Kuntajakoselvityksen puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Sote kokoavat rakenteet sekä lähipalveluiden järjestäminen työryhmien väliraportti Jaana Karrimaa ja Aulis Laaksonen
Nykytilanteen kuvaus Toimintaympäristö ja talous Väestö ikääntyy siten, että yli 75 - vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti kaikissa kunnissa Kuntien asukasmäärät laskevat (lukuun ottamatta Poria, Luviaa ja Nakkilaa) Huoltosuhde heikkenee kaikissa kunnissa ja erityisesti Pohjois- Satakunnassa Palveluntarve lisääntyy ja kustannukset nousevat
5000 4500 4000 3500 Sotekustannukset /as. Vakioimaton, ei deflatoitu (Sotkanet) 3000 2500 Harjavalta Kokemäki 2000 Lavia Luvia 1500 Merikarvia Nakkila 1000 500 Pomarkku Pori (sis. Noormarkku) Siikainen Ulvila 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Nykytilan kuvaus /Palvelujenjärjestämistavat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä: Harjavallan kaupunki Kokemäen kaupunki Nakkilan kunta Luvian kunta Kuntayhtymän palvelut sisältävät terveydenhuollon palveluita sekä sosiaalipalveluista vammaispalvelut, lastenvalvojan palvelut, päiden- ja mielenterveystyön avopalvelut Kunnat vastaavat vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta, kotipalvelusta, aikuissosiaalityöstä, lastensuojelusta, kehitysvammahuollosta ja psykososiaalisista asumispalveluista Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä: Pomarkun kunta Siikaisten kunta PoSa tuottaa jäsenkunnilleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä ympäristöterveyden ja työterveyshuollon palvelut Palveluiden tilaamisesta vastaa Kankaanpään kaupungin organisaatioon sijoittuva yhteinen perusturvalautakunta (tilaaja tuottaja malli) Palvelut tuotteistettu
Nykytilan kuvaus / Palvelujen järjestämistavat Porin perusturvan yhteistoiminta-alue: Merikarvian kunta Porin kaupunki Ulvilan kaupunki Porin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä yhteistoiminta-alueella (vastuukunta malli) Järjestämisvastuu pitää sisällään palveluntarpeen arvioinnin, päätöksenteon palvelujen sisällöstä ja laajuudesta sekä huolehtimisvelvollisuuden palvelujen järjestämisestä Porin perusturvalautakunta toimii yhteistoiminta-alueen yhteislautakuntana Lavian kunta Lavian kunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut omana toimintana Palveluita ja päätöksentekoa täydennetään Porin perusturvan kanssa solmitulla ostopalvelusopimuksella, joka on voimassa 31.3.2014 saakka. Loppuvuoden 2014 vaihtoehtoina POSA tai Porin YTA
1646 1835 1940 1674 1924 1869 2629 2179 3481 3598 4048 4569 Kustannukset 2012 eri yhteistoimintamuodoissa (kuntien keskiarvo) Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kuntayhtymiin/yhteistoiminta-alueeseen kuuluvissa ja kuntarakenneselvitykseen osallistuvissa kunnissa (kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien kuntien keskiarvo euroa/asukas) Lähde: SotkaNet 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Yhteensä 1000 500 0 Ksthky Lavia PorinYta Posa
Uuden kunnan volyymien muodostuminen ErikoisSH 33 % Sos.toimi 46 % Ksthky 19 % Posa 4 % Lavia 2 % PerusTH 21 % PorinYta 75 % Kuntajakoselvityksen kuntien volyymitieto 2012 / Yhteenlaskettujen nettokustannusten jakautuminen Lähde: SotkaNet ja SatShp Kuntajakoselvitykseen osallistuvien kuntien sote-kustannusten osuus kokonaiskustannuksista vuonna 2012 kuntayhtymittäin Lähde: SotkaNet
Nykytilan kuvaus / Lähipalvelut Kuntien palvelut tuotetaan pääsin lähipalveluina Lähipalvelun merkityssisältö vaihtelee kunnittain Pienissä kunnissa se tarkoittaa yleensä kuntakeskuksessa järjestettyä palvelua Kunnissa ei ole yhtenäisiä periaatteita tai linjauksia palveluverkon toteuttamisen ja suunnittelun osalta Lähipalveluiden turvaaminen esillä kuntien kehittämissuunnitelmissa ja tarpeissa Kuntien erityispiirteet ja palveluverkot käyvät ilmi väliraportin kuntakorteista ja valmisteilla olevasta karttaohjelmasta
