1 ( 10 ) Opetusviraston valtuusto- ja lautakuntatason tavoitteet ja niiden toteutuminen 2012 n sitovat tavoitteet ovat harmaalla pohjalla KAUPUNGIN TUOTTAMAT OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUT TAVOITE 2012 Oppilas- ja opiskelijakohtaiset nettomenot ovat kaupungin tuottamissa opetus- ja koulutuspalveluissa keskimäärin enintään 8 746 euroa (ei sisällä ruotsinkielistä päivähoitoa). TOT EI TOT PERUSTELU Keskimääräiset nettomenot olivat 8 692 euroa eli noin 1 % talousarviossa ennakoitua vähemmän johtuen sekä talousarviossa ennakoitua pienemmistä nettomenoista että ennakoitua suuremmasta oppilasmäärästä. Suomenkielinen esi- ja perusopetus Peruskoulujen oppimistulokset ovat hyviä. Helsingin kaupungin peruskoulujen tulokset ovat vähintään kansallista keskitasoa opetushallituksen järjestämissä kansallisissa kokeissa. Vuonna 2012 järjestettiin matematiikan koe 9.vuosiluokan oppilaille. Helsingin tulokset olivat valtakunnallisen keskiarvon tasolla. Oman lähikoulun valitsevien peruskoululaisten osuus kasvaa. Peruskoulun 1. luokkalaisista yleisopetukseen tulijoista peruskouluissa 85% valitsee oman oppilaaksiottoalueen koulun. 6.luokkalaisista yleisopetuksen oppilaista suomenkielisissä peruskouluissa 70% valitsee oman oppilaaksiottoalueen lähikoulun. Omalta oppilaaksiottoalueelta soveltuvuuskokeella valitut lasketaan ao. lukuun. Oppilaiden hyvinvointi paranee. Peruskoulun vuosiluokkien 1-6 hyvinvointiprofiilin tulokset paranevat vuoden 2011 tuloksiin verrattuna. Peruskoulun vuosiluokilla 7-9 yhtenäisissä peruskouluissa kouluterveystutkimuksen työilmapiiriä, kuulemiseksi tulemista ja luvattomia poissaoloja koskevien kohtien tulokset paranevat edelliseen mittaukseen verrattuna. Peruskoulun 1-luokkalaisista valitsi oman oppilaaksiottoalueen koulun 84,1 % ja 7-luokkalaisista 75,0 %. (Vastaavat luvut 77 % ja 63 % v. 2011) Tavoite toteutui 19 koulussa, mutta jäi toteutumatta 48 koulussa. Vuonna 2012 ei suoritettu kouluterveyskyselyä, joten toteutumisesta ei ole näyttöä.
2 ( 10 ) Suomenkielisessä perusopetuksessa luodaan alueellinen toimintamalli poikkihallinnolliselle yhteistyölle oppilaan hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasu-hankkeen kautta Vuosaaren alueella on luotu malli poikkihallinnolliselle yhteistyölle HYMYT-hankkeessa. Oppiminen ja hyvinvointi paranevat. Suomi toisena kielenä opiskelevista oppilaista 97% saa peruskoulu päättötodistuksen. osallisuutta. Luvattomat poissaolot vuosiluokilla 7-9 vähenevät 5% vuodesta 2011 osallisuutta. Verkko-oppiminen ja virtuaalisten oppimisympäristöjen uusia toimintamalleja käytössä vähintää 15 koulussa (älykkäät oppimisympäristöt, mobiilit ratkaisut, etäopetus) osallisuutta. Kaikissa kouluissa on käytössä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavia sähköisiä kanavia. Globaali vastuu toteutuu koulun arjessa. Vähintään 14 koululla on vihreä lippu ja vähintään 3 koululla on ympäristösertifikaatti. Käynnistetään kaupungin kulttuuristrategiaan sisältyvä Kulttuuria kouluun -hanke. Suomi toisena kielenä opiskelevista oppilaista 