Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa

Transkriptio

1 Luonnonkalakantojen ja niiden elinympäristöjen tila Suomessa Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viljelykantojen hoitoyksikkö Jyväskylä

2 Kalojen elinympäristöjen tila Sisävesialueet - paljon pintaa mutta vähän vettä järveä ja lampea (> 500 m²) km jokia km² (10 % Suomen pinta-alasta) = 1,9 Laatokkaa Suomen järvien tilavuus noin 235 km³ = 1/3 Laatokkaa Järvet matalia, keskisyvyys noin 7 m

3 Kalojen elinympäristöjen tila Sisävesialueet Yli hehtaarin järvistä löytyy tietoa järvirekisteristä Syvyyskartoitukset yli km² alalta (36 %) 3 järveä > 1000 km² (Saimaa, Inari, Päijänne) 309 järveä > 10 km², pinta-ala km² (65 %) Vuotuinen Pinta-alan vaihtelu on noin km² (7 %) Tilavuuden vaihtelu on noin 39,6 km³ (17 %)

4 Kalojen elinympäristöjen tila Sisävesialueet Säännösteltyjä vesistöjä paljon (1/3 järvipinta-alasta) Jokivesistöissä paljon nousuesteitä Valuma-alueet voimakkaasti muutettuja Uitto- ja muut perkaukset ( km) Metsäojitus Suo-ojitus (metsätalous, turvetuotanto) Maatalous Järvien lasku ja kuivaus Hajakuormitus Pistekuormitus (ravinteet, haitalliset aineet) Laskeuma (ravinteet, happamuus)

5 Kalojen elinympäristöjen tila

6 Kalojen elinympäristöjen tila Matalat järvet ovat herkkiä likaantumaan Järvet matalia -> herkkiä likaantumaan Ravinteet (fosfori, typpi), hapan laskeuma tai muut haitalliset aineet Sisävesien kautta haitta-aineita päätyy myös meriin Lähes koko Suomi kuuluu Itämeren valumaalueeseen Pohjoisimmasta Lapista vedet Barentsinmereen Itäisimmältä Koillismaalta vedet Vienanmereen.

7 Kalojen elinympäristöjen tila Ihmistoiminnan aiheuttama kuormitus on alentunut - muttei tarpeeksi Haitallisten aineiden päästöt alentuneet merkittävästi Silti monien järvien tilassa on edelleen parannettavaa Ongelmana on erityisesti hajakuormitus -> aiheuttaa rehevöitymistä ja levähaittoja

8 Kalojen elinympäristöjen tila Vedenlaatuluokituksen luokkarajat Mitä vedenlaatuluokituksessa käytetyt muuttujat kertovat veden happipitoisuus - rehevyys ja orgaanisen aineksen kuormitus väri - humuksen määrä näkösyvyys, sameus - rehevyys, kiintoaineksen määrä ravinnepitoisuus, klorofylli a:n määrä, levähaitat - rehevyystaso hygienian indikaattoribakteerit - ulosteperäinen saastuminen haitalliset aineet - riski vesistön käytölle ja vesiluonnolle

9 Kalojen elinympäristöjen tila Vedenlaatuluokituksen luokkarajat I Erinomainen Luonnontilainen - yleensä karu, kirkas tai lievästi humuspitoinen II Hyvä Lähes luonnontilainen - lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen Paikallisia leväesiintymiä satunnaisesti III Tyydyttävä Jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan lievästi rehevöittämä -> vedenlaatu on muuttunut. Levähaittoja toistuvasti Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä kohonneet luonnontilaisista arvoista

10 Kalojen elinympäristöjen tila Vedenlaatuluokituksen luokkarajat IV Välttävä Jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan voimakkaasti rehevöittämä Levähaitat ovat yleisiä -> voivat rajoittaa veden käyttöä Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä selvästi luonnontilaisia arvoja korkeampia ph-arvot voivat olla hetkellisesti hyvin alhaisia -> kalakuolemia ajoittain V Huono Jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan pilaama Levähaitat ovat erittäin yleisiä ja runsaita -> estävät veden käytön Happitilanne voi olla heikko Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, sedimentissä tai eliöstössä -> aiheutuu selvä riski vesistön käytölle tai vesiluonnolle ph-arvot voivat olla hyvin alhaisia pitkiä ajanjaksoja -> kalakuolemia usein