Keskeiset huomiot kuntien yhtäläisyyksistä ja eroista Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistavoissa ja organisoinnissa on käytetty eri malleja, kuten kuntayhtymää, liikelaitoskuntayhtymää tilaaja-tuottaja mallilla sekä vastuukuntamallia. Yhteistä valituille malleille on ollut kustannusvastuun säilyminen yksittäisillä kunnilla, jolloin ei tältä osin ole saavutettu leveämpiä hartioita palvelujen järjestämiseen (ei tasausta) Kuntien kehitystarpeet ovat pääosin saman suuntaisia Sosiaalipalvelujen tuottamisen osalta suurin eroavuus on se, että Keski-Satakunnan kunnat (ja Porin kaupunki) tuottavat itse pääosan sosiaalipalveluistaan PoSa:n ja Porin yhteistoiminta-alueen jäsenkuntien sosiaalipalvelut on siirretty kuntayhtymälle tai vastuukunnalle
Keskeiset huomiot kuntien yhtäläisyyksistä ja eroista Kuntien palveluverkoissa on eroavaisuuksia Pienissä kunnissa lähipalvelut tarkoittavat kuntakeskukseen sijoittuneita palveluita Suurempien kuntien palveluverkko kattaa myös kaupunginosia / kyliä Sosiaalihuollon palveluiden määrässä ja laadussa alueellisia eroja Vanhustenpalvelujen laitosvaltaisuuden purkamisen aikatauluissa eroja
Keskeiset huomiot kuntien yhtäläisyyksistä / Palvelutarpeen kasvaminen Väestöennusteen mukaan selvitysalueen kuntien asukasmäärä (lukuunottamatta Poria, Luviaa ja Nakkilaa) tulee laskemaan Samaan aikaan yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa kaikissa kunnissa Palvelutarpeen kasvu tulee kohdistumaan pääosin kasvavan vanhusväestön hoitamiseen Väestön ikääntymisen lisäksi palveluntarvetta lisäävät lainsäädännön asettamat vaatimukset palvelujen määrälle ja laadulle, väestön sairastavuus ja suurten ikäluokkien sekä työikäisten siirtyminen työterveyshuollosta kunnalliseen terveydenhoitoon Palvelutarpeen kasvu edellyttää toimia myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä lapsi- ja perhepalveluissa
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeiset tavoitteet Palveluiden käyttäjien näkökulmasta onnistumisen avainasioita ovat seuraavat: Yhdenvertaisuus (palvelujen saatavuus, terveyserot) Kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitoketjujen toimivuus Toimintakyvyn ylläpito, varhainen puuttuminen, painopisteen siirto
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeiset tavoitteet Valinnanvapauden edistäminen (terveydenhuoltolaki, palvelusetelit) Hyvinvointiteknologia ja sähköinen asiointi Ihmisten osallisuus palveluissa (vaikuttamismahdollisuus, oma aktiivinen rooli prosesseissa, yhteisöjen merkitys) Huomioitava uuden kunnan suunnittelussa!
Keskeiset kehittämistarpeet Lähipalvelujen turvaaminen ja keskitettyjen palvelujen saavutettavuus Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden lisääminen sähköisillä, mobiileilla ja jalkautuvilla palveluilla Sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönottaminen Moniammatilliset ja hallintorajat ylittävät palvelut ja työskentelytavat erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen, nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen välillä Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sen yhteensovittaminen erikoissairaanhoidon kanssa (prosessit) Ennaltaehkäisevä työ, uuden teknologian hyödyntäminen ja kotiin vietävät palvelut
Uuden kunnan suunnittelutyössä huomioitavia asioita Kuntien yhdistämisellä ei automaattisesti saavuteta taloudellisia hyötyjä, vaan ne on ansaittava yhteistä toimintaa kehittämällä Kehitystyöllä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet on onnistuttava yhdistämään toimiviksi rakenteiksi Samanaikaisesti on varmistettava väestötarpeen mukaiset lähipalvelut ja keskitettyjen palveluiden saavutettavuus sekä toisaalta palveluiden keskittämisellä saavutettavat edut
Uuden kunnan suunnittelussa huomioitavia asioita Palveluntarpeen arvioinnin ja määrittelyn ja palvelujen sisällön sekä palveluverkon toteuttamisen perusteista olisi sovittava jo suunnitteluvaiheessa Suunnittelussa huomioitava myös alueiden ja kuntien erilaisuus sekä sen mukaiseen väestötarpeeseen vastaaminen