Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Pyhäjärvi -instituutti järviekosysteemi on kuin elollinen olento, jolla on muotonsa, kokonsa ja aineenvaihduntansa. Siten se voi lihoa ja joskus myös laihtua. järvi voi sairastua tai ainakin voida pahoin. T ämä sairastuminen tai pahoinvointi on sitä vai ihmisen näkökulmasta. Pertti Eloranta (25) 1 2 Luontainen tila Järvien tyypittely esim. rehevyyden perusteella (fosforipitoisuus) Karu Melko rehevä Rehevä Erittäin rehevä Luontainen tila? vs. muutos Mikäon luontainen tila? Virtavesissä kunnostustarve = ihmisten tekemien rajujen toimenpiteiden vaikutusten vähentäminen Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat Maaperä Eroosioherkkyys Valuma-alueen maankäyttö Järven muoto ja syvyys, virtausolosuhteet, viipymä Eliöstö Ulkoinen ja sisäinen kuormitus vs. luontainen sietokyky 3 4 Oireita: Rehev öityminen Kohonneet fosforipitoisuudet Leväkukinnat Veden sameneminen Umpeenkasvu Maku- ja hajuhaitat -> Ulkoisen kuormituksen pienentäminen useimmiten ensimmäinen ja tärkein toimenpide Muihin kunnostustoimiin kannattaa alkaa vasta kun ulkoinen kuormitus riittävän alhainen Rehev öityminen menetelmät 1. Ulkoisen kuormituksen pienentäminen 2. Järvien hapetus 3. Ravintoketjukunnostus 4. Fosforin kemiallinen saostus 5. Alusveden poistaminen Monivaikutteisempia: 5. Ruoppaus 6. Vedenpinnan nosto 7. Säännöstelyn kehittäminen 8. Vesikasvillisuuden poisto/lisäys 5 6
Aina mietittävä etukäteen: Sidosryhmät, yhteistyö, paikalliset toimijat Kunnostustarpeen määrittäminen Kunnostuksen tavoitteiden määrittäminen ja menetelmän/menetelmien valinta Oikeudelliset kysymykset Rahoitusmahdollisuudet Hyödyn arviointi Hankkeen seuranta Ravintoketjukunnostus 7 8 Ravintoketjukunnostus = biomanipulaatio, tehokalastus, hoitokalastus Kaloja paljon, voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, vähenevät Pääsääntöisesti väärinymmärretty kunnostuskeino Ajateltu kertaluontoiseksi toimenpiteeksi, ylläpito puuttunut Liian pienet saalistavoitteet Ei ole ollut vuoden 26 j älkeen julkista rahoitusta saatavilla Kasviplankton lisääntyy kun vesikirput eivät kontrolloi 9 1 Lisäksi kalojen mukana poistuu järvestä poistuu sinne jo kertynyttäfosforia Eurajoen kautta - 18 % Ilmasta + 1 % Köyliönjärvi Lounais -Suomessa sijaitseva Köyliönjärvi on rehevöitynyt pääasiassa intensiivisen maatalouden seurauksena. Järveä on biomanipuloitu vuodesta 1992 nuottaamalla 518 tonnia kalaa. Kalabiomassa vähentyi enimmillään tasolta 17-2 kg ha -1 (vv.1991-1992) tasolle 4-9 kg ha -1 (1996-1998) eli 7%. Lähivaluma - alueelta +24 % Kalojen mukana poistuu - 26 % Järveen jää 56 % Pyhäjoesta +12 % Yläneenjoesta +54 % 11 Pinta-ala 12.5 km 2 Keskisyvyys 3.1 m Max syvyys 13. m Viipymäaika 1. v Fosfori 79-96 mg m -3 Typpi 19-127 mg m -3 Klorofylli a 42-57 mg m -3 12
