MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA? Mika Marttunen SYKE ja työryhmä: Annukka Puro, Erno Salonen, Erkki Järvinen, Jukka Aroviita, Juha Riihimäki Inari-seminaari 10.-11.6.2009
Lähtökohtia mittarityölle Inarijärveen kohdistuu huomattava ihmistoiminnan vaikutus Säännöstely ja kalakantojen hoito Tutkimus- ja seurantatietoa on runsaasti, mutta se on osin pirstaloitunutta ja sen jalostus- ja hyödyntämisastetta voidaan parantaa Voidaanko tiedon hyödyntämistä suunnittelussa ja päätöksenteossa lisätä? Säännöstelyn seurannassa käytetyt vedenkorkeusmittarit eivät tuottaneet riittävää kokonaiskuvaa Inarijärven tilasta Inarijärven tila ja sen kehittyminen kiinnostaa laajalti Ilmastonmuutoksella voi olla merkittäviä ja arvaamattomia vaikutuksia Inarijärveen
Mittareiden kehitystyö Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmässä päätettiin vuonna 2008 käynnistää työ, joka tähtää järven tilan ja käytön kokonaisvaltaiseen kuvaamiseen Mittareiden on oltava eri aihepiirit kattavia maallikoidenkin ymmärrettävissä olevia yleistä mielenkiintoa herättäviä tai käyttöä, hoitoa tai viestintää palvelevia Tiedon tulee olla sellaista, että se saadaan helposti tai se on jo kerätty jotakin muuta tarkoitusta varten Yhteistyössä SYKEn, LAPin, RKTL:n, Inarin kunnan, metsähallituksen ja Jyväskylän yliopiston asiantuntijoiden kanssa Ehdotus mittareista valmistunut maaliskuussa 2009
Kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia Minkälaisia muutoksia säännöstelykäytännössä, kalaistutuksissa ja kalastuksessa on tapahtunut? Kuinka hyvin säännöstelykäytännön suositukset ovat toteutuneet? Mikä on veden laadun, rantavyöhykkeen eliöstön ja kalakannan tila ja miten se on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana? Onko ilmastonmuutoksen vaikutuksia havaittavissa?
Työn eteneminen Alustava ehdotus TOP-30 mittareista Aineiston kokoaminen ja mittariarvojen laskenta Vertailtu mittariarvojen muutosta 5 ja 10 viimeisen vuoden aikana vertailujaksoon verrattuna Muutos parempaan, huonompaan, ei muutosta Todettu muutos, ei todettu muutosta Laadittu yhteenveto aihepiireittäin Johtopäätelmät tarkastelusta ja mittarityön jatkosta
Tarkasteluun sisällytetyt tekijät HYDROLOGISET JA METEOROLOGISET TAUSTATIEDOT SADANTA TUULISUUS LÄMPÖTILA VESISTÖN KÄYTTÖ, HOITO JA VIESTINTÄ SÄÄNNÖSTELY KUNNOSTUS- TOIMENPITEET KALASTUS ISTUTUKSET KUORMITUS VIESTINTÄ VESISTÖN TILA JA VIRKISTYSKÄYTTÖ VEDENKORKEUS VEDENLAATU KASVILLISUUS POHJAELÄIMISTÖ KALASTO KALANSAALIS KÄYTTÄJÄMÄÄRÄT: KALASTUSMATKAILU, VIRKISTYSKÄYTTÖ
Ehdotuksia TOP 30 mittareiksi Hydrologia ja meteorologia Kuormitus Lumen maksimivesiarvo (mm), kesä-lokakuun sadanta (mm), avovesikauden lämpösumma ( C) ja pituus (vrk), Juutuanjoen ja Ivalojoen virtaamat (m 3 /s), yli 8 m/s ylittävien päivien määrä avovesikauden (kesä-lokakuu) aikana Kokonaisfosforin ja kokonaistypen pistekuormitus (kg/v) Vedenlaatu Rantavyöhyke Kalakannat ja kalastus Virkistyskäyttö Tulvat ja vyöryminen Vesivoimatuotanto Näkösyvyys (m), fosforipitoisuus ja a-klorofylli (µg/l), alusveden lämpötila ( C ) ja hapen kyllästysaste (%), alkaliniteetti (mmol/l) Sarakasvillisuusvyöhykkeen laajuus, kevättulvan voimakkuus (m), alenema 15.7 jälkeen 1.9. asti (m), talvialeneman suuruus (m), pohjaeläinlajiston koostumus, pohjaeläimistön runsaus, sarakasvillisuusvyöhykkeen leveys (m), strategiaindeksi Kalansaaliiden (kg) ja kalastajamäärien kehitys (kpl), eri kalastajaryhmien osuus saaliista (%), saalistaimenten ja siikojen (isorysä) keskipaino (g), taimenen ja siian yksikkösaalis pohjaverkoilla (g/vrk), 3+ järvi-ikäisten taimenten ja 5 v. siikojen keskipaino (g), jne Päivien osuus, jolloin vedenpinta on hyvällä tasolla avovesikaudella (%), avovesikauden alin ja ylin vedenkorkeus (m), päivien lukumäärä, jolloin pintaveden lämpötila yli 15 C (kpl) Rantasuojaukset (km/vuosi), maksetut korvaukset ( /vuosi), vyöryvien rantojen määrä (ha), vuoden ylin vedenkorkeus (m), Ivalojoen ja Juutuanjoen maksimivirtaama (m3/s) Tuotetun sähkön määrä talvella ja koko vuoden aikana (GWh/jaksoi)
Aineistosta 22.6.2009 Hydrologinen ja meteorologinen aineisto Jäänlähtöpäivä 1925-2008 Vedenkorkeudet 1921-2008 Juutuanjoen virtaamat 1929-2008 Vedenlaatuaineisto Fosforipitoisuus 1980-2008 Kasvillisuusaineisto Lajien runsaus ja yleisyys, vyöhykkeiden laajuus 1998, 2003, 2008 Pohjaeläinaineisto Pohjaeläimistön runsaus 1977, 1998, 2003, 2008 Kalakanta- ja saalisaineisto Saalisaineisto 1977-2008
22.6.2009 Säännöstelykäytännölle esitettyjä suosituksia Vältetään veden nousua tason Nhanke+ 119,35 m Pyritään välttämään liian matalia, tason Nhanke+ 118,90 m alapuolisia vedenkorkeuksia kesällä Pyritään kesän tulvahuipun jälkeen aleneviin vedenkorkeuksiin
Vuoden alin ja ylin vedenkorkeus 1921-2008 22.6.2009
Vuorokausien lkm (%) 22.6.2009 Vedenpinta suositustasolla 118,90-119,35 m jaksolla 20.7.-31.10. Vuorokausien %-osuus, jolloin vedenpinta hyvällä tasolla jaksolla 20.7.-31.10 100 Keskiarvo 1950-2008: 51 % Viimeisen 5 vuoden keskiarvo: 79 % Viimeisen 10 vuoden keskiarvo: 74 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi
SÄÄNNÖSTELYSUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN POIKKEAMAT SUOSITUSRAJOISTA
SÄÄNNÖSTELYSUOSITUSTEN TOTEUTUMINEN VEDENPINNAN ALENEMA KESÄLLÄ
HYDROLOGISIA JA METEOROLOGISIA MITTAREITA 1/2 Lumen maksimivesiarvo Keskiarvo 1960-2008: 158 mm Vuosi 2008: 194 mm Jakso 2004-2008 suhteessa keskiarvoon: 99 % Jään paksuus 30.3. Keskiarvo 1961-2009 : 68 cm Vuosi 2008: 64 Jakso 2004-2008 suhteessa keskiarvoon: 93 % Jäänlähtöpäivä selkävesillä Keskiarvo 1925-2008 : 10.6. Vuosi 2008: 14.6. Jakso 2004-2008 suhteessa keskiarvoon: -4 pvää
Yli 15 C päivien lukumäärä, Nellimin pintavesi 70 60 50 40 30 20 10 0 Yli 15 C päivien määrä Nellim pintavesi 2000-luvulla keskimääräistä huomattavasti enemmän 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007
Päivämäärä 7.7. 27.6. Inarin selkävesien jäänlähtö Pientä aikaistumista 2000-luvulla 17.6. 7.6. 28.5. 18.5. 8.5. 28.4. 18.4. 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 Vuosi 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006