91,2 % sai peruskoulun päättötodistuksen. Perusopetuslinjalla ei ole vuoden 2012 tietoa saatavilla. Koulujen osallisuuden toimintatapoja ja niitä tukevia älykkäitä ratkaisuja ja palveluja on kehitetty koululähtöisesti yhteensä 11 koulussa. Mobiilioppimista, videopohjaista etäopetusta ja sähköisen portfolion käyttöä on kehitetty yhteensä 13 koulussa. Osa kouluista on samoja - kaikkiaan mukana kehittämisessä on 19 eri koulua. Koulujen osallisuusryhmien määrä on noussut ja perusopetuksessa on keskimäärin kolme oppilaiden osallisuusryhmää/koulu. Vuoteen 2011 verrattuna oppilaiden kuuleminen toimintasuunnitelmaprosessissa on lisääntynyt ja n. 70% kouluista on järjestetty oppilaiden kuuleminen tosuke- prosessin osalta. 10 perusopetuksen koululla on Vihreä lippu ja kahdella kestävän kehityksen sertifikaatti. Kulttuurisuunnitelma otettu käyttöön, toimenpiteet myös TUPA - tavoitteena
3 ( 10 ) Suomenkielinen lukiokoulutus Toisen asteen koulutuksessa tutkinnon suorittaneiden osuudet säilyvät vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2011. Helsingin kaupungin lukioissa opintonsa enintään kolmessa vuodessa suorittavien osuus eli läpäisyaste on vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2011. Helsingin kaupungin lukioissa opintonsa enintään kolmessa vuodessa suorittavien osuus eli läpäisyaste on 87,2 %. Vuoden 2011 läpäisyaste oli 86,1 %. Ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanojen keskimääräinen pistemäärä on kaupungin lukioissa vähintään maan keskitasoa. Lukioissa kouluterveystutkimuksen työilmapiiriä, kuulemiseksi tulemista ja luvattomia poissaoloja koskevien kohtien tulokset paranevat edelliseen mittaukseen verrattuna. Vuoden 2012 ylioppilaskirjoitusten (kevät ja syksy) pakollisten aineiden arvosanojen keskimääräinen pistemäärä oli kaupungin lukioissa yli maan keskiarvon: Helsingissä 4,3 ja koko maassa 4,2. Kouluterveystutkimusta ei ole tehty 2012. Oppiminen ja hyvinvointi paranevat. Perustetaan Stadin ekampus osaksi toisen asteen oppilaitosverkkoa. Stadin ekampus muodostaa verkossa tapahtuvasta opetuksesta ja opiskelusta osan toisen asteen oppilaitosverkkoa. Stadin ekampus on perustettu. Kaikki lukiot ja ammatilliset oppilaitokset oavt mukana. Rehtorit muodostavat toiminnallisen ydinryhmän ja kehittäjäopettajia on noin 60. osallisuutta. - Aikuisille maahanmuuttajille, joilla on omasta maastaan koulutus- ja/tai työkokemusta, järjestetään aikuislukiossa eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon taitotason A1.1.-A2.2 mukaista S2-koulutusta. Koulutusta on järjestetty 290 kurssia. Toimintarakenteita ja osallisuutta vahvistettiin tiivistämällä aikuislukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä ohjaamalla aikuislukion opiskelijoita ammatilliseen oppilaitokseen mava-koulutukseen. Aikuislukiossa toimivan S2- koordinaattorin resurssi, kotona lapsiaan hoitavien maahanmuuttajien suomen kielen opetus sekä aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen kehittämishanke ovat vahvistaneet opiskelijoiden osallisuutta ja joustavia toimintarakenteita.
