YLEMMÄN AMMATTIKORKEA- KOULUTUTKINNON OPINNÄYTETYÖOHJE. Versio 3.0

Transkriptio

1 YLEMMÄN AMMATTIKORKEA- KOULUTUTKINNON OPINNÄYTETYÖOHJE Versio

2 2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA VASTUUT OPINNÄYTETYÖPROSESSI Aloitusvaihe Aiheen valinta Suunnitteluvaihe Kehittämishankkeen suunnittelu Toteutusvaihe Kehittämishankkeen teoria ja empiria Aineiston analysointi ja tulosten raportointi Päätösvaihe Opinnäytetyön esittäminen Opinnäytetyön arviointi Kypsyysnäyte Opinnäytetyön julkaiseminen LÄHTEET LIITTEET Julkaisuohje... 13

3 3 1 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA VASTUUT Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on työelämälähtöinen kehittämistehtävä, joka voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osaalueen erityisosaamista osoittava työ. Opinnäytteessä opiskelija osoittaa ammatillista tietoa ja taito. Opinnäytetyöprosessi koostuu aiheeseen perehtymisestä, varsinaisen työn henkilökohtaisesta tai ryhmäohjauksesta sekä vaadittaviin seminaareihin osallistumisesta. Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksin. Opinnäytetyön tavoitteena on innostaa opiskelijaa kriittiseen ajatteluun, luovuuteen, ongelmanratkaisuun sekä oman työn ja ammattialan kehittämiseen. Opinnäytetyöllään opiskelija osoittaa kykenevänsä toimimaan tulevan ammatillisen osaamisalueensa asiantuntija- ja esimiestehtävissä. Hän osoittaa kykenevänsä laatimaan tutkimus- tai projektisuunnitelman, noudattamaan aikatauluja, pitämään yhteyksiä eri osapuoliin, hankkimaan itsenäisesti tietoa teoreettisen viitekehykseen sekä empiiriseen aineistoon, analysoimaan ja käsittelemään hankkimaansa teoriatietoa ja empiiristä aineistoa, raportoimaan työtään ja huolehtimaan dokumenttien ja työn kieli- ja ulkoasusta. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, organisointitaitoja sekä itsenäistä työtä ja yhteistoiminnallisuutta. Valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista mukaan (A /352.) ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisia taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön Opinnäytetyössä kirjallisuudesta tai muista lähteistä saatuja tietoja suoraan tai epäsuorasti lainattaessa on aina mainittava alkuperäinen lähde. Sanatarkassa lainauksessa käytetään lainausmerkkejä. Jokaisen tekstikohdan jälkeen kappaleen

4 4 sisällä tulee oma lähdeviite, ellei teksti ole kirjoittajan omaa ajattelua. Jokaisen lainatun kuvion ja taulukon tulee viedä ajattelua eteenpäin, ja myös näihin lähdeviitteet (mahdolliset luvat) tulee merkitä selkeästi. Ammattikorkeakoulussa on käytössä Urkund-ohjelma, jota hyödynnetään sekä opinnäytetöiden että muiden kirjallisten töiden tarkastamisessa tekstin alkuperän varmistamiseksi ja plagioinnin estämiseksi. Opinnäytetyössä noudatetaan kaikin osin tutkimuseettisiä periaatteita. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö sisältää aina työn kohteen/aiheen teoreettista tarkastelua ja sen empiiristä soveltamista tutkimuksellisin keinoin tavoitteena työelämän kehittäminen. 2 OPINNÄYTETYÖPROSESSI Tässä luvussa esitetyt asiat ovat yleisiä opinnäytetyöprosessin vaiheisiin liittyviä periaatteita. Opinnäytetyöprosessi käsittää aloitus-, suunnittelu-, toteutus- ja raportointivaiheet. 2.1 Aloitusvaihe Aiheen valinta Ennen opinnäytetyön aloittamista opiskelija suorittaa ne opintokokonaisuudet, jotka antavat opinnäytetyön edellyttämät sisällölliset ja menetelmälliset valmiudet. Opinnäytetyöprosessi käynnistyy aiheen valinnalla. Aiheesta neuvotellaan opinnäytetyön ohjaavan opettajan ja mahdollisen työelämän edustajan kanssa. Opinnäytetyön aihealue vaihtelee työyhteisön kehittämistarpeiden ja opiskelijan valitseman alueen mukaisesti. Kehittämistehtävän tulisi liittyä pääsääntöisesti opiskelijan ammatilliseen tehtäväalueeseen ja syventää hänen ammatillista asiantuntijaosaamistaan. Aiheen valinnassa opiskelijan tulee erityisesti ottaa huomioon se, että hänellä on riittävästi tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä kiinnostusta kehittämistehtävän toteuttamiseksi. Aihetta valitessaan ja työsuunnitelmaa laatiessaan opiskelijan on keskusteltava vastuuyliopettajan kanssa. Opinnäytetyö on