HYDROLOGISIA JA METEOROLOGISIA MITTAREITA 2/2 Avovesikauden lämpösumma Keskiarvo 1951-2008: 1635 C Vuosi 2008: 1468 C Jakso 2004-2008 suhteessa keskiarvoon: 107 % Jäätymispäivä selkävesillä Keskiarvo 1925-2008 : 24.11. Vuosi 2008: 6.12. Jakso 2004-2008 suhteessa keskiarvoon: +16 pvää Yli 8 m/s päivien (navakka-kova tuuli) määrä kesä-lokakuussa Keskiarvo 1961: 13 pvää Vuosi 2008: 8 pvää Jakso 2004-2008 suhteessa keskiarvoon: 82 %
Avovesikauden lämpösumma, Nellim Lämpösumma (?C) 2500 2000 1500 1000 500 0 Nellim pintavesi 2000-luvulla keskimääräistä suurempia arvoja, 2008 poikkeus 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007
Päivämäärä 13.1. Inarin selkävesien jäätyminen 2000-luvulla myöhäisiä jäätymisiä 24.12. 4.12. 14.11. 25.10. 5.10. 15.9. 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 Vuosi 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006
Juutuanjoen keskivirtaamat kymmenvuotisjaksoittain Kevätvirtaamat 1980-luvun jälkeen olleet aikaisempaa suuremmat
22.6.2009 Ivalon lentoaseman tuulihavainnot kesälokakuussa - Tuulennopeus yli 8 m/s Navakkojen ja kovien tuulien määrä 2000- luvulla keskimääräistä pienempi
Yhteenveto mittaritarkastelun tuloksista Analysoitujen mittarien lukumäärä (kpl) Mittarit, joissa todettu muutos parempaan 5 vuoden aikana (kpl) Mittarit, joissa todettu muutos huonompaan 5 vuoden aikana (kpl) Ei muutosta (kpl) VEDEN LAATU 6 2 1 2 KASVILLISUUS 4 1 3* KALAKANNAT 8 6 0 1 POHJAELÄIMET 3 0 0 3 KALASTUS 2 2 0 0 SÄÄNNÖSTELY 6 4 0 2 Todettu muutos Ei muutosta HYDROLOGIA JA METEOROLOGIA 11 10 1
Yhteenveto tutkittujen mittarien arvojen muutoksesta - 2004-2008 keskiarvo suhteessa vertailujaksoon 22.6.2009
22.6.2009 Eniten viimeisen 5 vuoden aikana muuttuneet mittarit - Muutos > 20 % vertailujaksoon Myönteinen muutos Pistemäinen fosforikuormitus A-klorofylli Taimen-, nieriä- ja siikasaalis Taimenten keskipaino Kielteinen muutos Alusveden happipitoisuus Muutos Jäätymispäivä myöhentynyt Yli 15 C päivien lukumäärä lisääntynyt Tuulisuus kesä-lokakuussa vähentynyt
Mitä mittarit kertovat Inarijärven tilan ja käytön kehittymisestä? Säännöstelykäytäntö on viime vuosina parantunut rantojen tilan ja virkistyskäytön kannalta Vedenlaatu on parantunut, sillä a-klorofyllipitoisuus on pienentynyt ja alkaliniteetti lievästi kasvanut Petokalakantojen ja siikakannan tila varsin hyvä ja selvästi parempi kuin vertailujaksolla Merkkejä ilmastonmuutoksesta havaittavissa Avovesikausi on pidentynyt ja jäätymispäivä myöhentynyt huomattavasti Avovesikauden lämpösumma kasvanut Alusveden lämpötila on kohonnut
Ajatuksia jatkotoimenpiteistä Jatketaan mittariaineiston kokoamista ja analysointia Täydennetään Inarijärven nettisivuja mittariaineistolla ja päivitetään osa mittareista vuosittain Laaditaan 5 vuoden välein yhteenveto mittaritarkasteluista, ensimmäinen 2009-2010 Selvitetään, miten mittareita käyttöä suunnittelun, päätöksenteon ja viestinnän apuna voitaisiin tehostaa Voidaanko osalle mittareista määrittää tavoitteellisia tasoja/hyviä tasoja? Kokonaisvaltainen sekä syy- ja seuraussuhteita hahmottava mittaritarkastelu voi lisätä ymmärrystä Inarijärven tilan vaihteluiden ja kehityssuuntien taustalla olevista ilmiöistä.