Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Samankaltaiset tiedostot
Arvioinnin yleisperiaatteet

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Arvioinnin dokumentointi

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Eliölajien uhanalaisuuden arviointi

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

TUUSULAN KEHÄ IV:N JA SULAN ALUEIDEN LINNUSTOTUTKIMUS ESISELVITYS.

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Tuntureiden uhanalaiset pistiäiset

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Opas eliölajien uhanalaisuuden arviointiin

SELVITYSALUEEN SIJAINTI

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /...

The 2010 Red List of Finnish Species2010

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Suomen lajisto uhanalaistuu Joka kymmenes laji on uhanalainen

Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden toinen arviointi : menetelmäohje (luonnos ) Sisällys

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007

Lataa Suomen lajien uhanalaisuus Lataa

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

Suomen lajiston viides kokonaisarviointi Punainen kirja 2019

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

LAJI.FI / BETA.LAJI.FI

Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Elämää peura-alueella

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Putkilokasvien suojelun edistäminen

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Suomen uhanalaiset sammalet

Eliölajien uhanalaisuuden arviointi arvoja vai ekologiaa?

IUCN:n arviointimenetelmä: IUCN Red List of Ecosystems Categories and Criteria

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

KANSAINVÄLISEN LUONNONSUOJELULIITON (IUCN) UHANALAISUUDEN LUOKITTELUMENETELMÄN MALLINTAMINEN BAYES-VERKOILLA PETRA KÄÄRIÄ

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

Putkilokasvien uhanalaisuuden arviointi

Biodiversiteetin tila Suomessa

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

68 Heidi Kaipiainen, Eija Kemppainen, Sirkka-Liisa Peltonen ja Aulikki Alanen (toim.) Uhanalaisuuden arviointiperusteet

Kuva Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013).

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Taimentutkimuksen tulevaisuus

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsän- ja luonnonhoidon keinoja kohdentamalla Lajiturva -hanke

MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPPIEN SEKÄ LAJIEN UHANALAISUUS SUOMESSA

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

Linnut. vuosikirja 2012 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Luettelo vuonna 2012 ja aikaisemmin tehdyistä kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluvista kuntalaisaloitteista

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

Suomen lintujen uhanalaisuus

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla

Lataa Suomen jäkäläopas. Lataa

Kuva: Seppo Tuominen

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät. toinen päivitys Noora Korri

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Jorhonkorven (FI ) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen

Transkriptio:

Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017

IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa on kysymys häviämisen todennäköisyydestä 2

IUCN:n alueellisen arvioinnin uhanalaisuusluokat 3

Arvioimatta jätetyt; Not Evaluated (NE) Taksonia ei ole vielä arvioitu lainkaan kriteerien suhteen. Lähinnä eliöryhmät, joiden arvioimiseen ei ole mahdollisuuksia asiantuntijoiden tai tarvittavien tietojen puuttumisen vuoksi. Lajit, joihin liittyy taksonomisia epäselvyyksiä Apomiktiset putkilokasvit 4

Arviointiin soveltumattomat; Not Applicable (NA) Taksoni ei ole jostain syystä arviointiin kelvollinen Juuri levittäytymässä olevat uudet, vakiintumattomat lajit, kunnes ovat selvästi vakiintuneet ja lisääntyneet usean vuoden ajan Ihmisen avustamana (tahallisesti tai tahattomasti) vuoden 1800 jälkeen levinneet ns. vieraslajit Vain vieraslajeilla elävät lajit (itsestäänkin levinneet, jos eivät elä ilman isäntälajia) Satunnaiset vierailijat tai lajit, joista ei voida sanoa esiintyvätkö täällä vakituisesti Suotuisissa oloissa satunnaisesti lisääntyvät lajit, jotka häviävät säännöllisesti 5

Puutteellisesti tunnetut; Data Deficient (DD) Tiedot levinneisyydestä, populaation tilasta ja uhkista riittämättömiä suoran tai epäsuoran arvion tekemiseen. Arvioinnissa käytetty kaikkia saatavilla olevia tietoja, mutta ne eivät riitä luokan antamiseen millään arvioinnin kriteerillä. Mahdollinen luokka voi olla mikä tahansa LC-CR Jos mahdollinen luokkaväli on suppeampi (esim. NT- EN), luokkaa DD ei voi käyttää, vaan mahdollisista luokista on valittava todennäköisin Jos arviointiin mukaan otetussa eliöryhmässä (heimo esim.) on yksittäisiä lajeja, joista ei tiedetä juuri mitään, niitä ei jätetä arvioinnin ulkopuolelle (NE), vaan ne sijoitetaan luokkaan DD. 6

Elinvoimaiset; Least Concern (LC) Laji on elinvoimainen, kun sitä on arvioitu kaikkien kriteerien suhteen eikä se täytä (eikä ole lähellä täyttää) uhanalaisten (VU-CR) eikä silmälläpidettävien ehtoja. 7

