selvitys muotoilutoimialasta Suomessa

selvitys muotoilutoimialasta Suomessa 1 Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus

OSAAMISEN EHDOT selvitys muotoilutoimialasta Suomessa Taideteollinen korkeakoulu Koulutuskeskus Muotoilun tutkimuslaitos Petra Tuovinen

ISBN 951-558-081-1 ISSN 1458-2171 Painopaikka: Kirjapaino Tieto, Helsinki Graafinen suunnittelu ja taitto: Sari Väkelä Taideteollinen korkeakoulu, Koulutuskeskus 2001 4

SAATESANAT OSAAMISEN EHDOT selvitys muotoilutoimialasta Suomessa Missä menee suomalainen muotoilija? Mitkä ovat suunnittelun ja muotoilun toimintaedellytykset? Mitä osaamiseen liittyviä tekijöitä pidetään merkittävinä? Millä alueilla tarvitaan lisäkoulutusta? Oheinen tutkimusraportti pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Tutkimus on toteutettu osana Designstudio-hanketta, jonka vastuullisena toteuttajana on toiminut Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus. Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus on korkeakoulun erillislaitos, joka antaa ammatillista täydennyskoulutusta ja avointa korkeakouluopetusta designin, median ja kulttuurin aloilta. Koulutuskeskus edistää myös taideteollisen alan yritystoiminnan syntymistä sekä tuottaa käytännönläheistä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Muotoilun alalle suunnattu Designstudio on vuonna 1999 aloitettu koulutus- ja kehityshanke, jota ovat rahoittaneet Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan TE-keskus. Designstudion toiminnan perustana ovat olleet toimialatutkimukset sekä muotoilun ammattilaisille ja muotoilua hyödyntäville PK-yrityksille suunnatut koulutus- ja kehityspalvelut. Tavoitteena on ollut saada entistä useampi yritys käyttämään muotoilua osana liike- ja tuotekehitystoimintaansa. Raportti selvittää muotoilijoiden ja muotoilutoimistojen uusia osaamistarpeita sekä alan suhdanteiden kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Kartoituksella on kerätty myös tietoa alan täydennyskoulutuksen ja alalle suunnattavien kehittämistoimien tarpeisiin. Tutkimuksessa keskitytään kolmeen pääkohderyhmään: sisustusarkkitehteihin, teollisiin muotoilijoihin ja graafisiin suunnittelijoihin. Tutkimuksen toteutti Muotoilun tutkimuslaitos Lahdesta. Kiitämme kaikkia tutkimuksen suunnitteluun, tekemiseen, rahoitukseen ja muihin järjestelyihin osallistuneita sekä erityisesti kyselyyn vastanneita lukuisia suunnittelijoita ja muotoilijoita, joiden panos mahdollisti laajan kartoituksen muotoilun nykytilasta Suomessa. Helsingissä 20. 6. 2001 Erkki Kujanpää Johtaja Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskus Eeva Mäkinen Projektipäällikkö Designstudio 5

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 9 2 TUTKIMUKSEN TAUSTAA 10 3 AMMATISSA MENESTYMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 14 3.1 Toimeksiantojen saaminen 14 3.2 Menestymiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavat tekijät 15 3.3 Kilpailuetuun vaikuttavat tekijät 17 3.4 Yhteistyö muiden alojen kanssa 19 3.5 Nykyisessä työssä viihtyminen ja tulevaisuuden näkymät 21 4 NYKYINEN OSAAMINEN JA KOULUTUSTARVE 23 4.1 Erikoistuminen osaamisalueittain 23 4.1.1 Graafinen viestintä 23 4.1.2 Tilasuunnittelu 24 4.1.3 Teollinen tuotesuunnittelu 25 4.1.4 Markkina- ja tuotantotuntemus 25 4.1.5 Suunnittelun apuvälineet 26 4.2 Oma osaaminen muilla alueilla 26 4.2.1 Liiketaloudellinen osaaminen 27 4.2.2 Projektinhallinnan osaaminen 28 4.2.3 Tekninen ja materiaaliosaaminen 28 4.2.4 Osa-alueiden tärkeys 29 4.3 Täydennyskoulutukseen osallistuminen 30 5 SUUNNITTELIJAT YRITTÄJÄNÄ 32 5.1 Yritysten perustiedot 32 5.2 Asiakkaat 35 5.3 Toimeksiannot 37 5.4 Muotoilutoimistojen kehittymisen esteitä 41 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 42 7 SUMMARY AND CONCLUSIONS 45 6

KUVALUETTELO KUVALUETTELO Kuvio 1 Vastausten jakautuminen ammattiryhmittäin 10 Kuvio 2 Tutkinnot ammattialoittain 11 Kuvio 3 Keskimääräiset valmistumis- ja ammatinharjoittamisen aloitusvuodet 11 Kuvio 4 Ammatin harjoittaminen 12 Kuvio 5 Kielitaito ryhmittäin 12 Kuvio 6 Menestymiseen vaikuttavat tekijät 15 Kuvio 7 Epäonnistumisiin vaikuttavat tekijät 16 Kuvio 8 Kilpailuetuun vaikuttavia tekijöitä 17 Kuvio 9 Kilpailuedun puolustamiseen käytettyjä keinoja 18 Kuvio 10 Kiinnostavat yhteistyötahot/sisustusarkkitehti 19 Kuvio 11 Kiinnostavat yhteistyötahot/teollinen muotoilija 20 Kuvio 12 Kiinnostavat yhteistyötahot/graafinen suunnittelija 20 Kuvio 13 Työssä viihtyminen 21 Kuvio 14 Erikoistuminen graafiseen viestintään eri ammattiryhmissä 23 Kuvio 15 Erikoistuminen tilasuunnitteluun eri ammattiryhmissä 24 Kuvio 16 Erikoistuminen teolliseen tuotesuunnitteluun eri ammattiryhmissä 25 Kuvio 17 Markkina- ja tuotantotuntemukseen erikoistuminen eri ammattiryhmissä 27 Kuvio 18 Suunnittelun apuvälineiden käyttö eri ammattiryhmissä 27 Kuvio 19 Liiketaloudellinen osaaminen keskiarvoina 27 Kuvio 20 Projektinhallinnan osaaminen 28 Kuvio 21 Tekninen ja materiaaliosaaminen 29 Kuvio 22 Osa-alueiden tärkeys 29 Kuvio 23 Vastaajien kiinnostus täydennyskoulutukseen 30 Kuvio 24 Koulutushalukkuus 30 Kuvio 25 Yrittäjänä toimiminen eri ammattiryhmissä 32 Kuvio 26 Yritysten keskimääräinen ikä 33 Kuvio 27 Henkilöstön määrä vuosina 1998 2000 33 Kuvio 28 Luokitellut liikevaihdot vuosina 1997-2000 34 Kuvio 29 Yrityksen kannattavuus 35 Kuvio 30 Asiakkaiden jakautuminen ryhmittäin 35 Kuvio 31 Asiakasyritysten tyypilliset koot 37 Kuvio 32 Asiakasyritykset toimivat 37 Kuvio 33 Toimeksiantojen määrä ammattiryhmittäin 37 Kuvio 34 Toimeksiannon tyypillinen kesto kuukausina 38 Kuvio 35 Toimeksiantojen tyypillinen koko markkoina 39 Kuvio 36 Suunnittelutyön laatu 39 Kuvio 37 Suunnittelutyön hinta 40 7

