Toimialaraporttien laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 46/2009
Antti nikander Toimialaraporttien laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 46/2009
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 46/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Koncernen 46/2009 MEE Publications Concern 46/2009 Tekijät Författare Authors Antti Nikander Julkaisuaika Publiceringstid Date Marraskuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Toimialaraporttien laatu- ja hyödynnettävyystutkmus Tiivistelmä Referat Abstract Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun ja sen yhteistyökumppanien julkaisemien toimialaraporttien laatu ja hyödynnettävyys kaikissa merkittävissä käyttäjäryhmissä. Pääpaino tutkimuksessa asetettiin pk-yrityksiin, joiden tarpeisiin toimialaraportteja ensisijaisesti pyritään kehittämään. Tutkimuksen viime käden tavoitteena on toimia apuvälineenä toimialaraporttien ja niihin nivoutuneiden palveluiden jatkokehityksessä tarjoamalla kehitysehdotuksia ja suosituksia laajassa Internet-kyselyssä (N=605) saatuihin tutkimustuloksiin perustuen. Tulokset osoittavat, että toimialaraporttien koettu laatu ja hyödynnettävyys on pysynyt yleisesti hyvällä tasolla viimeisen kolmen vuoden aikana. Myös käyttömäärät ovat nousseet huomattavasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Raportteja hyödynnetään hyvin monenlaisissa työtehtävissä käyttäjäryhmästä riippuen. Yritysten osalta raportteja käytetään erityisesti strategisessa suunnittelussa, kehittämishankkeissa sekä myynnissä ja markkinoinnissa. TE-keskuksissa raportteja hyödynnetään etenkin suunnittelu- ja ennakointityössä sekä rahoitushankkeissa. Käyttäjät arvostavat erityisesti toimialaraporttien analyyttistä ja tulevaisuuteen painottuvaa tietoa, sekä kiittelevät niiden roolia eräänlaisina toimialan perustietopaketteina. Hyödyllisimmiksi osioksi nimetään mm. Tulevaisuuden näkymät, Keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet sekä Yhteenvetoanalyysi (SWOT). Toimialaraportteihin suunnitellut sisältöuudistukset, kuten liitteeksi tarkoitetut kilpailukykytutkimus sekä markkinatutkimus saivat pääsääntöisesti hyviä tai erinomaisia hyödyllisyysarvioita. Tutkimustuloksiin pohjautuen tässä raportissa on myös pyritty hahmottamaan Toimialapalvelun tulevaan kehitystyöhön liittyviä haasteita, sekä tarjottu vastauksia näihin haasteisiin kehitysehdotusten ja suositusten muodossa. Kehitysehdotukset jakautuvat itse toimialaraporttiin ja sen sisältöön, siihen nivoutuviin palveluihin sekä markkinointiin ja viestintään liittyviin toimenpiteisiin. Tämän tutkimuksen keskeisin viesti on se, ettei Toimialapalvelu ole enää ainoastaan toimialaraportit. Toimialapalvelu tulisikin nähdä kokonaisvaltaisena palveluna, jossa toimialaraporteilla, asiantuntijaseminaareilla ja niiden esityksillä, tilastokuvakannalla, asiantuntijaneuvonnalla sekä temtoimialapalvelu. fi-sivustolla olisi kullakin oma rooli informaatiopalvelua muodostettaessa sen asiakkaille ja sidosryhmille. TEM:n yhdyshenkilö: ELKE-ryhmä/Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh. 0500-405459 Asiasanat Nyckelord Key words Toimialaraportit, toimialapalvelu, toimialatieto, tutkimusraportti, laatu, hyödynnettävyys ISSN 1797-3562 Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 84 ISBN 978-952-227-269-0 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 17 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd
Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun tehtävänä on pk-sektoriin keskittyvän toimialatiedon ja sen hyödynnettävyyden lisääminen mm. TE-keskuksissa sekä pkyrityksissä ja näiden eri sidosryhmissä. Tätä toimialatietoa lisätään erityisesti toimialaraporteilla, joita on julkaistu yhteistyössä TE-keskusten, Finpron, maa- ja metsätalousministeriön, Tekesin sekä Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Yhteistyötä ollaan parhaillaan laajentamassa myös maakuntaliittojen suuntaan. Julkaisujen laatimisesta vastaavat toimialapäälliköt. Toimialaraportteja ja siihen liittyviä palveluita, kuten asiantuntijaseminaareja ja tilastokuvakantaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin käyttäjiensä tarpeita. Asiakaslähtöisessä kehitystyössä on pyritty systemaattisesti kartoittamaan käyttäjien laatu- ja hyödynnettävyysarvioita ja määrittämään Toimialapalvelun kehittämistarpeet tältä pohjalta. Edellisen kerran toimialaraporttien käyttöä on tutkittu vuonna 2006. Raportteja on edelleen uudistettu, ja niiden käyttö sekä latausmäärät ovat merkittävästi kasvaneet. Tutkimuksen tavoitteena on määrittää toimialaraporttien, ja niihin kytkeytyvien palveluiden nykyinen laatutaso, hyödynnettävyys ja kokonaiskehittämistarve Toimialapalvelulle kaikkien merkittävien käyttäjäryhmien osalta, painopisteen ollessa pk-yritysten antamassa palautteessa. Tutkimuksen tulokset perustuvat laajaan kyselytutkimukseen. Tutkimustieto eri käyttäjäryhmien mielipiteistä ja kokemuksista on arvokasta tuotteen, ja siihen nivoutuneiden palveluiden jatkokehityksen kannalta. Erityisesti tutkimustieto auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan niitä muutoksia, joiden pohjalta toimialaraporteista ja niihin liitetyistä toiminnoista pystytään rakentamaan entistäkin paremmin suomalaista pk-sektorin yritystoimintaa tukeva informaatiopalvelu. Tutkimustulosten pohjalta esitetään kehitysehdotuksia toimialaraportteihin ja niihin sitoutuviin palveluihin sekä Toimialapalvelun markkinointiin ja viestintään. Tutkimuksen on laatinut yliopistoharjoittelija Antti Nikander Helsingin kauppakorkeakoulusta. Työn ohjaajana on toiminut neuvotteleva virkamies Esa Tikkanen työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinopolitiikan koordinaatio- ja erityisrahoitusryhmästä.
Sisältö Esipuhe... 5 Sisältö... 6 1 Johdanto... 8 1.1 Tutkimuksen tausta... 8 1.1.1 Toimialaraportit ja Toimialapalvelu... 8 1.1.2 Aiemmat tutkimukset... 10 1.1.3 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelma... 10 1.1.4 Tutkimuksen toteutus... 11 1.1.5 Tutkimusraportin rakenne... 11 2 Käyttäjäryhmät ja vastaajien taustatiedot... 12 2.1 Toimialaraporttien käyttäjäryhmät... 12 2.2 Vastaajien taustatiedot... 12 2.2.1 Yritysten päätoimialat... 13 2.2.2 Yritysten kokoluokat... 13 2.2.3 Tehtävät ja asema organisaatiossa... 14 2.2.4 Toimialaraportteihin tutustuminen... 15 3 Toimialaraporttien laatu ja hyödynnettävyys... 17 3.1 Koettu laatutaso... 17 3.2 Koettu hyödyllisyys ja hyödynnettävyys... 19 3.3 Laatu ja hyödynnettävyys TE-keskusten ja muiden sidosryhmien kohdalla... 22 4 Vuoden 2006 jälkeiset uudistukset ja muut arvioinnin kohteet. 24 4.1 Vuoden 2006 jälkeen toteutetut uudistukset... 24 4.2 Temtoimialapalvelu.fi... 27 4.3 Internet-sivujen markkinointi ja viestintä... 29 4.4 Toimialapalvelun asiantuntijaseminaarit... 29 4.5 Muut arvioinnin kohteet... 30 4.5.1 Raporttien ulkoasu... 30 4.5.2 Raporttien laajuus... 30 4.5.3 Asiantuntijaneuvonnan tarve raporttien tueksi... 30 4.5.4 Raporttien kattavuus... 31 5 Kaavaillut uudistukset... 32 5.1 Kilpailukykytutkimus... 33 5.2 Markkinatutkimus... 33 5.3 Teknologia- ja innovaatiokatsaus... 34 5.4 Päivittyvät tilastokuvat... 35 5.5 Muut kehityssuunnitelmat ja ehdotukset... 36 6 Johtopäätökset ja kehitysehdotukset... 38
