PERUSTUTKINNON OPINNÄYTETYÖOHJE Versio 2,0 03.03.2011
2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA VASTUUT... 3 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSI... 6 2.1 Aloitusvaihe Aiheen valinta... 6 2.2 Suunnitteluvaihe Tutkimuksen tai hankkeen suunnittelu... 6 2.3 Toteutusvaihe - Tutkimuksen/hankkeen teoria ja empiria... 7 2.4 Raportointivaihe Tulosten analysointi ja julkaiseminen... 8 2.5 Päätösvaihe Opinnäytetyön arviointi ja kypsyysnäyte... 9 2.6 Kypsyysnäyte... 11 2.7 Julkaisuohje... 12 3 LOPUKSI... 13
3 1 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA VASTUUT Opinnäytetyö on joko tutkimus- tai muu hanke, joka koostuu aiheeseen perehtymisestä, varsinaisen työn suorittamisesta ja kirjallisen raportin laatimisesta. Lisäksi opinnäytetyöprosessi sisältää ryhmäohjaukseen, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja vaadittaviin seminaareihin osallistumisen. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksin. Tehtävän kokonaisuuden ja laajuuden vaatiessa työ voidaan antaa useamman opiskelijan työryhmälle. Ryhmätyössäkin tulee jokaisen opiskelijan osuus olla osoitettavissa ja erikseen arvioitavissa. Jokaisen tulee myös osallistua opinnäytetyön esitysseminaariin. Opinnäytetyön tavoitteena on innostaa opiskelijaa kriittiseen ajatteluun, luovuuteen, ongelman-ratkaisuun sekä oman työn ja ammattialan kehittämiseen. Opinnäytetyöllään opiskelija osoittaa kykenevänsä toimimaan tulevan ammatillisen osaamisalueensa asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Hän osoittaa kykenevänsä laatimaan tutkimus- tai projektisuunnitelman, noudattamaan aikatauluja, pitämään yhteyksiä eri osapuoliin, raportoimaan, hankkimaan itsenäisesti tietoa, analysoimaan ja käsittelemään hankkimaansa tietoa ja aineistoa, dokumentoimaan työtään ja huolehtimaan dokumenttien ja työn kieli- ja ulkoasusta. (Taulukko 1). Opinnäytetyössä kirjallisuudesta tai muista lähteistä saatuja tietoja suoraan tai epäsuorasti lainattaessa on aina mainittava alkuperäinen lähde. Sanatarkassa lainauksessa käytetään lainausmerkkejä. Jokaisen kappaleen jälkeen tulee oma lähdeviite, ellei kappale ole kirjoittajan omaa ajattelua. Jokaisen lainatun kuvion ja taulukon tulee viedä ajattelua eteenpäin, ja myös näihin lähdeviitteet tulee merkitä selkeästi. Ammattikorkeakoulussa on käytössä Urkund -ohjelma, jota hyödynnetään sekä opinnäytetöiden että muiden kirjallisten töiden tarkastamisessa tekstin alkuperän varmistamiseksi ja plagioinnin estämiseksi. Opinnäytetyössä noudatetaan kaikin osin tutkimuseettisiä periaatteita.
