Inarijärven kalataloustarkkailu ja toimenpidesuosituksia

Transkriptio

1 Inarijärven kalataloustarkkailu ja toimenpidesuosituksia Inarijärven seurantaryhmän kokous Luke / Inari / Erno Salonen Koenuotalle matkaajat Kapaselällä Kuva Erno Salonen

2 Jäämereen laskevat vesistöt Inarin ja Utsjoen kuntien alueella Paatsjoessa 7 voimalaitosta: 5 Venäjän 2 Norjan Kaitakoski säännöstelee Inarijärveä Inarin kunnassa Paatsjoen vesistöalueen osuus hallitseva

3 Inarijärven kalastuksessa / kalastustiedusteluissa joitain muutoksia vuosina Uusi kal.laki 2016 : Ammattikalastaja Kaupallinen kalastaja, pakollinen kirjanpito myös sisävesillä ilmoitus Lukeen 28.2 mennessä Inarijärvellä merkittävästi kalastaneita kaupallisia kalastajia 17 v.2016 (14 v.2015) Kotitarvekalastajien ruokakuntien kokonaismääräksi arvioitiin (MH n vesialueomistus + nautinnat + kolttaoikeus) Metsähallituksen maksuton kalastuslupa vielä ruokakuntakohtainen jaksolla henkilökohtainen (20 verkon oikeus 80 verkkoon 4 h taloudessa) Inarijärvellä juomustajat kartoitettiin noin 200 ruokakuntaa harjoitti, joista noin 90 juomusti läpi talven/lähes läpi talven kaupallisista kalastajista puolet Ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastajien määrä pieneni hieman, mökkiläisten määrä kasvoi hieman Läänikohtainen viehekalastuslupa poistui 2016 pelkällä kalastonhoitomaksulla kalastavien joukko tilalle, määrät arvioitava Inarijärven valvontaiskuista Kalastustiedusteluun vastasi enää 57 % (kotitarvekalastajista vain 45 %) 3

4 Inarijärven Saaliskooste kaikista eri tietolähteistä 2016 Kalastusmuoto/ Isorysä- Trooli- Ammatti- Kotitarve- Ulkopaikk. Ulkopaikk. YHT. Saaliin tutkimus- kirjan- kirjan- mainen kalastus virkistys- mökkil Muutos menetelmä pito pito kalastus kalastus kalastus edelliseen Velvoite Velvoite Haastattelu Tiedustelu Tiedustelu Tiedustelu vuoteen(%) Tiedustelukehikko /arvio Kalastaneiden määrä/arvio Saaliit kg Siika ,6 Reeska ,1 Muikku ,3 Taimen ,8 Järvilohi ,5 Nieriä ,6 Harmaanieriä ,0 Harjus ,2 Hauki ,7 Made ,0 Ahven ,1 4 Yhteensä ,9

5 Inarijärven isorysäkalastus SAALIS kg 89 rysää Pyyntiponnistus rysävrk Muut lajit Muut punalih. Taimen Reeska Muikku Siika Pyyntivrk. 19 rysää Teppo Tutkija

6 Inarijärven saaliit kalastajaryhmittäin Ammattimaiset kalastajat Kotitarvekalastajat Ulkopaikkak.virkistyskalastajat Ulkopaikkak.mökkiläiset Inarijärven saalis kg 20% 50% 30%

7 Inarijärven saalis pyydyksittäin 2016 Ahven Made Hauki Harjus Harmaanieriä Nieriä Järvilohi Taimen Muikku Reeska ym. Siika INARIJÄRVI 2016 Muut lajit 18,2 % Salmonidit 16,9 % Coregonidit 64,9 % Isorysä Trooli Talvinuotta Verkot Vavat Muut pyyd kg 7 Teppo Tutkija

8 Inarijärven saalistietoja kerätty noin 80 vuotta Saalis kg Muikku Nieriä+Harmaanieriä Taimen+Järvilohi Muut lajit Siika Teppo Tutkija

9 01 Muikkuverkko 10-17mm 02 Muikkuverkko 18-25mm 03 Verkot 26-39mm 04 Verkot 40-49mm 05 Verkot 50-65mm 06 Verkot yli 65mm 07 Pintaverkot 75mm 08 Pintaverkot yli 75mm 09 Siikapesät 12 Vetouistelu 13 Heittokalastus 14 Mato- ja pilkkionki 10 Pitkäsiimojen koukkuja 11 Katiskat 15 Kesänuotta 16 Talvinuotta Alamittaisten taimenten (alle 50 cm) ja rautujen (alle 45 cm) arvioidut lukumäärät pyydyksittäin INARIJÄRVI 2016 TAIMEN alamittaiset KPL RAUTU alamittaiset KPL TAIMEN YHT. n kpl RAUTU YHT. n Teppo Tutkija

10 VL1994 VL1995 VL1996 VL1997 VL1998 VL1999 VL2000 VL2001 VL2002 VL2003 VL2004 VL2005 VL2006 VL2007 VL2008 VL2009 VL2010 VL2011 VL2012 VL2013 VL2014 VL2015 VL2016 Inarijärven talvinuottaseuranta vuotiaiden lukumäärä/ nuottauskerta TALVINUOTTA JOKISUUNSELKÄ V Muikku 1v. Reeska 1v n=3 10 Teppo Tutkija

