JohdonVertti VERTAILUTIETOJA VERROKKIKUNNISTA VUODELTA 24.11.2004 Järvenpään kaupunki/talous- ja tietohallinto Hannele Näätänen
SISÄLTÖ Yhteenveto 1 Väestö 4 Työssäkäynti 6 Talous 7 Henkilöstö 11 Toimialakohtaiset tiedot 14 Hallinto- ja tukipalvelut 15 Sivistystoimi 16 Opetustoimi 16 Vapaa-aikapalvelut 18 Sosiaali- ja terveystoimi 21 Lasten päivähoito 21 Koti- ja vanhuspalvelut 23 Terveydenhuolto 24 Toimeentulotuki ja sosiaalityö 28 Tekninen toimi 30 Yhdyskuntasuunnittelu 30 Liikenneväylät 30 Puistot ja yleiset alueet 31 Toimitilat 32 Vesihuolto 34 Liitetaulut 35
YHTEENVETO Järvenpään strategisen verrokkikuntaryhmän muodostavat Hyvinkää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. Näiden kuntien tietoja on seurattu vuodesta 1999 asti JohdonVertti järjestelmän avulla. Mäntsälän tiedot ovat pääasiassa vuodesta lähtien JohdonVertti -järjestelmässä. Verrokkikunnat ovat asukasluvultaan suunnilleen saman kokoisia kuntia, jotka kaikki kuuluvat Helsingin seudun työssäkäyntialueeseen. Tämä raportti on valtaosiltaan tuotettu JohdonVertin tiedoista, joiden oikeellisuudesta vastaavat kunnat itse. Kuvioiden selkeyttämiseksi on graafisissa esityksissä pitäydytty pääosin esittämään vain kolme viimeisintä tilastovuotta. Liitetauluissa esitetään viimeisimmän tilastovuoden eli yleensä vuoden keskeiset tunnusluvut. Järvenpää profiloituu vertailutiedoissa väestön osalta hyvin koulutettujen ja suhteellisen hyvin toimeen tulevien asukkaiden kaupunkina. Väestön taloudellinen huoltosuhde on maan parhaita. Muuttovoitto on Järvenpäässä viime vuosina ollut maltillista ja väestön ikärakenne on säilynyt hyvänä. Nopeita palvelutarpeen kasvupaineita sen paremmin vanhusten kuin lastenkaan kasvun osalta ei ole näkyvissä. Järvenpään työpaikkaomavaraisuusaste on valtakunnallisesti heikko, mutta tyypillinen Keski- Uudenmaan kunnissa. Työpaikat ovat jonkin verran lisääntyneet, mutta kattavat vain niukasti työvoiman kasvusta johtuvan työpaikkatarpeen. Työttömyys on Järvenpäässä jonkin verran verrokkialueen keskimääräistä heikompi. Samoin pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on keskimääräistä suurempi, mutta vuonna osuus ei enää kasvanut. Kaupungin talous on tulopohjan osalta poikkeuksellisen suuressa määrin kuntalaisten tuloverojen varassa. Niin yhteisöverot kuin omaisuuden myyntitulotkin ovat Järvenpäässä olleet muita kuntia heikommat. Tuloveroprosentti onkin Järvenpäässä jouduttu nostamaan alueen kuntien keskimääräistä veroprosenttia korkeammaksi. Toimintamenojen kasvua hillitsemällä on taloutta sopeutettu näkyvissä olevaan yleiseenkin kuntatalouden heikkenemiseen. Vuosi oli tuloverojen tilitysten osalta huippuvuosi, jonka jälkeen tilitysten taso on laskenut taas lähemmäs verojen maksuunpanotasoa. Rahoitusasemaa parannettiin alhaisella investointitasolla vuoteen saakka, jolloin aloitettiin lukion rakentaminen. JohdonVertissä tarkastellaan keskeisiä tehtäväalueittaisia tuloja, menoja ja toiminnallisia tunnuslukuja Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilaston mukaisilla määrittelyillä. Tällöin tehtäväalueiden sisältö on kunnittain mahdollisimman vertailukelpoinen, mutta sisältö ei välttämättä täysin vastaa Järvenpään omassa talousseurannassa vastaavan tehtävän sisältöä. Suurimmat sisällölliset poikkeamat ovat kulttuuritoimen ja toimitilapalvelujen määrittelyssä. JohdonVertissä ei seurata erikseen lainkaan mm. asuntopalveluiden, kansalaisopistojen, ympäristötoimen eikä useimpien ns. tukipalveluiden tunnuslukuja. 1
Kulut, 1000 25 000 20 000 toimintakulut ilm an tilakust. kokonaiskulut 15 0 0 0 10 0 0 0 5 000 0 Neljän suurimman tehtäväalueen - erikoissairaanhoidon, lasten päivähoidon, perusopetuksen ja perusterveydenhuollon - kulut muodostavat yhteensä noin 60 % kaikista Vertissä eritellyistä tehtäväkohtaisista kuluista ja pelkkä terveydenhuolto yhteensä noin 29 % em. kuluista. Järvenpään sijoittumisesta kuntavertailussa on laadittu seuraava kuvio, jossa toimintakuluja tai toiminnan tulosta tarkastellaan suhteutettuna asukasmäärään, asiakasmäärään tai toiminnan volyymiä kuvaavaan suoritteeseen. Vapaa-ajan toiminnoissa, liikenneväylissä, pelastustoimessa ja perusterveydenhuollossa tarkastellaan toiminnan tulosta, muissa tehtävissä toimintakuluja. Henkilöstökulut on suhteutettu henkilöstömäärään, ruokapalvelujen kulut ateriamäärään, perusopetuksen kulut oppilasiin, lukion kulut opiskelijoihin, päivähoidon kulut läsnäolopäiviin, vanhuspalvelut 65 vuotta täyttäneiden määrään, toimeentulotuki asiakasruokakuntiin, liikenneväylät liikennöimisalueen pinta-alaan, toimitilat huoneistoalaan ja vesihuolto myytyyn vesimäärään. Muut kulut ja tulokset on suhteutettu asukasmäärään. Järvenpään kulut on sijoitettu asteikolle sen mukaan, mikä on niiden suhde verrokkikuntien alimpaan ja ylimpään vastaavaan arvoon. Mäntsälän luvut ovat vertailussa vain vuonna. Mäntsälä laskee alarajaa liikuntatoimessa, nuorisotoimessa, kirjastossa, päivähoidossa ja sosiaalityössä. Vastaavasti se nostaa ylärajaa perusterveydenhuollossa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Tarkastelussa ovat mukana kaikki viisi seurantavuotta. Jos Järvenpään sijoitukselle lasketaan keskiarvot asteikolla 0-100, keskiarvot ovat vuosittain seuraavat: 1999 39 2000 46 40 43 46 eli Järvenpään kustannustaso on kaikissa tarkastelluissa palveluissa keskimäärin ollut hiukan verrokkikuntaryhmän mittariarvojen vaihteluvälin keskiarvon alapuolella. Käytetyn menetelmän 2
tulos poikkeaa jonkin verran normaalista keskiarvovertailusta, mutta tuo paremmin esille Järvenpään sijoituksen suhteessa kuntajoukon parahimpiin ja huonoimpiin käytänteisiin (ns. best practices vertailu). Toimintakulut / Tulos 1999-: Järvenpään sijoittuminen kuntaryhmässä Jpää 1999 Jpää 2000 Jpää Jpää Jpää Kuviosta voidaan havaita, että Järvenpään kustannustaso on aina ollut keskimääräistä korkeampi kulttuuritoimessa, toimeentulotuessa ja sosiaalityössä. Kulttuuritoimi sisältää JohdonVertissä myös musiikkiopiston ja Järvenpää-talon toiminnan. Vuonna myös nuorisotoimi, päivähoito ja puistot ovat nousseet selkeästi keskitason yläpuolelle. Nuorisotoimen kuluja nostaa iltapäivähoito. Puistotoimen kuluja on tässä verrattu asukaslukuun eikä pinta-alaan. Perusopetus, liikuntatoimi, yhdyskuntasuunnittelu ja toimitilat ovat tässä vertailussa kuntien alimmalla tasolla. Liikuntatoimen osalta on huomattava, että Järvenpäässä palveluvarustus perustuu mittaviin liikuntatiloihin, eikä niinkään toiminnallisiin panostuksiin tai suoriin avustuksiin. Myös elinkeinotoimi, ruokapalvelut, kirjasto, erikoissairaanhoito ja pelastustoimi on hoidettu keskimääräistä edullisemmin. Toimintakulut yhteensä ja henkilöstökulut sijoittuvat kuviossa kaikkina vuosina suunnilleen vaihteluvälin keskimmäiseen kolmannekseen. Pelkkä kulutarkastelu ei kerro vaihteluista palvelujen laadussa, vaikuttavuudessa, saatavuudessa ym. Joskus korkean kustannustason selittävänä tekijänä on korkea laatutaso ja/tai runsas tarjonta. Joskus kustannustasoa selittää kunnan maantieteellinen tai väestörakenne. Joskus on kysymys satunnaisista tai suhdannevaihteluista. Toisaalta korkeiden kustannusten selittävänä tekijänä voivat olla myös huonot käytänteet. JohdonVertti vertailu nostaa esiin muista kunnista poikkeavat mittariarvot, ja poikkeamien syihin on paneuduttava tarvittaessa erillisillä selvityksillä. 3