11 Kalojen elinympäristöjen tila I Erinomainen II Hyvä III Tyydyttävä IV Välttävä V Huono Klorofylli-a (µg/l) (sisävedet) <4 <10 < >50 Klorofylli-a (µg/l) (merivesi) < >30 Kokonaisfosfori (µg/l) (sisävedet) <12 <30 < >100 Kokonaisfosfori (µg/l) (merivedet) < >80 Näkösyvyys (m) >2,5 1-2,5 <1 Sameus (FTU) >1,5 Väriluku < (<200) <150 >150 Happipitoisuus (%) päällysvedessä vakavia happiongelmia Alusveden hapettomuus ei ei satunnaista esiintyy yleistä Hygienian indikaattoribakteerit (kpl/100 ml) <10 <50 <100 <1000 >1000 Petokalojen Hg-pitoisuus (mg/kg) >1 As, Cr, Pb (µg/l) <50 >50 Hg (µg/l) <2 >2 Cd (µg/l) <5 >5 Kokonaissyanidi (µg/l) <50 >50 Levähaitat ei satunnaisesti toistuvasti yleisiä runsaita Kalojen makuvirheet ei ei ei yleisiä yleisiä

12 Kalojen elinympäristöjen tila Pintavesien laatuluokittelun perustaksi luonnontila EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi Tavoitteena: tehostaa vesiensuojelua niin, että vesien tila ei heikkene vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä laaditaan vuoteen 2010 mennessä vesienhoitosuunnitelma Vesien laatukriteerien ja luokittelun uusiminen Vesien tilan arvioinnin perusteena on jatkossa luonnontila, ei veden käyttökelpoisuus ihmisen näkökulmasta Uudessa luokittelussa esimerkiksi luontaisesti rehevä järvi tai humuksen ruskeaksi värjäämä vesistö on ekologisesti hyvässä tilassa, jos ihmisen toiminta ei ole sitä juurikaan muuttanut Pintavedet luokitellaan ihmistoiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuuden perusteella Luokituksessa verrataan esim. kalojen, pohjaeläimien ja vesikasvien tilaa olosuhteisiin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Muutokset vedenlaadussa sekä jokien ja järvien rakenteessa ja virtaamassa otetaan tilan arvioinnissa huomioon

13 Kalojen elinympäristöjen tila Luokitusjaksojen vertailu Järvet

14 Kalojen elinympäristöjen tila Luokitusjaksojen vertailu Joet

15 Kalojen elinympäristöjen tila Vedenlaatuluokitus > Luokaltaan parantuneita järviä km² jokia 822 km Luokaltaan huonontuneita järviä 690 km² jokia 960 km

16 Kalojen elinympäristöjen tila Vesistöjen veden laatu Lapin läänissä Järvipinta-alasta I Erinomainen 51 % II Hyvä 25 % III Tyydyttävä 22 % IV Välttävä 1 % Jokivesistä I Erinomainen 25 % II Hyvä 64 % III Tyydyttävä 9 % IV Välttävä 3 % I II III IV I II III IV

17 Kalojen elinympäristöjen tila

18 Kalojen elinympäristöjen tila

19 Kalakantojen tila Ton Fish catch in inland water Recreational Fish catch in inland water Professional Fish catch in sea Recreational Fish catch in sea Professional

20 Kalakantojen tila Fish catch in inland waters in Finland Tons Recreational Professional

21 Kalakantojen tila

22 Kalakantojen tila Muikun ammattikalastus Muikku tavallinen noin 1000 järvessä Muikkukannan kehittymistä seurataan 100 järvessä yhteistyössä kalastajien kanssa Muikku ammattikalastuksen tärkein laji sisävesillä Saalis troolilla ja talvinuotalla Ammattikalastajien (900) saaliista ½ muikkua (tn) ja 2/3 saaliin arvosta Lisäksi Verkoilla siikaa, kuhaa ja ahventa Ammattikalastuksen saaliin arvo sisävesistä 6,5 million (2004) Muu kalastus Yli 1,5 miljoonaa suomalaista osallistuu sisävesien kalastukseen (2005) Saaliin arvo lähes 40 milj..