11 4. KALAKANTOJEN HOITO JA KALASTUS Tavoite: Inarijärven kalakantojen käyttö ja hoito on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Toimenpidesuositukset Inarijärven kalataloudellinen käyttö ja hoito (mm. velvoitehoito ja kalastuksen säätely) pohjautuu tutkimustietoon (velvoitetarkkailu ja tutkimukset) sekä uuteen kalastuslakiin. Päätöksissä tulee pyrkiä mahdollisimman hyvin ottamaan huomioon ja yhteen sovittamaan eri kalastajaryhmien näkemykset + Uusi kalastuslaki voimaan 2016 Kaupallinen kalastus - vuotuisissa haastatteluissa (kalastus- ja saalistiedot) otetaan aiempaa paremmin huomioon ammattikalastajien näkemykset käytöstä ja hoidosta kirjaamalla ne systemaattisesti. - + vain satunnaisesti Inarijärven kalastuksen sosioekonominen tutkimus - kariutui rahoituksen puuttuessa, mutta järven kalastuksen/koko kalatalouden aluetaloudellisen merkityksen selvittäminen olisi edelleen tärkeää (aiempi selvitys tehtiin 1990-luvulla). Kalatalouden sosioekonomisen tutkimuksen rahoitusmahdollisuudet selvitetään loppuvuoden 2012 aikana Ei Kalatalousvelvoitteen istutusten kehittäminen: Inarijärven siika- ja petokalaistutuksissa noudatetaan sopeutuvan velvoitehoidon periaatteita. Jatkuvaa kehitystyötä, jossa hyödynnetään sekä tutkimustietoa että joiltakin osin myös eri käyttäjätahojen näkemyksiä. Petokalaistutukset pyritään kohdentamaan optimaalisesti niin lajien, istukkaiden iän ja koon kuin istutusalueidenkin suhteen. Velvoitetarkkailun tuottamia keskeisiä seurannan mittareita ovat: merkintätulokset, saalistiedot, kasvu, ravinto, muikku- ja reeskavuosiluokkien runsaus ja kalojen loisittuminen (mm. lokkilapamato ja sukasjuotikas, joiden seurantoja kehitetään) ++(+) Tutkimusyhteistyön kehittäminen: Yhteistyötä eri tahojen välillä jatketaan ja pyritään kehittämään. Yliopistoyhteistyötä mm. Tromssan (muikkututkimukset) ja Turun yliopistojen (taimengenetiikka) + HY (emokalastot) kanssa +- yliopistoyhteistyö melko vähäistä Kalastuksen säätely ym. alueellista yhteistyötä ja tiedon vaihtoa Inarin kalastusalueen, MH:n ja RKTL:n kesken ottaen huomioon uuden kalastuslain tuomat mahdolliset muutokset ja eri kalastajaryhmien näkemykset. ++(+) Organisointi 11 Teppo Tutkija Vastuutahot: RKTL (Erno Salonen), Metsähallitus, Lapin ELY-keskus, Inarin kunta, Inarin kalastusalue, maa- ja

12 Inarijärven kalatalouden kehittämisen monitavoitearviointi 2015 Suosituksia ja toimeenpanoa Pohjasiian velvoiteistutukset pienennetty :een + (84 000) v Luonnonravintolammikot pohjasiian viljelyyn säilytetään: kaikki 10 LRL toistaiseksi varalla, mutta käytössä enää 4 LRL v Taimenen spa-mäti- (+vk) istutukset hyväksytty velvoitteeseen ja siikavelvoitteen kompensointiin: noin 2 milj.kpl/v istutettu jokialueille v Taimenen virikekasvatus aloitettu v.2015, nyt jo kolme vuosiluokkaa viljelyssä - 1. virikeistutus v (3v) Kiellajoen taimenkannasta luovuttu 2015, mutta Siuttajoen kanta kolmantena taimenkantana säilytetään viljelyssä Nieriän viileävesijärjestelmästä Inariin tehty jo täydelliset suunnitelmat - koko paketin hinta 1-2 milj. eur toistaiseksi esteenä 12 Teppo Tutkija

13 Venäjä korvausasia Norja maksanut Inarijärven säännöstelystä kertakorvauksen Suomelle 1994 ei muita vaatimuksia ja velvoitteita enää Norjalle Venäjä maksanut / toimittanut korvauksetta sähköä Suomelle vuosina milj. kwh/vuosi = osallistuminen kalanviljelytoimenpiteisiin kalakantojen säilyttämiseksi Venäjän kanssa jatkosopimus sähkön toimittamisesta edelleen Suomeen ollut vireillä vuodesta 2005 lähtien (jo 12 vuotta) Puuttuvien sähkötoimitusten rahalliseksi arvoksi arvioitu noin 6 milj. eur (jo vuosia sitten, nykyään enemmän) Sopimuksen mukaiset sähköntoimitukset vastaisivat edelleen noin 35 %:n osuutta vuotuisista kalanviljelykuluista (Marttunen ym. 1997) Inarijärven seurantaryhmässä MMM:n edustaja käy vuosittain toteamassa, että neuvottelut Venäjän osapuolen kanssa eivät ole edenneet verukkeena siellä henkilöiden / ministeriöiden vaihtuminen ym ym. Ehdotus: MMM:ssä kokenut Kai Kaatra hoitanut Inarin kalatalousvelvoiteasioita lähestulkoon KHO:n v päätöksestä asti voisiko ottaa korvausasian tosissaan hoitaakseen? 13 Teppo Tutkija