Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Samankaltaiset tiedostot
Tervetuloa Järvenpään asukasiltaan!

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Havaintoja ja kokemuksia Keski-Uudenmaan kuntien kuntajakoselvityksestä. Johanna Viita Hyvinkää*Järvenpää*Mäntsälä*Pornainen*Tuusula

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA)

Yhteenveto kuntakohtaisista yhdistymisselvityksen kipupisteistä

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo Matti Vatilo

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kunnanvaltuuston kuuleminen Kommunfullmäktige åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

Ajankohtaista kunta-asiaa

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Paikallinen kehittäminen ja lähidemokratia hanke. Työnimi: LÄHIDEMOKRATIAHANKE

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

Elämää elinvoimaisella alueella

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus Kuopio

Ohjausryhmän seminaari LÄHIDEMOKRATIA JA PÄÄTÖKSENTEKO -RYHMÄTYÖ. Tehtävä 1

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Sipoo/Sibbo

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Kylien ja kunnan muuttuvat suhteet

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Espoon kaupunki Pöytäkirja 231. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Väliraportissa työryhmä esittää kahta eri mallia (sivu 51):

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Valtuustoinfo, Espoo

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt

Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Henkilöstötyöryhmän I kokous

Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt

Vihdin kunnanvaltuusto Sevón

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

Keski-Uudenmaan sote. Lohja Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Kaupunginhallitus

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Porin seudun kuntajako-selvitys

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen

Maakuntauudistus. Yleisesitys

Kuntien tehtävien eriytyminen - perustuslain asettamia reunaehtoja koskeva selvitystyö

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kaupunginhallitus

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

ja tuottamiseen kehittyvässä kuntarakenteessa

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Miten saada eri alueiden ja kuntalaisryhmien ääni tasapuolisesti kuulumaan? Imatra/Voimistuvat Kylät Päivi Kurikka, erityisasiantuntija

Hyvinvointi on koko elämä. Pohjois Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Kunta on asukkaidensa yhteisö

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Demokratiapäivä

Olli Mäenpää Perustuslakivaliokunnalle

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

Perussuomalainen vaihtoehto. Jukka Kilpi Fil. tri, kaupunginvaltuutettu

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Viisi kiinnostavinta löytöä metropolialueen kuntajakoselvityksessä Kuntaliitosverkosto

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Uudistus Vantaan näkökulmasta. Maakuntaparlamentti Kaupunginjohtaja Kari Nenonen

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Sote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien)

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan valmistelutilanne

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Keski-Uusimaa ja sote-uudistus

Pyhäjoki, Raahe ja Siikajoki. Erityistä kuntajakoselvitystä valmisteleva 1. tapaaminen

Transkriptio:

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014

Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan 3. Asukkaiden mielipide kuntaselvityksen pohjana tärkeä 4. Kuntaliitospäätösten poliittiset kipupisteet ja reunaehdot löydettävä 5. Tulevaisuuden kunta on edunvalvoja

1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö Palveluyhteistyö Edunvalvontayhteistyö Kuntaliitosselvitys Paluu alkuun?

2. Valtio ja kuntaliitokset Valtion paine kuntaliitoksiin on tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan. Esimerkkejä: 1. Mitkä tekijät edesauttavat kuntaliitoksia (valtuustojen väliraporttilausunnot): sote ja metropolihallinto 2. Mitkä tekijät estävät kuntaliitoksia (valtuustojen väliraporttilausunnot): sote ja metropolihallinto 3. Valtuustojen päätökset selvityksessä jatkamisesta loppuraportin valmistuttua: jatketaan, mutta halutaan päättää jatkamisesta uudelleen, kun tiedetään sote ja metropolihallinto 4. Metropolikaupunki: Kerava, Sipoo ja Etelä-Tuusula 5. Eduskuntavaalit

Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve 112 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkko Palvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko ASUKAS Talous Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne.

