HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Kuva: Tukes-päivät 2015
2 (14) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Vaihtuvuus... 6 3 Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes... 7 3.1 Osaaminen... 7 3.2 Koulutus... 7 4 Hyvinvoiva Tukes... 9 4.1 Sairauspoissaolot... 9 4.2 Työterveyshuolto... 9 4.3 Virkistystoiminta... 10 4.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset... 10 4.5 Työaika... 11 4.6 Palkkaus... 11 4.7 Lomarahan vaihto... 12 4.8 Työhyvinvointi... 12 5 Allekirjoitukset... 14 1 Johdanto Henkilöstötilinpäätös kuvaa Tukesin henkilöstövoimavaroja ja niissä vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Se sisältää henkilöstön määrään ja rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja sekä tietoa henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista. Tiedot esitetään pääsääntöisesti kolmelta vuodelta. Henkilöstötilinpäätöksen rakenne noudattaa Tukesin strategian ja vuonna 2012 vahvistetun henkilöstölinjauksen mukaista jaottelua: Vaikuttava ja palveleva Tukes - Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes - Hyvinvoiva Tukes. Henkilöstötilinpäätös on laadittu nykyisen mittariston mukaisena vuodesta 2012 lähtien. Henkilöstötilinpäätös perustuu pääosin Personec-henkilöstötietojärjestelmän ja työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahtin tietoihin. Lisäksi tietolähteinä on hyödynnetty Tukesin kirjanpitotietoja, koulutustietoja ja työterveyshuollon raportteja.
3 (14) 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes 2.1 Henkilöstörakenne Tukesin henkilöstömäärä kasvoi noin 8 %, kun FINAS-akkreditointipalvelut liitettiin Tukesiin 1.1.2015 alkaen. Muutoksen yhteydessä Tukesiin siirtyi Mittatekniikan keskuksesta 24 virkaa, joista 21 akkreditointitehtävistä ja kolme tukitoiminnoista. Lisäksi yksi TEMistä siirtynyt määräaikainen tehtävä vakinaistettiin. Tukes valmisteli virkanimikkeitä koskevan uudistuksen, jolla nimikkeitä yhtenäistettiin ja niiden määrää karsittiin. Muutoksella ei ollut palkkausvaikutuksia. Uusitut nimikkeet tulivat käyttöön 1.1.2016. Tukesin taloudellisen tilanteen vakaannuttamiseksi jatkettiin vuonna 2014 aloitettuja säästötoimia. Niihin kuului avoimeksi tulleiden virkojen täyttämättä jättäminen tai täytön lykkääminen sekä yhden henkilön irtisanominen tehtävän lakkaamisen vuoksi. Oulun toimipiste lakkautettiin sinne sijoitetun viran tultua avoimeksi. Virkojen täyttämättä jättämisellä toteutettiin myös vuoden 2015 talousarvioon sisältyvä ns. vanhan tuottavuusohjelman mukainen 55.000 euron suuruinen tuottavuusvähennys. Säästötoimien vuoksi henkilötyövuosien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna vain 11 htv uusien virkojen lisäyksestä huolimatta. Tulossopimuksen mukainen henkilötyövuosien enimmäismäärä 250 htv jouduttiin alittamaan. Kaikkiaan Tukesissa oli palvelussuhteessa vuoden lopussa 248 henkilöä, joista 8 oli virkavapaalla ja 240 työssä. Määräaikaisten virkasuhteiden osuus laski 8 %:iin joka on selvästi alle valtionhallinnon keskitason (12,5 %). Osittain tämä johtui säästötoimista, joiden vuoksi projektitehtäviin, harjoittelijaksi tai sijaisiksi palkattiin aikaisempaa vähemmän määräaikaisia työntekijöitä. Muutokseen vaikutti myös useiden äitiys- ja vanhempainvapaiden päättyminen. Tukesiin Mittatekniikan keskuksesta siirtyneiden virkojen sukupuolijakauma oli vahvasti naisvoittoinen: naisten osuus oli 87,5 % ja miesten 12,5 %. Muutoksen seurauksena naisten osuus kasvoi koko Tukesin tasolla edellisestä vuodesta. Naisia oli vuoden lopussa 67 % eli noin kaksi kertaa enemmän kuin miehiä. HTV Henkilötyövuodet 2011-2015 250 240 230 220 210 200 190 180 170 238,6 226,5 227,4 218,5 199 2011 2012