Elokuun kokonaisfosfori Köyliönjärvi 1966-24 elokuu -8 a-klorofylli elokuussa Köyliönjärvi 1977-24 elokuu -8 1 elokuu -9 elokuu -9 Kokonaisfosfori (mg m -3 ) a-klorofylli (mg m -3 ) 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 Vuosi 13 1965 197 1975 198 1985 199 1995 2 Vuosi 14 Ongelmat Köyliön hoitokalastuksessa Ulkoinen kuormitus ylittääjärven sietokyvyn 7-8 kertaisesti Hoitokalastuksen rahoitus oli katkolla aina 2-3 vuoden välein Ei pysyväärahoitusta Rahoitus määräsi tavoitteen, ei välttämättä järven todellinen kalastustarve Jos halutaan jatkaa, oltava erittäin voimakasta ja jatkuvaa toimintaa Tämän hetkisillä rahoituskanavilla riittävän tehokas hoitokalastus EI ole mahdollista Kemiallinen saostus 15 16 HYVÄLAMMEN KUNNOSTUS Taustatietoja Hyvälammen valuma-alueen pinta-ala on noin 4,6 km 2 Hyvälammen pinta-ala on 12 ha ja suurin syvyys noin 3, metriä, josta keskisyvyydeksi voidaan arvioida 1,-1,5 metriä. Hyvälammen veden laatua on tutkittu muutaman kerran vuosina 1989-23. Tutkimusten perusteella Hyvälammi on todettu erittäin reheväksi ja veden laadultaan heikoksi. Voimakasta rehevyyttä todettiin jo vuonna 1989, joten tilanne on ollut pitkään huono Saostus Järven kunnostusta fosforia saostamalla on suunniteltu 2-luvulla ja syksyllä 27 fosforin saostus saatiin toteutettua. Järveen levitettiin lokakuussa 18 2 kg alumiinikloridia (PAX-14). Annostus oli noin g per kuutio. Liuoksen hinta on noin,35 /kilo (kuljetuksineen noin,5 /kilo), joten kokonaiskuluiksi tuli suunnilleen 9 Lisäksi tulivat levityskulut ja mahdolliset tutkimus- ja seurantakulut. Hintaa lisäsi poikkeuksellisen suuri alkaliteetti, joka kohotti kemikaalimäärän jopa nelinkertaiseksi tavallisiin järviin verrattuna. 17 18
Fosforipitoisuus p äällysvedessä eri ajankohtina 21-29. Fosforipitoisuus pohjalla eri ajankohtina 2-29. µg/l 2 2 1 µg/l 3 3 2 2 1 VESIENSUOJELUYHDISTYS 19 ry 2 Tulokset Fosforin kemiallinen saostus tuotti Hyvälammessa toivotun tuloksen eli rehevyys väheni merkittävästi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tulosten mukaan saostuskemikaali pysäytti aikaisemman sisäkuormituksen, joka on johtanut voimakkaisiin sinileväkukintoihin loppukesällä. Nyt fosforipitoisuus oli vain kolmanneksen aikaisemmasta. Rahoitusmahdollisuudet 21 22 Rahoitusvälineet Kunnat Suojeluyhdistykset, kalastusalueet Suojeluohjelmat, säätiöt EU-hankerahoitus soveltuu huonosti Maaseutuohjelma (EI) Leader-rahoitus (ehkä) EAKR (EI/ehkä) LIFE (ehkä) Julkinen rahoitus, valtion budjetti Tämän hetkisen (27-213) hankerahoituksen ehdot kieltävät usein varsinaiset toimet PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus yhteensä 16 4 / vuosi + hankerahoitus n. 3 /vuosi KUNNAT Eura, Säkylä, Pöytyä, Orip ää, Loimaa, Rauma TEOLLISUUS: Jujo Thermal Oy, L ännen tehtaat Oyj, SucrosOy, HK Ruokatalo Oy, Ahlstrom Tampere Oy YHDISTYKSET: Pyh äjärven kalastusalue, Pyh äjärven suojeluyhdistys ry., Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry. Toimikaudet I: 1995-1999 II: 2-26 III: 27-213 Tavoitteet Pyh äjärven rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen Pyh äjärven sisäisen kuormituksen vähentäminen Hyvän tilan ylläpitäminen ja turvaaminen 23 johtoryhmä + valtuuskunta 24
KIITOS! 25