4 ( 10 ) Globaali vastuu toteutuu koulun arjessa. Vähintään 6 suomenkielisellä lukiolla on vihreä lippu tai ympäristösertifikaatti. Opiskelijoiden ja oppilaiden oppimispolku tuetaan ja seurataan moniammatillisesti. Lukio-opinnot keskeyttää eneintään 6% opiskelijoista. Vihreä Lippu : Etu-Töölön lukio, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin medialukio, Itäkeskuksen lukio, Kallion lukio, Mäkelänrinteen lukio, Ressun lukio ja Yhtenäiskoulun lukio. Okka-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti: Helsingin kuvataidelukio. Lukio-opinnot keskeytti 5,6 % lv 2011-2012 (positiivista keskeyttämistä 4,5% ja negatiivista 1,1%). Ajanjakson 2010-2011 keskeyttämis-% oli 5,9. Ruotsinkielinen päivähoito Täyttöaste on vähintään 100%. Täyttöaste tarkoittaa sitä, miten päivähoitopaikat ovat täytettyinä kussakin hoitopaikassa. Käyttöaste on vähintään 85%. Käyttöaste tarkoittaa puolestaan sitä, miten täytettyjä paikkoja käytetään; vaikka kohteessa kaikki paikat olisivatkin täytettyinä, vaikuttaa käyttöasteeseen muun muassa lasten poissaolopäivät ja henkilöstön määrä/päivä. Ruotsinkielinen esi- ja perusopetus Peruskoulujen oppimistulokset ovat hyviä. Helsingin kaupungin peruskoulujen tulokset ovat vähintään kansallista keskitasoa opetushallituksen järjestämissä kansallisissa kokeissa. vuositasolla 94,2%. Vapaita paikkoja mm.östersundomissa ja Malminkartanossa Vuositasolla 86,1% Matematiikan 9:luokkalaisten oppimistulosten arvioinnissa tulokset hieman yli kansallisen keskitason.
5 ( 10 ) Oman lähikoulun valitsevien peruskoululaisten osuus kasvaa. Peruskoulun 1. luokkalaisista yleisopetukseen tulijoista peruskouluissa 85% valitsee oman oppilaaksiottoalueen koulun. 6.luokkalaisista yleisopetuksen oppilaista ruotsinkielisissä peruskouluissa 85% valitsee oman oppilaaksiottoalueen lähikoulun. Omalta oppilaaksiottoalueelta soveltuvuuskokeella valitut lasketaan ao. lukuun. Oppilaiden hyvinvointi paranee. Peruskoulun vuosiluokkien 1-6 hyvinvointiprofiilin tulokset paranevat vuoden 2011 tuloksiin verrattuna. Peruskoulun vuosiluokilla 7-9 yhtenäisissä peruskouluissa kouluterveystutkimuksen työilmapiiriä, kuulemiseksi tulemista ja luvattomia poissaoloja koskevien kohtien tulokset paranevat edelliseen mittaukseen verrattuna. 83% 1.luokkalaisista valitsi oman oppilaaksiottoalueen koulun. Ja 79% 6.luokkalaisista yleisopetuksen oppilaista valitsi oman oppilaaksiottoalueen koulun. Koulujen arvion mukaan tulokset paranevat n 40% kouluista. Ei voida arvioida, koska tutkimusta ei toteutettu vuonna 2012. Oppiminen ja hyvinvointi paranevat. Kaikissa kouluissa on systemaattisessa käytössä jokin vuorovaikutustaitoja edistävä ohjelma, esim. Askeleittain, Friends, Kiva koulu, Verso osallisuutta. Luvattomat poissaolot vuosiluokilla 7-9 vähenevät 5% vuodesta 2011 Käynnistetään kaupungin kulttuuristrategiaan sisältyvä Kulttuuria kouluun -hanke. Ruotsinkielinen lukiokoulutus Toisen asteen koulutuksessa tutkinnon suorittaneiden osuudet säilyvät vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2011. Helsingin kaupungin lukioissa opintonsa enintään kolmessa vuodessa suorittavien osuus eli läpäisyaste on vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2011. Kaikissa kouluissa käytössä jokin vuorovaikutustaitoja edistävä ohjelma. Ruotsinkielisellä päivähoidon ja koulutuksen linjalla ei ole tietoa saatavilla. Hanke käynnistettiin. Sisältyy Tupatavoitteisiin ja on myös yksi perusopetuksen lukuvuoden tavoitteista. Lukioiden vuoden 2011 läpäisyasteet olivat kaupungin ruotsinkielisissä lukioissa 92%. Vuonna 2012 läpäisyaste oli 93%.