4 Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö sisältää aina työn kohteen/aiheen teoreettista tarkastelua ja sen empiiristä soveltamista joko tutkimuksellisin keinoin tai esimerkiksi projektituotoksena. Taulukko 1. Opinnäytetyöhön liittyvä vastuunjako. Opiskelija Ohjaava opettaja Työn toimeksiantaja - omaa riittävät tiedolliset, metodologiset ym. valmiudet aloittaa opinnäytetyön tekeminen - on vastuussa omasta opinnäytetyöstään - etsii aktiivisesti opinnäytetyön aihetta ja neuvottelee siitä ohjaajan kanssa - huolehtii yhteistyöstä työn toimeksiantajan kanssa - allekirjoittaa omalta osaltaan opinnäytetyöhön liittyvät sopimukset ja noudattaa niissä sovittuja ehtoja ja käytäntöjä - hankkii tarvittaessa tutkimusluvat - laatii tutkimus- tai projektisuunnitelman, joka sisältää myös toteutusaikataulun ja raportoi säännöllisesti työn etenemisestä ohjaajalle - osallistuu ohjaukseen ja seminaareihin sekä esittää eri vaiheissa työnsä ja opponoi toisen opiskelijan työn - toteuttaa suunnitelman mukaisesti työtään ja on yhteydessä ohjaajaansa sovitulla tavalla ja sovituissa työn vaiheissa - laatii tutkimus- tai projektiraportin opinnäytetyöohjeita noudattaen - lähettää opinnäytetyön Urkund-tarkistukseen - toimittaa valmiin raportin sähköisessä muodossa The- - ohjaa annetun resurssin puitteissa hänelle nimetyt opinnäytetyöt - avustaa ja tukee opiskelijoita opinnäytetyöaiheen löytämisessä - ilmoittaa ohjattaville opiskelijoille selvästi, koska on tavattavissa ohjausta varten - huolehtii, että opinnäytetyölle asetettu vaatimustaso täyttyy - järjestää seminaarit ja muut opinnäytetyöhön liittyvät tilaisuudet - noudattaa opinnäytetyön tekemisestä laaditussa sopimuksessa sovittuja ehtoja ja käytäntöjä - seuraa opinnäytetyön etenemistä ja arvioi opinnäytetyön - kirjoittaa arviointilausunnon - laatii kypsyysnäytteen ja huolehtii kypsyysnäytteen vaatimista järjestelyistä - toimittaa opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen arviointitiedot opintorekisteriä varten - varmistaa, että opiskelija toimittaa raportit asianomaisille tahoille - nimeää työlle työelämän yhteyshenkilön - allekirjoittaa osaltaan työn teettäjän ominaisuudessa työhön liittyvät sopimukset ja noudattaa niissä sovittuja ehtoja ja käytäntöjä - on tarpeen vaatiessa yhteydessä ohjaavaan opettajaan - varmistaa edellytykset työn tekemiselle
seukseen sekä kansitetun raportin toimeksiantajalle ja ohjaajalle 5
6 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSI Tässä luvussa esitetyt asiat ovat yleisiä opinnäytetyöprosessin vaiheisiin liittyviä periaatteita. Opinnäytetyöprosessi käsittää aloitus-, suunnittelu-, toteutus- ja raportointivaiheet. 2.1 Aloitusvaihe Aiheen valinta Ennen opinnäytetyön aloittamista opiskelija suorittaa ne opintokokonaisuudet, jotka antavat opinnäytetyön edellyttämät sisällölliset ja menetelmälliset valmiudet. Opinnäytetyöprosessi käynnistyy aiheen valinnalla. Aiheesta neuvotellaan opinnäytetyön ohjaavan opettajan ja mahdollisen työelämän edustajan kanssa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on luonteeltaan soveltavaa tutkimusta, jolloin opinnäytetyön aihe pyritään valitsemaan työelämälähtöisesti. Tavoitteena on, että kaikki opinnäytetyöt ovat työelämälle hankkeistettuja ja näin työelämän todellisia tarpeita palvelevia. Hankkeistetulla työllä tarkoitetaan sitä, että vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy: 1. toimeksiantajan kanssa tehdään sopimus 2. toimeksiantajan nimi ja ohjaaja on kirjoitettu opinnäytetyöpassiin 3. opinnäytetyöstä maksetaan korvaus. Aihevalintaan vaikuttavat käytännön/työelämän hyödyn lisäksi aiheen mahdollinen uutuusarvo sekä tekijän oma mielenkiinto ja motivaatio aiheeseen. Kun ammattikorkeakoulun edustaja on hyväksynyt aihevalinnan, laatii opinnäytetyön tekijä aiheesta opinnäytetyösuunnitelman. 