Silmälläpidettävät; Near Threatened (NT) Taksoni on silmälläpidettävä, kun se ei tällä hetkellä täytä mitään vaarantuneet (VU) luokan kriteereistä, mutta ehtojen täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Suojelutoimista riippuvaiset lajit; toimien lopettaminen nostaisi luokkaa viidessä vuodessa Oppaassa on kriteerien lopuksi suuntaa-antavia esimerkkejä luokan NT käytöstä (luku 5.6) 8

Uhanalaiset ÄÄRIMMÄISEN UHANALAISET (CR; Critically Endangered) ERITTÄIN UHANALAISET (EN; Endangered) VAARANTUNEET (VU; Vulnerable) Taksoni on uhanalainen, kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää minkä tahansa kriteerin A E äärimmäisen uhanalaisten, erittäin uhanalaisten tai vaarantuneiden luokan ehdot Taksoniin arvioidaan kohdistuvan luonnossa kohonnut häviämisriski. 9

Hävinneet; Regionally Extinct (RE) Hävinnyt Suomesta, mutta esiintyy vielä muualla maailmassa. Epäilyksettä viimeinen lisääntymiskykyinen yksilö on kuollut tai hävinnyt Suomesta. Säännöllinen vierailija: yksilöt eivät enää vieraile alueella. (Jos epäillään häviämistä, mutta siitä ei olla täysin varmoja, laji viedään luokkaan CR (kriteerillä D2 luokkaan VU) ja merkitään se mahdollisesti hävinneeksi.) 10

Luonnosta hävinneet; Extinct in the Wild (EW) Hävinnyt koko luontaiselta levinneisyysalueeltaan tarkasteltava alue mukaan lukien Säilynyt ainoastaan viljeltynä, tarhattuna tai luontoon palautettuna populaationa (tai populaatioina) selvästi alkuperäisen levinneisyysalueensa ulkopuolella. Alueellisissa uhanalaisuusarvioinneissa luokkaa on mahdollista käyttää vain kotoperäisillä lajeilla. (Jos epäillään luokkaa EW, mutta siitä ei olla täysin varmoja, laji viedään luokkaan CR (kriteerillä D2 luokkaan VU) ja merkitään se mahdollisesti hävinneeksi.) 11

Sukupuuttoon kuolleet; Extinct (EX) Lajin häviäminen on maailmanlaajuista. Alueellisissa uhanalaisuusarvioinneissa luokkaa on mahdollista käyttää vain kotoperäisillä lajeilla. (Jos epäillään luokkaa EX, mutta siitä ei olla täysin varmoja, laji viedään luokkaan CR (kriteerillä D2 luokkaan VU) ja merkitään se mahdollisesti hävinneeksi.) 12

Lajin siirtäminen luokasta toiseen 1. Aito muutos (uusi): muutos johtuu aidosta muutoksesta, joka on tapahtunut edellisen arvioinnin jälkeen (populaation tila huonontunut/parantunut tms.). 2. Aito muutos (ennen edellistä arviointia): luokkaa käytetään lajeihin, jotka arvioidaan vähintään kolmatta kertaa ja joista lasketaan uhanalaisuusindeksi (Red List Index). Muutos on tapahtunut ennen edellistä arviointia, mutta ensimmäisen jälkeen. Muutos on havaittu uuden tiedon perusteella ja mikäli tieto olisi ollut käytettävissä aiemmin, uusi luokka olisi annettu jo aiemmalla kerralla (aiemmilla kerroilla). Muutoksen ajankohta on dokumentoitava. 3. Kriteerien muutos: kategorian muutos johtuu arviointikriteerien muutoksista. 4. Uusi tieto: muutos johtuu siitä, että lajin statuksesta on saatu uutta tietoa / tieto on lisääntynyt; esim. populaatio on osoittautunut aiempaa käsitystä suuremmaksi tai pienemmäksi. 13

Lajin siirtäminen luokasta toiseen (jatkuu) 5. Taksonominen muutos: kategorian muutos johtuu taksonomisen aseman muuttumisesta; taksoni on vastikään jaettu kahtia (alalajista laji) tai yhdistetty toisen kanssa tai kuvattu uutena tieteelle tai taksoni ei ole enää validi (pidetään nykyisin hybridinä, varianttina tms.). 6. Virhe: luokka on väärä, koska aiemmassa arvioinnissa on tapahtunut virhe. 7. Virheellinen tieto: aiempi luokka on valittu virheellisen tiedon vuoksi väärin (esim. määritysvirhe). 8. Muu syy: muutos johtuu muusta syystä kuin aiemmista ja/tai vaatii lisäselvitystä (esimerkiksi arvioijien suhtautuminen epävarmuuteen muuttuu tai arvioinnin tulkintaohjeet ovat muuttuneet). Vapaaseen tekstikenttään merkitään mikä muu syy on. 14

Kiitos! 15