VÄESTÖ Väestömuutokset 1999- Vuoden lopussa verrokkikunnissa oli yhteensä 291.453 asukasta. Väestö kasvoi 4.458 asukkaalla (1,6 %). Järvenpään väestökasvu oli 512 asukasta (1,4 %). Vuonna 2004 Järvenpään väestön ennakoidaan kasvavan noin 280 asukkaalla (0,8 %). Verrokkikunnista Nurmijärvi, Tuusula ja Kirkkonummi ovat viiden viimeisen vuoden aikana kasvaneet selvästi muita nopeammin. Nurmijärven kasvu oli vuonna 3,25 %. NURM IJARVI JARVENPAA HYVINKAA 1 981 1 584 1 569 1 487 1 256 1 158 2 845 3 548 4 379 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 1999 2000 yht Väestön ikärakenne on kaikissa verrokkikunnissa suunnilleen samanlainen. Kuvassa kunnat on asetettu järjestykseen työikäisen väestön suhteellisen osuuden mukaan. Tällöin Kerava ja Järvenpää ovat väestörakenteeltaan edullisimmat tulopohjaa ja kunnallisia palvelutarpeita ajatellen. Koko maassa työikäisten osuus väestöstä oli 66,8 % Lähivuosina Järvenpään ikärakenteessa ennakoidaan lasten osuuden hieman vähenevän ja vanhusten hieman kasvavan. Työikäisten määrä pysynee ennallaan. KIRKKONUM M I Väestö ikäryhmittäin 31.12. 71,34 70,07 68,35 67,66 67,42 67,20 67,03 65,94 64,77 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0-6 V 7-14 V 15-64 V 65+ V. Alle kouluikäisten muutos Alle kouluikäisten lasten määrä on kehyskunta-alueella kolmen viimeisen vuoden aikana pysynyt muuttumattomana, mutta Nurmijärvellä, Kirkkonummella, Tuusulassa, Vihdissä ja Mäntsälässä määrä on kasvanut, muissa kunnissa vähentynyt. Järvenpäässä väheneminen on ollut kaikkein suurinta. Tulevina vuosina pienten lasten määrän odotetaan jälleen kasvavan myös Järvenpäässä. -300-200 -100 0 100 200 300 4
Peruskouluikäisten muutos Suurimman kasvun kunnissa Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Kirkkonummella ovat myös kouluikäisten lasten määrät kasvaneet eniten. Järvenpäässä peruskoululaisten määrä poikkeuksellisesti väheni vuonna. Järvenpäässä ennustetaan peruskoulun alaasteikäisten määrän vähenevän vuosikymmenen loppupuolelle saakka, samalla kun yläasteikäisten määrä nousee. Seuraavalla vuosikymmenellä ala-asteen oppilaiden odotetaan lisääntyvän, kun taas yläasteen oppilaat vähentyvät vuosikymmenen vaihteessa. Verrokkikunta-alueella on lähes 13.000 75 vuotta täyttänyttä. Vuosittain määrä lisääntyy noin 300-400:lla eli 3,5 %. Järvenpäässä ikääntyneiden määrä kasvoi vuonna poikkeuksellisen paljon eli 69:llä. Vanhusten määrän kasvun odotetaan Järvenpäässä olevan kuitenkin maltillista tulevina vuosina. KIRKKONUMM I -100 0 100 200 300 400 500 600 700 75 vuotta täyttäneiden muutos -50 0 50 100 150 200 250 300 Koulutusaste, 15 v. täyttäneet Korkea-asteen koulutuksen suorittaneita oli eniten Kirkkonummella ja Järvenpäässä vuonna. Kirkkonummella oli korkeakoulututkinnon suorittaneita kolmanneksi eniten koko maassa, kun Järvenpään sijaluku oli 12. Myös koulutustasomittaimen arvo oli Järvenpäässä verrokkikuntaryhmän toiseksi korkein Kirkkonummen jälkeen. Järvenpäässä 20 vuotta täyttäneiden keskimääräinen koulutusaika peruskoulun suorittamisen jälkeen oli 3,2 vuotta ja Kirkkonummella 3,5 vuotta. KIRKKONUMM I 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % perusaste keskiaste korkea-aste Koulutustasot nousevat kaikissa kunnissa vuosittain. 5
TYÖSSÄKÄYNTI Työssäkäyntitilastosta on saatavissa ennakkotiedot vuodelta. Lopulliset tiedot saattavat joskus poiketa ennakkotiedoista merkittävästikin. Viiden viimeisen tilastovuoden aikana alueen työpaikat ovat lisääntyneet 12.108:lla. Ennakkotieto vuodelta osoittaa vain 374 työpaikan kasvua (0,4 %). Työpaikkoja koko alueella oli tuolloin yhteensä 97.910. Vihti, Lohja ja Nurmijärvi menettivät työpaikkoja kuten edellisenäkin vuonna. Myös Keravan työpaikat ovat vähentyneet. Eniten uusia työpaikkoja vuonna saivat Tuusula, Kirkkonummi ja Mäntsälä. Verrokkikunta-alueen työllinen työvoima kasvoi vuonna 0,9 %. Verrokkikuntien keskimääräinen työpaikkaomavaraisuusaste laski 68,7 %:sta 68,4 %:iin. Koko alueen vastaava tunnusluku oli 69,5 %. Vain Tuusulassa, Kirkkonummella ja Hyvinkäällä työpaikkaomavaraisuus nousi ennakkotietojen mukaan. Järvenpään työpaikkaomavaraisuus säilyi samana. Lohja ja Hyvinkää ovat edelleen omaa luokkaansa työpaikkatarjonnan suhteen. Kuvan vaaka-asteikko on katkaistu vuosimuutosten selventämiseksi. Työpaikkamuutokset 1998-2 671 HYVINKAA 1 883 1 745 JARVENPAA 1 726 1 188 NURMIJARVI 1 118 813 490 474-1 000-500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 1998 1999 2000 * HYVINKAA JARVENPAA NURMIJARVI Työpaikkaomavaraisuusaste % * 2000 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0 75,0 80,0 85,0 90,0 Huom! Katkaistu asteikko. Työttömyysaste % Työttömyysaste oli verrokkikunnissa keskimäärin 6,6 % vuonna, kun se edellisenä vuonna oli 6,8 %. Työttömyys vaihteli kehyskunnissa Keravan 5,1 %:sta Hyvinkään 9,0 %:iin. Lohjan, Vihdin, Tuusulan ja Keravan työttömyysasteet huononivat edelliseen vuoteen verrattuna. KIRKKONUM M I 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 6
Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli keskimäärin 23,4 % vuonna. Osuus laski kaikissa muissa kunnissa paitsi Lohjalla, Mäntsälässä, Tuusulassa ja Vihdissä. Järvenpäässä pitkäaikaistyöttömien osuus oli 24,7 %. Pitkäaikaistyöttömät % kaikista työttömistä Taloudellinen huoltosuhde lasketaan eiaktiiviväestön lukumäärän suhteena työllisten määrään eli suhdeluku on sitä parempi mitä pienempi se on. Verrokkikunnissa huoltosuhde vaihteli Keravan 0,91:stä Mäntsälän ja Hyvinkään 1,16:een vuonna. Järvenpään huoltosuhde on parantunut edellisvuodesta, mutta useiden kuntien suhdeluku on huonontunut. Keravan huoltosuhde oli edelleen kaikista Suomen kunnista toiseksi paras (paras oli Jomala) ja Järvenpään kymmenenneksi paras. Kaikkien kuntien keskimääräinen huoltosuhde oli 1,55, joten kaikki verrokkikunnat sijoittuivat reippaasti maan keskiarvon paremmalle puolelle. 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 JARVENPAA NURMIJARVI HYVINKAA Huoltosuhde * 2000 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 TALOUS Tuloveroprosentti oli verrokkikunnissa vuonna keskimäärin 18,11 (aritmeettinen keskiarvo). Vuonna veroprosenttiaan nostivat Tuusula ja Vihti. Keravalla oli verrokkikuntien alin veroprosentti 17,50 %. Korkein oli Mäntsälässä ja Vihdissä 18,75 %. Vuonna 2004 yksikään verrokkikunnista ei nostanut veroprosenttia. Valtionveronalaiset tulot olivat verrokkikunnissa vuonna keskimäärin 22.714 euroa tulonsaajaa kohti. Järvenpäässä vastaava luku oli 22.889 euroa. Tulot kasvoivat verrokkikunta-alueella keskimäärin 4,9 % ja Järvenpäässä 4,0 %. Veronalainen tulo / tulonsaaja 2000 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 7
Yhteisöverot / asukas Yhteisöveron tuotto oli vuonna verrokkikuntien alueella keskimäärin 111 /asukas, kun se vuonna 2000 oli 297 /asukas eli neljässä vuodessa veron tuotto on supistunut noin kolmannekseen. Järvenpää sai yhteisöveroa 85 euroa asukasta kohti vuonna. Valtakunnallisessa vertailussa kaikkien verrokkikuntien yhteisöverotulot ovat vaatimattomia. Keskimäärin 4 % verorahoituksesta oli yhteisöveron tuottoa vuonna, Järvenpäässä 3 %. HYVINKAA NURMIJARVI JARVENPAA 0 100 200 300 400 500 600 Valtionosuuksien vaikutus verorahoituksessa oli merkittävin Mäntsälässä (29 %). Kirkkonummella valtionosuudet muodostivat vain 8 % verorahoituksesta, Järvenpäässä 11 %. Kiinteistöveroa kerättiin keskimäärin 101 /asukas, Järvenpäässä 106 /asukas. Kunnallisveron tuotto oli verrokkikunnissa keskimäärin 2.489 /asukas, mutta veroprosentit vaihtelevat. Järvenpäässä tulovero tuotti 2.641 asukasta kohti 18,25 %:n verokannalla vuonna. KIRKKONUMM I Verorahoitus / asukas 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionos. Toimintakate oli verrokkikunnissa vuonna keskimäärin -2.985 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä -2.998 euroa. Nettokäyttömenot kasvoivat kunnissa keskimäärin 4,5 %, samoin Järvenpäässä 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttöomaisuuden myyntivoitot, jotka sisältyvät toimintakatteeseen, ovat Järvenpäässä, Lohjalla ja Mäntsälässä olleet huomattavasti verrokkikuntien keskiarvoa pienemmät. Keskiarvo oli vuonna 88 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 47 euroa. HYVINKAA NURM IJARVI JARVENPAA Käyttöomaisuuden myyntivoitot /asukas 0 50 100 150 200 250 8
Ulkoiset toimintakulut olivat verrokkikunnissa vuonna keskimäärin 3.614 /asukas. Pienimmillä kuluilla selvisi Vihti 3.405 /asukas ja eniten joutui panostamaan Hyvinkää 3.997 /asukas. Järvenpäässä toimintakulut olivat 3.607 /asukas eli suunnilleen keskimääräisellä tasolla. Järvenpäässä asukaskohtaiset toimintakulut kasvoivat 4,2 % vuonna, kun edellisenä vuonna kasvu oli 5,6 %. Koko verrokkikunta-alueella toimintakulujen keskimääräinen kasvu vuonna oli 5,0 %. Vuosikateprosentit laskivat vuonna kaikissa kunnissa, kun edellisenä vuonna niitä nostivat tilitysjärjestelmästä johtuvat poikkeuksellisen hyvät verotulot. Tasapainoisen talouden yli 100 %:n tunnuslukuun ylsivät kaikki muut paitsi Vihti ja Kirkkonummi. KIRKKONUMM I JARVENPAA NURM IJARVI HYVINKAA Toimintakulujen /as. kasvu % 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 Vuosikate % poistoista 0 100 200 300 400 500 Investointien tulorahoitusprosentti oli vuonna verrokkikunnissa keskimäärin 52 %, Järvenpäässä 33 %. Vain Lohja pystyi kattamaan investoinnit tulorahoituksella vuonna, kun edellisenä vuonna keskimääräinenkin tulorahoitusprosentti oli 114 %. KIRKKONUMM I Investointien tulorahoitus % 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 9
Investointitaso vaihtelee kuntien välillä ja kunnissa vuosittain melkoisesti. Vuonna taso oli 517 euroa asukasta kohti. Edellisenä vuonna taso nousi 15 % ja vuonna 20 %. Uusi lukio nostaa investointimäärän vuosina - Järvenpäässä verrokkikuntien keskimääräiselle tasolle, kun se aiempina vuosina oli sitä alempi. Käyttöomaisuusinvestoinnit / asukas 0 100 200 300 400 500 600 700 Verrokkikuntien keskimääräinen lainakanta nousi vuonna noin 826 euroon asukasta kohti. Koko maassa keskimääräinen lainakanta oli 999 euroa ja Uudellamaalla 1.089 euroa asukasta kohti. Kaikki verrokkikunnat ottivat lisää lainaa, myös Lohja, jonka tulorahoitus riitti investointeihin. Lainakanta lasketaan vuoden viimeisen päivän tilanteessa, jolloin kassalainojen vaikutus saattaa antaa virheellisen kuvan kunnan rahoitustilanteesta. HYVINKAA JARVENPAA NURM IJARVI Lainat / asukas Yhteenvetona kuntien taloustilanteesta kolmena viimeisenä vuonna esitetään kunnat taulukoituina kahden keskeisen tunnusluvun vuosikate-% ja lainakanta mukaan. Hyvästä tulokehityksestä johtuen melkein kaikki kunnat paransivat sijoitustaan vuonna varsinkin tulorahoituksen riittävyyden suhteen. Vuonna Tuusula ja Lohja säilyttivät hyvän rahoitusasemansa, mutta Nurmijärven, Vihdin ja Kirkkonummen asema huononi. Järvenpään vuosikateprosentti laski, mutta oli kuitenkin yli 100 %. Vuosikate % poistoista 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Tulorahoituksen riittävyys ja lainat / asukas - 150+ 100-149 900+ 600-300- alle 899 599 300 Nurmijärvi 01 Kerava 02 Kerava 03 Mäntsälä 03 Nurmijärvi 03 Kerava 01 Lohja 01 Hyvinkää 02 Järvenpää 02 Mäntsälä 02 Nurmijärvi 02 Vihti 02 Hyvinkää 03 Järvenpää 03 Kirkkonum 02 Lohja 02 Lohja 03 Hyvinkää 01 50-99 Vihti 03 Mäntsälä 01 Järvenpää 01 alle 50 Vihti 01 Kirkkonum 03 Lainat /asukas Kirkkonum 01 Tuusula 02 Tuusula 01 Tuusula 03 10