2.2 Suunnitteluvaihe Tutkimuksen tai hankkeen suunnittelu Opinnäytetyö käynnistyy syvällisemmällä aiheeseen perehtymisellä ja opinnäytetyösuunnitelman laadinnalla. Aiheeseen perehdyttäessä etsitään tietoa siitä, mitä on tutkittu aiemmin, jolloin saadaan käsitys työn merkittävyydestä, ajankohtai-
7 suudesta ja uutuus- tai lisäarvosta toimeksiantajatahon ja tutkimuksen/ hankkeen kannalta. Opinnäytetyösuunnitelmassa kuvataan työn tausta, tutkittava ongelma tai tehtävä, tarkoitus ja tavoitteet, keskeiset käsitteet ja/tai teoria(t), metodiset ratkaisut (kuten tutkimusote, tiedonkeruumenetelmä, analyysimenetelmät ja/tai projektin toteuttamisen tapa ja/tai kehittämishankkeen vaiheet) sekä alustava aikataulu prosessin etenemiselle. Kysymysmuotoon muotoiltu tutkimusongelma kertoo, mihin peruskysymykseen etsitään vastausta tai ratkaisua. Ongelmasta voidaan johtaa tarkempia kysymyksiä/tavoitteita, jotka tukevat ja auttavat ongelman ratkaisussa. Myös projektityyppisissä opinnäytetöissä tulee olla selkeä ja kiteytetty käytännön ongelma, johon työssä etsitään ratkaisua. Opiskelija laatii opinnäytetyösuunnitelman ja esittää sen aloitusseminaarissa tai toimittaa sen muutoin ohjaavalle opettajalle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Ohjaava opettaja antaa luvan siirtyä toteutusvaiheeseen. 2.3 Toteutusvaihe - Tutkimuksen/hankkeen teoria ja empiria Tutkimusprosessi jatkuu opinnäytetyösuunnitelman hyväksymisen jälkeen opinnäytetyön taustan ja tarkoituksen kiteyttämisellä sekä teoriaosion (teoreettinen viitekehyksen) kirjoittamisella. Perehtyminen aiempiin tutkimuksiin ja hankkeisiin sekä muuhun alan relevanttiin kirjallisuuteen ja teorioihin luo pohjan käytännön työskentelyn tarkemmalle suunnittelulle ja kuvaamiselle opinnäytetyössä. Tutkimuksellisen opinnäytetyön empiirisen osion (käytännön toteutuksen) suunnittelu käsittää kohderyhmän, tutkimusotteen, tiedonkeruu- ja aineiston analyysimenetelmien valintaperusteet. Väliseminaarissa opiskelija esittää tutkimuksen tai projektin teoriataustan sekä suunnitelman empirian toteuttamiseksi. Ohjaava opettaja voi myös ilman väliseminaariesitystä antaa opiskelijalle luvan ohjaustapaamisessa empirian suorittamiselle on sitten kysymyksessä tutkimus- tai kehittämishanke.
8 2.4 Raportointivaihe Tulosten analysointi ja julkaiseminen Opinnäytetyön raportointi koostuu sekä teoria- että käytännön osan raportoinnista. Opinnäytetyön viitteellinen rakenne (otsikot muutetaan työn sisällön mukaan kuvaaviksi otsikoiksi) on taulukon 2 kaltainen. Esimerkin projekti voi olla esimerkiksi suunnittelutehtävä tai muu asiantuntijatehtävä, jonka tavoite on ennakolta määritelty/selvä. Kehittämishanketyyppisessä työssä tiedetään ongelma, mutta hankkeen tavoitteet eivät ole selvillä vielä hankkeen alkuvaiheessa. Kehittämishanke voi siten olla esimerkiksi uuden toimintatavan kehittäminen/määrittely. Taulukko 2. Opinnäytetyön sisällysluetteloesimerkit. Tutkimus Projekti Kehittämishanke 1. Johdanto 2. Tutkimuksen tausta, tutkimusongelma(t) ja tarkoitus 