6 ( 10 ) Ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanojen keskimääräinen pistemäärä on kaupungin lukioissa vähintään maan keskitasoa. Lukioissa kouluterveystutkimuksen työilmapiiriä, kuulemiseksi tulemista ja luvattomia poissaoloja koskevien kohtien tulokset paranevat edelliseen mittaukseen verrattuna. Pakollisten aineiden arvosanojen valtakunnallinen keskiarvo oli 4,2. Helsingin kaupungin ylläpitämien lukioiden keskiarvo oli ruotsinkielisissä lukioissa 4,6. Ei voida arvioida, koska tutkimusta ei toteutettu vuonna 2012. Globaali vastuu toteutuu koulun arjessa. Vähintään 2 lukiolla on jonkinlainen ympäristösertifikaatti Opiskelijoiden ja oppilaiden oppimispolku tuetaan ja seurataan moniammatillisesti. Lukio-opinnot keskeyttää enintään 2 %. Ammatillinen koulutus Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa opintonsa enintään kolmessa vuodessa suorittavien osuus eli läpäisyaste nousee vähintään prosenttiyksiköllä vuoden 2011 toteutuvasta läpäisyasteesta Tupatavoitteiden jätteiden vähentämiseen tähtäävä tavoite on ollut etusijalla. Tavoite toteutuu kaikissa lukioissamme. Kokonaiskeskeyttämisprosentti oli 2%. Läpäisy pieneni 1,6 %-yksikköä vuodesta 2011 (48,3 % - 46,7 %) kasvaneesta käskeyttämisestä johtuen. Tavoite ei toteutunut toimenpiteistä huolimatta. Joitakin toimenpiteitä on tarkasteltu erikseen (mm. Armi -arkiohjausmallia) ja saatu tuloksia vaikuttavuudesta toimenpiteen kohderyhmässä. Vaikuttavuus ei kuitenkaan näy kokonaistasolla. Polku-hankkeen toimenpiteet ovat käynnistyneet oppilaitostasolla täyspainoisesti vasta syksyllä 2012, joten käytänteet eivät vielä ole vakiintuneet eikä toimenpiteet vaikuttaneet. Ammatillisissa oppilaitoksissa kouluterveystutkimuksen työilmapiiriä, kuulemiseksi tulemista ja luvattomia poissaoloja koskevien kohtien tulokset paranevat edelliseen mittaukseen verrattuna. Kouluterveystutkimusta ei ole tehty 2012.
7 ( 10 ) Oppiminen ja hyvinvointi paranevat. Perustetaan Stadin ekampus osaksi toisen asteen oppilaitosverkkoa. Stadin ekampus muodostaa verkossa tapahtuvasta opetuksesta ja opiskelusta osan toisen asteen oppilaitosverkkoa. Stadin ekampus on perustettu. Kaikki lukiot ja ammatilliset oppilaitokset oavt mukana. Rehtorit muodostavat toiminnallisen ydinryhmän ja kehittäjäopettajia on noin 60. osallisuutta. Aikuisille maahanmuuttajille on oppimispolku, jossa suomi toisena kielenä - koulutus ja ammatillinen koulutus yhdistyvät. Vuonna 2012 polun suomi toisena kielenä suorittaneista vähintään 30% on ammatillisessa koulutuksessa tai työelämässä vuonna 2012. Keväällä 2012 opintopolku-koulutuksen päättäneitsä 39,1 % on sijoittunut ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Lukumäärä perustuu opettajien keräämiin ja ilmoittamiin tietoihin syksyllä 2012. Joustavia ja monipuolisia toimintarakenteita on vahvistettu jatkamalla aikuisten ammatillisessa koulutuksessa maahanmuuttajien suomen kielen opintopolkua, jossa suomen kielen koulutus yhdistyy ammatilliseen koulutuksen valmistavaan koulutukseen. Yhteistyötä ammatillisen valmistavan ja tutkintotavoitteisen koulutuksen kanssa on vahvistettu samoin kuin niihin siirtymistä. Toimintarakenteita on monipuolistettu ja tehty joustavammaksi kehittämällä opiskelijoille osaamisen mukaisia polkuja tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Globaali vastuu toteutuu koulun arjessa. Vähintään 3 ammatillisella oppilaitoksella on vihreä lippu tai ympäristösertifikaatti. Vihreä Lippu:Helsingin palvelualojen oppilaitos, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos. Okka-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti: Helsingin tekniikanalan oppilaitos. Opiskelijoiden ja oppilaiden oppimispolku tuetaan ja seurataan moniammatillisesti. Ammatilliset opinnot keskeyttää enintään 16% opiskelijoista. Lukuvuonna 11-12 ammatillisen perukoulutuksen keskeytti 20,1 % (edell. lkv 18,2 %) Syksyllä 2012 palkattiin lisää kuraattoreita, psykologeja, erityisopettajia, urasuunnitteluohjaajia sekä opiskelutoiminnan koordinaattoreita. Näiden lisäpanostusten vaikutukset eivät vielä näy 2012 tuloksissa.
