Ideoita Satupäivän viettoon



Samankaltaiset tiedostot
Ideoita Satupäivän viettoon

Ideoita Satupäivän viettoon

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

lehtipajaan! Opettajan aineisto

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

SSSSSSS. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

Robertin tarina - opettajan materiaali

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

KESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? RyhmäRenki Kirsi Alastalo

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

MUUToS luokassa. Näin aloitat muutoksen luokassa! LAPSEN. viikko

Opettaja näyttelee muutamien esineiden ja kuvien avulla hyvin yksinkertaisen näytelmän ja saa opiskelijat osallistumaan

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

Millainen satu on sinusta hyvä satu?

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

TUNTISUUNNITELMAN RUNKO OPITUT TAIDOT JA ARVIOINTI OPETTAJAN VALMISTELUTYÖT. ESITTELY: Tuntisuunnitelma

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(15)

Arkipäivä kielen kehittäjänä

SOSIAALISET TAIDOT. Tukioppilaskoulutus /OSAVA-hanke

Auttaja lähellä sinua.

Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat arvioivat mitä kukin näkee eri tilanteessa. Käytännön toiminnassa: rohkaise jokaista kertomaan tarinaansa

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Villa Arttu

Keski-Suomen luontomuseo

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät

4.1 Samirin uusi puhelin

LAL-LAL- LAA Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

KURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

Prosenttikäsite-pelin ohje

OHJATUSSA OLOHUONEESSA OPITAAN, OIVALLETAAN JA KASVETAAN YHDESSÄ

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

Wanted. Kohti hyvää elämää Hyvään. Taiteen taito. Mysteeriloota. Tölön taidetta. Koulun kysytyin kysymys

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

Unelmien työ (90 min)

Kolikon tie Koululaistehtävät

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

HEI! Saat myös värityskuvan. Sitä saa värittää sitä mukaa, kun teet tehtäviä. Kun kaikki tehtävät on tehty, olet sytyttänyt lukuliekin.

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

Löydätkö tien. taivaaseen?

1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi

Uudistuva kylä kaupungissa

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Euroopan lasten liikkuva kielikirjasto EuroLib

Ohjeet opettajalle/ oppilaalle

Mikä on kansainvälinen tyttöjen päivä?

PELIN JA LEIKINOMAISUUTTA KOULUSUUNNISTUKSEEN

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

Tuntisuunnitelma on sovellettavissa ja tuotekuvia on hyvä muuttaa esimerkiksi oman koulun kioskin tarjontaan sopiviksi.

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO

Leikki- ja liikuntakioski

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Kaksinkertainen mahtis

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Tuen tarpeen tunnistaminen

Askarrellaan lorukortteja

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta!

Ryhmien ideoimia harjoitteita Kepeli-ohjaajakoulutuksessa

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Anni sydäntutkimuksissa

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

Tervetuloa kouluun! Kustannusosakeyhtiö Otava 2011

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Villa Arttu

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua.

Lasten ja nuorten maailmankuva Tehtävät

Arvoituskuvia kokonaisuus Tampereen taidemuseo 2010 Opettajan oheismateriaali. Runoisia kuvia

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Tervetuloa selkoryhmään!

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Transkriptio:

Ideoita Satupäivän viettoon Satupäivän toimikunta on kerännyt yhteen työpaja- ja leikkiideoita Satupäivän viettoon kaikkien iloksi ja inspiraatioksi. VUODEN 2015 TEEMANA SATU TEKEE HYVÄÄ... 1 Ideoita Nenäpäivä-keräyksen järjestämiseksi tehtävien yhteyteen... 1 SATUPÄIVÄN 2015 TEEMATARINA: PINOKKION SISKO... 2 TYÖPAJA- JA LEIKKI-IDEOITA... 3 Ryhmässä syntyy satu... 3 Satunäyttely... 3 Satuotuksen luominen... 3 Satumainen muistipeli... 4 Satumusiikkimaalaus... 4 Satupuun rakentaminen... 4 Sadun äänimaiseman luominen... 5 Yhdistä kuva ja satu... 5 Sadun kuvittaminen ryhmässä... 5 Hullunkuriset piirrokset... 5 Satumainen värityskirja... 6 Satunaamiaiset... 6 Mielikuvitusmatka lempipaikkaan... 6 Satunäytelmä... 7 Sadun tapahtumapaikan/satuhahmon talon rakentaminen... 7 Satujen kanssa maailman ympäri... 7 www.satupaiva.fi