3. Teoreettinen viitekehys 4. Tutkimuksen metodologia 5. Tulokset 6. Johtopäätökset ja pohdinta tulosten tarkastelu eettiset kysymykset luotettavuuden pohdinta Lähteet Liitteet 1. Johdanto 2. Projektin tausta ja tarkoitus 3. Teoriatausta 4. Projektin lähestymistapa ja toteutus 5. Projektin tuotokset 6. Johtopäätökset ja pohdinta arviointi projektin vaiheista ja resurssien hallinnasta aikataulussa pysyminen projektin tuloksen hyödyntäminen ja arviointi projektin jatkuminen ja keskeiset uudet ideat johtopäätökset Lähteet Liitteet 1. Johdanto 2. Tarveanalyysi ja nykytilan kuvaus 3. Teoriatausta 4. Kehittämisprosessin kuvaus 5. Kehittämistoiminnan kuvaus 6. Kehittämistoiminnan tuloksen kuvaus 7. Johtopäätökset ja arviointi luotettavuus käyttökelpoisuus siirrettävyys johtopäätökset Lähteet Tutkimuksen tai hankkeen empiirisen eli käytännön toteutuksen pohjalta tulokset julkaistaan omana lukunaan. Tulosten julkaisemisessa tulee huomioida sekä toimeksiantajan että tutkimukseen osallistuneiden kannalta tutkimuseettiset ja luottamukselliset näkökohdat. Keskeistä julkaisemisessa on rehellinen ja objektiivinen
9 tulosten analyysi ja kuvaus, jossa on syytä kiinnittää huomio tekstin ja mahdollisten taulukoiden ja kuvioiden havainnollistamisten selkeyteen. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä ei voida luokitella salaiseksi, vaan kaikki opinnäytetyöt tulee opiskelijan joko tallettaa sähköiseen Theseus-järjestelmään (http://www.theseus.fi) tai toimittaa korkeakoulun kirjastoon kirjaversiona. Tämän lisäksi opiskelija toimittaa ohjaavalle opettajalle ja mahdolliselle työn toimeksiantajalle vähintään yhden liimakansiversion opinnäytetyöstään (arkistokappale). Opinnäytetyön liitteen voi julistaa salaiseksi, jos opinnäytetyö sisältää toimeksiantajan kannalta luottamuksellista tietoa. Opinnäytetyö voi olla myös kirjoitettu siten, että siitä ei selviä toimeksiantajatahon nimeä. Opinnäytetyö päättyy lukuun johtopäätökset ja pohdinta, jossa arvioidaan tutkimuksen sisällöllistä (substanssi) sekä toteutuksen (prosessi) onnistumista. Johtopäätöksissä arvioidaan tutkimuksen tärkeimpien tulosten tai hankkeen tuotosten merkitystä ja tutkimuksen tai hankkeen tarkoituksen saavuttamista (tutkimusongelmiin vastauksen saaminen). Pohdinta painottuu lähestymistavan, menetelmien ja tulosten soveltuvuuden, luotettavuuden sekä tulosten ja tuotosten uskottavuuden rehelliseen arviointiin. Lopuksi esitetään mahdollisia aiheeseen liittyviä jatkotutkimusehdotuksia. Opiskelija lähettää ennen viimeistelyvaihetta opinnäytetyönsä Urkundiin sähköpostin liitetiedostona word- tai pdf-muodossa sekä ohjaajan antaman sähköpostiosoitteen, joka on muotoa xxx.vamk@analysis.urkund.com, missä xxx on opettajan käyttäjätunnus, opettaja on saanut oman ositteensa tietojärjestelmistä. Urkund analysoi työn vuorokauden kuluessa ja lähettää tarkistuksesta opettajalle sähköpostina viestin. Lähetettävässä tiedostossa ei saa olla asetettuna kopiointitai muita suojauksia. 2.5 Päätösvaihe Opinnäytetyön arviointi Ohjaavan opettajan kanssa sovitaan opinnäytetyön esittelyajankohta ja nimetään opponentti esitystilaisuuteen. Ohjaavan opettajan annettua julkaisuluvan ja opis-
