Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta. Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY)

Transkriptio

1 Pyhäjärvi-instituutti - Vesiensuojelua ja elintarviketaloutta Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö Akvaattisen ekologian dosentti (TY) 1

2 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö SÄÄTIÖN PERUSTAJAT Euran kunta Köyliön kunta Säkylän kunta Ahlström Oy HK Ruokatalo Oy Lännen Tehtaat Oy Turun yliopisto Mukana ovat myös Mykora Oy Rauman kaupunki Eurajoen kunta Perustettu vuonna Työntekijöitä ELINTARVIKETALOUDEN TOIMIALA Tavoitteena alueen elintarvikealan kilpailukyvyn turvaaminen kestävästi Keskeisiä toimenpiteitä koottu Satakunnan elintarvikealan kehittämisohjelmaan VESISTÖTOIMIALA Tavoitteena vesien tilan parantaminen, tietouden lisääminen ja sen soveltaminen vesistöjen kunnostuksessa Kärkiohjelmana Säkylän Pyhäjärven suojelu. Kunnostuskohteena myös muita järviä ja jokia 2

3 Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

4 Pyhäjärven perustietoja Valuma-alue 615 km 2 Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys 5,4 m Suurin syvyys 26 m Rantaviivaa 80 km 4

5 Alasatakunta -91 5

6 PYHÄJÄRVEN SUOJELURAHASTO Perusrahoitus yhteensä / vuosi + hankerahoitus KUNNA TEura, Säkylä, Pöytyä, Oripää, Loimaa, Rauma TEOLLISUUS: Jujo Thermal Oy, Lännen tehtaat Oyj, Sucros Oy, HK Ruokatalo Oy, Ahlstrom Tampere Oy YHDISTYKSET: Pyhäjärven kalastusalue, Pyhäjärven suojeluyhdistys ry., Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry. Toimikaudet I: II: III: Tavoitteet Pyhäjärven rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen Pyhäjärven sisäisen kuormituksen vähentäminen Hyvän tilan ylläpitäminen ja turvaaminen 6

7 Pyhäjärven suojeluohjelma 1. Valuma-alueen kunnostus 2. Järven kunnostus, kalastus 3. Tiedotus 4. Koulutus 5. Tutkimus ja seuranta 7

8 Valuma-alue 8

9 VALUMA-ALUEEN TOIMET Pyhäjärven valuma-alueella on toteutettu runsaasti vesiensuojelutoimenpiteitä Laskeutusaltaat, kosteikot, suodattimet Toimenpiteiden toimivuutta seurataan Automaattiset mittaukset Ilmastonmuutos haaste toimivuudelle, uusia innovaatioita tarvitaan Vanhojen keinojen toimivuutta tehostettava Haja-asutuksen jätevedet 9

10 10

11 Alatalon kosteikko, Oripää 11

12 Kärrilänojan kosteikko, Yläne 12

13 Imponojan suodatin, Yläne(Pöytyä) 13

14 Pyhäjärven kuormitus YLÄNEENJOKI Kokonaisfosfori kg/a ,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 Virtaama m 3 /s Yläneenjoki, Kok P: 2009: 3,3 t/a 2008: 15,5 t/a : 8,1 t/a 0 0, I-III IV V-IX X-XII Virtaama 3500 PYHÄJOKI 1,20 Pyhäjoki, Kok P: 2009: 1,1 t/a 2008: 2,8 t/a : 1,8 t/a Kokonaisfosfori kg/a ,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Virtaama m 3 /s 0 0, I-III IV V-IX X-XII Virtaama

15 Sisäisen kuormituksen vähentäminen 15

16 16

17 17

18 Ongelmien poistamiseksi on alueella käynnistetty Kalaherkut Pyhäjärvestä -projekti, jonka yhteydessä särjet ja muikut pyydetään tehokkaasti pois ja jalostetaan hyötykäyttöön eli ahvenmurekepihveiksi ja särkipulliksi 18

19 Hoitokalastus = poistokalastus, ravintoketjukunnostus, biomanipulaatio, tehokalastus Sisävesillä pitkät perinteet, huippu suosiossa 1990-luvulla Pääsääntöisesti väärinymmärretty kunnostuskeino Ajateltu kertaluontoiseksi toimenpiteeksi, vaikka onnistuminen vaatii etenkin rehevillä järvillä lähes jatkuvaa ylläpitoa Yleensä liian pienet saalistavoitteet ja liian lyhytaikainen rahoitus Ei ole ollut vuoden 2006 jälkeen hankerahoitusta saatavilla, vuonna 2009/2010 ja 2010/2011 Pyhäjärvellä ja Onkamojärvillä budjettirahoitus 19

20 20 ammattikalastajaa järvellä = Pyhäjärven ravintoketjun huippu! 20

21 Pyhäjärven hoitokalastus = Kaupallinen muikun ja siian pyynti + Vähempiarvoisen kalan tuettu pyynti Kiiski Särki Kuore 21

22 Vähempiarvoisen kalan tuki Vähempiarvoisen kalan tuki vaihdellut vuosien kuluessa rahoituksen mukaan paikallinen rahoitus (kalastusalue ja suojeluohjelma) EU-hankkeet (KOR ja EAKR) ei rahoitusta 2009 paikallinen rahoitus valtion budjettirahoitus Tarve pitkäaikaiselle sisävesien hoitokalastusrahoitukselle 22