VUODEN 2015 TEEMANA SATU TEKEE HYVÄÄ Satupäivän toimikunta päättää Satupäivälle vuosittaisen teeman, jonka avulla halutaan korostaa jotain ajankohtaista näkökulmaa satuihin. Vuonna 2015 Satupäivän teemana on Satu tekee hyvää. Satujen hyvää tekevä vaikutus on tutkitusti merkittävä: tarinat ja lukeminen ruokkivat mielikuvitusta, opettavat empatiaa ja toisen asemaan asettumista sekä kehittävät tärkeitä sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja. Lisäksi satujen kuunteleminen ja lukeminen vähentää stressiä, laajentaa sanavarastoa sekä parantaa muistia ja keskittymiskykyä. Konkreettista hyvää satujen avulla Vuonna 2015 Satupäivä tekee teemaansa liittyen yhteistyötä Nenäpäivä-kampanjan kanssa, joka kerää varoja kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Nyt voit osallistua samalla sekä Satupäivään että Nenäpäivään ja tehdä konkreettista hyvää satujen avulla! Satupäivätapahtuman yhteyteen voi esimerkiksi järjestää vapaaehtoisen pääsymaksun tai järjestää tapahtuman yhteyteen kahvitarjoilun, jonka tuotot ohjataan Nenäpäivä-keräykseen. Olemme keränneet tehtävien yhteyteen ideoita, kuinka niiden yhteyteen voi halutessaan helposti liittää Nenäpäivä-keräyksen. Satupäivän luottokirjailija Jari Tammi on myös kirjoittanut teemaan liittyvän sadun, jonka avulla lapset voi johdatella keskustelemaan hyvän tekemiseen ja Nenäpäivään liittyvistä teemoista. Lisätietoa Nenäpäivästä ja keräyksen järjestämisestä: www.nenäpäivä.fi Ideoita Nenäpäivä-keräyksen järjestämiseksi tehtävien yhteyteen Sadunkerrontatehtävät: Lasten omista saduista voi koota pienen kirjasen, jota lasten vanhemmat voivat ostaa pientä korvausta vastaan. Satujen pohjalta voi myös järjestää lukuhetken, jossa vanhemmille luetaan lasten satuja ja jonka yhteydessä voidaan kerätä vapaaehtoinen pääsymaksu keräystä varten. Piirustustehtävät: Lasten piirustuksista/väritystehtävistä voi järjestää näyttelyn. Lapset voivat toimia näyttelyn oppaina ja kertoa saduista kuvien takana. Vanhemmat sekä vieraat voivat maksaa vapaaehtoisen sisäänpäsymaksun tai ostaa lasten piirroksia pientä maksua vastaan. Satukahvila: Järjestäkää Satupäivätapahtuman yhteyteen kakkumyyjäiset tai kahvila, jonka tuotot ohjataan nenäpäivän keräykseen. Katso leivontavinkkejä Nenäpäivän sivuilta: nenäpäivä.fi www.satupaiva.fi 1

SATUPÄIVÄN 2015 TEEMATARINA: PINOKKION SISKO Muistatko sadun Pinokkiosta? Pinokkio oli puusepän rakentama puunukke, joka heräsi eloon ja osoittautui uteliaaksi ja vähän tottelemattomaksikin pikkupojaksi. Ja kun Pinokkio valehteli, hänen nenänsä venähti todella pitkäksi! Mutta vain harva tietää, että Pinokkiolla oli myös sisko. Kyllä vain, ihan samasta mäntypuusta puuseppä teki myös tyttönuken, jolle hän antoi nimeksi Pinokkia. Ja arvaat oikein, että myös Pinokkian nenä oli erikoinen. Jos hän oli liian ahne, hänen nenänsä pullistui palloksi! Valitettavasti Pinokkia tykkäsi tosi paljon herkuista ja leluista ja kauniista koristeista ja olisi halunnut pitää kaiken hyvän vain itsellään. Mutta mitä enemmän hän ahnehti itselleen, sitä isommaksi ja pyöreämmäksi hänen nenänsä kasvoi, kunnes yhtenä päivänä hänen ystävänsä kyllästyivät ja maalasivat sen vielä punaiseksikin. Silloin häntä hävetti nenänsä ja hän tajusi olleensa liian itsekäs. Veljensä lailla Pinokkia oli kuitenkin utelias ja rohkea puunukke, ja hän halusi laittaa hyvän kiertämään. Lahjoitettuaan ystävilleen paljon herkkuja hän matkusti maailman ääriin ja alkoi jakaa hyvää kaikille pienille ihmisille ja eläimille erityisesti siellä, missä apua eniten tarvittiin. Ja vielä tänä päivänä tuo Pinokkia-nukke kiertää maailmaa jakamassa hyvää sitä tarvitseville lapsille ja on suorastaan ylpeä nenästään. Hän nimittäin tuottaa surullisille lapsille paljon iloa ja naurua, sillä oikeasti hänen pyöreä punainen nenänsä on tosi hassun näköinen! - Jari Tammi www.satupaiva.fi 2

