Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten ajankohtaiskatsaus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Kotka Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys
EU:n komissio: BKT:n kasvuennusteet vuodelle 2016, muutos-% edellisestä vuodesta Irlanti Puola Slovakia Liettua Romania Latvia Kreikka Viro Ruotsi Tsekki Espanja Iso-Britannia Unkari Slovenia Tanska Saksa Portugali Ranska Alankomaat Itävalta Belgia Kypros Italia Bulgaria Kroatia Suomi 0 1 2 3 4 13.5.2015 Tarja Myllärinen 2 %
Suomen BKT:n kehitys 1990-2015 määrän %-muutos edellisestä vuodesta 8 6 4 2 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014-2 -4-6 -8-10 5.3.2015/MP Lähde: Tilastokeskus, ennuste valtiovarainministeriö
Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Mrd. Kunnat ja kuntayhtymät 7,0 6,0 5,0 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhustenhuolto ym. 2) Lastensuojelu ym. 3) 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 1) Käyttökustannukset = Toimintamenot + Poistot ja arvonalentumiset + Vyörytyserät 2) Vanhusten laitoshoito, kotipalvelu sekä muut vanhusten ja vammaisten palvelut 3) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palvelut. Tehtäväluokkaan aikaisemmin kuulunut elatustuki siirtyi Kelalle vuonna 2009. Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 6 13.5.2015 Tarja Myllärinen
Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -362-362 -362-362 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,8 mrd. -1200-1400 -1600-1 118 Uutta -276-236 -236-236 -40-40 -40-40 -40-1 394-50 -1 434-1 484 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. 16.1.2015 hp -40 = Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. (Kiinteistöverojen rajojen noston hyöty (48 milj. ) päätettiin leikata kaikilta kunnilta asukasta kohti saman suuruisena. Tämä sisältyy lukuun -236 milj. )
Esimerkkejä kuntien uusista sotetehtävistä ja niiden kustannusvaikutusten arvioinneista Vuosi Tehtävä/velvoite Ministeriö n arvio, milj. 2015 Sosiaalihuoltolaki 32 100 Kuntaliito n arvio, milj. 2014 Sähköinen potilasarkisto (A) 8,5 8,5 2013 Vanhuspalvelulaki (asteittain) 151,4 180 2011 Terveydenhuoltolaki 10 96 2011 Asetus neuvolatoiminnasta 18,5 41,5 8 13.5.2015 Tarja Myllärinen
Lähde: Valtiovarainministeriö 2015 9 13.5.2015 Tarja Myllärinen
Menot vs. tarvevakioidut menot/ shp Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012 Nettomenot Nettomenot, indeksi Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Helsinki ja Uusimaa 2467 91 0,89 102 Varsinais-Suomi 2712 100 0,98 102 Satakunta 2915 107 1,02 105 Kanta-Häme 2684 99 1,00 99 Pirkanmaa 2684 99 0,98 101 Päijät-Häme 2685 99 1,03 96 Kymenlaakso 3054 112 1,08 104 Etelä-Karjala 2720 100 1,06 95 Etelä-Savo 3012 111 1,14 97 Itä-Savo 3571 131 1,11 119 Pohjois-Karjala 2952 109 1,12 97 Pohjois-Savo 3054 112 1,13 99 Keski-Suomi 2721 100 1,03 97 Etelä-Pohjanmaa 2866 106 1,10 96 Vaasa 2843 105 0,98 107 Keski-Pohjanmaa 2930 108 1,03 105 Pohjois-Pohjanmaa 2650 98 1,05 93 Kainuu 3031 112 1,14 98 Länsi-Pohja 2925 108 1,09 99 Lappi 3163 116 1,05 111
Sote-uudistuksen toteutuksen vaihtoehdot