5 5 ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijan asiantuntijuuden osoitus ja aiheen valinnassa tulisi pyrkiä haastavuuteen sekä oman asiantuntijuuden laajentamiseen. Opinnäytetyö voi muodostua joko yhdestä isosta projektista tai useammista erikokoisista ja erityyppisistä osaprojekteista tai osatehtävistä, jotka liittyvät jollain mielekkäällä tavalla toisiinsa. Esimerkiksi erilaisten järjestelmien kehittäminen edellyttää usein tiedonkeruuta (haastattelut, kyselyt jne.) sekä hankkeen alkaessa (mitä järjestelmältä halutaan) että sen päätyttyä (saatiinko sitä, mitä haluttiin), jolloin näistä empiirisistä tutkimuksista voi hyvin muodostaa osaprojektit. Vastaavanlaisia tutkimustyyppisiä osaprojekteja voi hyvin hyödyntää esimerkiksi suunniteltaessa organisaation kansainvälistymistä, työilmapiirin kehittämistä, markkina-alueen valintaa tai rakenneratkaisuja. Vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia valita työelämän kehittämistehtävän aihe on siis runsaasti. Oleellista on, että se perustuu työelämän (ensisijaisesti oman työpaikan) todellisen ongelman määrittelylle ja toteutetaan läheisessä yhteistyössä työelämän kanssa. Aihevalintaan vaikuttavat käytännön/työelämän hyödyn lisäksi aiheen mahdollinen uutuusarvo sekä tekijän oma mielenkiinto ja motivaatio aiheeseen. Kun ammattikorkeakoulun edustaja on hyväksynyt aihevalinnan, laatii opinnäytetyön tekijä aiheesta suunnitelman kehittämistehtävän toteuttamiseksi. 2.2 Suunnitteluvaihe Kehittämishankkeen suunnittelu Opinnäytetyö käynnistyy syvällisemmällä aiheeseen perehtymisellä ja opinnäytetyösuunnitelman laadinnalla. Aiheeseen perehdyttäessä etsitään tietoa siitä, mitä on tutkittu aiemmin, jolloin saadaan käsitys työn merkittävyydestä, ajankohtaisuudesta ja uutuus- tai lisäarvosta toimeksiantajatahon ja kehittämishankkeen kannalta. Suunnitelmassa kuvataan työn tausta, tutkimusongelma tai -tehtävä, tarkoitus ja tavoitteet, keskeiset käsitteet ja aiempi tieto aiheesta (teoriat ja aiemmat tutkimukset), metodiset ratkaisut (kuten tutkimusote, aineiston keruumenetelmä,

6 6 analyysimenetelmä ja/tai projektin toteuttamisen tapa ja/tai kehittämishankkeen vaiheet), tarvittavat resurssit sekä alustava aikataulu prosessin etenemiselle. Kysymysmuotoon muotoiltu tutkimusongelma kertoo, mihin peruskysymykseen etsitään vastausta tai ratkaisua. Ongelmasta voidaan johtaa tarkempia kysymyksiä/tavoitteita, jotka tukevat ja auttavat ongelman ratkaisussa. Myös projektityyppisissä opinnäytetöissä tulee olla selkeä ja kiteytetty käytännön ongelma, johon työssä etsitään ratkaisua. Opiskelija laatii opinnäytetyösuunnitelman ja esittää sen seminaarissa tai toimittaa sen muutoin ohjaavalle opettajalle tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Ohjaava opettaja antaa luvan siirtyä toteutusvaiheeseen. 2.3 Toteutusvaihe Opinnäytetyön toteutusvaiheessa opiskelija kirjoittaa työn teoriaosuuden, toteuttaa empiirisen osuuden, analysoi aineiston, kuvaa hankkeen käytännön toteutuksen ja raportoi tulokset. Opinnäytetyön loppuun kootaan tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset ja pohditaan niiden merkitystä Kehittämishankkeen teoria ja empiria Opinnäytetyösuunnitelman hyväksymisen jälkeen prosessi jatkuu opinnäytetyön taustan ja tarkoituksen täsmentämisellä sekä teoriaosion (teoreettinen viitekehyksen) kirjoittamisella. Perehtyminen oman ammattialan aiempiin tutkimuksiin ja hankkeisiin sekä muuhun alan relevanttiin kirjallisuuteen ja teorioihin luo pohjan käytännön työskentelyn tarkemmalle suunnittelulle ja kuvaamiselle opinnäytetyössä. Opinnäytetyön empiirisen osion/käytännön toteutuksen suunnittelu käsittää kohderyhmän, tutkimusotteen, tiedonkeruun ja aineiston analyysimenetelmien valintaperusteet sekä mahdollisten eettisten kysymysten tarkastelun. Väliseminaarissa opiskelija esittää tutkimuksen tai projektin teoriataustan sekä suunnitelman empiirisen osan toteuttamiseksi. Ohjaava opettaja voi myös ilman