TYÖPAJA- JA LEIKKI-IDEOITA Ryhmässä syntyy satu Kehota ryhmää: "Kerro satu tai tarina!". Tarinankerronan lähtökohdaksi voi ottaa esimerkiksi jonkin kuvan tai lyhyen tarinan alun, jonka pohjalta lasten on helppo lähteä ideoimaan. Kirjoita sitten tarina sana sanalta muistiin juuri niin kuin ryhmä sen sillä hetkellä haluaa kertoa. Voitte esimerkiksi sopia, että jokainen saa vuorotellen kertoa yhden lauseen tai pienen, vähän pidemmän pätkän. Kun tarina on valmis, lue se ryhmälle, jotta ryhmäläiset saavat korjata tai muuttaa tekstiä, mikäli itse haluavat. Tehtävää voi halutessaan jatkaa pyytämällä lapsia kuvittamaan kerrotun sadun. Vaihtoehtoisesti lapset voivat kertoa tarinoita myös yksittäin ja kouluissa sadun kertominen voidaan antaa suullisen sijasta myös kirjallisena tehtävänä. Nenäpäivä-versio: Kehota ryhmää: Kerro jokin tuttu satu kehitysmaan lapsen näkökulmasta - miten tuttu klassikkosatu muuttuu, kun ympäristö onkin erilainen?" Tarinankerronnan lähtökohdaksi voi ottaa Satupäivän teematarinan tai jonkin lapsille tutun sadun, jonka pohjalta lasten on helppo lähteä ideoimaan. Inspiraatiokuvina voi myös käyttää Nenäpäivän sivuilla olevia kuvia kehitysmaista. Satunäyttely Lue lapsille Nenäpäivän satu ja kehota lapsia samalla piirtämään kuvitusta satuun. Jokaisella voi olla oma paperi tai lapset voivat taiteilla suurelle yhteiselle paperille. Järjestä piirroksista näyttely esimerkiksi koulun kirjastoon tai päiväkodin seinille. Lapset voivat toimia näyttelyn oppaina ja kertoa, miksi ovat piirtäneet kyseisen kuvan sekä pitää satuhetken tai kertoa vieraille kuulemansa sadun omin sanoin. Satuotuksen luominen Jokaiselle jaetaan paperia ja värikyniä. Sen jälkeen ryhdytään kuvailemaan piirrettävää satuolentoa niin, että jokainen osallistuja saa kertoa piirrettävästä olennosta vuorollaan yhden asian, jonka muut vuorostaan piirtävät. Olennosta kerrottavat asiat voivat olla ulkoisia ominaisuuksia ( pää kuin linnulla, jalat kuin sammakolla, pilkullinen jne.), luonteenpiirteitä tai esimerkiksi kuvauksia sen ympäristöstä (asuu vedessä, metsässä, kaupungissa jne.). Leikin ohjaaja voi auttaa otuksen rakentumisessa kysymällä kysymyksiä vuorossa olevalta kuvailijalta - kuten missä otus asuu, millainen häntä otuksella on, onko otus kiltti vai ilkeä? jne. Kun piirustus on valmis, osallistujia voidaan pyytää kirjoittamaan/kertomaan pieni tarina otuksesta ja sen seikkailuista. Tarinat voidaan koota otuksen omaksi satukirjaksi ja piirustukset ripustaa seinille satuolentonäyttelyksi. www.satupaiva.fi 3