Mihin sote kaatui? (HE 423/2014 vp) Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat olleet yhteistoimintaelimiksi poikkeuksellisen suuria» Erityisesti pienten kuntien ääniosuudet yhtymävaltuustossa olisivat jääneet hyvin pieniksi» Samassa yhteydessä on huomioitava myös muut kunnilta siirtyneet tehtävät Kunnan oikeus päättää taloudestaan ja verotusoikeus» Uudistuksesta olisi aiheutunut suuria kunnan päätöksistä riippumattomia veronkorotuspaineita Rahoitusperiaate» Kuntien tosiasialliset edellytykset suoriutua palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta» Rahoitusperiaatteen toteutumista olisi tullut tarkastella kuntakohtaisesti Lailla säätämisen vaatimus - kunnille annetaan tehtäviä lailla» Sote-alue olisi päättänyt kuntien maksuosuudet sote -alueille» Palvelujen tuotannosta vastuussa olevien kuntayhtymien rahoitus Suhde muihin TSS oikeuksiin (perusopetus ja päivähoito)» Uudistus olisi vaarantanut kuntalaisten muita palveluja 12 13.5.2015 Tarja Myllärinen
Sote-alueet ja niihin kuuluviksi esitetyt kunnat Eteläinen Itäinen Pohjoinen Keskinen Läntinen 53 kuntaa 67 kuntaa 68 kuntaa 56 kuntaa 57 kuntaa Sairaanhoitopiirit Manner-Suomi 301 kuntaa Ahvenanmaa 16 kuntaa Koko maa 317 kuntaa 13 13.5.2015 Tarja Myllärinen Kuntarajat MML 2015 Karttakuva Kuntaliitto/MS
Peruspalvelujen valtionosuusleikkausten, valtionosuusuudistuksen sekä sote-uudistuksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin (HE 342/2014) suurin vaikutus, %-yks. Yht. siitä: sote Rautjärvi 7,5 2,8 Merijärvi 7,0 3,4 Uurainen 6,9 3,4 Merikarvia 6,8-0,2 Utajärvi 6,6 1,6 Sysmä 6,3 3,0 Taivassalo 6,1 1,9 Lestijärvi 6,0 1,7 Lumijoki 6,0 2,7 Tammela 5,9 2,9 pienin vaikutus, %-yks. Yht. siitä: sote Evijärvi -3,6-2,9 Utsjoki -3,2-2,9 Juankoski -2,9-3,2 Puolanka -2,9-3,7 Kittilä -2,8-2,8 Salla -2,6-3,4 Sodankylä -2,4-2,7 Reisjärvi -2,3-3,4 Muonio -2,2-2,9 Puumala -2,2-3,4 Tulovero-% nousee: Yli 5,0 %-yks. 3,0 5,0 %-yks. 1,0 2,9 %-yks. Alle 1,0 %-yks. Yhteensä 260 kuntaa Tulovero-% laskee: 0,1 3,6 %-yks. Vaikutus kuvaa tilannetta, kun uudistusten siirtymäaika on loppunut ja vaikutus on täysimääräisesti voimassa. Sote-uudistuksen vaikutus on kuitenkin rajattu siirtymäajanjälkeen +/- 400 euroon per asukas (21) (77) (125) (37) (44) 14 13.5.2015 Tarja Myllärinen Kuntarajat: MML
Mikä perustuslakivaliokunnan mielestä olisi mahdollista? Tehtävien siirtäminen kuntaa suuremmille itsehallintoalueille» Alueella välittömät vaalit ja verotusoikeus Yksitasoinen kuntayhtymämalli» Toteuttamistapa ei kuitenkaan saisi olla kansanvaltaisuus- eikä rahoitusperiaatteen vastainen Sote-palvelujen järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle. 15 13.5.2015 Tarja Myllärinen
Sote-uudistuksen jatko Uudistuksen tarve on olemassa eikä poistu» Keskeiset tavoitteet ja keinot ovat samat kuin aiemminkin Yhdenvertaisten, asiakaslähtöisten ja laadukkaiden sote-palvelujen turvaaminen kaikille ihmisille koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Nykyistä kustannustehokkaampi ja vaikuttavampi toiminta. Jatkovalmistelu käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriössä» Alkuvaiheessa virkamiesvalmistelu Eri vaihtoehtoja koskeva selvitystyö» Selvitetään ja arvioidaan PeVL:ssa todettujen mallien toteutus sekä edut ja haitat Rahoitusuudistuksen kytkeminen rakenneuudistukseen 16 13.5.2015 Tarja Myllärinen
PeV:n määrittelemät valmistelun reunaehdot Hallintojärjestelmää ja rahoitusta tulee arvioida samanaikaisesti. On pyrittävä koordinoituun valmisteluun valtionosuusuudistuksen kanssa. Uudistusta päätettäessä käytettävissä on oltava kattava taloudellisten vaikutusten arviointi. Kunnille on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ja kuntakuulemiselle on varattava asianmukainen aika. Valiokunta on tarjonnut valmistelun organisointimalliksi laajapohjaista parlamentaarista valmistelua. 17 13.5.2015 Tarja Myllärinen