HENKILÖSTÖ Henkilöstö / 1000 asukasta Toimintojen organisointitapa vaikuttaa kuntien henkilöstömääriin. Keskimäärin verrokkikunnissa oli vuonna työntekijöitä 57,3 henkilöä 1000 asukasta kohti, Järvenpäässä oli 56,8. Asukaslukuun suhteutettu henkilöstö kasvoi muissa kunnissa paitsi Keravalla ja Tuusulassa. Kirkkonummen terveyskeskuskuntayhtymän henkilöstö on siirtynyt kunnan henkilöstöksi. 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 70,00 Henkilöstön palvelussuhderakenne Määräaikaisia suhteessa koko henkilöstöön oli eniten Lohjalla (27,5 %) ja vähiten Keravalla (15,8 %). Verrokkikuntien keskiarvo oli 22,0 % ja Järvenpäässä määräaikaisten osuus oli 25,2 %. KIRKKONUMM I 83,3 81,6 79,4 79,2 78,2 15,8 17,9 20,3 20,2 21,3 75,7 24,1 74,0 25,2 72,1 25,5 71,9 27,5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Vakinaisen henkilöstön ikärakennetta kuvaavassa kuviossa kunnat on järjestetty 50 vuotta täyttäneiden osuuden mukaan, joita keskimäärin oli 36,5 %, Järvenpäässä 37,7 %. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12. 14,4 30,1 27,4 25,3 13,3 22,8 32,9 27,2 13,5 20,8 33,6 28,4 8,6 22,0 32,2 33,1 7,3 20,2 35,1 32,9 2,9 3,7 3,7 4,1 4,5 5,5 23,7 33,1 33,1 4,6 10,4 20,9 29,8 34,2 4,8 5,3 20,1 34,2 35,3 5,0 6,4 17,7 30,5 40,8 4,6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alle 30 v. 30-39 v. 40-49 v. 50-59 v. 60+ v. 11
Johto- ja hallintohenkilöiden osuus % Kuusi kuntaa on antanut tiedot johto- ja hallintotehtävissä työskentelevien osuudesta. Keskimäärin osuus oli 11,5 % ja Järvenpäässä osuus oli 12,3 %. Järvenpäässä osuus on kasvanut selkeästi vuonna. KIRKKONUMM I 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Tehty työaika htv / 10.000 asukasta, 100,00 90,00 80,00 70,00 JARVENPAA 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Yleishall Perusop Lukio Liikunta Nuoriso Kulttuuri Kirjasto Pv-hoito Vanhusp Perusterv Tekninen yht Yhdysk.suunn Puistot Pelastusl Toimitilat Vesihuolto Kolmen kunnan työpanosvertailusta nähdään, että asukaslukuun suhteutettuna Järvenpäässä tehdään muita enemmän henkilötyövuosia päivähoidossa ja puistotehtävissä. Yleishallinnossa, vanhuspalveluissa, perusterveydenhuollossa ja yhdyskuntasuunnittelussa Järvenpäässä on vähiten työpanosta asukasta kohti. Sairauspoissaolot ovat Järvenpäässä, kuten useissa muissakin kunnissa, kasvussa. Vuonna sairauspoissaolot olivat lähes 6 % kokonaistyöajasta. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Järvenpää: sairauspoissaolot % kokonaistyöajasta (ilman opetushenkilöstöä) 4,5 4,9 4,9 5,4 5,8 0,0 1999 2000 12
Henkilöstökulut / henkilö Toimintojen organisointitapa vaikuttaa myös henkilöstökulujen vertailuun. Keskimääräiset henkilöstökulut verrokkikunnissa olivat 30.645 /henkilö vuonna, kasvu edelliseen vuoteen 3,2 %. Järvenpäässä henkilöstökulut olivat 30.918 /henkilö ja kasvu 2,6 %. Suurimmat henkilöstökulut olivat Tuusulassa (35.093 /henkilö), jossa myös kasvu oli suurin (8,0 %). Myös Kirkkonummella ja Nurmijärvellä kasvuprosentti oli yli 6 %. 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 13
TOIMIALAKOHTAISET TIEDOT JohdonVertin tehtäväluokitus noudattaa Tilastokeskuksen taloustilaston tehtäväluokitusta. Tehtäväluokkien kuluihin luetaan palvelun tuottamiseksi tarvittavien tukipalveluiden (palkanlaskenta, henkilöstö- ja taloushallinto, tietotekniikka) kustannukset. Useimmissa kunnissa nämä kustannukset on kohdennettu vyöryttämällä. Toimintatuotot sisältää sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimintakulut sisältää sekä ulkoiset että sisäiset erät lukuun ottamatta toimitilavuokria ja siivouskustannuksia. Toimintakulujen määrittelystä johtuu, että ostopalveluina järjestetty toiminta näyttää tämän tunnusluvun valossa kalliimmalta kuin oma toiminta, koska tuolloin toimitilakustannuksia ei voida erotella muista kustannuksista. Tilakustannukset sisältää sekä käyttökulut että pääomakustannukset. Käyttökulut muodostuvat tiloihin kohdistuvista tehtävistä, mukaan lukien siivous. Pääomakustannuksiin sisältyvien poistojen ja sisäisten korkojen laskenta vaihtelee kunnittain. Poistot sisältää muut kuin tehtäväalueen käytössä olevista tiloista aiheutuneet käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot. Kokonaiskulut sisältää toimintakulut, toimitilakustannukset ja poistot. Pääomakustannuslaskennan epäyhtenäiset käytännöt eri kunnissa vaikuttavat jonkin verran tämän tunnusluvun eroihin varsinkin niissä toiminnoissa, joissa tilakustannusten osuus on suuri. Investoinneista ilmoitetaan hankintahinta vähennettynä valtionosuuksilla. Tehtäväalueen investointeina ilmoitetaan kaikki sen käyttöön tarkoitetut investoinnit, myös toimitiloihin kohdistuvat. Kaikki toimitilainvestoinnit ilmoitetaan lisäksi tehtäväluokassa Toimitilat. Ostopalvelut sisältää kuntalaisille tarkoitettujen lopputuotepalveluiden ostot ulkoisilta palvelujen tuottajilta. Verorahoitusosuus on verotuloilla tai muilla rahoitustuotoilla rahoitettava osuus toimintakuluista eli (toimintakulut toimintatuotot) / toimintakulut. Toimintakate = toimintatuotot toimintakulut ilman toimitilakustannuksia. Tulos = toimintatuotot toimintakulut toimitilakustannukset poistot. Henkilötyövuosi (htv) = (kokonaistyöaika poissaolot + lisä- ja ylityöt)/365, kun työaikatiedot on ilmoitettu päivinä. Mittariin sisällytetään sekä vakinaiset että määräaikaiset työntekijät ja työllistetyt. Opetushenkilöstön työpanosta ei ilmoiteta henkilötyövuosina. 14
HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Yleishallinto sisältää kunnan ylintä päätäntäja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten sekä niiden neuvoa antavien ja suunnitteluelinten tehtävät, niiden oheispalvelut, vaalit, yleinen taloushallinto, verojen perintä, tarkastustoimi, edunvalvonta ja keskitetty henkilöstöhallinto. Se ei sisällä keskitettyjä atk-palveluita, EU-palveluita eikä johdon projekteja. Järvenpäässä yleishallinnon toimintakulut ovat olleet kehyskuntien keskimääräisellä tasolla. Yleishallinto: toimintakulut / asukas 0 20 40 60 80 100 120 140 Elinkeinotoimi: toimintakulut / asukas Elinkeinotoimeen sisältyvät elinkeinoelämän edistämiseen liittyvä hallinto, tutkimus, suunnittelu ja ohjaus sekä elinkeinojen tukeminen, matkailun edistäminen ja niihin liittyvät messut ja kehittämisprojektit. Maatalouslomituspalvelu ei sisälly elinkeinotoimeen. Panostukset elinkeinotoimeen vaihtelevat suuresti kuntien välillä ja vuosittain. Lohjan kulut olivat vuonna yhdeksänkertaiset Keravan kuluihin verrattuna. Järvenpään toimintakulut olivat suunnilleen verrokkikuntien keskiarvon mukaiset. Keskitetyn ruokahuollon toimintakulut on suhteutettu tuotettuihin ateriamääriin. Näin saatu aterian hinta vaihteli 2,50 eurosta 1,59 euroon. Järvenpäässä ateriahinta oli 1,84 euroa ja verrokkikuntien keskiarvo 1,94 euroa. Kuntien välillä on jonkin verran eroja siinä, mitä kustannuksia ruokahuollolle lasketaan esim. päivähoidossa. Kaikkiaan päiväkotihoidon laajuus nostaa keskimääräisiä ateriakohtaisia kustannuksia. 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Ruokapalvelut: toimintakulut / ateria 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 Yhtä henkilötyövuotta kohti Järvenpäässä tehtiin 31.449 ateriaa vuonna, kun Lohjalla tehtiin 23.002 ateriaa. Työpanostiedot ilmoittaneiden kuntien keskiarvo oli 26.369 ateriaa. Ruokapalvelut: ateriat kpl / tehty työaika htv 15 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000