8

1 JOHDANTO Muotoilun kenttää ovat viime vuosina ravistelleet useat ja edelleenkin kiihtyvät muutostekijät. Nämä tekijät ovat maailmanlaajuisia mutta ilmenevät kussakin maassa niiden paikallisia olosuhteita heijastavalla tavalla. Informaatioteknologinen vallankumous, maapalloistuminen, ylikansallisten pääomavirtojen pidäkkeetön paikantuminen niiden kannalta aina edullisimpaan sijoitusympäristöön sekä kansainvälisten säätelyjärjestelmien purku ovat vain muutamia niistä kehitystekijöistä jotka vaikuttavat väistämättä myös siihen, miten suomalaisetkin muotoilijat voivat harjoittaa tointaan ja välittää osaamistaan sekä kotimaiselle että kasvavasti myös kansainväliselle asiakaskunnalleen. Mitkä ovat muotoilijan ammatillisen toiminnan ehdot, mahdollisuudet ja esteet Suomessa uuden vuosituhannen koitteessa? Miten muotoilijat itse näkevät toimintansa suhteessa toisaalta omaan osaamiseensa ja toisaalta sitä asiakkaille välittävään yritystoimintaansa? Tämä selvitys valottaa osaltaan näitä seikkoja kolmen muotoilukentän ammattiryhmän, teollisten muotoilijoiden, sisustusarkkitehtien sekä graafisten suunnittelijoiden antamien vastausten kautta. Selvitys itse asettuu osaksi niitä sekä kansallisia että kansainvälisiä toimintoja, joilla muotoilu pyritään aiempaa tiiviimmin kytkemään osaksi tuotantoelämää ja jotka ovat lukuisissa maissa synnyttäneet niin kehitysohjelmia kuin niitä pohjustavia muotoilupoliittisia mietintöjä. Edellisen vuosikymmenen suuri talouslama jälkiseurauksineen vaikutti oleellisesti sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että sen tuotantoelämän rakenteisiin. Kun samaan kohtaan ajoittui myös muotoilun käytäntöä syvästi muuttanut informaatioteknologinen murros, voidaan 90-luvun puoliväliä hyvällä syyllä pitää vedenjakajana sekä uuden vaiheen alkuna. Tietotekniikka mahdollisti paitsi uudet ja uuden oppimista vaatineet suunnittelukeinot myös aivan uudenlaisen, nopean ja tehokkaan verkostoitumisen kansainvälisine ulottuvuuksineen. Muotoilijoille tämä merkitsi sekä pakotetta uuden keinovalikoiman haltuunottoon että usein raskaitakin laite- ja ohjelmistoinvestointeja. Muutokset teollisuuden ja viennin painopisteissä avasivat uusia toimialueita mutta samalla kavensivat eräiden perinteisesti muotoiluintensiivisten alojen elintilaa. Tilaajakunnassa tapahtuneet muutokset kuten julkisella sektorilla keskusjohtoisen rakentamishallinnoinnin lakkauttaminen puolestaan johtivat dramaattisiin vähennyksiin sisustusarkkitehtien saamissa toimeksiannoissa. Graafisessa teollisuudessa niinikään digitalisoituminen muutti oleellisesti graafisten suunnittelijoiden työnkuvaa. Vuonna 2001 on meneillään maamme talouden nousujohteisen kehityksen seitsemäs lihava vuosi. Syvällisen rakennemuutoksen läpikäynyt teollisuutemme ja erityisesti sen informaatioteknologinen sektori myös työllistää muotoilijoita aiempaa laajemmin. Vakiintuneet muotoilutoimistot ovat kasvaneet ja tilaa on löytynyt myös uusille muotoilupalveluiden tarjoajille. Suotuisa talouskasvu on kuitenkin tukenut muotoilukentän eri osaamisryhmiä epätasaisesti. Mihinkään lamaa edeltäneeseen tilanteeseen ei ole palattu vaan kenttä on ryhmittynyt uudella tavalla. Tämä koskee sekä toimeksiantajia että muotoilijoita ja heidän omaa yritystoimintaansa. Viime vuosikymmenen lopulla heräsi kysymys muotoilun uudenlaisesta, entistä laajemmasta ja syvemmästä hyödyntämisestä osana maamme nopeasti kehittynyttä tuotantoelämää. SITRA teetätti vuonna 1998 julkaistun selvityksen (Muotoiltu etu I II) muotoilumme nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Heti tämän jälkeen opetusministeriö kokosi työryhmän laatimaan kansallista muotoilupoliittista ohjelmaa; tämän asiakirjan (Muotoilu 2005!) valtioneuvosto vahvisti vuonna 2000. Parhaillaan on meneillään näissä asiakirjoissa esille nostettujen toimintalohkojen yksilöidympi kehittäminen. Nyt käsillä oleva selvitys muotoilijoiden ja muotoilutoimistojen toimintaehdoista pyrkii osaltaan tuomaan rakennuspuita muotoilumme laaja-alaiseen kehittämistyöhön. 9

2 TUTKIMUKSEN TAUSTAA OSAAMISEN EHDOT Selvitys muotoilutoimialasta Suomessa -tutkimuksen aineisto kerättiin tammi helmikuussa 2000. Kysely lähetettiin 1 500 muotoilualan ammattilaiselle, jotka kuuluvat toimialojensa ammattijärjestöihin. Mukana olivat sisustusarkkitehtien SIO ry, teollisten muotoilijoiden TKO ry ja graafisten suunnittelijoiden Grafia ry. Uusintapostituksen jälkeen vastauksia saatiin 375, joista hylättiin kaksi. Vastausprosentti oli 25, joka on tyydyttävä postikyselyssä. Toimialajärjestöjen jaottelun mukaan tutkimuksessa puhutaan kolmesta ammattiryhmästä: graafiset suunnittelijat, teolliset muotoilijat ja sisustusarkkitehdit. Vastaajien jaottelu ammattiryhmiin tehtiin tutkintonimikkeen, suuntautumisvaihtoehdon sekä ammattinimikkeen perusteella. Yksi ammattiryhmä voi pitää sisällään useita ammattinimikkeitä. Esimerkiksi graafisiin suunnittelijoihin luetaan graafikot, mainosgraafikot, taidegraafikot, animaattorit, sarjakuvapiirtäjät sekä kuvittajat. Suurin osa kyselyyn vastanneista, 200 henkilöä, oli graafisia suunnittelijoita. Sisustusarkkitehtejä vastaajista oli 90 ja teollisia muotoilijoita 83 (kuvio 1). Kyselyyn vastanneista 48 % oli naisia ja 52 % miehiä. Vastaajien keskimääräinen ikä oli 45,3 vuotta. Sisustusarkkitehtien keski-ikä (50,5 v) oli korkeampi kuin graafisten suunnittelijoiden (44,7 v) ja teollisten muotoilijoiden (41,5 v). Nuorin vastaajista oli 23-vuotias ja vanhin 80-vuotias, keskihajonta oli 12 vuotta. Yli 65-vuotiaita vastaajia oli 16, joista 13 eläkeläisiä. Vastaajista kolmanneksella oli aikaisempi Taideteollisen korkeakoulun tutkinto. Samoin kolmannes oli opiskellut opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon. 27 % vastaajista oli suorittanut muun akateemisen tutkinnon. 22 henkilöä (6 %) oli hankkinut ammatillisen pätevyyden työn kautta. Vastaajista kolmella oli taiteen tohtorin ja kahdella lisensiaatin tutkinto. Tutkinnot erosivat ammattiryhmittäin. Sisustusarkkitehdeistä suurimmalla osalla (61 %) oli vanha TaiKin tutkinto kun taas teollisista muotoilijoista enemmistöllä (59 %) oli akateeminen tutkinto. Graafisen alan suunnittelijoilla oli monia erilaisia koulutustaustoja ja ammattialoja. Heistä suurin osa (44 %) oli suorittanut joko ammattikorkeakoulutai opistotutkinnon. Graafisen alan suunnittelijat olivat myös muita ryhmiä useammin oppineet ammatillisen pätevyyden työn kautta, jolloin heiltä puuttui tutkinto (kuvio 2). KUVIO 1 Vastausten jakautuminen ammattiryhmittäin graafinen suunnittelija 53,6% sisustusarkkitehti 24,1% teollinen muotoilija 22,3% 10

KUVIO 2 Tutkinnot ammattialoittain (n = 367) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % akateeminen tutkinto 17,4 % 21,3 % 59,0 % opisto/amk-tutkinto 11,2 % 15,7 % 44,6 % vanha Taik-tutkinto 19,0 % 24,1 % 60,7 % muu tutkinto 0,0 % 6,7 % 8,2 % ei tutkintoa 0,0 % 1,2 % 10,8 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija Tutkinnon lisäksi kyselyssä selvitettiin pääaineen tai suuntautumisvaihtoehdon vastaavuutta nykyiseen ammattiin. Sisustusarkkitehtuuria tai huonekalusuunnittelua pääaineenaan opiskelleista yhdeksän kymmenestä on päätynyt sisustusarkkitehdiksi. Sen sijaan teollisista muotoilijoista joka neljäs ja graafikoista joka kolmas on opiskellut pääaineenaan muuta kuin teollista muotoilua tai graafista suunnittelua. Vastauksista oli huomattavissa, että tiukkoja rajanvetoja ammattinimikkeiden välillä ei ollut vaan vastaajat sovelsivat eri ammattinimikkeitä joustavasti. Sisustusarkkitehdeistä 82 % kutsui itseään sisustusarkkitehdeiksi. Teolliset muotoilijat käyttivät useimmin nimikkeitä muotoilija,.teollinen muotoilija tai suunnittelija. Graafisten suunnittelijoiden useimmin käyttämät nimikkeet olivat graafikko, graafinen suunnittelija tai AD (63 %). Osa vastaajista käytti nimikkeenään yhdistelmänimiä kuten sisustussuunnittelija-muotoilija-taiteilija tai muotoilija-graafikko. Suurin osa vastaajista oli aloittanut ansiotyön ennen valmistumistaan; sisustusarkkitehdit noin kaksi vuotta, teolliset muotoilijat ja graafiset suunnittelijat noin vuotta ennen valmistumistaan. Vastaajista 9 henkilöä opiskeli tutkimusta tehtäessä. KUVIO 3 Keskimääräiset valmistumis- ja ammatinharjoittamisen aloitusvuodet valmistumisvuosi 1976 1981 1986 ammatinharjoittamisen aloitusvuosi 1974 1980 1985 sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 11