10 kelijan toimitettua opinnäytetyöpassin, ohjaava opettaja arvioi opinnäytetyön. Arvioinnista vastaa työtä ohjaava opettaja ottaen huomioon kielten opettajien kommentit ja mahdollisen toimeksiantajatahon näkemykset työn tasosta ja käytännön hyödynnettävyydestä. Esitysseminaarissa opiskelija esittelee valmiin opinnäytetyönsä suullisesti yleisölle koulutusohjelman mukaisella kielellä. Kirjallinen raportti toimitetaan ohjaajille ja opponentille kaksi viikkoa ennen seminaaria. Opiskelijat toimivat vuorollaan opponentteina. Opponentin tehtävänä on esittää kysymyksiä ja arvioida kriittisesti ja asiallisesti sekä opinnäytetyötä että suullista esitystä. Tarkoituksena on tuoda esille työn vahvuudet ja puutteet sekä opponentin perustellut mielipiteet opinnäytetyöstä. Opponentti täyttää Opponointiarvio-lomakkeen ja palauttaa sen opponoitavan työn ohjaajalle esitystilaisuudessa. Esitysseminaari on julkinen. Opinnäytetyöt arvioidaan asteikolla 1 5, ja siinä kiinnitetään huomiota aiheen valintaan, tutkimus- tai hankeprosessin hallintaan, teoreettiseen taustaan, toteutukseen, tuloksiin ja raportointiin. Erinomaisessa (5) opinnäytetyössä aihe kehittää ammattialaa ja on sen kannalta merkityksellinen, tutkimuksen tai hankkeen teoria ja käytännön toteutus muodostavat yhdessä selkeän, loogisen ja tasokkaan kokonaisuuden. Erinomaisessa opinnäytetyössä on myös käsitelty työn ja sen tulosten luotettavuutta (reliabiliteetin vaade) ja menetelmien kelpoisuutta (validiteetin vaade). Erinomaisessa tutkimuksellisessa opinnäytetyössä on käytetty laadullisia ja/tai määrällisiä tutkimusmenetelmiä ansiokkaasti huomioiden laadullinen ja/tai tilastollinen arviointi. Erinomaisessa projekti- tai hanketyyppisessä työssä on osoitettu kiitettävää asiantuntijaosaamista ja lisäksi käytettyjä menetelmiä ja tuloksia on arvioitu. Arviointikriteereissä on huomioitu EQF tason 6 kriteerit. Jos ohjaava opettaja esittää työlle arvosanaa 1 (heikko) tai 5 (erinomainen) tulee työllä olla toinen tarkastaja. Opinnäytetyön arviointikriteerit ovat erillisessä liitteessä.
11 2.6 Kypsyysnäyte Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä. Koulusivistyskielellä tarkoitetaan kieltä, joka on ollut opiskelijan peruskoulun tai lukion opetuskieli ja josta hän on saanut hyväksytyn äidinkielen arvosanan päättötodistukseen. Ne englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevat, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, kirjoittavat kypsyysnäytteen suomeksi tai ruotsiksi, eivät englanniksi. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoitetaan kypsyysnäyte koulutusohjelman kielellä tai toimialajohtaja voi sopia opiskelijan kanssa kypsyysnäytteen antamisesta muulla kielellä. Opiskelija sopii ohjaavan opettajan kanssa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta sen jälkeen, kun opinnäytetyö on luovutettu arvioitavaksi. Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa hallitsevansa opinnäytetyönsä aihealueen ja kielitaitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa ilman oheismateriaalia. Ohjaaja antaa kaksi aihetta, joista kirjoittaja valitsee toisen. Aihe voi olla valmis otsikko tai otsikon tarkka muotoilu voidaan jättää opiskelijan tehtäväksi. Kirjoittamiseen on aikaa kolme tuntia. Teksti on vähintään 300 sanan pituinen (3 4 sivua). Käsialan tulee olla yksiselitteisen selvää: isot ja pienet alkukirjaimet sekä yhdyssanat on osoitettava selkeästi. Kappaleiden väliin on jätettävä tyhjä rivi. Lukivaikeuksisella on oikeus erityisjärjestelyihin edellyttäen, että hänellä on asiantuntijan lausunto lukivaikeudestaan. Kypsyysnäytteen tarkastavat opinnäytetyön ohjaaja ja kielentarkastaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Hyväksyttävä kypsyysnäyte (essee) on - käsittelyltään tehtävänannon tai otsikon mukainen - tehtävän kannalta oleellisiin seikkoihin keskittyvä