23 Hoitokalastus, kokonaissaalis kg vendace + whitefish unwanted fish species 23

24 Hoitokalastussaalis/hehtaari kg/ha

25 Kalansaalis kg muikku ja siika muut kiiski kuore särki ahven vuosi 25

26 Kalastusmenetelmät Valtaosa saaliista saadaan talvinuottauksella Lisäksi kevätrysäpyyntiä Ei ammattimaista verkkokalastusta Saalis kuljetetaan satamiin kelkoilla ja muovilaatikoissa 26

27 27

28 Kalastusmenetelmät Kalansaalis lajitellaan kalasatamissa liikkuvalla lajittelulinjalla Kalat jäitetään ja toimitetaan jälleenmyyjille Vähempiarvoiset: pieni osa ravinnoksi, suuri osa turkiseläinten rehuksi 28

29 29

30 Kalan käyttö Säkylän Pyhäjärvellä Kannattava ja kestävä kalatalous Pyhäjärvellä -hankkeessa ( , KOR-rahoitus) selvitettiin kalamarkkinoita vähempiarvoisen kalan osalta ja kehitettiin mm. kuusi erilaista kalasäilykereseptiä. Kalasäilykkeiden markkinoinnin ongelmaksi muodostui taas pieni volyymi ja se, että lähialueelta ei löytynyt kalasäilykkeiden valmistamiseen sopivaa laitosta. Irtopakastuslaitteen kannattavuutta selvitettiin 2010, mutta Pyhäjärven saalisvolyymi ei ole yksin riittävä 20 vuoden aikana ei ole löydetty taloudellisesti kannattavaa tapaa jalostaa, pakata ja markkinoida vähempiarvoista kalaa. Uusia mahdollisuuksia vähempiarvoisen kalan hyödyntämiselle voivat tuoda uudet teknologiset innovaatiot mm. biopolttoaine- ja bioenergiatuotanto 30

31 Miten hoitokalastus toimii? 31

32 1. Ravintoketjun kautta Kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, vähenevät Levien määrä (kasviplankton) lisääntyy kun vesikirput eivät kontrolloi 32

33 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Pyhäjärvi Year No biomanipulation! OTHERS CHLOROPH EUGLENOPH DIAT OMOPH CHRYSOPH DINOPH CRYPT OPH CYANOBACTERIA Phytoplankton biomass (g m -3 )

34 2. Ravinteiden poiston kautta Kalojen mukana poistuu järvestä sinne jo kertynyttä fosforia Esim. Säkylän Pyhäjärvessä 26 % vuosittaisesta fosforikuormituksesta poistuu kalansaaliin mukana! Lähivalumaalueelta +24 % Eurajoen kautta - 18 % Järveen jää 56 % Ilmasta + 10 % Pyhäjoesta +12 % Kalojen mukana poistuu - 26 % Yläneenjoesta +54 % 34

35 35

36 Jääpeitteisen ajan pituus Keskiarvo 141 vrk year days

37 Rapu-hankkeen esittely , päärahoitus Länsi-Suomen EAKR Satakuntaliiton kautta Pyhäjärven kalastusalue, Euran ja Säkylän kunnat, Jyväskylän seutu, P-i, Pyhäjärven suojeluohjelma Ravun roolia Säkylän Pyhäjärven ekosysteemissä ei tunneta riittävän hyvin Ravun vaikutus ekosysteemiin Ekosysteemin vaikutus rapuihin Rapuelinkeinolla suuri kasvupotentiaali Satakunnassa ja muuallakin Suomessa Viime vuosina tuonut merkittävää arvonlisää mm. Pyhäjärven elinkeinokalataloudelle Satakunta Innovation and research network in changing climate 38

38 Kokonaisfosfori Total P 2009: 20,5 ug/l : 19,5 ug/l Klorofylli a 43 µg/l µg/l

39 Hankkeen toiminta ja tavoitteet Rapuun ja raputalouteen liittyvää tutkimustietoa löytyy paitsi Suomesta, mm. Ruotsista ja USA:sta Luodaan kansainvälinen tutkimusverkosto Kerätään ja tuotetaan dataa (raputalouteen liittyvät luonnontieteelliset ja taloudelliset taustatekijät) Ekologiset ja ekonomiset riskianalyysit (uhat, mahdollisuudet) Skenaariot ja mallit, viitekehyksenä ilmastonmuutos Tiedon popularisointi ja hyödyntäminen Satakunta Innovation and research network in changing climate 39

40 Hankkeen yhteistyötahot ja rahoitus Satakuntaliitto (päärahoittaja) Ruralia-instituutti/ HY Jyväskylän yliopisto Pyhäjärven kalastusalue Euran kunta Säkylän kunta Jyväskylän seutu (päätös syksyllä 2011) Satakunta Innovation and research network in changing climate 40

41 Hankkeen yhteistyötahoja SYKE, Suomi Helsingin yliopisto RKTL Vätternin suojeluohjelma, Ruotsi Lundin yliopisto, Ruotsi Centre for Ecology & Hydrology, Skotlanti Nanjing Institute of Geology and Limnology, Kiina NERI, Tanska Wisconsinin yliopisto, USA Waterloon yliopisto, Kanada Berliinin yliopisto, Saksa Viron luonnontieteellinen yliopisto, Viro Turun yliopisto V-S ELY, Y- ja E-vastuualueet Raputalousyrittäjät Satakunta Innovation and research network in changing climate 41

42 42

43 Kiitos! 37