Vastaajista kolmasosa oli päätoimisia yrittäjiä. Yrittäjinä tai freelancereina toimivia oli noin puolet (46 %). Vajaa kolmasosa vastaajista oli työsuhteessa toisen palveluksessa. Yrittäjyyden kohdalla ammattiryhmät erosivat toisistaan merkittävästi. Graafisista suunnittelijoista ja sisustusarkkitehdeistä hieman yli puolet toimi yrittäjänä tai freelancerina. Sen sijaan teollisista muotoilijoista suurin osa työskenteli toisen palveluksessa ja vain joka viides ilmoitti olevansa itsenäinen yrittäjä. Kyselyssä ei ollut mukana yhtään pelkästään freelancerina toimivaa teollista muotoilijaa. Kuviossa 4 mainittu kohta monta työtä sisältää sellaisia henkilöitä, jotka toimivat yrittäjinä tai freelancereina osaaikaisesti ja tekevät lisäksi töitä toisen palveluksessa. Kohtaan muu on yhdistetty eläkeläiset (13), työttömät (4) ja koulutuksessa olevat (17). Vastaajien kielitaitoa selvitettiin kysymällä, millä kielillä he pystyvät harjoittamaan ammattiaan. Noin kymmenesosa vastaajista ilmoitti pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan ainoastaan suomen kielellä. 29 % vastaajista ilmoitti pystyvänsä harjoittamaan ammattia kahdella kielellä 1 ja 33 % kolmella kielellä. Neljäsosa vastaajista ilmoitti pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan neljällä tai useammalla kielellä. Kielitaito vaihteli eri ikäryhmien ja ammattiryhmien välillä. Esimerkiksi yli 55-vuotiaista 41 % kertoi pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan neljällä tai useammalla kielellä. Sen sijaan alle 35-vuotiaista vain 16 % ja 36 54-vuotiaista 23 % ilmoitti osaavansa neljää tai useampaa kieltä. Sisustusarkkitehdeistä peräti 40 % vastasi pystyvänsä harjoittamaan ammattiaan neljällä tai useammalla kielellä. Teollisista muotoilijoista vastaava osuus oli 22 % ja graafisista suunnittelijoista 19 %. KUVIO 4 Ammatin harjoittaminen 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % toisen palveluksessa 21,1 % 29,6 % 37,8 % yrittäjä 20,7 % 35,2 % 41,1 % freelancer 0,0 % 11,1 % 18,6 % monta työtä 7,0 % 16,7 % 28,0 % muu 10,0 % 9,5 % 13,4 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 1. suomi-englanti-kieliyhdistelmä oli tavallisin 12

KUVIO 5 Kielitaito ryhmittäin (n = 372) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % suomi 6,7 % 8,4 % 11,0 % kotimaiset kielet 0,0 % 4,4 % 4,5 % kaksi kieltä 13,3 % 33,7 % 35,0 % kolme kieltä 31,0 % 35,6 % 36,1 % neljä kieltä tai enemmän 18,5 % 21,7 % 40,0 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 13

3 AMMATISSA MENESTYMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Tässä kappaleessa käsitellään suunnittelijaryhmien ammatinharjoittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyssä selvitettiin mm. toimeksiantojen saamista, suunnittelijoiden menestymiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tulevaisuuden näkymiä. 3.1 Toimeksiantojen saaminen Teollisessa ympäristössä toimivan suunnittelijan työ lähtee tavallisimmin liikkeelle toimeksiannosta. Kyselyssä haluttiin selvittää, miten tai mitä kautta eri ammattiryhmät saavat toimeksiantonsa. Kyselylomakkeessa esitettiin 15 vaihtoehtoa, joita vastaajat arvioivat asteikolla 1 7. Vastaukset käsiteltiin faktorianalyysin avulla. Tulosten perusteella eri ammattiryhmät eivät juurikaan poikenneet toisistaan. Kaikissa ammattiryhmissä toimeksiannot saadaan useimmin yrityksen tai henkilön maineeseen perustuen. Etenkin graafiset suunnittelijat saavat toimeksiantonsa useimmin mainetekijöiden kautta. Mainetekijöiksi ryhmiteltiin yrityksen maine, uusien toimeksiantojen saaminen aiempien perusteella, asiakkaiden tiedustelut ja tarjouskilpailut. Toiseksi eniten toimeksiantojen saantiin vaikuttivat suunnittelijoiden henkilökohtaiset suhteet ja oma myyntityö. Vähiten toimeksiantojen saantiin nähtiin vaikuttavan ns. perinteiset markkinointikeinot (henkilökohtaista myyntityötä lukuun ottamatta), joihin luettiin mainonta, lehti-ilmoittelu, suoramarkkinointi, puhelinluettelon keltaiset sivut, messut ja näyttelyt. Vastaajat arvioivat myös, mitkä asiat yleisellä tasolla vaikuttavat toimeksiannon saamiseen tilanteessa, jossa toimeksiannosta kilpaillaan toisten suunnittelijoiden kanssa. Eniten toimeksiantojen saantiin nähtiin vaikuttavan koko maan taloudellinen tilanne. Kaikkien ammattiryhmien mielestä taloudellinen korkeasuhdanne lisää mahdollisuuksia toimeksiannoista kilpailtaessa ja vastaavasti lama vähentää niitä. Sisustusarkkitehdit kokivat kilpailutilanteessa tärkeänä kohdat asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen, projektiosaaminen, aikataulut ja oma liiketoiminnallinen osaaminen. Teollisten muotoilijoiden mielestä kilpailutilanteessa eduksi olivat niinikään asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen sekä tuoteinnovaatiot ja projektiosaaminen. Graafiset suunnittelijat kokivat tärkeimmiksi asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämisen, oman liiketoiminnallisen osaamisen ja koulutuksen tuomat mahdollisuudet. Mallisuojat, patentit ja trendit vaikuttivat kaikkien ryhmien mielestä vähiten toimeksiantojen saamiseen kilpailutilanteessa. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä osa-alueita suunnittelua ostavat asiakkaat haluavat painottaa. Suunnittelijat kokivat, että asiakkaat haluavat suunnittelutyön painottuvan varsinkin ideointiin. Pitkäjänteinen kehitystyö, muotoilu sekä tuotekehityksen loppuvaihe olivat seuraavaksi tärkeimpiä. Strateginen yhteistyö, konseptisuunnittelu, tuotannon määrittely ja hankesuunnittelu eivät olleet yhtä tärkeitä alueita asiakkaille kuin edellä mainitut, mutta vastaajat totesivat suunnittelun painottuvan myös näille alueille. Graafisten suunnittelijoiden ryhmä erottui joukosta merkittävästi, sillä he kokivat etteivät asiakkaat halua useinkaan työn painottuvan pitkäjänteiseen suunnitteluun tai kehitystyöhön. Vastaajilta kysyttiin lisäksi, mihin he itse haluavat suunnitteluaan painottaa. Vastaukset olivat samansuuntaisia asiakkaiden näkemysten kanssa. Ideointi ja suunnittelutyö mainittiin tärkeimmiksi alueiksi. Graafiset suunnittelijat erosivat muista ryhmistä tuotekehityksen loppuvaiheen, muotoilun ja pitkäjänteisen kehitystyön kohdalla. He eivät kokeneet näitä alueita yhtä tärkeiksi kuin muut ryhmät. 14