Mikä on myös mahdollista Kunnat voivat yhdessä yhteisellä päätöksellä perustaa sote-kuntayhtymän ja sopia rahoituksesta haluamallaan tavalla.» On perustuslain mukainen, jos kunnat liittyvät kuntayhtymään vapaaehtoisesti.» Ylintä päätösvaltaa käyttäisi yhtymäkokous tai yhtymävaltuusto. 18 13.5.2015 Tarja Myllärinen
Tulevien hallituspuolueiden sotevastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin
Oletteko sitoutuneet viemään soteuudistuksen läpi joko kuntayhtymätai maakuntapohjaisena? Keskustan eduskuntaryhmä pitää ensisijaisena valmistelun perustana maakuntapohjaista ratkaisua. Tavoitteena tulee olla, että sote-järjestämislaki annetaan eduskunnalle vuoden 2016 aikana riittävine rahoitusratkaisuineen. Sote-valmistelu tulee tarvittavilta osiltaan yhteensovittaa aluehallinnon uudistamistyön kanssa. 20 13.5.2015 Tarja Myllärinen
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on sitoutunut viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena ja perustuslakivaliokunnan määrittelemillä raameilla. Uudistuksen lähtökohtana on vahva julkinen sektori, joita kolmas ja yksityinen erityisesti pk-sektori voivat täydentää. 21 13.5.2015 Tarja Myllärinen
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitoutunut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen, joka» parantaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuutta, lisää ihmisten valinnanvapautta» parantaa palveluiden tasa-arvoa sekä» vähentää kansantalouden kestävyysvajetta. Perustuslain reunaehdot on huomioitava. Suomalaisten verorasite ei uudistuksessa saa nousta. 22 13.5.2015 Tarja Myllärinen
Kuntaliiton näkemyksiä jatkovalmistelusta
Sote -uudistuksessa on kysymys historiallisen suuresta julkisen hallinnon rakenteiden kokonaisuudistuksesta» Uudistuksessa määritellään kuntien tehtävät ja asema Keskeisiä ratkaistavia asiakokonaisuuksia:» miten sote-palvelujen ja kuntien järjestämisvastuulle jäävien palveluiden integraatio varmistetaan» miten rahoitus kerätään ja» miten rahoitus jaetaan eri palveluille Kysymys on myös» Demokratian rakenteiden määrittelystä» Kuntien elinvoiman turvaamisesta 24 13.5.2015
Uudistuksessa ei ole kyse vain sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta.» Siksi valmistelun tulisi Kuntaliiton mielestä olla aidosti parlamentaarista ja laaja-alaista. Kuntaliiton mielestä tulisi vakavasti pohtia komiteatyyppistä valmistelua. Uudistuksen johtamisen tulee olla aikaisempaa selkeämpää ja vahvempaa. Jatkovalmisteluun tulee varata riittävät voimavarat. 25 13.5.2015
Perustuslakivaliokunta on esittänyt vaihtoehtoisiksi etenemisteiksi» väliportaan hallintoa» yksitasoista kuntayhtymämallia» järjestämisvastuun siirtoa valtiolle. Kuntaliiton mielestä valmistelussa tulee arvioida myös muita vaihtoehtoja» Kuten mahdollisuutta toteuttaa maan eri osissa erilaisia malleja. Kuntaliiton käsityksen mukaan näin suuren uudistuksen edellyttämien hallitusten esitysten valmisteluun tulisi varata riittävä aika. 26 13.5.2015
Kiitos mielenkiinnosta! Yhteystiedot: Tarja Myllärinen Puh. 050 596 9866 etunimi.sukunimi(at)kuntaliitto.fi Suomen Kuntaliitto www.kommunerna.net www.kunnat.net Haluatko koottua ajankohtaista sote-tietoa suoraan sähköpostiisi? Tilaa Kuntaliiton Sote-uutiskirje 27 13.5.2015 Tarja Myllärinen