23 Kalakantojen tila Kalavarojen arviointi..\data\tutkimus\artikkelit\2005\kalava rat_2004_vedos.pdf

24 AIKUISTEN MUIKKUJEN RUNSAUS 2006 indeksi 4 3 Heikko Keskimääräinen Runsas Koko Suomi indeksi indeksi Lapin lääni Oulun lääni 4 3 Muikkujen runsausseuranta vuodesta 1988 alkaen (aikuiset) Länsi-Suomi indeksi Itä-Suomi indeksi

25 MUIKKUVUOSILUOKAN 2006 RUNSAUS (HOTAT) Heikko Keskimääräinen Runsas 4 Koko Suomi indeksi Lapin lääni Muikkujen runsausseuranta vuodesta 1988 alkaen (0+ muikut) indeksi Oulun lääni indeksi Länsi-Suomi indeksi 3 2 1,8 1, Itä-Suomi indeksi

26 Esimerkki kalayhteisöstä oligotrofinen järvi: Puruvesi - Tiedot perustuvat koekalastuksiin Nordic-koeverkoilla (useita silmäkokoja, eri syvyysalueet ja eri habitaatit) - HUOM! Muikkukanta poikkeuksellisen heikko pyynnin aikana - EU VPD-seuranta

27 Kalakantojen tila Kala-Atlas/kalakantarekisteri Talouskalalajit + muutama muu (EU) (lohi, taimen, nieriä, siika, muikku, harjus, vimpa, nahkiainen, pikkunahkiainen, toutain, kivisimppu, rantaneula, ankerias, hauki, kuore, särki, säyne, suutari, lahna, made, ahven, kuha, puronieriä, karppi ja peledsiika) Kannan alkuperäisyys: 1= alkuperäinen, 2= sekoittunut, 3= siirretty (istutusperäinen), 4= ei tietoa Kannan luonnonvaraisuus: 1= omavarainen, 2= istutuksin tuettu (on myös luont. lisääntymistä), 3= istutustenvarainen, 4= ei tietoa Kannan uhanalaisuus (voi poiketa lajin statuksesta): 1= erittäin uhanalainen, 2= vaarantunut, 4= puutteellisesti tunnettu, 7= ei arvioitu

28 Kalakantojen tila Ongelmallisimmat lajit: Vaelluskalat: Lohi (Salmo salar) Järvilohi (Salmo salar m. sebago) Meri- ja järvitaimen (Salmo trutta sl.) Vaellussiika (Corgonus lavaretus sl.) Herkät lajit Nieriä Harjus

29 >75 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Taimenen keskikoko solmuväliltään erilaisissa verkoissa Keskipaino (kg) Keskipituus (mm) mesh size (bar length) mm keskipaino mean weight (kg) mean length (mm) keskipituus (mm) Verkon solmuväli, mm

30 Kalakantojen tila Luonnon lohikalakantojen (erityisesti järvilohi, järvitaimen, nieriä) huono tilanne aiheutuu useista tekijöistä ei ainoastaan kalastuksesta Jotta kalakannat voisivat vahvistua tulee niiden kuolleisuutta vähentää: Ajalliset ja alueelliset kalastuskiellot verkkokalastuksessa ja troolauksessa -> nuorten lohikalojen parempi säilyvyys Verkkojen silmäkoon suurentaminen ja laillisen alamitan nosto -> lohikalat saaliiksi kookkaampina (vähintään 1 kutukerta) Laajemmat kalastuskiellot tärkeillä elinalueilla, esim. Saimaan nieriä Kuolimojärvessä

31 Kalakantojen tila

32 Kalakantojen tila Virkistyskalatuksen luonne..\data\tutkimus\artikkelit\2002\mmmk rojulkaisu2002_58 Virkistykalastus.pdf

33 Kalakantojen tila Inarin tapaus

34 Kalakantojen tila Inarin tapaus Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen istutukset vuosina Määrä kpl Planktonsiika Pohjasiika Harmaanieriä Nieriä Järvitaimen Järvilohi

35 Kalakantojen tila Inarin tapaus Inarijärven kalansaalis vuosina Määrä kg Ahven Made Hauki Harjus Harmaanieriä Nieriä Järvilohi Taimen Muikku Reeska ym Siika

36 Kalakantojen tila Inarin tapaus Inarijärven punalihaisten petokalojen saalis vuosina Määrä kg Taimen Järvilohi Nieriä Harmaanieriä

37 Kalakantojen tila Kireitä siimoja!

38 Kalakantojen tila