3.2 Menestymiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavat tekijät Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä annetuista tekijöistä olivat eniten vaikuttaneet menestymiseen tai epäonnistumiseen suunnittelijana (kuviot 6 7). Menestymiseen liittyvien tekijöiden kohdalla vastaukset jakaantuivat tasaisesti, eikä suuria eroja eri ammattiryhmien välillä ollut. Luovuus arvioitiin kaikissa ammattiryhmissä tekijäksi, jolla on ollut suurin vaikutus menestymiseen suunnittelijana. Lähes yhtä merkityksellisinä pidettiin kohtia joustavuus, asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja tekninen osaaminen. Vähiten mainintoja saivat liiketoiminnallinen osaaminen, lisäkoulutus, tuotteistetut palvelut, alihankinta ja verkostuminen. Epäonnistumisiin liittyvien tekijöiden kohdalla vastaukset eri ammattiryhmien välillä vaihtelivat enemmän. Hajonta vastauksissa oli suuri eikä eri tekijöiden painotuksessa ollut huomattavia eroja. Kaikissa ammattiryhmissä vastaajien mukaan eniten epäonnistumisiin oli vaikuttanut liiketoiminnallisen osaamisen puute. Etenkin sisustusarkkitehdit ja graafiset suunnittelijat arvioivat liiketaloudellisen osaamisen puutteesta olleen haittaa toiminnalle. Seuraavaksi eniten epäonnistumisiin nähtiin vaikuttavan verkostoitumisen puute ja huono projektinhallinta. Vähiten epäonnistumisiin nähtiin vaikuttavan kohdat liiallinen erikoistuminen ja ei omia tuotteita. Muita mainittuja epäonnistumisiin vaikuttavia syitä olivat mm. aikapula, laman jälkeiset ongelmat ja asiakkaasta aiheutuneet syyt. Muutama vastaaja mainitsi, etteivät he olleet epäonnistuneet toiminnassaan. KUVIO 6 Menestymiseen vaikuttavat tekijät (n = 342) 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % luovuus 17,4 % 18,1 % 19,2 % joustavuus 14,8 % 13,6 % 15,1 % asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen 12,8 % 12,9 % 15,8 % tekninen osaaminen 12,6 % 14,5 % 14,5 % projektinhallinta 9,0 % 12,1 % 10,8 % erikoistuminen 9,5 % 11,1 % 10,6 % liiketoiminnallinen osaaminen 2,6 % 4,0 % 3,4 % lisäkoulutus 3,2 % 4,3 % 4,5 % muu 10,1 % 10,8 % 12,7 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 15

KUVIO 7 Epäonnistumisiin vaikuttavat tekijät 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% liiketoiminnallisen osaamisen puute 12,6 % 15,0 % 16,7 % verkostoitumattomuus 9,6 % 10,3 % 13,5 % huono projektinhallinta 9,0 % 8,9 % 10,6 % alihankinnan vaikea hallinta 6,5 % 8,8 % 10,0 % kykenemättömyys hyödyntää kv-toimintaympäristöä 7,3 % 8,2 % 8,6 % tekninen osaamattomuus 8,2 % 8,3 % 9,2 % vanhentuneet ammattitaidot 7,3 % 7,3 % 9,1 % jäykät toimintatavat 5,7 % 7,3 % 7,4 % erikoistumattomuus 5,3 % 5,5 % 9,3 % liiallinen erikoistuminen 4,9 % 5,0 % 6,4 % ei omia tuotteita 4,1 % 5,3 % 4,5 % muu 7,6 % 6,6 % 9,8 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 16

3.3 Kilpailuetuun vaikuttavat tekijät Vastaajilta kysyttiin, minkä tekijöiden he arvioivat vaikuttavan omaan kilpailuetuunsa suunnittelijana ja kuinka he puolustavat hankittua kilpailuetua. Kilpailuetuun vaikuttavia asioita arvioitiin valitsemalla annetuista vaihtoehdoista tärkeimmät (kuviot 8 9). Vastauksissa oli jonkin verran eroja eri ammattiryhmien välillä. Näytöt ja referenssit olivat sisustusarkkitehdeille ja teollisille muotoilijoille tärkeimpiä kilpailuetuun vaikuttavia tekijöitä. Graafiset suunnittelijat sen sijaan pitivät luovuutta tärkeimpänä tekijänä. Sisustusarkkitehdeille kokemus oli tärkeämpi kuin muille ryhmille. Aiemmat toimeksiannot ja niiden tuoma kilpailuetu koettiin kaikissa ryhmissä erittäin tärkeänä. Vähiten kilpailuetuun nähtiin vaikuttavan kohdat kustannustehokkuus, tehokkuus, trendikkyys ja patentit (koottu kohtaan muu). KUVIO 8 Kilpailuetuun vaikuttavia tekijöitä (n = 335) 0 % 5 % 10 % 15 % näytöt ja referenssit 10,2 % 12,4 % 12,8 % aiemmat toimeksiannot 11,8 % 11,6 % 12,3 % luovuus 9,7 % 10,3 % 13,6 % kokemus 9,8 % 9,6 % 12,1 % yhteistyökyvyt ja -taidot 5,2 % 9,2 % 9,8 % 8,9 % 9,6 % 10,1 % luotettavuus 6,8 % 8,7 % 9,0 % toimitusvarmuus ja aikataulussa pysyminen 7,9 % 7,1 % 8,8 % hyvät suhteet 3,4 % 6,3 % 6,0 % maine 5,8 % 6,3 % 6,9 % muu 7,2 % 9,9 % 10,9 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 17

Kilpailuedun puolustamiseen käytetyt keinot erosivat jonkin verran ammattiryhmittäin. Noin kolmasosa sisustusarkkitehdeistä, teollisista muotoilijoista ja graafisista suunnittelijoista arvioi tärkeimmäksi puolustuskeinoksi suoran yhteydenpidon asiakkaaseen. Seuraavaksi tärkeimmäksi keinoksi mainittiin kouluttautuminen. Kouluttautumisen lisäksi teolliset muotoilijat ja graafiset suunnittelijat arvioivat kilpailijoiden seurannan olevan tärkeä keino puolustaa omaa kilpailuetua. Kyselyn mukaan graafisille suunnittelijoille hinnoittelulla oli suurempi merkitys kilpailuedun puolustamisessa kuin muille ryhmille. Muita erikseen mainittuja asioita kilpailuedun puolustamisessa olivat työn laatu, nopeus, joustavuus, luotettavuus, persoonallisuus ja uusiutumiskyky. KUVIO 9 Kilpailuedun puolustamiseen käytettyjä keinoja 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % suoralla yhteydenpidolla asiakkaisiin 26,7 % 31,4 % 32,3 % kouluttautumalla kilpailijoiden seurannalla 11,4 % 21,6 % 16,4 % 19,1 % 15,9 % 16,7 % muotoilutrendien luomisella suunnittelutyön hinnoittelun uudelleen arvioimisella 10,3 % 12,9 % 8,0 % 8,6 % 7,5 % 8,5 % hinnoittelulla 7,6 % 6,0 % 13,7 % muu 9,2 % 9,0 % 7,2 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 18

3.4 Yhteistyö muiden alojen kanssa Muiden ammattialueiden kanssa verkostoituminen mainittiin aikaisemmin tärkeäksi kehittämiskohteeksi kaikissa ammattiryhmissä. Kyselyssä selvitettiin, minkä alojen kanssa sisustusarkkitehdit, teolliset muotoilijat ja graafiset suunnittelijat erityisesti haluaisivat tehdä yhteistyötä. Vastaukset vaihtelivat merkittävästi ammattiryhmien välillä ja tulokset on siksi esitetty ryhmäkohtaisina kuviona (kuviot 10 12). Sisustusarkkitehtejä kiinnosti eniten yhteistyö arkkitehtien, huonekalusuunnittelijoiden, maisemasuunnittelijoiden ja teollisten muotoilijoiden kanssa. Vähiten heitä kiinnosti yhteistyö valokuvaajien, uusmedia-, keramiikka- ja lasisuunnittelun sekä muoti- ja tekstiilisuunnittelun ammattilaisten kanssa (kuvio 10). Teollisia muotoilijoita kiinnosti yhteistyö eniten insinöörien, graafisten suunnittelijoiden, arkkitehtien ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa. Vähiten heitä kiinnosti yhteistyö valokuvaajien, matkailualan ja muoti- ja tekstiilialan kanssa (kuvio 11). Graafisia suunnittelijoita kiinnosti eniten yhteistyö uusmedia-ammattilaisten, valokuvaajien, mainostoimistojen ja elokuva-alan ammattilaisten kanssa. Vähiten kiinnostavana pidettiin yhteistyötä insinööritoimistojen, huonekalusuunnittelijoiden, maisemasuunnittelijoiden ja arkkitehtien kanssa (kuvio 12) KUVIO 10 Kiinnostavat yhteistyötahot/sisustusarkkitehti (n = 84) sisustusarkkitehti 0 % 4 % 8 % 12 % 16 % 20 % arkkitehtuuri huonekalusuunnittelu teollinen muotoilu maisemasuunnittelu mainostoimistot yrityskonsultointi markkinointi sisustusarkkitehtuuri graafinen suunnittelu lavastus insinööritoimistot matkailu elokuva muoti- ja tekstiilisuunnittelu keramiikka- ja lasisuunnittelu uusmedia valokuva muu 19