12 - rakenteeltaan johdonmukainen ja ehyt - jäsentelyltään ja kappalejaoltaan erittelevä - perusteluiltaan pätevä - kieleltään sujuva ja moitteeton. Kypsyysnäyte voidaan hylätä, jos sen sisällössä tai kieli- ja muotoseikoissa on suuria ja toistuvia puutteita tai virheitä. Opiskelija voi ilmoittautua uuteen kokeeseen tutustuttuaan tarkistettuun kypsyysnäytteeseen ja saatuaan lisäohjausta. Kypsyysnäytteen kielestä annetaan merkintä tutkintotodistukseen. 2.7 Julkaisuohje Kun ohjaaja on hyväksynyt opinnäytetyöraportin lopullisen version, tulee opiskelijan 1. Ensisijaisesti tallentaa työsä Theseus-verkkokirjastoon PDF-muodossa ennen valmistumisen anomista. Opinnäytetyön voi muuttaa PDFmuotoiseksi tekstinkäsittelyohjelmassa käskyllä Tallenna nimellä (Save as) ja valitsemalla tallennusmuodoksi pdf. Työ tallennettaan www.theseus.fi osoitteessa. Tallennuksen aikana kysytään esimerkiksi haluaako tekijä teostaan käsiteltävän kuin kirjaa (kaikki oikeudet pidätetään) vai antaako tekijä työlle käyttöoikeuden ilman, että tekijältä kysytään lupaa (Creative commons lisenssi). Tallennuksen aikana kysytään sähköpostiosoite, johon tieto tallennuksesta lähetetään, sekä tallentajan opiskelijatunnus ja salasana. Mahdolliset laajat liitetiedostot voi tallentaa erillisinä. Työ ei näy heti Theseuksessa, vaan kirjaston henkilökunta tarkistaa tallennetut tiedot ja julkaisee työn Theseuksessa. Jos tekijöitä on useita, yksi heistä tallentaa työn. Lisää ohjeita löytyy osoitteesta http://www.theseus.fi/ohjeet.html. Opiskelija luovuttaa vähintään yhden liimakansiin sidotun kopion ohjaajalle, joka toimittaa sen opintotoimiston kautta arkistoon.
13 2. Jos opiskelija ei anna julkaisulupaa Theseukseen, hän toimittaa omalla kustannuksellaan työn sekä kovissa kansissa että kahtena liimakansikappaleena ohjaajalle. Kovakantinen versio menee kirjastoon ja yksi liimakansiversio menee arkistoon ja yksi jää ohjaajalle. Lisäksi tiivistelmä tulee toimittaa ohjaajalle sähköisesti kirjastoa varten. Kovakantisen version opiskelija tilaa esimerkiksi Bokfix-yrityksestä (Smedsby Bokfix, Dollinmäentie 13, 65610 Mustasaari, Puh. (06) 3222 164, kerstin.lund@netikka.fi). Opinnäytetyön julkaiseminen on valmistumisen edellytys. Valmiin opinnäytetyön tulee sisältää kaikki opinnäytetyön tavoitteiden, prosessin luotettavuuden, johtopäätösten ja niiden yleistettävyyden arviointiin tarvittavat aineistot. Mikäli työ on ainutkertainen teos, esitys tai näyttely, tulee se dokumentoida kuvaesimerkkeinä niin, että työstä saadaan selkeä käsitys ilman alkuperäisen produktion näkemistä. 3 LOPUKSI Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö ja sitä koskevaa ohjeistusta kehitetään jatkuvasti. Tarkoitus on, että kukin opiskelijaryhmä seuraa opinnäytetyöprosessin alussa voimassa olevaa ohjetta. Tämän ohjeen lisäksi opiskelijan tulee perehtyä opinnäytetyön laadintaa koskevaan kirjallisuuteen ja oman työnsä kannalta tärkeään menetelmäkirjallisuuteen. Tarvittaessa ohjeita päivitetään ja päivityskuukausi ilmoitetaan ohjeen kansilehdessä. Opiskelijoita pyydetään tekemään ohjeita koskevia parannusehdotuksia ohjaajilleen. Ohjaajia pyydetään välittämään ohjeiden kehittämisehdotukset opinnäytetyöryhmän puheenjohtajalle tiedoksi ohjeen päivittämistä varten.