8 ( 10 ) Oppisopimus Oppisopimuskoulutuksessa opintonsa edellisenä vuonna päättäneistä opiskelijoista vähintään sama osuus suorittaa vuoden loppuun mennessä näyttötutkinnon sekä tutkintotavoitteisessa peruskoulutuksessa että lisäkoulutuksessa kuin vuonna 2011. Oppiminen ja hyvinvointi paranevat. Yrittäjien oppisopimusten määrä lisääntyy. Mittari: keskimäärin 150 yrittäjää osallistuu oppisopimuskoulutukseen vuoden aikana. Tutkintotavoitteisen peruskoulutuksen tavoite oli 82,4% ja toteuma 83,4%. Lisäkoulutuksen tavoite oli 84,00 ja toteuma 81,7%, jälkimmäinen ei siis toteutunut. Parannusehdotus: opiskelijoiden tutkinnon suorittamissuunnitelmien seurannan lisääminen hyödyntäen mm. ohjausryhmiä, jotka koostuvat oppisopimustyönanatajien, opiskelijoiden, oppilaitoksen ja oppisopimustoimiston edustajista. Yrittäjiä osallistui oppisopimuskoulutukseen tammikuun ja syyskuun laskentapäivien keskiarvona 131 (tammikuussa 148 ja syyskuussa 114). Helsingin oppisopimustoimistossa yksi koulutustarkastaja on erikoistunut yrittäjien oppisopimuskoulutuksen edistämiseen. Koulutustarpeiden kartoittamisessa ja niihin vastaamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä mm. Helsingin yrittäjien kanssa. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on lisätty ja lisätään erilaisten hankkeiden muodossa (mm. Neliapila, TOP II-yrittäjien mentorikoulutus, Hyvä Diili - oppisopimustoimijoiden verkosto) Opiskelijoiden ja oppilaiden oppimispolku tuetaan ja seurataan moniammatillisesti. Oppisopimusten purkujen osuus on enintään 8 % vuoden aikana voimassa olleista sopimuksis-ta. Oppisopimusten purkujen osuus oli 5,5%. Tieto- ja tilapalvelut Kokonaisenergiankulutus kouluissa, oppilaitoksissa ja opetusviraston hallinnossa vähenee yhteensä 2 % vuoden 2010 tasosta sääkorjattuna. Kokonaisenergiankulutus on laskenut 193 841 MWh:sta 178 239 MWh:iin, yhteensä 8%.