KUVIO 11 Kiinnostavat yhteistyötahot/teollinen muotoilija (n = 80) teollinen muotoilija 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % insinööritoimistot graafinen suunnittelu sisustusarkkitehtuuri arkkitehtuuri markkinointi mainostoimistot huonekalusuunnittelu yrityskonsultointi uusmedia keramiikka- ja lasisuunnittelu maisemasuunnittelu teollinen muotoilu lavastus elokuva muoti- ja tekstiilisuunnittelu matkailu valokuva muu KUVIO 12 Kiinnostavat yhteistyötahot/graafinen suunnittelija (n = 187) graafinen suunnittelija 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % uusmedia valokuva mainostoimistot elokuva teollinen muotoilu sisustusarkkitehtuuri graafinen suunnittelu markkinointi lavastus matkailu muoti- ja tekstiilisuunnittelu keramiikka- ja lasisuunnittelu yrityskonsultointi arkkitehtuuri maisemasuunnittelu huonekalusuunnittelu muu insinööritoimistot 20

3.5 Nykyisessä työssä viihtyminen ja tulevaisuuden näkymät noin 70 %. Myös yrittäjät viihtyivät työssään jonkin verran paremmin kuin toisen palveluksessa olevat. Kyselyn mukaan kaikista vastanneista 78 % viihtyi nykyisessä työssään hyvin tai erinomaisesti. Kohtalaisesti työssään viihtyi 16 % ja huonosti 6 % vastaajista. Työssä viihtyminen ei eronnut eri ammattiryhmien välillä. Sen sijaan työssä viihtyminen liittyi vastaajien ikään. Kyselyn mukaan parhaiten työssään viihtyivät yli 55-vuotiaat suunnittelijat. 35 54-vuotiaista hyvin tai erinomaisesti viihtyi Työssä viihtymisen lisäksi vastaajilta kysyttiin, kuinka he seuraavat oman alansa kehitystä. Oman alan kehitystä vastaajat ilmoittivat seuraavansa pääasiassa lukemalla lehtiä ja kirjoja sekä käymällä messuilla ja matkoilla. Muita mainittuja tapoja olivat internet, koulutus ja kurssit sekä kollegoiden kanssa käydyt keskustelut. KUVIO 13 Työssä viihtyminen (n = 360) 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % yrittäjä työntekijä 10 % 0 % ei kovin hyvin kohtalaisesti hyvin erinomaisesti Tulevaisuudennäkymät Noin 80 % kyselyyn osallistuneista vastasi avoimeen kysymykseen Miten näet tulevaisuutesi muotoilijana? 2 Yli puolet vastanneista näki tulevaisuuden myönteisesti. Asiaa kommentoitiin mm. seuraavasti: Muotoilun merkitys kasvaa, osaavalle on kysyntää. Töitä kyllä riittää. Tulevaisuus nähtiin myös haasteellisena, mikä pääasiassa koettiin positiivisena asiana. Haasteellisuuteen liittyi kuitenkin myös pelkoja: Jos en tipahda kelkasta parin seuraavan vuoden aikana, niin tulevaisuus näyttää hyvältä. Kilpailukykyä on, jos vain kehittää itseään koko ajan. Osa vastasi jatkavansa työntekoa samalla tavoin kuin tähän astikin. Muutamat näkivät keskittyvänsä kokemuksen siirtämiseen nuoremmille suunnittelijoille. 2. Osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei ammattinimike muotoilija sopinut heille eivätkä he mm. sen vuoksi vastanneet kysymykseen. 21

Kymmenen prosenttia vastaajista tunsi epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan. Erityisen huolestuttavana nähtiin oman osaamisen riittämättömyys. Vastaajat kommentoivat: (Koen tulevaisuuden) muutospaineisena, epävarmana, taloudellisesti epävakaana. Vanhenevan naisen osaamiseen ei kukaan usko. Epävakaana, vaikka kaikki onkin vielä hyvin. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä he haluaisivat tehdä ammatissaan vuoden, viiden vuoden ja kymmenen vuoden kuluttua. Vuoden päähän asetetut ammatilliset tavoitteet liittyivät pääasiassa itsensä kehittämiseen. Yleisesti ottaen vastaukset olivat tarkkaan mietittyjä ja niissä esitetyt suunnitelmat mahdollisia toteuttaa. Vuoden päähän asetettu tulevaisuusvisio saattoi esimerkiksi liittyä lisäkoulutukseen, työn painopisteen muuttamiseen, projektin vetämiseen, suurempien kokonaisuuksien hallintaan tai oman yrityksen perustamiseen. Aion keskittyä kuvittamiseen, uusmediaan, muuttaa hiukan painopistettä b-to-b mainonnasta kulutustavaramainontaan, enemmän konseptisuunnittelua - ja mallinnusta. Osa vastaajista oli tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen ja toivoi vain, että töitä riittää. Monien vastauksista heijastui asenne, jonka mukaan paras työ on vielä tekemättä. Tietotekniikan ja ohjelmien kehitys mietitytti monia: Haluan lisäkoulutusta hallita paremmin tietokoneavusteinen suunnittelu. Viiden tai kymmenen vuoden päähän asetetut tulevaisuusvisiot eivät poikenneet paljoakaan toisistaan. Yli kolmasosa vastaajista totesi haluavansa tehdä samaa kuin vuoden päästä. Oma kehittyminen oli edelleen tärkeää ja se korostui vastauksissa mm. halukkuutena jatkaa opiskelua. Pieni osa vastaajista mainitsi kansainvälistymisen osana tulevaisuuden visioita. Kansainvälistymiseen viitattiin joko halukkuutena lähteä ulkomaille töihin tai oman yrityksen pyrkimyksenä toimia kansainvälisillä markkinoilla. Yrittäjät toivoivat pystyvänsä kehittämään yritystään ja kasvattamaan yrityksen kokoa. Tavoitteena olisi toimia verkostoituneena eri alojen kanssa, niin että sateenvarjona tarjoaisimme kokonaisvaltaista suunnittelua. Osa vastaajista mainitsi odottavansa tulevaisuudelta enemmän vapaa-aikaa. Muutamat kertoivat olevansa kymmenen vuoden kuluttua jo eläkkeellä aktiivisesta työstä, mutta totesivat, että tulevat toimimaan alalla harrastusmielessä. Viiden vuoden kuluttua toimin paremmalla näköalapaikalla nykyisessä työpaikassani, toivon saavani luovempia ja mielenkiintoisempia toimeksiantoja. Haluan hiljentää työtahtia ja siirtyä enemmän taidepuolelle, tai olla eläkkeellä tehden sopivasti töitä. 22