SIVISTYSTOIMI Sivistystoimi: tulos / asukas Sivistystoimen tulos oli keskimäärin verrokkikunnissa -902 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä tulos oli 836 euroa vuonna. Järvenpäässä perusopetuksen osuus tuloksessa on keskimäärin 73 % ja lukio-opetuksen osuus 10 %. OPETUSTOIMI NURMIJARVI JARVENPAA HYVINKAA Perusopetukseen sisältyvät myös laaja-alainen ja luokkamuotoinen erityisopetus, sairaala- ja vammaisopetus. Esiopetuksen kustannukset on sisällytetty sille sektorille, jossa esiopetus hoidetaan. Kouluavustajat sisältyvät perusopetuksen kustannuksiin, mutta koulukuraattorit ja psykologit eivät. Perusopetuksen toimintakulut oppilasta kohti olivat vuonna pienimmät Järvenpäässä. Kuntarakenne vaikuttaa perusopetuksen menoihin siten, että tiiviisti asutuissa kunnissa on perusteltua odottaa pienempiä yksikkökustannuksia kuin harvempaan asutuissa kunnissa. Järvenpäässä on alueen suurimmat peruskouluyksiköt, keskimäärin 315 oppilasta koulua kohti, kun verrokkikuntien keskiarvo on 222 oppilasta. Lohjalla ja Kirkkonummella saattaa kaksikielinen perusopetus nostaa kustannuksia. Perusopetuksen kokonaistuntiresurssiin sisältyvät luokkatunnit, pedagogisiin palveluihin käytetyt tunnit, osa-aikaisen erityisopetuksen tunnit, kerhotunnit ja tukiopetustunnit, ei esiopetuksen tunteja. Järvenpäässä tuntiresurssi oppilasta kohti oli 61,3 h ja verrokkikunnissa keskimäärin 63,3 h. Järvenpään tuntiresurssi oppilasta kohden on hieman noussut kolmen vuoden aikana. -1200-1000 -800-600 -400-200 0 Perusopetus: toimintakulut / oppilas 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Perusopetus: kokonaistunnit / oppilas 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Verrokkikuntien peruskouluissa on jo usean vuoden ajan ollut keskimäärin 15 oppilasta päätoimista opettajaa kohti. Järvenpäässä on noin 16 oppilasta opettajaa kohti. 16
Lukio: toimintakulut / opiskelija Lukio-opetukseen luetaan kunnan päiväja aikuislukioiden ja lukioiden aikuislinjojen opetus. Aikuislukio-opetus laskee kunnan keskimääräisiä ja suoritekohtaisia kustannuksia. *) *) *) Verrokkikuntien lukiokustannusten keskiarvo vuonna oli 3.878 euroa ja Järvenpäässä 3.792 euroa opiskelijaa kohti. Vain päivälukiota ylläpitävistä kunnista Järvenpään kulut olivat alimmat. Järvenpäässä ja Mäntsälässä on vain yksi lukio, muissa kunnissa useampia. *) 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 *) myös aikuislukio Lukio: kursseja / opiskelija Lukion kurssimääriin luetaan lukion käyttämä kokonaisresurssi kalenterivuoden aikana yhteensä. Itsenäisiä suorituksia ei lasketa kursseiksi. Järvenpään lukiossa oli 1,47 kurssia ja verrokkikunnissa keskimäärin 1,39 kurssia opiskelijaa kohti. Iltalukiot vaikuttavat myös tämän tunnusluvun arvoon laskevasti. *) *) *) *) 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 1,80 *) myös aikuislukio Lukio: opiskelijoita / opettaja Lukio-opiskelijoita päätoimista opettajaa kohti oli verrokkikunnissa keskimäärin 18,2 ja Järvenpäässä 18,5 vuonna. Opettajien määrä lasketaan kahden laskentapäivän (kevät ja syksy) painotettuna vuosikeskiarvona. Tunnusluku ei kuvaa työpanosta vaan henkilöstömäärää. Järvenpäässä oli osaaikaisia opettajia 7. Vain päivälukiota ylläpitävistä kunnista Järvenpään tunnusluku on suurin. *) *) *) *) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 *) myös aikuislukio 17
VAPAA-AIKAPALVELUT Liikuntatoimessa vertaillaan toiminnan tulosta, koska liikuntalaitosten kuluja pystytään merkittävässä määrin kattamaan toiminnan tuotoilla. Liikuntatoimi: tulos / asukas Järvenpäässä liikuntatoiminnan tulos oli verrokkikunnista kolmanneksi paras, vaikka tilakustannukset olivat toiseksi suurimmat. Järvenpään panostukset liikuntatoimintaan näkyvät nimenomaan liikuntatilojen tarjonnassa. Muuhun liikuntatoiminnan tukemiseen Järvenpää panosti suhteellisen vähän verovarjoa. Toimintakulut asukasta kohti olivat suurimmat Hyvinkäällä, joka on panostanut sekä tiloihin että kaupungin järjestämään liikuntatoimintaan. Toiseksi eniten toimintakuluja oli Kirkkonummella, joka on panostanut muita enemmän järjestöjen toiminnan tukemiseen. Liikuntajärjestöille jaetut avustukset vaihtelivat Kirkkonummen 10,4 eurosta Järvenpään 1,8 euroon asukasta kohti, keskiarvo oli 3,4 euroa. -70,0-60,0-50,0-40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 Liikuntatoimi: tilakustannukset / asukas 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Nuorisotoimen osalta vertaillaan toiminnan tulosta, koska esim. Kerava kattaa tuotoilla merkittävän osan nuorisotoimen kuluista. Järvenpään nettokulut olivat hieman verrokkikuntien keskimääräistä suuremmat. Erot kuntien välillä ovat huomattavat. Ainakin Järvenpäässä nuorisotoimen kustannuksiin sisältyy koululaisten iltapäivätoiminta, joka vuonna oli toiminnassa molempina lukukausina, ja jonka osuus nuorisotoimen kustannuksista on ollut merkittävä. Nuorisotoimi: tulos / asukas -30,0-25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 Nuorisojärjestöjen avustukset vaihtelivat Kirkkonummen 1,9 eurosta Keravan 0,3 euroon asukasta kohti. Järvenpäässä avustuksia jaettiin 1,0 euro asukasta kohti. 18
Kulttuuritoimeen sisältyvät yleinen kulttuuritoimi, orkesterit, teatterit, museot, musiikkiopisto ja muut omat laitokset sekä järjestöjen avustukset. Kulttuurilaitosten avustukset eivät sisälly toiminta- eivätkä kokonaiskuluihin, vaan ne esitetään erikseen. Järvenpään kulttuuritoimen tuloksessa yleisen kulttuuritoimen osuus on 30 %, Järvenpää-talon osuus 30 % ja musiikkiopiston osuus 40 %. Hyvinkäällä kulttuuritoimen kustannuksia nostaa Hyvinkää-sali ja Järvenpäässä Järvenpää-talo. Lohjalla on orkesteri-, teatteri- ja museotoimintaa. Tilakustannuksissa Järvenpää-talon vaikutus näkyy selvästi muita korkeampina kustannuksina. Nurmijärvellä ei ole kulttuuritoimintaan tarkoitettuja tiloja lainkaan. Kulttuuritoimi: tulos / asukas (yl.kultt.toimi, orkesterit, teatterit, museot, musiikkiop. ja muut laitokset kuten Järvenpää-talo) -70,00-60,00-50,00-40,00-30,00-20,00-10,00 0,00 Kulttuuritoimi: tilakustannukset / asukas (yl.kultt.toimi, orkesterit, teatterit, museot, musiikkiop. ja muut laitokset kuten Järvenpää-talo) 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Kerava ja Tuusula avustavat kulttuurilaitoksia selvästi muita enemmän. Hyvinkää taas jakaa muita enemmän avustuksia kulttuurijärjestöille. Kulttuuritoimi: avustukset / asukas, 1,3 2,5 2,8 1,0 2,2 3,6 3,5 2,2 2,5 8,7 9,8 1,8 1,5 14,9 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 kulttuurijärjestöt kulttuurilaitokset 19