4 (14) Henkilömäärä vuoden lopussa Yksiköt Muutos 2014-15, % Kemikaalituotevalvonta 83 79 81 2,5 Laitos- ja kaivosvalvonta 59 54 49-9,3 Tuote- ja laitteistovalvonta 58 55 52-5,5 FINAS-akkreditointipalvelut - - 20 100 Tuki- ja kehityspalvelut 30 26 30 15,4 Viestintä 8 8 8 0 Yhteensä 238 222 240 8,1 Toimipaikat Muutos 2014-15, % Helsinki 153 141 165 17,0 Tampere 72 69 65-5,8 Rovaniemi 10 9 8-11,1 Lahti, Kuopio, Oulu 3 3 2-33,3 Yhteensä 238 222 240 8,1 Sukupuolet Muutos 2014-15, % Naiset 152 135 161 19,3 Naiset, % 64 61 67 Miehet 86 87 79-9,2 Miehet, % 36 39 33 Yhteensä 238 222 240 8,1 Vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat vuoden lopussa Lkm % Lkm % Lkm % Vakinaiset 202 85 198 89 221 92 naiset 123 61 118 60 144 65 miehet 79 39 80 40 77 35 Määräaikaiset 36 15 24 11 19 8 naiset 29 81 17 71 17 89 miehet 7 19 7 29 2 11 Yhteensä 238 222 240
5 (14) Ikärakenne 50 Keski-ikä 2013-2015 v u o t t a 49 48 47 47,7 49,1 49,1 46 Henkilöstö ikäluokittain (lkm) 80 60 46 50 59 77 65 72 72 76 77 40 37 28 26 20 0 4 0 2 3 0 alle 25 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 65 6 Tukesilaisten keski-ikä on noin kolme vuotta valtionhallinnon keski-ikää (46,4 vuotta) korkeampi. Keski-ikä on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. Osittain tämä johtuu uusien rekrytointien vähenemisestä, minkä vuoksi nuorten, alle 35-vuotiaiden henkilöiden osuus on pienentynyt edellisvuosista. Keski-ikää nostaa toisaalta se, että eläkkeelle jäädään aikaisempia vuosia myöhemmin. Vuoden 2015 lopussa Tukesissa työskenteli kuusi 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Myös 55 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut tasaisesti.
6 (14) 2.2 Vaihtuvuus Vaihtuvuuden raportoinnissa ei oteta huomioon alle 3 kuukauden pituisia palvelussuhteita, työllisyysvoimavaroin palkattuja henkilöitä eikä harjoittelijoita. Vaihtuvuutta verrataan edellisen vuoden lopun henkilöstön määrään. Kokonaispoistumalla tarkoitetaan toisen palvelukseen tai eläkkeelle siirtyneitä sekä kuolleita. Lähtövaihtuvuudella tarkoitetaan toisen palvelukseen siirtyneitä (mukaan luetaan myös määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuva palveluksesta eroaminen). Vuonna 2015 kokonaispoistuma oli suunnilleen edellisten vuosien tasolla. Eläkkeelle jääneiden osuus kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, mutta toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrä väheni. Kaksi tukeslaista kuoli vuoden aikana. Tulovaihtuvuus aleni aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuoden aikana rekrytoitiin pysyvään palvelussuhteeseen neljä henkilöä Tukesin ulkopuolelta. Julkisten virkahakujen määrä lisääntyi hieman edellisvuodesta. Hakijoita oli noin 52 henkilöä rekrytoitua kohti. Kokonaispoistuma, % 11,8 13,0 14,0 Lähtövaihtuvuus, % 11,8 10,9 9,0 Eläkkeelle siirtyneet, % 0,0 2,1 4,0 Tulovaihtuvuus, % 13,3 10,9 7,2 Julkiset virkahaut (henkilöitä) 28 (32) 12 (10) 16 (17)
7 (14) 3 Asiantunteva ja yhteistyökykyinen Tukes 3.1 Osaaminen Tukesin rooli asiantuntijavirastona ilmenee hyvin tukesilaisten koulutusjakaumasta. Tutkija- tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on yli kaksi kolmasosaa henkilöstöstä. Koulutustasoa koskevissa tilastoissa on otettu huomioon vuoden lopussa työssä olleet henkilöt. Koulutustasoindeksi lasketaan korkeimman suoritetun tutkinnon perusteella Tilastokeskuksen koulutusasteluokittelun mukaisesti. Tukesin koulutustasoindeksi nousi hieman FINASakkreditointipalveluiden liittymisen yhteydessä. Vuoden 2015 lopussa se oli 6,6 (edellisenä vuonna 6,4) ja koko valtionhallinnossa 5,1. Lähde: Tahti 3.2 Koulutus Tukes kehittää henkilöstönsä osaamista paitsi järjestämällä henkilöstökoulutusta, myös mm. tukemalla omaehtoista opiskelua, myöntämällä opintovapaita ja järjestämällä opintopiirejä. Mittarina seurataan koulutuspäivien lukumäärää (tavoite 8 pv/htv). Tähän tavoitteeseen ei päästy, vaan koulutuspäivien määrä pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla. Kielikoulutusta vähennettiin säästösyistä alkuvuodesta, mutta se aloitettiin syksyllä uudelleen. Tukes laatii vuosittain yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 14 :n mukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Koulutus toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. Koulutuksen korvaamisesta annetun lain mukaista korvausta haettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015.
