistuminen Norpella. Pätkätöiden ja äitiyslomien jälkeen minusta on mukavaa saada koulutus, joka tähtää pysyvään työpaikkaan.
Rahoitus kohdistetaan toimintalinjojen mukaan Manner-Suomen ESR-ohjelma koostuu rakennerahastokaudella 2007 2013 viidestä toimintalinjasta (TL 1-5). Linjojen tarkoituksena on helpottaa rahoituksen kohdistamista. Toimintalinjat pohjautuvat kansalliseen rakennerahastostrategiaan ja ESR-asetukseen. Ensimmäinen toimintalinja kehittää yrittäjyyttä ja yrityksiä sekä henkilöstön osaamista ja työorganisaatioita. Erityisesti on haluttu parantaa pk-yritysten ja henkilöstön valmiuksia sopeutua maailmantalouden ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamiin rakennemuutoksiin. Tavoitteena on turvata työvoiman työssä pysyminen ja osaavan työvoiman saatavuus. Lisäksi toimintalinjalla edistetään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. Toimintalinja 2 pyrkii alentamaan rakenteellista työttömyyttä. Erityisesti pitkittynyttä työttömyyttä ja sen seurauksia pyritään vähentämään, mutta tavoitteena on myös vähentää nuorten koulutuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Tuen avulla varaudutaan ikärakenteen muutoksiin ja työvoiman saatavuuteen. Kolmannen toimintalinjan tavoitteena on parantaa koulutuksen vastaavuutta työelämään, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Pääpaino on erilaisten järjestelmien, kuten työvoimapalvelu-, tiedotus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmien sekä luovuutta edistävien oppimismallien kehittämisessä. 9
Toimintalinja 4 keskittyy jäsenvaltioiden ja alueiden väliseen yhteistyöhön ESR-toiminnassa. Päämääränä on eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa ja työperusteisen maahanmuuton edistäminen. Viides toimintalinja antaa teknistä tukea, jota käytetään valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen ja valvontaan liittyviin toimiin. Tukea käytetään myös parantamaan ESR-ohjelman täytäntöönpanoon koskevia hallinnollisia valmiuksia. Rahoituksen osuudet ESR-ohjelman rahoitukseen osallistuvat sosiaalirahaston ohella valtio, kunnat sekä yksityinen sektori. ohjelman EU:lta tuleva ESR-rahoitus on yhteensä n.615 miljoonaa euroa. Kansallista julkista rahoitusta on ohjelmaan varattu noin 799 miljoonaa euroa. ESR-ohjelman toimintalinjoittainen rahoitus (miljoonaa euroa) Toimintalinja ESR:n Kansallinen julkinen Yhteensä EU-rahoituksen rahoitus rahoitus osuus yhteensä 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 194 249 443 44 % 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 193 255 448 43 % 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 167 213 380 44 % 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa 37 49 86 43 % 5: Tekninen tuki 25 32 57 44 % 10 Yhteensä* 615 799 1414 44 % *) Pyöristysten takia taulukko ei summaudu tasan. Luvut on indeksoitu.
Ideasta suunnitelmaksi Ohjeita ESR-projektin suunnittelijalle Kun sinulla on idea hankkeesta, jota voitaisiin rahoittaa osittain EU:n sosiaalirahastosta, voit testata ideasi vastaamalla kysymyksiin miksi, mitä, kenelle, miten, kuka, milloin ja missä. Selvitä tarve ja kysyntä projektisuunnitelmallesi keskustelemalla sekä omassa organisaatiossasi että muiden toimijoiden ja samalla mahdollisten kumppaneiden kanssa. Samalla käynnistät verkoston, joka tulevaisuudessa toimii projektisi tukena. Miksi ideasi ja suunnitelmasi toteutuminen on tärkeää? Osoita minkälaista lisäarvoa suunnitelmasi toteuttaminen tuo hyödynsaajille (osallistuvat ihmiset, yritykset, organisaatiot) ja omalle organisaatiollesi. Pohdi yhdessä organisaatiosi johdon kanssa, mitä suunnitelman mukaan kehitetyille uusille toimintamalleille ja käytännöille tapahtuu ESR-projektin päätyttyä. Varmista, että suunnitelmasi sopii organisaatiosi strategisiin tavoitteisiin, jolloin projektin toteuttaminen kehittää ja vie eteenpäin organisaatiotasi. Mitä tavoitteisiin pääseminen vaatii? Kirjaa selkeästi ylös mitä pitää tehdä, jotta suunnitelmassasi määritellyt tavoitteet saavutetaan. Varmista, että suunnitelmasi toimet on mahdollista toteuttaa lainsäädännön puitteissa. Perusta suunnitelmasi toimet projektin hyödynsaajien ja projektin toimintaympäristön huolelliseen analyysiin. Ketä suunnitelmasi hyödyttää ja ketkä voivat auttaa sinua? Mieti hyvin tarkkaan, kenelle suunnitelmasi on tarkoitettu ja miten saat heidät mukaan. Mieti myös, mitkä tahot voisivat auttaa hyödynsaajien löytämisessä. Selvitä, ketkä tulee saada mukaan projektisuunnitelman toteuttamiseksi. Kuinka projektisi toteutetaan, milloin ja missä? Laadi alustava projektin toimintasuunnitelma aikatauluineen ja resursseineen. Ohjeita ESR-rahoituksen hakijalle Euroopan sosiaalirahaston kautta voidaan hakea rahoitusta hankkeille, jotka sisältyvät jonkin toimintalinjan tavoitteisiin. Hakemuksesta on käytävä selkeästi ilmi, että suunnitelman sisältö vastaa sen ESR-ohjelman toimintalinjan sisältöä, josta haet rahoitusta, ja siinä huomioidaan hakuilmoituksessa määritellyt asiat, suunnitelmassa on konkreettisesti kuvattu projektin osallistujille tarjottavat toimenpiteet ja miten ne edistävät tavoitteiden saavuttamista, projektin toteutusaikataulu on realistinen ja toteutettavissa ja että voit huolehtia projektin hallinnoimisesta, 11