Verrokkikunnissa kirjastojen toimintakulut olivat vuonna keskimäärin 34 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 32 euroa/asukas. Erillisiä kirjastoyksiköitä oli Lohjalla 7, Tuusulassa 6, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä 4, Hyvinkäällä ja Vihdissä 3, Järvenpäässä 2 sekä Keravalla ja Mäntsälässä 1. Kirjastoyksikkö on palvelupaikka, jolla on oma huoneisto, henkilökunta ja säännöllinen aukioloaika. Luvussa ovat mukana myös kirjastoautot. Kirjasto: toimintakulut / asukas (ilman tilakustannuksia) 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 40,00 Kirjasto: aineistomenot / asukas Aineistomenojen keskiarvo oli vuonna verrokkikunnissa 5,9 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 5,5 euroa. Kirkeskirjastoista Kerava ja Tuusula ovat kolmen vuoden aikana kasvattaneet aineistomenojaan siten, että Tuusulassa taso on nyt sama kuin Järvenpäässä. Keravan aineistomenot olivat edelleen muita alemmat. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 Kirjasto: lainaukset kpl / asukas Lainauksia oli verrokkikunnissa vuonna keskimäärin 18,8 kpl asukasta kohti, Järvenpäässä 21,4 kpl. Kirjastokäyntejä oli verrokkikunnissa keskimäärin 11,9 kpl asukasta kohti, Järvenpäässä 11,6 kpl. Tehtyä henkilötyövuotta kohti Järvenpäässä lainattiin 33.079 kirjaa, kun verrokkikuntien keskiarvo oli 25.923 kirjaa tai muuta aineistoa. Järvenpään luku oli alueen tehokkain. Lainausautomatiikan käyttöönotto vaikuttaa mittarin arvoihin kaikissa kunnissa. 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 20
SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMI Sosiaali- ja terveystoimen tulos oli Järvenpäässä hieman verrokkikuntien keskiarvoa heikompi. Kuntien keskiarvo oli 2.042 euroa ja Järvenpään tulos 2.059 euroa asukasta kohti vuona. Tuusulassa tulos heikkeni 12,6 %, Järvenpäässä 3,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveystoimi: tulos / asukas -2 500-2 000-1 500-1 000-500 0 NURM IJARVI JARVENPAA HYVINKAA LASTEN PÄIVÄHOITO Lasten päivähoidon rakennetta kuvataan erityyppisten päivähoitopaikkojen suhteellisilla osuuksilla. Kuviossa kunnat on asetettu järjestykseen päiväkotihoidon ja ostopalvelun yhteenlasketun osuuden mukaan. Ostopalveluissa on sekä päiväkotiettä perhepäivähoitoa. Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Keravalla yli 60 % hoidosta tapahtuu päiväkodeissa ja ostopalveluna, Mäntsälässä runsas 30 %. Kotihoidontuen osuus lisääntyi Järvenpäässä 1,0 %-yksikköä ja kunnallisten perhepäivähoitopaikkojen osuus väheni 1,0 %-yksikköä vuonna edellisvuoteen verrattuna Lasten päivähoidon rakenne % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pv-kotihoito Ostopalvelut Perhepv-hoito Kotihoidon tuki Päivähoidon toimintakulut ikäryhmää kohti olivat Järvenpäässä 644 euroa (12,3 %) verrokkikuntien keskiarvoa suuremmat vuonna. Järvenpäässä päivähoidon tarjonta on painottunut kalleimpiin hoitomuotoihin, mikä nostaa keskimääräistä yksikköhintaa. Lasten päivähoito: toimintakulut / 0-6 v. 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 21
Lasten päivähoito: toimintatuotot / 0-6 v. Lasten päivähoidon tuotot ikäryhmää kohti osoittavat Tuusulan keräävän muita selkeästi enemmän tuloja, vaikka Tuusulan lapsista melko suuri osuus hoidetaan kotona. Asia kaipaa tarkempaa selvitystä. 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 Päivähoidon toimintakulut läsnäolopäivää kohti olivat Järvenpäässä 4,3 euroa (14,9 %) verrokkikuntien keskiarvoa suuremmat. Tällöin myös kotihoidontuet on muutettu läsnäolopäiviksi. Päivähoidon kustannuseroihin vaikuttavat erityisesti päivähoidon tuottamismuodot, mutta myös kaikkein pienimpien lasten osuus hoidettavista, erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevien lasten määrä ja ympärivuorokautisen hoidon määrä. Lasten pv-hoito: toimintakulut / läsnäolopäivä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Lasten päivähoito: läsnäolopäivät / tehty työaika Läsnäolopäiviä tehtyjä henkilötyövuosia kohti oli Järvenpäässä kaikkein eniten. Tällöin läsnäolopäiviin luetaan pelkästään kunnallisen päiväkoti- ja perhepäivähoidon läsnäolopäivät. Useissa kunnissa tunnusluvun arvo eli työn tehokkuus on laskenut. 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 22
KOTI- JA VANHUSPALVELUT JohdonVertin tehtäväalue koti- ja vanhuspalvelut sisältää vanhusten laitospalvelut, kotipalvelut sekä muut vanhusten palvelut, kuten omaishoidon tuki, asumispalvelut, vanhusten palvelukeskukset jne. Järvenpäässä vanhusten menot on kirjattu omalla kirjanpitokoodillaan vasta vuonna, edelliset vuodet ovat arvioita. Eläkeikäisten ikäryhmään suhteutettuna Järvenpään koti- ja vanhuspalveluiden toimintakulut ovat suunnilleen verrokkikuntien keskiarvon suuruiset. Koti- ja vanhuspalvelut: toimintakulut / 65+ v. NURM IJÄRVI 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Huom! Järvenpään kustannuslaskentaa tarkennettu. Vanhuspalvelut % yli 74-vuotiaista Erilaisten vanhuspalvelujen piirissä omaishoidon tukea lukuun ottamatta on Järvenpäässä 35 % 75 vuotta täyttäneistä. Verrokkikuntien keskiarvo on 37 %. Kotihoidon piirissä järvenpääläisvanhuksia oli 24 % (verrokkikuntien keskiarvo 23 %), laitospaikoilla 5 % (keskiarvo 8 %) ja asumispalvelupaikoilla 5 % (keskiarvo 6 %). Kotihoitoa on eniten tarjolla Keravalla, laitoshoitoa Nurmijärvellä ja asumispalvelua Vihdissä. 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 Kotihoidon piirissä Laitospaikat Asumispalvelupaikat Koti- ja vanhuspalvelut: 65+ v. / tehty työaika Henkilöresursseja suhteessa eläkeikäisiin oli Järvenpään vanhuspalveluissa kaikkein vähiten. Nurmijärvellä eläkeikäisiä oli puolet vähemmän tehtyä työaikaa kohti, vaikka vanhuspalveluiden piirissä oli suhteellisesti suurin osa vanhuksista. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 23
TERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuolto: tulos / asukas Perusterveydenhuollon tulos oli Järvenpäässä 377 euroa asukasta kohti, kun se verrokkikunnissa keskimäärin oli 372 euroa. Alijäämän kasvu oli vuonna keskimäärin 7,3 % ja Järvenpäässä 6,8 %. -450-400 -350-300 -250-200 -150-100 -50 0 Järvenpäässä on harjoitettu tietoista kustannusten siirtoa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Toimintakulujen jakaumaa esittävän kuvion mukaan vuosina - erikoissairaanhoidon osuus on pienentynyt ja perusterveydenhuollon suurentunut. 100 % 80 % 60 % 40 % Järvenpää: terveydenhuollon toimintakulurakenne % 65,3 63,7 65,0 63,8 61,8 60,2 erikois-sh perusterv. 20 % 34,7 36,3 35,0 36,2 38,2 39,8 0 % 1998 1999 2000 Perusterveydenhuolto: käynnit / asukas Perusterveydenhuollon käynteihin luetaan muut käynnit, paitsi ei laboratorio-, röntgen-, fysioterapia- ja suunterveydenhuollon käyntejä. Käyntejä oli keskimäärin 5,2 kpl asukasta kohti, Järvenpäässä 4,7 käyntiä. Niissä kunnissa joissa yksityisiä terveydenhuoltopalveluja on helposti saatavissa, on luultavasti jonkin verran vähemmän kunnallisia käyntejä. Käyntimäärät ovat laskeneet useimmissa kunnissa. Käyntiä kohti käytetty aika on kasvanut. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 24
Perusterveydenhuolto: hoitopäivät / asukas Terveyskeskusten vuodeosastojen hoitopäiviä oli verrokkikunnissa keskimäärin 0,99 päivää asukasta kohti, Järvenpäässä 0,95 päivää. Järvenpäässä vuodeosaston asukaslukuun suhteutetut hoitopäivät ovat vähentyneet noin 10 % vuosittain. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 Perusterveydenhuolto: henkilöstö / 10.000 as. Verrokkikuntien perusterveydenhuollossa oli lääkäreitä keskimäärin 6,6, hammaslääkäreitä 3,9 ja muuta hoitohenkilökuntaa 49,0 10.000 asukasta kohti vuonna. Järvenpäässä kaikkia henkilöstöryhmiä oli alle keskiarvojen. Lääkärien määrä kasvoi Järvenpäässä kahdella ja hoitohenkilöstön määrä kasvoi kolmella, mutta hammaslääkäreitä oli vuoden lopussa työssä kaksi vähemmän kuin vuotta aiemmin. 6,0 3,2 47,2 6,2 2,4 48,0 5,9 4,2 47,4 6,2 5,3 46,2 7,4 3,5 47,9 6,9 4,1 48,3 6,7 4,2 50,3 6,3 3,4 53,1 7,6 5,0 52,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Erikoissairaanhoidon toimintakulut olivat verrokkikunnissa keskimäärin 664 euroa asukasta kohti (kasvu 3,4 %), Järvenpäässä 633 euroa (kasvu 1,95 %). Lääkärit Hammaslääkärit Hoitohenkilöstö Erikoissairaanhoito: toimintakulut / asukas 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 25
Erikoissairaanhoidossa somaattisen hoidon suoritteet ilmoitetaan hoitojaksoina ja psykiatrisen hoidon suoritteet hoitopäivinä. Hoitojaksoa kohti erikoissairaanhoidon toimintakulut olivat verrokkikunnissa keskimäärin 4.198 euroa (kasvu 6,7 %), Järvenpäässä 4.367 euroa (kasvu14,3 %). Erikoissairaanhoito: toimintakulut / hoitojakso 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 Erikoissairaanhoito: hoitojakson keskipituus pv Keravalaisten ja mäntsäläläisten hoitojaksot ovat olleet keskimäärin pidemmät kuin muissa kunnissa. Järvenpääläisten hoitojakson keskipituus oli vuonna 2,6 päivää, verrokkikuntien keskiarvo 2,5 päivää. Erot kuntien välillä ja eri vuosina ovat suuret. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Erikoissairaanhoito: hoitojaksot / asukas Järvenpään hoitojaksojen määrä asukasta kohti vastaa verrokkikuntien keskiarvoa. Kahtena viimeisenä vuonna hoitojaksojen määrä on alueella ollut keskimäärin 0,16 jaksoa asukasta kohti, Järvenpäässä vuonna 0,145. Tuusulaa lukuun ottamatta kaikissa verrokkikunnissa suhteellinen määrä laski vuonna. JARVENPAA NURMIJARVI HYVINKAA 0,000 0,050 0,100 0,150 0,200 0,250 26
Psykiatrisen sairaanhoidon hoitopäivät olivat verrokkikunnissa keskimäärin 0,39 pv asukasta kohti, Järvenpäässä 0,38 pv. Hoitopäivien määrä nousi Järvenpäässä 3.372 päivällä eli 31,5 % edellisestä vuodesta. Myös tämän tunnusluvun arvo on muita korkeampi Mäntsälässä ja Keravalla. Erikoissairaanhoito: hoitopäivät / asukas 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 Erikoissairaanhoito: poliklinikkakäynnit / asukas Poliklinikkakäyntejä oli verrokkikunnissa keskimäärin 1,28 asukasta kohti, Järvenpäässä 1,24 käyntiä. Käyntien taso on Järvenpäässä pysynyt suunnilleen samana kolmen viimeisen vuoden ajan. 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 1,80 Terveydenhuolto yht.: toimintakulut /asukas Terveydenhuollon yhteenlasketut menot vuonna olivat verrokkikunnissa keskimäärin 1.076 euroa asukasta kohti ja Järvenpäässä 1.052 euroa. Erikoissairaanhoidon kustannusosuus oli verrokkikunnissa keskimäärin 62,1 % ja Järvenpäässä 60,2 %. Pienin erikoissairaanhoidon osuus oli Tuusulassa 58,2 % ja suurin Lohjalla 65,9 %. 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 perusterv.huolto erikoissair.hoito 27
TOIMEENTULOTUKI JA SOSIAALITYÖ Toimeentulotuki: toimintakate / asukas Toimeentulotuen nettomenot olivat suurimmat Järvenpäässä 108 euroa asukasta kohti (vähennystä ed. vuoteen 7,7 %). Verrokkikuntien keskiarvo oli 76 euroa (vähennystä 1,3 %). Järvenpään asukaskohtaiset nettomenot olivat kaksinkertaiset Mäntsälän nettomenoihin verrattuna. KIRKKONUMM I -140-120 -100-80 -60-40 -20 0 Toimeentulotuki: toimintakulut / asiakasruokakunta Asiakasruokakuntaa kohti lasketut toimeentulotukimenot olivat edelleen suurimmat Järvenpäässä 2.105 euroa (vähennystä ed. vuoteen 0,3 %) kun keskimäärin verrokkikunnissa jaettiin toimeentulotukea 1.799 euroa ruokakuntaa kohti (kasvu 0,1 %). Ruokakuntakohtaiset menot laskivat myös Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Keravalla. NURM IJÄRVI 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Toimeentulotuki: asiakasruokakunnat % kaikista ruokakunnista Asiakasruokakuntia oli suhteellisesti eniten Keravalla (14,6 %), toiseksi eniten Kirkkonummella (14,1 %) ja kolmanneksi Järvenpäässä (13,1 %), verrokkikunnissa keskimäärin 11,2 %. Toimeentuloruokakuntien osuus oli laskenut sekä Järvenpäässä että verrokkikunnissa keskimäärin. 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 28