8 (14) Koulutukseen osallistumisen kattavuutta seurataan vertaamalla koulutukseen osallistuneiden naisten ja miesten lukumääriä koko henkilöstön lukumääriin vuoden lopussa. Naiset ja miehet osallistuivat koulutukseen suurin piirtein yhtä paljon. Koulutukseen osallistuneiden osuus kuitenkin laski merkittävästi molemmilla sukupuolilla. Osasyynä tähän on Tukes-päivien osallistujaprosentin pienentyminen. Koulutukseen osallistuneet miehet kävivät hieman naisia pidemmissä koulutuksissa: naisilla oli keskimäärin 4,9 koulutuspäivää koulutukseen osallistunutta kohden ja miehillä vastaavasti 6,0 koulutuspäivää. Lisäksi kuusi henkilöä oli vuoden aikana palkallisella virkavapaalla omaehtoisen opiskelun vuoksi, yhteensä 15 päivää. Työnantajan antama koulutus koulutuspäivinä Ammattikoulutus* 498 492,5 469 Kielikoulutus 498 227 317 IT-osaaminen 99 66 32 Viestintäosaaminen 106 122 22,5 Laatuosaaminen 4 1 51 Muu koulutus** 118 46 57,5 Tukes-päivät ja henkilöstötilaisuudet 360 382 442 Yhteensä 1 683 1 336,5 1 391 Koulutuspäivät / htv 7,4 5,9 5,8 * turvallisuustekninen, taloudellinen, normatiivinen ja hallinnollinen koulutus, johtamiskoulutus ** projektiosaaminen, hankintaosaaminen, toimintaympäristön tuntemus, AY- ja muu koulutus Koulutukseen osallistuminen sukupuolittain Koulutukseen osallistuneet Koulutukseen osallistumisen kattavuus* Koulutuspäivät (Tukes-päivät poisluettuina) Naiset Lkm, % Kaikki Miehet Kaikki Naiset Miehet Naiset Miehet Lkm, Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % Lkm, % %% Kaikki Lkm, % 149 84 233 131 74 205 124 58 182 98 % 98 % 98 % 97 % 85 % 92 % 77 % 73 % 76 % 811 61 % 512 39 % 1 323 100 % 611 64 % 343,5 36 % * koulutukseen osallistuneiden osuus vuoden lopun henkilöstömäärästä. Koulutuspäiviin eivät sisälly Tukes-päivät. 954,5 100 % 602,5 63 % 346,5 37 % 949 100 %
9 (14) 4 Hyvinvoiva Tukes 4.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot vähenivät hieman edellisestä vuodesta, mutta niitä oli edelleen enemmän kuin vuonna 2013. Lyhytaikaisten sairaustapausten määrä laski vuoden 2013 tasolle. Työpäivinä mitattu sairastavuus (5,7 työpäivää/htv) oli kuitenkin selvästi alempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin (8,6). Kokonaan ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus (ns. terveysprosentti) laski jo toisena vuonna peräkkäin ja jäi nyt alle valtion keskimääräisen tason. Tukes raportoi sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon varhaisen välittämisen mallin mukaisesti. Yli 30 päivää sairauspoissaoloja oli vuoden aikana 12 henkilöllä. Sairauspoissaolot Sairauspäivät/htv (Personec) 6,7 7,9 7,3 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv (Tahti) 5,3 6,1 5,7 8,6 Lyhytaikaiset sairaustapaukset (1-3 pv) lkm/htv (Personec) Lyhytaikaisten sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista, % (Tahti) 1,5 2,0 1,6 Valtio 2015 83 81 81 76 Sairaustapausten lkm/htv (Personec) 1,6 2,0 1,9 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus (Tahti) 45 38 34 40 4.2 Työterveyshuolto Työterveyshuollon kanssa tehtiin yhteistyötä työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Yhtenä teemana oli työterveyshuollon tuki Tukesin toimitilauudistuksen valmistelussa. Siihen liittyen järjestettiin mm. työpsykologin luentotilaisuudet Pasilassa ja Tampereella. Terveystarkastuksissa otettiin käyttöön Työoptimi-kysely, jolla kartoitettiin etukäteen tarkastusvuorossa olevien terveydentilaa. Työterveyshuolto kutsui tarkastukseen ne, joilla kyselyn mukaan ilmeni terveysongelmia. Muut kyselyyn vastanneet saivat halutessaan varata tarkastusajan työterveyshuollosta. Menettely vähensi terveystarkastusten lukumäärää, mutta kohdensi toimintaa eniten tuen tarpeessa oleviin. Työterveyshuolto Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit, lkm/htv 3,9 4,1 4,1 Terveystarkastukset, lkm 103 94 61 Terveystarkastuksissa käyneet, % 38 42 24 Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus kustannuksista, % Lähde: Terveystalon raportti Vastaanottokäynnin syyt, työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista. 27,4 24,7 21,2