määritellyt tavoitteet on suhteutettu projektiin osallistujien valmiuksiin ja toimintaympäristön asettamiin rajoituksiin, suunnitelma on kustannustehokas tarjoamalla hyvää laatua kohtuullisilla tukikelpoisilla kustannuksilla, toteuttamisesta vastaava organisaatio ja yhteistyökumppanit pystyvät toteuttamaan ESR-projektin hallintoon liittyvät vaatimukset, suunnitelmassasi kuvataan keinot seurata projektin tavoitteiden saavuttamista. yhteistyö organisaation taloushallinnon kanssa on järjestetty siten, että ESR-vaatimukset osataan ottaa huomioon kirjanpidossa ja talousseurannassa, projektisi seurantajärjestelmä antaa mahdollisuuden seurata projektiin osallistumista, tuloksia, asiakaspalautetta, vaikutuksia ja hyvien käytäntöjen tunnistamista pystyäksesi raportoimaan niistä säännöllisesti rahoittajalle, viestit projektista tehokkaasti ja levität projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä eteenpäin. Ohjeita ESR-projektin toteuttajalle Varmista, että tutustut projektipäätökseen ja sen ehtoihin sekä toimitettuihin liitteisiin huolella, sillä nämä dokumentit ohjaavat projektisi toteuttamista, dokumentoit ja arkistoit kaikki projektin toimenpiteet varmistaaksesi riittävän pohjan kustannusten tukikelpoisuuden todentamiseen, Lisätietoa hankkeiden suunnittelusta ja rahoituksen hakemisesta saa alueellisista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (ELY-keskuksista), maakuntien liitoista sekä sosiaalija terveysministeriöstä. Yhteystiedot ovat esitteen sivulla 15. 12
Kenelle ESR-ohjelma on tarkoitettu? Euroopan sosiaalirahastosta rahoitusta voivat hakea kunnat, kuntien elinkeinoorganisaatiot, yritykset, koulutuslaitokset, kehittämisorganisaatiot, järjestöt, säätiöt ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. Yritykset voivat tehdä aloitteita ja ehdotuksia muun muassa kuntien elinkeinoyhtiöille tai oppilaitoksille kehittämishankkeensa toteuttamiseksi. Reilun pelin periaatteet ohjaavat toimijoita Euroopan unionin kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota kestävään kehitykseen, kumppanuuteen ja tasa-arvoon. Jotta koko Suomi voisi hyvin, on tärkeää kehittää elinvoimaisia ympäristöjä, huolehtia harvaan asutusta maaseudusta ja vahvistaa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Vaikutukset ympäristöön, yhteistyöhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa rakennerahastoista rahoitettavia hankkeita. Ympäristön kannalta paras tulos saadaan, kun hankkeiden ympäristövaikutukset niin hyvät kuin huonotkin tunnistetaan jo hankkeiden valintavaiheessa. Yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja järjestöjen ja muiden toimijoiden kesken tehdään hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelussa kuin toteuttamisvaiheessakin. EU-hankkeilla kannustetaan tasa-arvon edistäminen muun muassa sukupuolten, ikä- ja väestöryhmien välillä. Tasa-arvo on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteita. Kaupunkien ja maaseudun välille tehokasta vuorovaikutusta Maaseudun kehittämistä tuetaan Euroopan unionin rakennerahastoista. Tavoitteena on parantaa yksityisten palvelujen saatavuutta ja luoda uusia yrityksiä alueille elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Harvaan asutuilla alueilla pyritään vähentämään kehityksen esteitä ja erilaisia haittatekijöitä ja lisäämään alueiden vetovoimaa. Hankkeilla luodaan maaseudun ja kaupunkien välille vuorovaikutusta, josta molemmat tahot hyötyvät. Suurten kaupunkien läheisyydessä olevat seudut voivat lisätä asumiseen ja vapaaajan viettoon liittyvää virkistystoimintaa, joka houkuttelee kaupunkilaisia lähiseudulle. ESR-toiminnassa korostetaan lisäksi sosiaalisia innovaatioita ja pienten toimijoiden asemaa 14
www.rakennerahastot.fi Maakunnan liitot www.reg.fi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset www.ely-keskus.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö www.minedu.fi Sisäasiainministeriö www.intermin.fi Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi
www.rakennerahastot.fi