4 NYKYINEN OSAAMINEN JA KOULUTUSTARVE Tässä kappaleessa kuvataan eri ammattiryhmien nykyistä osaamista toiminnan eri alueilla. Kappaleen lopussa käsitellään ammattiryhmien osallistumista täydennyskoulutukseen sekä ennakoitua koulutustarvetta. 4.1 Erikoistuminen osaamisalueittain Kyselyssä selvitettiin, mille osaamisalueille ammattiryhmät ovat erikoistuneet työssään. Vastaajat arvioivat osaamistaan numeroimalla omassa ammatissaan hyödyntämänsä osaamisalat. Lomakkeessa esitetyt osaamisalueet oli jaettu viiteen ryhmään: Graafinen viestintä Tilasuunnittelu Teollinen tuotesuunnittelu Markkina- ja tuotetuntemus Suunnittelun apuvälineet 4.1.1 Graafinen viestintä Graafisen viestinnän osioon vastasi 91 % graafisista suunnittelijoista, 38 % teollisista muotoilijoista ja 26 % sisustussuunnittelijoista. Erikoistumisalueet ammattiryhmien välillä erosivat toisistaan. Graafiset suunnittelijat arvioivat vahvimmaksi alueekseen kohdan lehtitaitto ja kirjagrafiikka. Vähiten mainintoja sai kohta mediagrafiikka. Kohdassa muu mainittuja osaamisaloja olivat sarjakuvapiirtäminen, grafiikka ja pakkaussuunnittelu. Teolliset muotoilijat arvioivat graafisen viestinnän vahvimmaksi osa-alueeksi kohdan yrityskuva ja viestintä. Vähiten mainintoja sai lehtitaitto ja kirjagrafiikka. Sisustusarkkitehdit arvioivat graafisen viestinnän vahvimmiksi erikoistumisalueikseen kohdat kuvitus sekä yrityskuva ja viestintä. Typografia sai heiltä vähiten mainintoja. KUVIO 14 Erikoistuminen graafiseen viestintään eri ammattiryhmissä (n = 259) 0 % 10% 20% 30 % 40 % kuvitus 15,1% 19,3% 23,5% typografia 5,9% 7,6% 12,6% lehtitaitto/kirjagrafiikka 4,2% 17,6% 20,5% mediagrafiikka 6,5% 11,8% 16,8% yrityskuva ja viestintä 18,9% 23,5% 32,8% markkinointiviestintä 13,7% 14,3% 16,2% muu 4,0%, 6,0% 9,2% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 23

4.1.2 Tilasuunnittelu Tilasuunnittelun osioon vastasi 88 % sisustusarkkitehdeistä, 60 % teollisista muotoilijoista ja 36 % graafisista suunnittelijoista. Sisustusarkkitehdit mainitsivat erikoistumisalueikseen kohdat julkisten tilojen suunnittelu sekä muutos- ja korjaussuunnittelu. Vähiten mainintoja sai kohta visual management. Tilasuunnitteluun vastanneet teolliset muotoilijat arvioivat vahvimmaksi osaamisalueekseen messu- ja näyttelysuunnittelun. Vähiten mainintoja teollisilta muotoilijoilta sai myös kohta visual management 3. Graafiset suunnittelijat mainitsivat tärkeimmiksi erikoistumisalueikseen kohdat visualisointi sekä messu- ja näyttelysuunnittelu. Muutosja korjaussuunnittelu sai graafisilta suunnittelijoilta vain hajamainintoja. KUVIO 15 Erikoistuminen tilasuunnitteluun eri ammattiryhmissä (n = 203) 0% 10% 20% 30% messu- ja näyttelysuunnittelu 9,7% 25,4% 25,5% muutos- ja korjaussuunnittelu 1,2 % 4,1% 24,7% julkiset tilat 3,0% 6,6% 30,0% yksityishenkilöiden sisustukset 4,1% 3,0% 8,4% värisuunnitelmat 2,6% 7,4% 12,1% visualisointi 2,6% 18,0% 26,7% visual management 1,3% 0,8% 12,7% konseptisuunnittelu 6,2% 10,9% 14,8% materiaalien tuntemus 2,4% 3,5% 13,9% muu 2,5% 0,6% 6,2% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 3. Kyselyn tuloksiin on voinut vaikuttaa esim. termien visualisointi ja visual management käsitteellinen epäselvyys. 24

4.1.3 Teollinen tuotesuunnittelu Ammattiryhmien osaaminen erosi vähiten osiossa teollinen tuotesuunnittelu. Kohtaan vastasi 36 % sisustusarkkitehdeistä, 84 % teollisista muotoilijoista ja 14 % graafisista suunnittelijoista. Huomattavaa on, että kaikki ammattiryhmät mainitsivat vahvimmaksi erikoistumisalueekseen kohdan käytettävyys. Toiseksi vahvimmaksi alueeksi arvioitiin kohta valmistettavuus. Muissa kohdissa am- mattiryhmien väliset erot olivat pieniä. Kohta kadunkalusteet sai kaikilta ryhmiltä vähiten mainintoja. Muita tärkeimmiksi mainittuja erikoistumisalueita listattiin kohtaan muu. Näitä olivat mm. konseptisuunnittelu, pakkausmuotoilu, huonekalusuunnittelu ja ergonomia. Vastausten vertailussa on kuitenkin otettava huomioon vähäiset vastausprosentit sisustusarkkitehtien sekä graafisten suunnittelijoiden ryhmässä. KUVIO 16 Erikoistuminen teolliseen tuotesuunnitteluun eri ammattiryhmissä (n = 133) käytettävyys palvelukonseptit 0% 10% 20% 30% 40% 28,7% 30,9% 31,6% 5,7% 7,3% 14,0% materiaalien tuntemus valmistettavuus 18,4% 15,7% 15,8% 17,5% 23,0% 24,1% kadunkalusteet 4,6% 3,1% 1,8% protot muu 9,2% 9,4% 10,5% 10,3% 9,4% 8,8% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 4.1.4 Markkina- ja tuotantotuntemus Kohtaan markkina- ja tuotantotuntemus vastasi 31 % sisustusarkkitehdeistä, 81 % teollisista muotoilijoista ja 28 % graafisista suunnittelijoista. Sisustusarkkitehdit arvioivat vahvimmiksi erikoistumisalueikseen kohdan tuoteideat. Tarpeiden tunnistaminen oli seuraavana. Teolliset muotoilijat arvioivat tuotekonseptit ja tuoteideat tärkeimmiksi erikoistumisaloikseen. Graafiset suunnittelijat arvioivat vahvimmaksi erikoistumisalueekseen brandit; muille ammattiryhmille se ei ollut tärkeä erikoistumisalue. Kaikissa ammattiryhmissä vähiten mainintoja annettiin kohdille asiakassegmentit ja trendien luominen. Muita mainittuja erikoistumisalueita olivat tutkimus ja yritysilme. 25

KUVIO 17 Markkina- ja tuotantotuntemukseen erikoistuminen eri ammattiryhmissä (n = 153) 0% 10% 20% 30% koti- ja kv-markkinatuntemus 4,2% 7,6% 9,9% asiakassegmentit 2,5% 1,6% 4,8% strategiset kilpailutekijät 3,7% 6,4% 12,4% trendien luominen 1,1% 3,7% 4,8% tuotekonseptit 6,2% 11,0% 20,7% tuoteideat 12,4% 22,2% 20,7% valmistettavuus 3,4% 10,1% 16,0% tarpeiden tunnistus 9,7% 13,3% 18,5% brandit 3,7% 7,4% 24,8% muotoiluprosessien johtaminen 7,6% 9,9% 13,3% muu 0,0% 1,4% 4,8% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 4.1.5 Suunnittelun apuvälineet Suunnittelun apuvälineet -osioon vastasi 53 % sisustusarkkitehdeistä, 70 % teollisista muotoilijoista ja 28 % graafisista suunnittelijoista. Ammattiryhmät erosivat toisistaan siten, että sisustusarkkitehdit ja teolliset muotoilijat arvioivat osaamisensa vahvaksi kohdissa CAD, 3D-mallinnus ja protot. Graafisten suunnittelijoiden vastaukset painottuivat kohtaan muu, jossa mainittiin mm. perinteiset kynä ja paperi, luonnostelu, tietokoneavusteinen suunnittelu sekä erilaiset suunnitteluohjelmat. 4.2 Oma osaaminen muilla alueilla Seuraavaksi vastaajat arvioivat nykyistä osaamistaan asteikolla 1 7, jossa 1 tarkoitti huonoa ja 7 erinomaista osaamista. Kysymykseen sisältyneet kohdat liittyivät liiketaloudelliseen osaamiseen, projektinhallintaan sekä tekniseen ja materiaaliosaamiseen. Vastaukset ryhmiteltiin faktorianalyysin avulla ja muodostuneille ryhmille laskettiin keskiarvo. Vastauksissa on analysoitu myös ryhmien välisiä eroja, mikäli niitä oli. 26