10 (14) 4.3 Virkistystoiminta Hyvisten järjestämät tapahtumat 4.4 Henkilöstöpalveluiden kustannukset Tukesin henkilöstöinvestoinnit olivat selvästi yli valtionhallinnon keskitason. Työterveyshuollon kustannuksissa on otettu huomioon Kelan maksama korvaus. Koulutuksen sekä työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpidon kustannukset sisältävät sekä ulkopuolisille palveluntuottajille maksetut kustannukset että näihin toimintoihin käytetyn työajan palkat. Tukes alensi henkilöstöruokailun tuen 2 euroon / ateria. Muutos vähensi jonkin verran ruokailupalveluiden käyttöä, mutta ei merkittävästi. Tuettuja aterioita nautittiin keskimäärin 96 kertaa henkilöä kohden (108 kpl/htv vuonna 2014). Henkilöstöpalveluiden kustannukset Valtio 2015 Koulutus, /htv 1 764 2 262 1 583 1 171 Työterveyshuolto, /htv 518 500 570 518 Työtyytyväisyyden ja työkunnon ylläpito ja parantaminen*, /htv 551 416 477 454 Henkilöstöruokailu, /htv 314 283 176 N/A * Tahti-järjestelmässä raportoidut kustannukset kohdissa virkistystoiminta, liikunnan aktivointi ja tukeminen sekä muu työkunnon ylläpito ja parantaminen.
11 (14) 4.5 Työaika Tukesin liukuvan työajan saldokertymät tasoitetaan kahdesti vuodessa korkeimpaan sallittuun kertymään eli 30 tuntiin. Tukes seuraa leikkaantuvia työaikasaldoja käsittelemällä saldoleikkausraportit työsuojelutoimikunnassa, yhteistoimintaelimessä ja johtoryhmässä. Ns. harmaiden työtuntien kertymisessä usean vuoden jatkunut myönteinen kehitys seisahtui. Ensimmäisen tasoitusjakson päättyessä tammikuussa leikattiin noin 100 työtuntia enemmän kuin vuotta aikaisemmin joulukuussa. Osittain tähän vaikuttivat Mittatekniikan keskuksesta siirtyneiden henkilöiden edellisen vuoden työaikasaldot, joiden leikkaus toteutettiin vasta tammikuussa Tukesissa. Heinäkuussa leikattujen työaikasaldojen määrä oli taas huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Koko vuoden leikattujen työtuntien määrä oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2013. Saldoleikkaukset kohdistuivat aikaisempaa suppeampaan joukkoon, joten työkuorman kasvu oli heidän osaltaan huomattava. Erityisen paljon leikattua työtunteja kertyi esimiestehtävissä tai tuki- ja kehityspalveluissa työskenteleville. Vuoden lopussa käynnistettiin työaikaohjeistuksen uudistuksen valmistelu. Saldoylijäämät, ns. harmaat työtunnit 2013 2014* 2015 Saldoylijäämä, leikatut tunnit työpäivinä 112 47 128 Saldoylijäämä, leikatut tunnit/htv (hh:mm) 3:36 1:30 3:54 Niiden henkilöiden lukumäärän osuus, joilta leikattu tunteja, % Alle 7 tunnin suuruisten saldoleikkausten osuus saldoleikkausten lukumäärästä, % 24 9 19 55 55 46 Taulukossa on esitetty tiedot saldoleikkauksista työaikasäännösten piirissä olevan henkilöstön osalta (ei sisällä pääjohtajaa ja johtajia). *) Vuonna 2014toteuttetiin saldokertymien leikkaus tasoitusjaksojen muutosten vuoksi vain kerran, 31.7.2014. Vuoden 2014 arvot eivät siksi ole vertailukelpoisia vuosien 2013 ja 2015 kanssa. 4.6 Palkkaus Tukesin maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 15,3 miljoonaa euroa. Summasta ei ole vähennetty Kelan maksamia päivärahoja. Palkkamenot kasvoivat noin 4 % edellisestä vuodesta. Palkkoja korotettiin 1.8.2015 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 0,4 %. Henkilökohtaisia palkanosia tarkistettiin yleiskorotuksia vastaavasti. Lomarahat maksettiin kesäkuussa. Suoriutumisarviointeihin perustuvat palkantarkistukset maksettiin kesäkuun palkanmaksussa takautuvasti 1.5.2015 lukien. Keskipalkka Muutos 2014-15, % Tukes, 4 069 4 114 4 150 0,9 Naisten keskipalkka, 3 882 3 959 4 003 1,1 Miesten keskipalkka, 4 404 4 369 4 458 2,0 Aritmeettinen keskiarvo joulukuun palkanmaksun mukaan (koko henkilöstö, mukaan lukien virkavapaalla olevat. Osa-aikaisten palkka on laskettu kokoaikaisen työajan mukaan). Keskiarvoon vaikuttaa palkantarkistusten lisäksi myös tulo- ja lähtövaihtuvuus.