4. Millä perusteella kuntaliitoksista loppujen lopuksi päätetään? Loppuraportti -> yhdistymissopimus Kipupisteet ja reunaehdot -> yhdistymissopimus -> loppuraportti

5. Mikä kunta on? 1. Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (Kuntalaki, 1 Kuntien itsehallinto) 2. Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla. (Kuntalaki, 2 Kunnan tehtävät)

Kunta muutoksessa sote-uudistus: sote-palveluiden järjestäminen ja tuotantotehtävä kunnilta sote-tuotantokuntayhtymille metropolihallintolaki: yleiskaavaa ohjaava metropolikaava ja joukkoliikenne metropolihallinnolle hallituksen kaavailemat opetusalan säästöt: toisen asteen oppilaitosten kouluverkko -> mahdollisesti koulutuskuntayhtymät, joille useita toimipisteitä

Kunnan rooli jatkossa kunnan tarkoitus säilynee: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan em. tarkoituksen toteutus muuttunee radikaalisti kunta lienee jatkossa huomattavasti nykyistä enemmän asukkaiden edunvalvoja palveluiden järjestäjien ja tuottajien suuntaan edunvalvontatehtävä edellyttää, että kunta tietää kuntalaistensa palvelutarpeet ja mielipiteet, kuntalaistensa kokeman hyödyn käyttämistään palveluista sekä asukkaidensa hyvinvoinnin näin ollen asukasdemokratian ja tiedon rooli korostuu jatkossa huomattavasti nykyistä enemmän!

Asukaskyselyn tulokset: Mihin asukkaat haluavat osallistua ja vaikuttaa? 1. Terveyspalvelut terveyskeskus ja lääkärinvastaanottotoiminta 2. Tekniset palvelut teiden ja katujen hoito joukkoliikenne 3. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut liikunta- ja urheilupalvelut

Asukaskyselyn tulokset: Millä tavalla asukkaat haluavat osallistua ja vaikuttaa? 1. Äänestämällä kunnallisvaaleissa 2. Vastaamalla asukas- ja käyttäjäkyselyihin 3. Antamalla palautetta toiminnasta ja palveluista 4. Osallistumalla yleisötilaisuuksiin 5. Allekirjoittamalla vetoomuksen 6. Ottamalla yhteyttä viranhaltijaan tai poliitikkoon 7. Osallistumalla oman asuinalueen kehittämiseen (kylä- tai kaupunginosatoimintaan) Huom! Yli 300 avovastausta osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistavoista! Asukkaat antoivat nykyisille vaikuttamismahdollisuuksilleen kouluarvosanaksi noin 7

Lisää asukasdemokratiaa korostavia muutostekijöitä muutokset uudistuvassa kuntalaissa korostavat ja osin edellyttävät asukasdemokratiaa väitöstutkimus 5.12.2014: kuntaliitosten yhteydessä yli 50 000 asukkaan kunnissa tulisi säätää kunnanosavaltuustot pakollisiksi. Tämä takaisi lähidemokratian säilymisen. (Kyösti Tornberg)

Etuja ja haittoja: Kuntien yhdistymisen vaikutus asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin ERILLISET KUNNAT Erillisten kuntien (kuntalaisten) vaikutusvalta metropolihallinnossa ja sote-alueella pienempi. KESKI-UUDENMAAN KAUPUNKI Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lentokentän pohjoispuolisen alueen ja ammattikorkeakoulujen toimipisteiden säilyttämiseksi sekä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Paremmat vaikutusmahdollisuudet sote-alueen järjestämispäätökseen ja mm. tuotantovastuuseen.

Mikä kunta on? kunnan tarkoitus säilyy, mutta tehtävät muuttuvat nykyisestä huomattavasti korostuvaa edunvalvontatehtävää varten kunnan tulee tietää kuntalaistensa palvelutarpeet ja mielipiteet, koettu hyöty palveluista sekä asukkaiden hyvinvointi edellyttää nykyistä huomattavasti korostuneempaa asukasdemokratiaa ja asukastietoa isompi kaupunki pystyy valvomaan kuntalaistensa etua paremmin kuin pienet kunnat: isommalla kaupungilla on paremmat mahdollisuudet järjestää ja kehittää vuorovaikutusta asukkaiden kanssa sekä enemmän voimaa ja äänivaltaa vaikuttaa palveluiden järjestäjiin ja tuottajiin kuntalaisten parhaaksi

Hyvää Joulun Aikaa!