7 7 väliseminaariesitystä antaa ohjaustapaamisessa opiskelijalle luvan empiirisen osan toteutukselle Aineiston analysointi ja tulosten raportointi Tutkimuksen tai hankkeen empiirisen eli käytännön toteutuksen tulokset raportoidaan omana lukunaan. Tulosten raportoimisessa tulee huomioida sekä toimeksiantajan että tutkimukseen osallistuneiden kannalta tutkimuseettiset näkökohdat esimerkiksi luottamuksellisuus. Keskeistä raportoimisessa on rehellinen ja objektiivinen tulosten kuvaus, jossa teksti ja mahdolliset taulukot ja kuviot ovat selkeitä. Opinnäytetyö päättyy lukuun johtopäätökset ja pohdinta, jossa arvioidaan tutkimuksen sisällöllistä (substanssi) sekä toteutuksen (prosessi) onnistumista. Johtopäätöksissä arvioidaan tutkimuksen tärkeimpien tulosten tai hankkeen tuotosten merkitystä, tulosten sovellettavuutta ja tutkimuksen tai hankkeen tarkoituksen saavuttamista (tutkimusongelmiin vastauksen saaminen). Pohdinta painottuu eettisten kysymysten lähestymistavan ja menetelmien soveltuvuuden sekä tulosten ja tuotosten luotettavuuden rehelliseen arviointiin. Lopuksi esitetään mahdollisia aiheeseen liittyviä jatkotutkimusehdotuksia. Ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössä on kyse opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisestä, syvenemisestä ja laajentamisesta sekä oman asiantuntijuuden esilletuomisesta. Raportin tulee olla kattava kuvaus kehittämistehtävästä. Opinnäytetyön raportoinnissa opiskelijan tulee kiinnittää ensisijaisesti huomiota sen sisältöön ja rakenteeseen. Työn teoria, taustat, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset tulee jäsentää loogisesti eteneväksi ja perustelluksi kokonaisuudeksi. Asiantuntijuuden tärkeä osa on taito ilmaista itseään. Kielen on oltava selkeää ja yksiselitteistä. Ohjaaja hyväksyy raportin sisällön, minkä jälkeen viestinnän opettaja tarkistaa opinnäytetyön kieliasun.

8 8 Opinnäytetyön viitteellinen rakenne: 1. Johdanto 2. Tavoite, tutkimusongelma(t) tai kehittämistehtävä(t) 3. Tausta/aiempi tieto/teoreettinen viitekehys 4. Menetelmällinen toteutus 5. Tulokset 6. Johtopäätökset ja pohdinta tulosten tarkastelu eettiset kysymykset luotettavuuden pohdinta jatkotutkimusehdotukset Lähteet Liitteet 2.4 Päätösvaihe Opinnäytetyöprosessin päätösvaiheessa opiskelija toimittaa ohjaajan kanssa sovittuna ajankohtana työn tarkastettavaksi, lähettää sen antiplagiointiohjelmaan, esittää sen esitysseminaarissa, suorittaa kypsyysnäytteen, toimittaa lopullisen raportin arvioitavaksi ja julkaisee työn Opinnäytetyön esittäminen Ohjaavan opettajan kanssa sovitaan opinnäytetyön esittelyajankohta. Esitysseminaarissa opiskelija esittelee valmiin opinnäytetyönsä suullisesti yleisölle koulutusohjelman mukaisella kielellä. Esitysseminaari on julkinen. Työ voidaan opponoida opinnäytetyöseminaareissa tai esityksessä. Kirjallinen raportti toimitetaan ohjaajille ja viestinnän opettajalle (ja mahdolliselle opponentille) kaksi viikkoa ennen seminaaria. Opiskelija lähettää ennen viimeistelyvaihetta opinnäytetyönsä sähköpostin liitetiedostona word- tai pdf-muodossa antiplagiointiohjelmaan (Urkund) osoitteeseen, joka on muotoa missä xxx