12 (14) Henkilöstön jakautuminen vaativuustasoihin 102-105 38 33 34 106-109 141 140 149 110-113 40 44 44 Yhteensä, lkm 219 217 227 Vaativuusarvioinnin piirissä olevat, % 94 100 97 Vaativuusarvioinnin piirissä olevien osuus on laskettu vuoden lopun henkilömäärästä ilman ylintä johtoa ja virkavapaalla olevia. 4.7 Lomarahan vaihto Lomarahan vapaaksi vaihtamisen edellytyksiä tarkistettiin keväällä 2015. Muutos lisäsi lomarahavapaiden määrää: vuoden 2015 lomarahasta vaihdettiin 542 päivää pidettäväksi vapaana, kun edellisenä vuonna vaihdettuja päiviä oli 182. 4.8 Työhyvinvointi Tukes mittaa henkilöstön työtyytyväisyyttä valtionhallinnossa yleisesti käytetyllä VMBarotyöhyvinvointikyselyllä. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja vuodesta 2014 alkaen vuosittain. Kysely toteutetaan loppuvuodesta loka-marraskuussa. Tukes seuraa eräitä VMBaron indeksiarvoja myös inhimillisen pääoman suunnitelman seurantamittareina ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mittareina. Yleisesti ottaen työtyytyväisyys oli samalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin ja samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,4. Inhimillisen pääoman suunnitelman seurantamittarien indeksiarvot olivat kuitenkin kauttaaltaan hieman heikommat kuin TEM:n hallinnonalalla keskimäärin. Vastausprosentti oli hyvä, sillä kyselyyn vastasi 207 tukesilaista (84 % koko henkilöstöstä). Myös sanallisia vastauksia annettiin aktiivisesti. Osa-alue Indeksiarvo Tukes 2012 Indeksiarvo Tukes 2014 Indeksiarvo Tukes 2015 Indeksiarvo valtio 2015 1 Johtaminen 3,5 3,4 3,5 3,5 2 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,8 3,8 3,8 3,7 3 Palkkaus 2,9 2,9 2,8 2,9 4 Kehittymisen tuki 3,4 3,1 3,2 3,2 5 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,7 3,8 3,7 3,8 6 Työolot 3,7 3,5 3,6 3,6 7 Tiedon kulku 3,2 3,2 3,2 3,2 8 Työnantajakuva 3,6 3,3 3,3 3,3 Yhteensä 3,5 3,4 3,4 3,5
13 (14) Inhimillisen pääoman suunnitelman seurantamittaristo Tukes 2015 TEM hallinnonala 2015 Valtio 2015 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 3,1 3,4 3,2 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,3 3,4 3,3 Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisen välineenä Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 2,9 3,2 3,1 3,4 3,5 3,3 3,0 3,3 3,1 Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo 3,6 3,7 3,6 VMBaro-kyselyn osa-alueiden indeksiarvot verrattuna TEM:n hallinnonalan ja koko valtionhallinnon keskiarvoihin Joukkonimi TUKES TEMHALA Valtio 1 Johtaminen 2 Työn sisältö ja haasteellisuus 3 Palkkaus 4 Kehittymisen tuki 5 Työilmapiiri ja yhteistyö 6 Työolot 7 Tiedon kulku 8 Työnantajakuva Y Yhteensä