9 ( 10 ) Oppiminen ja hyvinvointi paranevat. Koulutilojen ilta- ja vapaa-ajankäytön saavutettavuus paranee. Mittari: Käyttötuntien määrä kasvaa vuoteen 2011 verrattuna vähintään 2 %. Maksullisen käytön tunnit olivat vuonna 2011 92317 tuntia ja vuonna 2012 90470 tuntia. Koulujen perusparannukset vähensivät ilta- ja vapaa-ajan käyttötunteja kouluissa. Oppiminen ja hyvinvointi paranevat. Koulujen, oppilaitosten ja ruotsinkielisten päiväkotien sisäilman laadun parantamiseksi opetuslautakunta on esittänyt investointiohjelmaan vuosille 2013-2017 sisäilman laatua parantavat hankkeet Oppiminen ja hyvinvointi paranevat. Ammatillisten oppilaitosten kasvavan opiskelijamäärän tilatarpeita vastaavat tarveselvitykset on laadittu vuonna 2011 tehtyjen opiskelijaennusteiden mukaan. Globaali vastuu toteutuu koulun arjessa. Koulujen ja oppilaitosten kokonaisjätteen määrä vähenee 4 % vuoden 2011 tasosta. Opetuslautakunta esitti 40 sisäilman laatua parantavaa perusparannushanketta investointiohjelmaan vuosille 2013 17, näistä viisi (5) ei sisälly kaupunginvaltuuston hyväksymään investointiohjelmaan.toteutuma 87,5 %. 2011 tehtyjen suunnitelmien mukaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijamäärä kasvaisi 960 vuodesta 2012 eteenpäin.vuonna 2012 tarveselvitys hyväksytty 400:lle ja tekeillä 120:lle (odottaa vuokravaikutusta, skj 5.3.2013), toteuma 54%. Kaikkien mittauksissa olleiden koulujen jätemäärä lisääntyi kokonaisuudessaan 2,14 %. Vuonna 2011 jätemäärä oli 1 863600kg ja vuonna 2012 1 903405kg Hallinto Henkilöstön osaamista ja hyvinvointia kehitetään. Opetustoimen työhyvinvointikyselyn tulokset paranevat suhteessa v 2011 tuloksiin. Tulokset ovat pysyneet vuoden 2011 tasolla. Vastausprosentti oli noussut edellisestä vuodesta (65%--> 69%). Vuonna 2012 organisaatiomuutoksia oli työn alla kaikilla linjoilla. Tämä voi olla yksi syy siihen, että työhyvinvointitulokset eivät parantuneet suhteessa v 2011. Organisaatiomuutoksista huolimatta työhyvinvointi ollaan pystytty pitämään edellisvuoden tasolla.
10 ( 10 ) Henkilöstön osaamista ja hyvinvointia kehitetään. Hallinnon palvelukyselyn tulosten keskiarvo paranee vähintään 0,10 yksikköä asteikolla 1-5 verrattuna vuoden 2011 vastaavaan tulokseen. Henkilöstön osaamista ja hyvinvointia kehitetään. Kelpoisten opettajien osuus kasvaa. Kelpoisten opettajien osuus työssäolevista opettajista on: - suomenkielisessä perusopetuksessa vähintään 88 % - ruotsinkielisessä perusopetuksessa vähintään 76 % - suomenkielisessä lukio-opetuksessa vähintään 99 % - ruotsinkielisessä lukio-opetuksessa vähintään 91 % - ammatillisessa koulutuksessa vähintään 87 % Keskeisten kyselyssä mukana olleiden palvelujen keskiarvo oli vuonna 2012 3,38, kun se vuonna 2011 oli 3,34. suomenkielinen perusopetus 88 %, toteutuu, ruotsinkielinen perusopetus 73 %, ei toteudu, suomenkielinen lukio-opetus 99 %, toteutuu ruotsinkielinen lukio-opetus 97 %, toteutuu, ammatillinen koulutus 83 %, ei toteudu TYÖLLISYYDEN HOITAMINEN TAVOITE 2012 Työpajat Oppiminen ja hyvinvointi paranevat. Pajatoiminnan läpäisyaste paranee. Mittari: Läpäisyaste on vähintään 78 %. Pajatoiminnan läpäisseitä nuoria ovat ne, jotka ovat sijoittuneet vuoden 2012 aikana koulutukseen tai työhön kesken pajajakson tai suorittaneet pajajaksonsa loppuun saakka. Tulos 73,5%, parannusta vuoteen 2011 verrattuna. Vertailutietona käytetty vuoden 2010 toteumaa, jonka jälkeen pajatoiminnan nuorten ikärajaa laskettiin. Asiakkaiden ikärakenteen pääpaino vaihtui nuorempiin eli 16-17-vuotiaisiin. Nuorempien pajanuorten sitoutuminen pajatoimintaan on heikompaa. Heille on myös tarjolla vähemmän työmahdollisuuksia.lisäksi nuorten peruskoulun arvosanat ovat niin heikkoja, etteivät he sijoitu koulutukseenkaan.