9 9 on opettajan käyttäjätunnus. Urkund analysoi työn vuorokauden kuluessa ja lähettää analyysin opettajalle tiedoksi. Lähetettävässä tiedostossa ei saa olla asetettuna kopiointi- tai muita suojauksia Opinnäytetyön arviointi Ohjaavan opettajan annettua julkaisuluvan opinnäytetyö arvioidaan. Arvioinnista vastaa työtä ohjaava opettaja ottaen huomioon kielten opettajien kommentit ja mahdollisen toimeksiantajatahon näkemykset työn tasosta ja käytännön hyödynnettävyydestä. Hyväksytty opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 1 5, ja siinä kiinnitetään huomiota aiheen valintaan, tutkimus- tai hankeprosessin hallintaan, teoreettiseen taustaan, toteutukseen, tuloksiin ja raportointiin. Erinomaisessa (5) opinnäytetyössä aihe kehittää ammattialaa ja on sen kannalta merkityksellinen, tutkimuksen tai hankkeen teoria ja käytännön toteutus muodostavat yhdessä selkeän, loogisen ja tasokkaan kokonaisuuden. Erinomaisessa opinnäytetyössä on myös käsitelty työn ja sen tulosten luotettavuutta (reliabiliteetin vaade) ja menetelmien kelpoisuutta (validiteetin vaade). Arviointikriteereissä on huomioitu EQF tason 7 kriteerit. Jos ohjaava opettaja esittää työlle arvosanaa 1 (heikko) tai 5 (erinomainen) tulee työllä olla toinen tarkastaja. Opinnäytetyön arviointikriteerit ovat erillisessä liitteessä Kypsyysnäyte Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. (A /352). Opiskelija sopii ohjaavan opettajan kanssa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta. Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa hallitsevansa opinnäytetyönsä aihealueen ja kielitaitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa koetilanteessa ilman oheismateriaalia. Ohjaaja antaa kaksi aihetta, joista kirjoittaja valitsee toisen. Aihe voi olla valmis otsikko tai otsikon tarkka muotoilu voidaan jättää opiskelijan tehtäväksi.

10 10 Kypsyysnäytteen ohjepituus on noin neljä tenttivastauspaperin sivua joka riville kirjoitettuna, jos kyseessä on isoruutuinen konsepti ja joka toiselle riville, jos kyseessä on pieniruutuinen konsepti ( sanaa). Kirjoittamiseen on aikaa kolme tuntia. Kypsyysnäytteen tarkastavat opinnäytetyön ohjaaja ja kielentarkastaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. Lukivaikeuksisella on oikeus erityisjärjestelyihin edellyttäen, että hänellä on asiantuntijan lausunto lukivaikeudestaan. Hyväksyttävän kypsyysnäytteen vaatimukset: 1. Kypsyysnäytteen ja kehittämistehtävän sisällön tulee vastata toisiaan. 2. Teksti on luettavaa, ja isot ja pienet kirjaimet sekä sanarajat erottuvat. 3. Kirjoituksella on otsikko. Sisällön ja otsikon tulee vastata toisiaan. 4. Teksti on jaettu selvästi erottuviin kappaleisiin. 5. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat ovat kunnossa. 6. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistu selkeästi. 7. Sanajärjestys on yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation kanssa. 8. Tyyli on asiatyyliä. 9. Teksti etenee kielen varassa eikä esimerkiksi kaavojen, kaavioiden ja kuvien varassa. 10. Kirjoitus on rakenteeltaan jäsennelty ja yhtenäinen kokonaisuus. 11. Lukijan on ymmärrettävä teksti omana kokonaisuutenaan. Kirjoittaja ei saa olettaa, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa. Kypsyysnäyte voidaan hylätä, jos sen sisällössä tai kieli- ja muotoseikoissa on suuria ja toistuvia puutteita tai virheitä. Opiskelija voi ilmoittautua uuteen kokeeseen tutustuttuaan tarkistettuun kypsyysnäytteeseen ja saatuaan lisäohjausta. Kypsyysnäytteen kielestä annetaan merkintä tutkintotodistukseen.