Satumainen muistipeli Osallistujille jaetaan kaksi pahvilappua ja heitä pyydetään piirtämään itse keksimänsä satuhahmo molempiin pahvilappuihin. Valmiit kortit sekoitetaan ja osallistujat pelaavat korteilla muistipeliä. Normaalin muistipelisääntöjen lisäksi pelaaja nostaessa parin, häntä pyydetään kertomaan, keitä korteissa on ja kuinka hahmot tuntevat toisensa. Näin satuhahmot tulevat tutuiksi pelin kulkiessa ja ohjaaja voi lopuksi saduttaa lapsilta kertomuksen korttien hahmoista joko ryhmässä tai yksittäin. Kertomukset kirjataan ylös ja kerätään osallistujien omatekemäksi satukirjaksi. Satumusiikkimaalaus Osallistujille jaetaan kynä ja paperia, jonka jälkeen rauhoitutaan kuuntelemaan musiikkia. Kyseessä voi olla yksi pidempi tai useampi lyhyt kappale. Osallistujien tehtävänä on piirtää musiikin tuomia mielikuvia. Musiikin kuuntelun loputtua jokainen saa kertoa musiikin siivittäminä syntyneiden kuvien pohjalta pienen kertomuksen. Satupuun rakentaminen Koulun/päiväkodin seinälle kiinnitetään paperista tai pahvista leikattu puu. Puun vierelle leikataan paperista pino puun lehtiä. Jokainen saa kiinnittää puuhun sinitarralla tai teipillä yhden lehden luettuaan/kuultuaan tarinan tai sadun. Lehti väritetään ja siihen kirjoitetaan sadun nimi. Puuhun voidaan ripustaa ryhmässä yhdessä luettuja satuja tai ryhmäläisille kotona luettuja kertomuksia ja pikku hiljaa satupuuhun kertyy yhä enemmän ja enemmän lehtiä ja se saa iloisen värikkään ilmeen. Nenäpäivä-versio koululaisille: Oppilaat luovat oman Nenäpuun ja koristelevat sen nenillä, johon he kirjoittavat syitä, miksi koulunkäynti on tärkeää kaikille maailman lapsille. 1. Keskustele lasten kanssa siitä, mitä he ajattelevat koulunkäynnistä. Kirjoita vastaukset taululle. 2. Oppilaat voivat katsoa Nenäpäivän youtube-kanavan videoita Nenäpäivän sivuilla: nenäpäivä.fi 3. Kysy oppilailta, mitä he ajattelevat lasten tarinoista. Mitä samaa ja mitä erilaista he löysivät niistä verrattuna omaan elämäänsä? Millaista heidän oma elämänsä olisi, jolleivät he pääsisi kouluun? 4. Pyydä jokaista oppilasta miettimään viisi syytä, miksi koulunkäynti on tärkeää. 5. Nenien tekeminen: oppilaat piirtävät mukin avulla ympyröitä punaiselle paperille, leikkaavat ne irti ja kirjoittavat syyn jokaiseen nenään. Neniä voi koristella haluamallaan tavalla. 6. Yhdistelkää isoja paperiarkkeja isoksi paperiksi, johon piirretään puun kuva (opettaja voi myös tehdä tämän etukäteen). Kiinnittäkää oppilaiden tekemät nenät puun hedelmiksi. www.satupaiva.fi 4