Sosiaalityöhön luetaan varsinaisten sosiaalityöntekijöiden palkkausmenot, lasten ja nuorten sijaishoito, kasvatus- ja perheneuvolat, tukihenkilötoiminta, lastensuojelu, lasten ja nuorten asumispalvelut ja päihdehuolto. Järvenpään sosiaalitoimen kulut olivat verrokkikuntien keskimääräisiä kuluja (149 euroa) suuremmat eli 166 euroa asukasta kohti. Verrokkikuntien keskimääräiset asukaskohtaiset kulut nousivat edellisvuodesta 16,4 %, Järvenpäässä 11,4 %. Sosiaalityö: toimintakulut / asukas 0 50 100 150 200 Sosiaalityöntekijöitä 1000 toimeentulotuen asiakasruokakuntaa kohti Asukasta kohti Järvenpäässä oli sosiaalityöntekijöitä 4,0, kun verrokkikuntien keskiarvo oli 3,8 vuonna. Toimeentulotukiasiakkaisiin suhteutettuna Järvenpäässä oli 7,3 työntekijää, kun verrokkikunnissa vastaava suhdeluku oli keskimäärin 8,5. 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 Toimeentulotukimenot 1000 / sosiaalityöntekijä Järvenpäässä yksi sosiaalityöntekijä vastasi noin 290.000 euron toimeentulotukien jakamisesta, kun verrokkikuntien keskiarvo oli 223.000 euroa. Käytännössä myös sosiaalityön sihteerit jakavat Järvenpäässä toimeentulotukia. 0 50 100 150 200 250 300 350 400 29
TEKNINEN TOIMI Teknisen toimen toimintakuluvertailussa ns. läpilaskutustyöt saattavat jonkin verran vääristää kunnan panostuksista saatavaa kuvaa. Tulosta verrattaessa taas sisäisten vuokrien laskutusperusteiden erot vääristävät saatuja tunnuslukuja. Tekniseen toimeen luetaan myös siivouspalvelut, mutta ei liikuntatointa. Verrokkikuntien keskimääräiset toimintakulut olivat 539 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 584 euroa vuonna. YHDYSKUNTA- SUUNNITTELU Tekninen toimi: toimintakulut / asuaks NURMIJARVI JARVENPAA HYVINKAA 0 100 200 300 400 500 600 700 Yhdyskuntasuunnittelu: toimintakate / asukas Yhdyskuntasuunnittelu sisältää alueiden käytön suunnittelun sekä seutu-, yleis- ja asemakaavoituksen. Tehtävään eivät sisälly maanmyyntitulot. Järvenpään yhdyskuntasuunnittelun kulut olivat bruttomääräisesti kuntaryhmän alimmat. Myös nettokulut olivat hieman keskimääräistä pienemmät. Asukaskohtaiset menot eivät ole juuri kasvaneet kolmen vuoden aikana. -50-40 -30-20 -10 0 LIIKENNEVÄYLÄT Liikenneväylien ylläpitoon käytetyt nettomenot suhteutetaan liikennöimisalueen pinta-alaan. Järvenpään menot olivat hieman keskimääräistä alemmat. Asukasta kohti laskettuna Järvenpään nettomenot olivat keskimääräistä suuremmat. Liikenneväylät: toimintakate / m 2-1,80-1,60-1,40-1,20-1,00-0,80-0,60-0,40-0,20 0,00 30
Liikenneväylät: investoinnit / asukas Liikenneväyläinvestoinnit on suhteutettu asukaslukuun. Kolmen vuoden aikana Keravalla ja Järvenpäässä on investoitu eniten, mikä on merkittävää kuntien pinta-ala huomioon ottaen. 0 50 100 150 200 Työpanosta kohti Järvenpäässä oli liikennöintialuetta hieman keskimääräistä enemmän. Järvenpäässä työpanokseen kirjautuvat myös investoinneista rahoitettaviin kadunrakennustöihin liittyvät henkilötyövuodet, muiden kuntien kirjauskäytännöstä ei ole tietoa. PUISTOT JA YLEISET ALUEET Järvenpäässä on verrokkikuntajoukosta toiseksi eniten puistopinta-alaa. Rakennettuja ja hoidettuja puistoja oli Tuusulassa 97 ha ja Järvenpäässä 92 ha, kun verrokkikunnissa oli keskimäärin vain 42 ha. Puistopinta-alaa kohti Järvenpään toimintakulut olivat kaikkein pienimmät. Liikenneväylät: pinta-ala m 2 / tehty työaika htv 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 Puistot: toimintakulut / ha JARVENPAA NURMIJARVI KIRKKONUMM I HYVINKAA 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 31
Puistot: toimintakate / asukas Kun puistotoimen toimintakatetta verrataan asukaslukuun, Järvenpään nettomenot ovat toiseksi suurimmat. -25,00-20,00-15,00-10,00-5,00 0,00 Järvenpäässä puistoihin on kolmen viimeisen vuoden aikana investoitu tasaisesti noin 5-7 euroa asukasta kohti. Joissakin muissa kunnissa vuosittaiset vaihtelut ovat suuremmat. Järvenpään investointitaso on verrokkikuntien keskiluokkaa. Puistot: investoinnit / asukas 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 TOIMITILAT Toimitiloihin luetaan kuuluvaksi kiinteistöjen ja rakennusten suunnittelu, rakentaminen, rakennuttaminen, peruskorjaus, kunnossapito, hoito ja siivous. Mukana ovat kaikki kunnan omat ja vuokratut toimitilat riippumatta siitä, kuka niistä kunnassa vastaa. Toimitiloihin ei lueta asuinrakennuksia. Hallinnassa olevat toimitilat htm 2 / asukas Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Lohjalla oli muita kuntia enemmän toimitiloja. Näillä kunnilla on mm. mittavia kulttuuri- ja liikuntatiloja. Uuden lukion valmistuminen ja Seutulantien toimitilojen käyttöönotto lisäsivät toimitilamäärää Järvenpäässä vuonna. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 32
Toimitilat: toimintakulut / htm 2 Huoneistoneliömetriä kohti Järvenpään toimintakulut ovat kaikkein pienimmät. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Järvenpäässä lukion rakentaminen nostaa vuosien - investointilukuja. Nopeimmin kasvavissa kunnissa investointitasot ovat korkeita. Toimitilat: investoinnit / asukas 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 Korvausinvestoinnit on erikseen suhteutettu toimitilojen pinta-alaan. Järvenpäässä korvausinvestointien suhteellinen taso on ollut kaikkein pienin eli noin 60 % verrokkikuntien keskimääräisestä tasosta. Toimitilat: korvausinvestoinnit / htm 2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 33
VESIHUOLTO Vesimaksu oli kaikkein korkein Kirkkonummella 1,18 euroa vesikuutiota kohti ja alin Keravalla ja Nurmijärvellä 0,77 euroa. Jätevesimaksu oli korkein Nurmijärvellä 1,63 euroa kuutiota kohti ja alin Kirkkonummella 1,11 euroa. Järvenpään vesimaksu on 0,07 euroa keskimääräistä alempi, jätevesimaksu vastaa verrokkikuntien keskiarvoa. Vesihuolto: taksat / m 3 0,77 1,34 0,97 1,17 0,82 1,35 0,90 1,30 0,88 1,40 1,18 1,11 0,80 1,50 0,77 1,63 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 Vesimaksu Jätevesimaksu Vesihuoltolaitosten tulokset vaihtelivat Lohjan 0,74 euroa ja Tuusulan 0,01 euroa välillä laskutettua vesikuutiota kohti. Verrokkikuntien keskiarvo oli 0,44 euroa ja Järvenpään tulos 0,50 euroa. Vesihuolto: tulos / m 3 NURM IJÄRVI -0,10 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 Vesihuolto: investoinnit / asukas Vesihuoltolaitoksen investoinnit ovat Järvenpäässä olleet hieman matalammalla tasolla kuin verrokkikunnissa keskimäärin. Verkostojen pituudet vaikuttavat investointitasoon. Järvenpäässä sekä vesiettä jätevesiverkoston pituus on keskimääräistä lyhyempi, mutta sadevesiviemäriverkoston pituus on keskimääräistä pitempi asukasta kohti. NURM IJÄRVI 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 34
LIITETAULUT 35