11 Opinnäytetyön julkaiseminen Ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä ei voida luokitella salaiseksi, vaan kaikki opinnäytetyöt tulee opiskelijan joko tallettaa sähköiseen Theseus-järjestelmään ( tai toimittaa korkeakoulun kirjastoon kirjaversiona. Tämän lisäksi opiskelija toimittaa ohjaavalle opettajalle ja mahdolliselle työn toimeksiantajalle vähintään yhden liimakansiversion opinnäytetyöstään (arkistokappale). Opinnäytetyön liitteen voi julistaa salaiseksi, jos opinnäytetyö sisältää toimeksiantajan kannalta luottamuksellista tietoa. Opinnäytetyö voi olla myös kirjoitettu siten, että siitä ei selviä toimeksiantajatahon nimeä. Theseus-tietokantaan tallentaessa opiskelijan on varmistettava ensin, haluaako hän julkaista työnsä Theseuksessa, ja sopiiko se myös mahdolliselle työn kohdeorganisaatiolle (työ on julkaisemisen jälkeen vapaasti kaikkien netinkäyttäjien luettavissa). Opinnäytetyöstä tallennetaan Theseukseen lopullinen pdf-versio, jonka opiskelija on aina itse tarkistanut. Työn poistaminen tai uuden version tallentaminen tietokantaan on mahdollista vain poikkeustapauksissa, ja silloinkin vain ohjaavan opettajan kautta. Ohjeet tietokantaan tallentamisesta löytyvät liitteestä 1. Kirjasto saa sähköposti-ilmoituksen, kun opiskelija on lähettänyt työn Theseukseen. Kirjaston henkilökunta julkaisee työn, johon ruuhka-ajoista johtuen voi kulua eripituinen aika. Opiskelija voi valmistua, vaikka työtä ei vielä Theseuksessa ole julkaistu, jos se on sinne tallennettu.

12 12 LÄHTEET A /352. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24 sekä A 352/ ja A 423/2005 7a Thesis Viitattu Plagioinninesto-ohjelma. Viitattu

13 13 LIITTEET 1. Julkaisuohje Kun ohjaaja on hyväksynyt opinnäytetyöraportin lopullisen version, tulee opiskelijan 1. Ensisijaisesti tallentaa työnsä Theseus-verkkokirjastoon PDF-muodossa ennen valmistumisen anomista. Opinnäytetyön voi muuttaa PDF-muotoiseksi tekstinkäsittelyohjelmassa käskyllä Tallenna nimellä (Save as) ja valitsemalla tallennusmuodoksi pdf. Työ tallennettaan osoitteessa. Tallennuksen aikana kysytään esimerkiksi haluaako tekijä teostaan käsiteltävän kuin kirjaa (kaikki oikeudet pidätetään) vai antaako tekijä työlle käyttöoikeuden ilman, että tekijältä kysytään lupaa (Creative commons lisenssi). Tallennuksen aikana kysytään sähköpostiosoite, johon tieto tallennuksesta lähetetään, sekä tallentajan opiskelijatunnus ja salasana. Mahdolliset laajat liitetiedostot voi tallentaa erillisinä. Työ ei näy heti Theseuksessa, vaan kirjaston henkilökunta tarkistaa tallennetut tiedot ja julkaisee työn Theseuksessa. Jos tekijöitä on useita, yksi heistä tallentaa työn. Lisää ohjeita löytyy osoitteesta fi/ohjeet.html sekä Arkistointia varten opinnäytetyön ohjaaja lähettää opinnäytetyön sähköisesti osoitteeseen ja mainitsee, jos työ on merkittävä ja siitä on annettu arvosana 5. Mahdolliselle toimeksiantajalle työ toimitetaan erikseen sovitulla tavalla. 2. Jos opiskelija ei anna julkaisulupaa Theseukseen, hän toimittaa omalla kustannuksellaan työn kovissa kansissa ohjaajalle. Kovakantinen versio menee kirjastoon. Lisäksi tiivistelmä tulee toimittaa ohjaajalle sähköisesti kirjastoa varten. Kovakantisen version opiskelija tilaa esimerkiksi Multiprintistä ( Kovakantiset versiot tehdään Turussa (ota sähköpostitse yhteyttä Työt voi noutaa ja maksaa Vaasassa (Pitkäkatu 28-30; Tammipiha; tai vaihtoehtoisesti pyytää laskun. Arkistointia varten opin-

14 14 näytetyön ohjaaja lähettää opinnäytetyön sähköisesti osoitteeseen ja mainitsee, jos työ on merkittävä ja siitä on annettu arvosana 5.