Sadun äänimaiseman luominen Ohjaaja kertoo ryhmälle sadun, jota osallistujat saavat elävöittää luomalla kertomuksen äänimaiseman. Osallistujille voi jakaa äänien luomiseen soittimia ja erilaisia materiaaleja tai kuvittaa satua lasten omien äänten avulla. Ohjaaja pyytää lapsia tekemään satuun liittyviä ääniä pyytämällä kohtauksen tunnelmaan sopivia ääniä, kuten sammakon kurnutusta, linnun laulua, tuulen suhinaa tai vaikka hevosten kavioiden kopsetta tai vaikka laulamalla tuttuja lauluja. Ääniefekteillä maustettuja satuja voidaan myös esittää hieman harjoiteltuina muille ryhmille tai vaikkapa lasten vanhemmille. Yhdistä kuva ja satu Ripusta seinälle tiettyyn kuviin liittyviä kuvia ja laita toisaalle esille satujen nimiä. Lasten tehtävänä on yhdistää oikeat kuvat oikeaan satuun. Saman voi toteuttaa myös satuihin liittyvillä esineillä. Lopuksi voidaan lukea yhdessä yksi tehtävän saduista. Sadun kuvittaminen ryhmässä Ohjaaja lukee ryhmälle valitsemansa sadun. Tämän jälkeen jokaiselle jaetaan yksi kohta sadusta, joka tätä pyydetään kuvittamaan haluamallaan tavalla. Tämän jälkeen kaikista kuvista kootaan yksi, ryhmän itse kuvittama versio sadusta. Hullunkuriset piirrokset Pöytiin teipataan A3-kokoiset paperit ja lapset asettuvat pareittain pöytien ääreen. Kullekin parille annetaan vain yksi värikynä, josta he pitävät yhdessä kiinni ja heitä pyydetään sulkemaan silmänsä. Pareille annetaan tehtäväksi piirtää yhdessä talo. Kurkkimisen estämiseksi ryhmäläisiä voidaan pyytää kääntämään kasvonsa kohti kattoa tai sitoa silmät kevyesti liinalla. Kun talot alkavat olla valmiita, ohjaaja pyytää pareja avaamaan silmät ja parit saavat katsoa, minkälaisia taloja silmät kiinni piirtäessä onkaan syntynyt. Tämän jälkeen parit saavat kertoa, kuka tai ketkä talossa asuvat, missä se sijaitsee ja niin edelleen. Tämän jälkeen tehtävää voidaan jatkaa pyytämällä lapsia piirtämään pihalle samalla tekniikalla talon asukas, sitten tämän lemmikki tai ystävä jne. Pareja kannattaa pyytää kunkin piirustustehtävän kohdalla vaihtamaan käsiensä paikkaa, niin että kumpikin saa vuorostaan pidellä kynää lähempää terää. Kokeilkaa mitä tapahtuu, jos maalaaminen tapahtuu Nenäpäivän nenillä, omalla nenällä tai vaikkapa kädet ristissä! www.satupaiva.fi 5

Satumainen värityskirja Satupäivää voi viettää myös värittäen! Materiaalipankistamme on nyt ladattavissa ja tulostettavissa kuvittaja Sari Airolan ja Sanna Pelliccionin Satupäivälle piirtämä iki-ihana värityskirja. Vietä satupäivä heittäytymällä tarinoiden maailmaan väritystehtävien avulla. Värityshetkeä voi elävöittää tarinankerrontatuokiolla ja sadutushetkellä: valitkaa yksi värityskuvista ja pyytäkää lapsia kertomaan satu kuvan henkilöstä ja tapahtumista - minne satuhahmo on menossa ja mistä tulossa? Lataa Satupäivän värityskirja sivuiltamme: www.satupaiva.fi/lehdisto Satunaamiaiset Jokainen saa valita oman lempisatuhahmonsa ja elää päivän tämän roolissa. Avuksi voi tuoda kotoa roolivaatteita, mutta myös pelkkä mielikuvitus riittää hahmoksi muuttumiseen! Myös ohjaajat voivat osallistua - riemua riittää, kun hienoja prinsessoja, ritareita ja merirosvoja ohjaamassa voikin olla tavallisen open sijasta vaikkapa Peppi Pitkätossu! Nenäpäivä-versio: Kutsukaa vanhemmat mukaan ja pitäkää satuolentojen kakkumyyjäiset! Katso nenäpäivän sivuilta Diandran ohjeet esimerkiksi mokkapalojen tai Nenäpäivä-pizzan tekoon! Satukirjaviikko Satupäiväviikolla voidaan viettää oman kirjan viikkoa. Jokainen saa tuoda oman lempisatunsa luettavaksi päiväkotiin taikka kouluun ja tarinoita luetaan yhdessä pienryhmissä. Mielikuvitusmatka lempipaikkaan Ryhmäläisiä pyydetään sulkemaan silmänsä ja heille soitetaan rauhallista musiikkia. Ryhmän rauhoituttua musiikin kuunteluun, ohjaaja pyytää heitä kuvittelemaan mielessään paikan, jossa kukin mielellään oleskelisi. Ohjaaja pyytää osallistujia istahtamaan mielessään lempipaikkansa lattialle ja katselemaan ympärilleen ja laittamaan merkille mitä paikassa on. Minkälainen lattia ja katto tilassa on? Onko siellä huonekaluja tai joitain esineitä? Minkälaisia värejä paikassa on? Onko siellä joitain muita ihmisiä, eläimiä tai satuhahmoja? Ohjaaja voi pyytää lapsia kuljeskelemaan mielessään ympäri lempipaikkaansa ja poimimaan jonkin esineen tai asian käteensä. Mikä se on, miltä se tuntuu kädessä? Lopulta ohjaaja tuo ryhmäläiset lempeästi takaisin luokkatilaan ja pyytää näitä avaamaan silmät. Tämän jälkeen kaikki saavat kertoa - vapaaehtoisesti tietenkin -, minkälaista heidän mielipaikassaan oli ja minkä esineen he poimivat käteensä. Ryhmäläisiä voidaan myös pyytää piirtämään kuva omasta paikastaan. www.satupaiva.fi 6