KUVIO 18 Suunnittelun apuvälineiden käyttö eri ammattiryhmissä (n = 167) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60 % CAD 12,5% 20,5% 34,6% 3D-mallinnus 7,5% 19,6% 26,7% tilapienoismallit 12,1% 6,8% 8,8% protot 12,5% 22,4% 31,5% muu 11,2% 14,4% 58,8% sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 4.2.1 Liiketaloudellinen osaaminen Liiketaloudellinen osaaminen koski tutkimuksessa seuraavia alueita: Asiakassuhteen hoitaminen Markkinointiosaaminen Johtaminen Liiketoiminnan hallinta Liiketaloudellisessa osaamisessa vahvimmaksi alueeksi arvioitiin asiakassuhteen hoitaminen. Käsitteen alle ryhmiteltiin asiakaspalvelu ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen. Näistä vahvimmaksi osaamisalueeksi arvioitiin asiakaspalvelu. Markkinointiosaaminen koettiin lähes yhtä hyväksi osaamisalueeksi kuin asiakassuhteen hoitaminen. Käsite pitää sisällään kohdat henkilökohtainen myyntityö, myynti- ja markkinointitaidot, tiedottaminen ja viestintä, kilpailutilanteen tuntemus ja neuvottelutaidot. Yksittäisenä alueena parhaimmaksi nousi neuvottelutaidot. Johtaminen arvioitiin hieman heikommaksi osaamisalueeksi kuin edellä mainitut. Käsite piti sisällään henkilöresurssien hallinnan sekä yhteistyötaidot. Näistä yhteistyötaidot arvioitiin vahvimmaksi yksittäiseksi osaamisalueeksi. Liiketoiminnan hallinta arvioitiin osion KUVIO 19 Liiketaloudellinen osaaminen keskiarvoina keskiarvo 1 2 3 4 5 6 7 asiakassuhteen hoito 5,4 markkinointiosaaminen 5,29 johtaminen 4,6 liiketoiminnan hallinta 3,7 27

heikoimmaksi alueeksi. Käsitteen alle ryhmiteltiin rahoitus, verosuunnittelu, sopimus- ja lakiasiat, verkoston ja alihankinnan hallinta sekä oman liiketoiminnan organisoiminen. Liiketoiminnan hallinnassa heikoimmiksi yksittäisiksi osaamisalueiksi arvioitiin rahoitus ja verosuunnittelu sekä sopimus- ja lakiasiat. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkittäviä eroja liiketaloudellisessa osaamisessa. 4.2.2 Projektinhallinnan osaaminen Projektinhallinnan osaaminen koski tutkimuksessa seuraavia alueita: Projektin informaation työstäminen Suunnittelun organisointi Johtamistaidot Projektin hallinnointi Projektinhallinnan osaamisessa parhaimmaksi arvioitiin kohta projektin informaation työstäminen. Käsitteen alle ryhmiteltiin osa-alueet: ideointi ja valmistelu, konseptointi, toteutus, esittely ja asiakkaan tarpeiden huomioon ottaminen. Näistä asiakkaiden tarpeiden huomioon ottaminen arvioitiin vahvimmaksi osaamisalueeksi. Suunnittelun organisointi piti sisällään kohdat oman suunnittelutyön organisointi ja aikataulujen hallinta. Osaaminen tällä alueella koettiin lähes yhtä hyväksi kuin projektin informaation työstäminen. Graafisten suunnittelijoiden ryhmä erottuu muista hieman korkeammalla keskiarvolla, mutta erot eivät ole merkittäviä. Johtamistaidot arvioitiin hieman heikommiksi kuin edellä mainitut alueet. Käsite piti sisällään sosiaaliset, strategiset ja kansainvälistämistaidot. Yksittäisenä alueena sosiaaliset taidot arvioitiin parhaimmaksi alueeksi. Projektin hallinnointi arvioitiin osion heikoimmaksi osaamisalueeksi. Käsite sisältää tarjouskilpailut, talouden hallinnan, projektin seurannan ja raportoinnin. Talouden hallinta koettiin heikoimpana yksittäisenä alueena. Ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja. 4.2.3 Tekninen ja materiaaliosaaminen Tekninen ja materiaaliosaaminen koski tutkimuksessa seuraavia alueita: Valmistusmenetelmien tunteminen Tuotantoprosessin tunteminen Digitaalinen suunnitteluprosessi Osion parhaimmaksi alueeksi arvioitiin valmistusmenetelmien tunteminen. Käsite pitää sisällään myös materiaaliosaamisen. Tuotantoprosessin KUVIO 20 Projektinhallinnan osaaminen keskiarvo 1 2 3 4 5 6 7 projektin informaation työstäminen 5,5 suunnittelun organisointi 5,4 johtamistaidot 4,8 projektin hallinnointi 4,4 28

tunteminen koettiin lähes yhtä hyvänä osaamisalueena kuin valmistusmenetelmien tunteminenkin. Graafiset suunnittelijat erottuivat muista ryhmistä paremmalla osaamisella. Digitaalinen suunnitteluprosessi koettiin muita heikommaksi osaamisalueeksi. Varsinkin sisustusarkkitehdit kokivat digitaalisen suunnitteluprosessin heikkona osaamisalueena. KUVIO 21 Tekninen ja materiaaliosaaminen keskiarvo 1 2 3 4 5 6 7 valmistusmenetelmien tunteminen 5,44 tuotantoprosessin tunteminen 5,39 digitaalinen suunnitteluprosessi 4,65 4.2.4 Osa-alueiden tärkeys Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan edellä mainittujen osaamisalueiden tärkeyttä asteikolla 1 7. Arvioitavat kohdat olivat: tekninen ja materiaaliosaaminen, projektinhallinnan osaaminen, taiteellisen ilmaisun vapaus, liiketaloudellinen osaaminen. Kaikkia osa-alueita pidettiin tärkeinä, mutta tärkeimmäksi sisustusarkkitehdit ja graafiset suunnittelijat mainitsivat kohdan tekninen ja materiaaliosaaminen. Teollisilla muotoilijoilla tärkeimpänä alueena oli projektinhallinnan osaaminen. Taiteellisen ilmaisun vapaus korostui varsinkin graafisilla suunnittelijoilla. Vähiten tärkeäksi alueeksi koettiin liiketaloudellinen osaaminen. KUVIO 22 Osa-alueiden tärkeys (n = 354) keskiarvo 0 1 2 3 4 5 6 7 tekninen ja materiaaliosaaminen 5,9 6,3 6,2 projektinhallinnan osaaminen 6 5,7 6,2 taiteellisen ilmaisun vapaus 5,1 5,5 6,1 liiketaloudellinen osaaminen 5,1 4,9 4,8 sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 29

4.3 Täydennyskoulutukseen osallistuminen Kaikista vastaajista yli puolet oli ammattiin valmistumisensa jälkeen osallistunut jonkinlaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Ammattiryhmien välillä oli huomattavia eroja. Sisustusarkkitehdeistä 69 % ja graafisista suunnittelijoista 64 % oli osallistunut täydennyskoulutukseen. Sen sijaan teollisista muotoilijoista 52 % ei ollut osallistunut minkäänlaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutukseen osallistuminen korreloi vastaajien keski-iän kanssa. Teollisten muotoilijoiden keski-ikä oli ammattiryhmien alhaisin ja sisustussuunnittelijoiden korkein. Sisustusarkkitehteja ja graafisia suunnittelijoita kiinnosti vähiten johtamiskoulutus, kun taas teollisia muotoilijoita kiinnosti vähiten tekninen koulutus. Yliopiston tarjoama koulutus (yhteiskunnalliset ja humanistiset aineet sekä viestintä) kiinnosti lähes viidesosaa vastaajista. Kohtaan muu yhdistetyt asiat liittyivät usein edellä mainittuihin aloihin, mm. tila- ja äänisuunnittelu, www-suunnittelu sekä tulevaisuudentutkimus. Kansainvälisestä monialakoulutuksesta kiinnostuneita oli 58 % vastaajista. Vastaajilta kysyttiin lisäksi kiinnostaako heitä monialainen koulutus ja millainen monialainen koulutus heitä kiinnostaisi. 76 % vastaajista (n = 361) ilmoitti, että lisäkoulutus kiinnosti. Lähes viidesosa vastaajista oli kiinnostunut useista koulutusalueista. Ammattiryhmien välillä oli pieniä eroja. Teolliset muotoilijat olivat eniten kiinnostuneita kaupallispainotteisesta monialakoulutuksesta. Graafisia suunnittelijoita ja sisustusarkkitehtejä kiinnosti eniten taidepainotteinen monialakoulutus. KUVIO 23 Vastaajien kiinnostus täydennyskoulutukseen (n = 280) 0% 10% 20% 30% 40% taidekoulutus 18 % 23 % 35 % kaupallinen koulutus 16 % 19 % 24 % tekninen koulutus 19 % 17 % 19 % yliopiston tarjoama koulutus 20 % 19 % 18 % johtamiskoulutus 9 % 10 % 19 % muu 3 % 3 % 9 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 30

