KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut Kaikki muut kaupungin menot milj. euroa 35 SOTE -MENOJEN KEHITYS 2010-2013 30 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 2013 Erikoissairaanhoito, KYS Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän oma toiminta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä aloitti toimintansa vuonna 2010. Kaupungin maksuosuus kuntayhtymän kustannuksista oli vuonna 2013 yhteensä 32,5 milj. euroa, joka jakaantui seuraavasti: Erikoissairaanhoito 9,7 milj. euroa, josta KYS:n osuus 7,6 milj. euroa. Hoiva ja hoito 10,4 milj. euroa, vammaispalvelut 3,2 milj. euroa, vastaanottopalvelut 3,2 milj. euroa, aikuispsykososiaaliset palvelut 2,0 milj. euroa, perhepalvelut 1,7 milj. euroa, aikuissosiaalityö 1,0 milj. euroa, suun terveydenhuolto 0,6 milj. euroa, ympäristötoimi 0,4 milj. euroa. Sote menojen kasvupaine on kova tulevina vuosina. Siihen vaikuttavat mm. väestön ikääntyminen ja KYS:n suuret investoinnit.
TULOJEN (60,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Toimintatulot 12 % Rahoitustulot 1 % Valtionosuudet 49 % Verotulot 38 % Valtionosuudet: Verotulot: Toimintatulot: Käyttötalouden valtionosuudet Verotuloista kunnallisveron osuus on 87 %, kiinteistöveron osuus 7 % ja yhteisöveron osuus 6 % Kaupungin omasta palvelutuotannosta ym. saadut tulot Noin puolet kaikista kaupungin tuloista ovat valtionosuuksia. Tästä johtuen menossa olevat merkittävät valtionosuuden leikkaukset vaikuttavat Kiuruveden kaupungin talouteen keskimääräistä enemmän. Toinen suuri tuloerä on verotulot, joiden määrään vaikuttaa eniten yleinen taloudellinen tila ja vireys. Molempiin isoihin tuloeriin valtionosuuksiin ja verotuloihin (=verorahoitus) vaikuttavat väestön määrä ja väestön ikärakenne. TOIMINTAKATTEEN JA VERORAHOITUKSEN KEHITYS 2009-2013 milj. euroa 54 53 52 51 50 49 48 47 46 45 44 43 2009 2010 2011 2012 2013 Toimintakate Verorahoitus Toimintakate on tulojen ja menojen erotus eli nettomenot. Se ilmoittaa kuinka paljon toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Verorahoitus muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista. Vuonna 2013 Kiuruvedellä lähes koko verorahoitus käytettiin toiminnan nettomenojen kattamiseen. Poistoihin/investointeihin verorahoituksesta ei jäänyt kuin 0,1 milj. euroa.
TOIMINTAMENOT (27,2 milj. euroa) PALVELUKESKUKSITTAIN ILMAN SOTEA Tekninen palvelukeskus - hallinto - rakennusvalvonta - tiet ja alueet - kiinteistöt - vesi- ja viemärilaitos Yleispalvelukeskus - yleispalvelukeskus - ruokahuolto - elinkeinojen kehittäminen - maaseutuhallinto - työllisyyden hoitaminen Opetus- ja sivistyspalvelukeskus - varhaiskasvatus - peruskoulutus - lukiokoulutus - sivistyspalvelut Vuonna 2013 kaupungin oman toiminnan menoista suurin osa käytettiin opetus- ja sivistyspalvelujen järjestämiseen, 13,7 milj. euroa. Yleispalvelukeskuksen osuus oli 7,5 milj. euroa ja teknisen palvelukeskuksen osuus oli 5,9 milj. euroa.
Investoinnit ja niiden rahoittaminen: INVESTOINTIEN (6,8 milj. euroa) RAHOITUS 2013 Tulorahoitus 15 % Laina 76 % Sijoitusvarat 9 % Vuoden 2013 investointimenot olivat suuret, ne rahoitettiin pääosin lainalla. Tulorahoituksen eli vuosikatteen osuus rahoituksessa oli 1 milj. euroa ja sijoitusvarojen osuus oli 0,6 milj. euroa. euroa/asukas LAINAMÄÄRÄN KEHITYS 2009-2013 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kaupungin lainamäärä kasvoi merkittävästi (6 milj. euroa) vuonna 2013. Lainaa otettiin investointimenoihin, jotka olivat 6,8 milj. euroa. Lainamäärä on edelleen kasvamassa, koska kuluvan vuoden investointimenot ovat talousarvion mukaan 5 milj. euroa.
INVESTOINTIMENOJEN JA VUOSIKATTEEN KEHITYS 2009-2013 euroa/asukas 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2009 2010 2011 2012 2013 Investoinnit (netto) Vuosikate Vuosikate on luku, jossa on mukana toimintatuotot, toimintakulut, verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus) sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuosikate kertoo, kuinka paljon rahaa on käytettävissä poistoihin/investointeihin. Mukana ovat siis rahoitustulotkin (vrt. toimintakate). Vuonna 2013 rahoitustulojen (Savon Energiaholding Oy:n osinkotuloja ja sijoitustuloja) ansiosta vuosikate oli plussalla. Viime vuosina vuosikate on pienentynyt ja investointimenot ovat kasvaneet. Tämä kehitys tarkoittaa lainamäärän kasvua.
Vuoden 2013 tunnuslukujen vertailua Talouden tunnuslukujen vertailua 2013 (euroa/asukas) Kiuruvesi Iisalmi Sonkajärvi Vieremä P-Savo Koko maa Toimintakate, nettomenot -5 946-5 015-5 721-5 662-5 159-4 984 Valtionosuudet 3 351 1 970 3 226 2 685 2 044 1 520 Verotulot 2 608 3 299 2 805 2 944 3 329 3 787 Vuosikate, käytettävissä 115 308 374 80 258 380 poistoihin/investointeihin Taseessa yli-/alijäämää 218 21 157-251 102 1 290 Investointimenot, netto 772 500 204 171 556 665 Lainamäärä 3 075 1 924 2 457 570 2 338 2 540 Lainamäärä, kuntakonserni 5 604 3 870 4 082 6 170 6 080 5 041* Takaukset, konsernille 2 134 1 417 245 2 683 1 989 1 326 Takaukset, muille 119 161 416 121 137 174 * Koko maan konsernilainojen määrä on vuodelta 2012, koska vuoden 2013 luku ei ole käytettävissä Taulukossa on vertailtu vuoden 2013 kuntien talouden tunnuslukuja. Kiuruveden toimintakate (nettomenot) - tunnusluku on huomattavasti suurempi kuin vertailukunnissa, Pohjois-Savossa ja koko maassa. Jos Kiuruveden nettomenot olisivat 300 euroa/asukas pienemmät, parantaisi se kaupungin taloutta vuositasolla 2,6 milj. euroa. Vertailukunnista eniten verorahoitusta (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) sai Sonkajärvi 6.031 euroa/asukas ja seuraavaksi eniten sai Kiuruvesi 5.959 euroa/asukas. Iisalmi sai 5.269 euroa/asukas, Vieremä 5.629 euroa/asukas, Pohjois-Savo 5.373 euroa/asukas, koko maa 5.307 euroa/asukas. Lähteet: Kiuruveden kaupungin tilinpäätökset, Tilastokeskus, Kuntaliitto, Pohjois-Savon liitto Ella Rautio-Kuosku kaupunginkamreeri ella.rautio-kuosku@kiuruvesi.fi p. 040-673 4918