Satuvierailu Kutsu sadunlukija vierailulle! Lasten vanhemmista, isovanhemmista tai vaikkapa lähimmästä palvelutalosta tai koulusta löytyy varmasti innokkaita sadunkertojia, jotka mielellään tulisivat tekemään sadunlukuvierailun päiväkotiryhmään tai luokkaan. Lapsille on jännittävää, kun satuilemaan tulee tutun tarhatädin- tai sedän tai open sijasta vieraileva sadunkertoja. Satunäytelmä Valitkaa pienryhmissä sadut, joita lähdetään työstämään lyhyiksi näytelmiksi. Pienoisnäytelmät voidaan esittää Satupäivänä muille ryhmille tai vaikkapa lasten vanhemmille. Sadun tapahtumapaikan/satuhahmon talon rakentaminen Askarrelkaa ryhmän kanssa yhdestä huoneesta, nurkkauksesta tai muusta sopivasta tilasta yhdessä valitun sadun tapahtumapaikka. Lumikin kääpiöiden mökki syntyy helposti pahvilaatikoista tai Lumikuningattaren linna vaikkapa sokeripaloista ja sellofaanista. Tämän jälkeen satu voidaan lukea yhdessä aidossa ympäristössä. Isommissa ryhmissä lapset voivat yhteisen rakennusprojektin sijasta valita oman satuhahmon ja sisustaa tälle kodin pahvilaatikkoon pienemmissä ryhmissä. Satujen kanssa maailman ympäri Ohjaaja kertoo sadun jokaisesta maanosasta ja ryhmän kanssa katsotaan karttapallosta kuinka tarinoiden avulla kierretään maapallo. Jatkotehtävänä osallistujia voidaan pyytää valitsemaan saduista joko juonikuvio tai jokin henkiköhahmo ja pyytää heitä kertomaan tarina, jossa he sijoittavat tapahtumat/henkilön omalle kotikonnulleen ja pohtia mikä muuttuisi ja mikä pysyisi samana kulttuurin vaihtuessa. Esimerkkejä eri maanosista suomennetuista saduista/tarinakokoelmista: Koko maailma: Satumatka maailman ympäri, Ihmesatuja eri maista, Taikapuu kuiskii -satuja Euroopasta Intiaan, Kaunotar ja hirviä: Satuja maailmalta, Satu ystävältä (maahanmuuttajien kertomia satuja eri maista) Aasia: Tuhat ja yksi yötä, Sata satua Kiinasta, Siperian kansojen satuja, Vienan satuja, Venäläisiä kansansatuja, Vanhan Japanin taruja Afrikka: Amani-aasi ja kuuluisa krokotiili (opettavaisia satuja Afrikasta), Amani-aasi ja sisäinen kauneus, Taikaeläimiä ja pahoja henkiä (afrikkalaisia satuja) Etelä-Amerikka: Intiaanisotureita ja henkiolentoja: Maailman taruaarteet Keski- ja Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka: Intiaanisatuja Teemaan liittyen lasten kanssa voi myös katsoa Nenäpäivän youtube-kanavan videoita: www.youtube.com/user/nenäpäiväwebtv/featured www.satupaiva.fi 7