Kaikista koulutusaloista eri ammattiryhmiä kiinnosti eniten taidekoulutus, jonka oli maininnut 28 % vastaajista. Yliopiston tarjoama ja kaupallinen koulutus koettiin yhtä mielekkäinä täydennyskoulutusvaihtoehtoina; molemmista oli kiinnostunut 20 % vastaajista. Teknisestä koulutuksesta oli kiinnostunut 19 % vastaajista. Erikseen tarjottavasta johtamiskoulutuksesta oli kiinnostunut 13 % vastaajista. Kohtaa muu ei ole huomioitu tässä kuviossa. KUVIO 24 Koulutushalukkuus 30% 28 % 20% 19 % 20 % 20 % 13 % 10% 0% johtamiskoulutus tekninen koulutus yliopiston tarjoama koulutus kaupallinen koulutus taidekoulutus 15 % vastaajista arvioi panostavansa täydennyskoulutukseen kuluvan vuoden aikana yli kuukauden. Lähes puolet (47 %) vastaajista oli valmis panostamaan täydennyskoulutukseen vuoden aikana korkeintaan kuukauden ja 38 % vastaajista korkeintaan viikon. Eri ammattiryhmien välillä ei ollut eroja ajallisessa panostuksessa. Markkamääräisesti koulutukseen oltiin valmiita panostamaan noin 5000 markkaa vuodessa. Teolliset muotoilijat arvioivat vuoden 2000 koulutuspanoksensa hieman keskiarvoa suuremmaksi. Kaikista vastaajista 7 % ei ollut valmiita panostamaan koulutukseen lainkaan omaa rahaa. Puolet heistä totesi työnantajan maksavan koulutuksen ja toinen puoli toivoi koulutuksen tulevan maksuttomana. Osa vastaajista toivoi apurahoja tai stipendejä, jolloin opiskeluun voisi panostaa enemmän. Ne vastaajista, jotka kyselyä tehtäessä edelleen opiskelivat täyspäiväisesti, eivät käyttäneet omaa rahaa ylimääräisiin opintoihin. 31

5 SUUNNITTELIJAT YRITTÄJÄNÄ Kyselyn loppuosa oli suunnattu yrittäjille. Kyselyn tarkoituksena oli muodostaa kuva yrittäjinä toimivien suunnittelijoiden nykyisestä toiminnasta sekä kehitysnäkymistä. 46 % kyselyyn vastanneista ilmoitti toimivansa joko kokopäiväisenä tai osa-aikaisena yrittäjänä. Päätoimisia yrittäjiä vastaajista oli kolmasosa. Ammattiryhmät erosivat toisistaan merkittävästi. Sisustusarkkitehdeistä yrittäjiä tai freelancereita oli 52 % ja graafisista suunnittelijoista 54 %. Teollisista muotoilijoista päätoimisia yrittäjiä oli noin viidesosa. Lähes kolmasosa teollisista muotoilijoista ilmoitti tekevänsä freelance-työtä varsinaisen työn ohessa. 4 5.1 Yritysten perustiedot Yritysten keskimääräinen ikä oli 12 vuotta. Hajontaa ryhmien välillä oli melkoisesti: vanhin yritys oli toiminut 46 vuotta ja nuorin yritys oli aloittanut toimintansa kyselyä tehtäessä. Sisustusarkkitehtien yritykset olivat vanhimpia, keski-ikä oli 16 vuotta. Teollisten muotoilijoiden yritykset olivat toimineet keskimäärin 11 vuotta ja graafisten suunnittelijoiden yritykset 10 vuotta (kuvio 26). Yritysten päätoimialat liittyivät sisustusarkkitehtuuriin, kalustesuunnitteluun, teolliseen muotoiluun, graafiseen ja mainonnansuunnitteluun. Muutamat yritykset toimivat lisäksi useammilla kuin yhdellä alalla. KUVIO 25 Yrittäjänä toimiminen eri ammattiryhmissä (n = 371) 0% 10% 20% 30% 40% yrittäjä 20,7 % 35,2 % 41,1 % työssä toisen palveluksessa 21,1 % 29,6 % 37,8 % freelancer 0,0 % 11,1 % 18,6 % monta työtä 9,5 % 16,7 % 28,0 % muu 7,0 % 10,0 % 13,4 % sisustusarkkitehti teollinen muotoilija graafinen suunnittelija 4. Kohtaan muu on yhdistetty eläkeläiset, työttömät sekä koulutuksessa olevat. 32

KUVIO 26 Yritysten keskimääräinen ikä 0 5 10 15 20 vuotta sisustusarkkitehti 16,0 teollinen muotoilija 11,2 graafinen suunnittelija 9,7 Suurin osa kaikkien ammattiryhmien yrityksistä toimi yksityisyrittäjinä. Viimeisen kolmen vuoden aikana noin 70 % suunnittelualan yrityksistä on työllistänyt yhden henkilön, 20 % yrityksistä 2 5 henkilöä ja vajaa 10 % enemmän kuin viisi henkilöä. Yritysten koko ei vaihdellut eri ammattiryhmissä. Kolmasosa yrityksistä (n = 121) työllisti muun kuin oman alansa ammattilaisia. Näistä useimmat olivat toimisto- ja taloushallinnon henkilöitä. KUVIO 27 Henkilöstön määrä vuosina 1998 2000 5 140 120 100 80 60 40 10 11 12 27 27 27 89 87 94 yli viisi henkilöä 2 5 henkilöä 1 henkilö 20 0 1998 1999 2000 5. Vuosi 2000 oli yrittäjien arvio 33

Liikevaihto Yritysten keskimääräinen liikevaihto vuonna 1997 oli noin 570.000 markkaa ja vuonna 1998 640 000 markkaa. Arvioitu liikevaihto vuodelle 1999 oli 780 000 markkaa ja vuodelle 2000 noin 940 000 markkaa. Vastauksissa huomioitiin ainoastaan päätoimisesti yrittäjinä toimivat. Kaiken kaikkiaan vastausten hajonta oli suuri. Hieman alle viidesosalla yrityksistä liikevaihto oli yli miljoona markkaa vuodessa. 6 Suurimmalla osalla liikevaihto oli vuodessa alle 500 000 markkaa (kuvio 28). Yksityisyrittäjien keskimääräinen liikevaihto oli vuonna 1997 noin 350 000 markkaa. Vuodelle 2000 arvioitu liikevaihto oli keskimäärin 560 000 markkaa (n=47). Kysymyksiin oman yrityksen liikevaihdosta vastasi keskimäärin 27 sisustusarkkitehtiä, 18 teollista muotoilijaa ja 44 graafista suunnittelijaa. Ammattiryhmittäin verrattuna teollisten muotoilijoiden yritysten liikevaihdot olivat suurempia kuin muilla ryhmillä. Sisustusarkkitehtien keskimääräinen liikevaihto oli pienin. Tilastollista analysointia yritysten liikevaihdoista ei kuitenkaan voida tehdä, sillä ryhmien koko oli pieni ja niiden sisäinen hajonta suuri. KUVIO 28 Luokitellut liikevaihdot vuosina 1997-2000 7 (n=78 97) 100 80 60 18 36 38 40 yli 500 000 mk 40 39 29 33 38 200 000 500 000 mk alle 200 000 mk 20 21 22 26 19 0 1997 1998 1999 2000 Yrityksen kannattavuus 32 % vastaajista oli sitä mieltä, että oman yrityksen liiketaloudellinen kannattavuus oli hyvä tai erinomainen. 44 % vastaajista arvioi kannattavuuden olevan keskikertainen tai tyydyttävä ja 25 % vastasi kannattavuuden olevan huono tai tappiollinen. Keskimäärin kannattavuutta pidettiin tyydyttävänä tai keskikertaisena. Merkittäviä eroja ammattiryhmien välillä ei ilmennyt, vaikka sisustusarkkitehtien yritykset olivat vastausten perusteella hieman kannattamattomampia kuin teollisten muotoilijoiden ja graafisten suunnittelijoiden yritykset. 6. Keskimääräisen liikevaihdon laskussa on jätetty huomioimatta muutamat erityisen suuret yritykset. 7. Vuosien 1999 2000 liikevaihdot perustuivat yrittäjien arviointeihin 34