6.1 Toimialaraporteista kohti Toimialapalvelua... 38 6.2 Toimialaraportin uudistaminen... 40 6.2.1 Kehittämisehdotukset sisällöllisille uudistuksille... 40 6.2.2 Toimialaraportin muut kehittämisehdotukset... 41 6.2.3 Yhteenveto toimialaraportin kehittämisehdotuksista... 41 6.3 Asiantuntijaseminaarit... 42 6.4 Tilastokuvakantapalvelu... 44 6.5 Temtoimialapalvelu.fi... 45 6.6 Markkinointi ja viestintä... 48 6.6.1 Sähköpostiviestintä... 49 6.6.2 Sisäinen viestintä... 50 6.6.3 Kausittainen markkinointi... 50 6.6.4 Hakukoneoptimointi... 51 6.6.5 Markkinointi ja viestintä oppilaitoksille... 51 6.7 Toimenpidesuunnitelma kehittämisehdotuksille... 52 7 Yhteenveto... 53 Liite 1. Kyselytutkimuksen tulokset... 59 Liite 2. Keskeisimpiä tuloksia käyttäjäryhmittäin... 79
1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta 1.1.1 Toimialaraportit ja Toimialapalvelu Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu on julkaissut toimialaraportteja vuodesta 1993 alkaen yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. 90-luvun puolivälissä käyttöönotetut erilliset toimialabarometrit yhdistettiin vuonna 1998 toimialaraportteihin, jolloin muodostui yhä kattavampi ja yhtenäisempi tietopaketti. Tämän tietopaketin pääasiallinen tehtävä on tukea kilpailukykyisten suomalaisten pk-yritysten perustamista ja laajentumista, sekä toimia työ- ja elinkeinoministeriön rahoitushankkeiden parissa työskentelevien virkamiesten apuvälineenä. Vuoden 1997 syksystä alkaen raportit ovat olleet saatavilla Toimialapalvelun Internet-sivujen kautta. Vuodesta 2005 alkaen toimialaraportit ovat olleet maksuttomia. Raportteja hyödyntävät ensisijaisesti suomalaiset pk-yritykset sekä niiden kanssa toimivat sidosryhmät, kuten oppilaitokset, konsultit sekä TE-keskusten alueelliset yritysasiakasneuvojat. Julkaisujen kuukausittaiset latausmäärät toimialaraporttien Internet-sivuilta olivat vuoden 2008 marraskuun ja vuoden 2009 toukokuun välisenä aikana keskimäärin 5850 kappaletta, mikä tarkoittaa vajaata 200 raporttia vuorokausitasolla. Toimialaraportit julkaistaan yleensä kerran vuodessa, loppusyksystä. Toimialapäälliköt vastaavat raporttien laatimisesta. He pyrkivät kokoamaan ja yhdistelemään eri tietolähteiden aineistoja ja omaa asiantuntemustaan kuvaamaan kyseisen toimialan nykytilannetta ja ennakoimaan tulevaisuuden kehityssuuntia. Aineistona hyödynnetään luotettavaa ja tuoreinta saatavilla olevaa Tilastokeskuksen toimittamaa tilastotietokantaa sekä laajaa, noin 4000 pk-yritysten avainhenkilöhaastattelua käsittävää kvalitatiivista aineistoa. Näiden aineistojen lisäksi seitsemässä eri toimialaraportissa on liitteenä Finpron ja Matkailun edistämiskeskuksen kansainvälistymiskatsaukset. Näistä osatekijöistä muodostuu lopullinen toimialaraportti, joka käsittelee kyseisen toimialan rakennetta, markkinoita ja niiden kehitystä, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Vuoden 2008 julkaisusarjassa ilmestyi yhteensä 13 toimialaraporttia seitsemältä päätoimialalta. Mukaan on laskettu myös Ohjelmistoalan raportti, joka ilmestyi keväällä 2009. Toimialaraporttisarjan alatoimialajaottelua muokataan vuosittain toimialakohtaisen päivitystarpeen mukaisesti. Seuraavat toimialaraportit kuuluivat 2008 julkaisusarjaan: Elintarviketeollisuus yleisosa Lihanjalostusteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Matkailun yleisosa Maaseutumatkailu 8
Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Metallin työstö Pk-bioenergia Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Ohjelmistoala Sosiaalipalvelut Taloushallinnonpalvelut Toimialaraporttien ympärille on alkanut muodostua palveluita, jotka ovat yhä tärkeämpi osa Toimialapalvelua1. Näistä palveluista voidaan mainita toimialaraporttien julkaisuihin liittyvät asiantuntijaseminaarit ja niiden esitykset. Esitysten latausmäärät ovat kasvussa, ja tällä hetkellä niitä ladataan kuukausittain noin 2000 kappaletta. Toinen merkittävä palvelu on vuonna 2007 käyttöönotettu tilastokuvakanta, joka tukee toimialaraportteja ja päivittää toimialaraporteissa ollutta tietoa useammin kuin itse raportit. Tilastokuvakanta on tulossa yhä suositummaksi palveluksi Toimialapalvelun käyttäjien keskuudessa. Tämän vuoden tutkimuksessa Toimialapalvelun nykyinen palvelutarjonnan laatu ja hyödyllisyys selvitetään ja tulosten perusteella tullaan tekemään kehittämisehdotuksia nykyisille ja mahdollisille uusille palveluille. Kuvassa 1 havainnollistetaan Toimialapalvelun ja toimialaraporttien toimintakenttää sekä sidosryhmäverkostoa. Kuva 1. Toimialapalvelun ja toimialaraporttien sidosryhmäverkosto 1 Tässä tutkimuksessa Toimialapalveluun ei lueta Alueellisia talousnäkymiä ja siihen liittyviä seminaareja. 9
1.1.2 Aiemmat tutkimukset Toimialaraporttien laatua ja hyödynnettävyyttä on pyritty mittaamaan tärkeimpien käyttäjäryhmiensä osalta säännöllisesti aina vuodesta 1994 lähtien, jolloin Anne Leinovaara toteutti ensimmäisen kartoituksen raporttien ulkoisten asiakkaiden laatunäkemyksistä. Tätä täydensivät vuoden 1997 (ulkoiset asiakkaat; Pauliina Kulla) ja vuoden 1998 (sisäiset asiakkaat; Mirella Lähteenmäki) tutkimukset. 2000-luvun puolella TE-keskusten yritystutkijoiden laatukokemuksista saatiin tutkimustuloksia Juho Paajasen toteuttaman selvityksen myötä. Lisäksi ulkoisten asiakkaiden osalta saatiin tuloksia seuraavana vuonna Johanna Tarkiaisen vastaavan, hieman laajemman kartoituksen avulla. Viimeisin ja kattavin tutkimus tehtiin Mikko Kaksosen toimesta vuonna 2006. Toimialaraporttien laadun ja hyödynnettävyyden tutkimisessa on siis pyritty järjestelmälliseen ja jatkuvaan seurantaan. Tämän vuoden tutkimus päivittää Mikko Kaksosen tekemän laatu- ja hyödynnettävyystutkimuksen, ja tuo uutta informaatiota raporttien asiakaskunnan suhtautumisesta toimialaraportteihin ja niihin kytkeytyviin palveluihin sekä antaa suuntaviivat mahdollisille kehitystarpeille. 1.1.3 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena on mitata toimialaraporttien koettu laatu ja hyödynnettävyys, kartoittaa tuotteen potentiaalinen kehittämistarve ja selvittää, mitkä mahdolliset tulevaisuuden uudistukset asiakkaat kokevat hyödyllisimmiksi. Tämän lisäksi toimialaraportteihin nivoutuvien palveluiden hyödyllisyyttä ja tarvetta tutkitaan. Tutkimus huomioi sekä sisäiset että ulkoiset asiakkaat. Tämä antaa mahdollisuuksia entistä suorempiin vertailuihin eri asiakassegmenttien, ts. käyttäjäryhmien, laatukokemusten välillä. Tutkimusongelmiksi voidaan muodostaa seuraavat kysymykset: Mikä on raporttien tämän hetkinen koettu laatu eri käyttäjäryhmissä? Kuinka hyödyllisiksi toimialaraportit koetaan ja miten niitä hyödynnetään? Mikä on edellä mainittujen kohtien kehitys vuoden 2006 tutkimustuloksiin nähden? Miten vuoden 2006 jälkeen toteutetut uudistukset ovat onnistuneet asiakkaiden mielestä? Mitkä ovat suurimmat kehitystarpeet tärkeimpien kohderyhmien osalta? Kuinka käyttäjät kokevat mahdollisten uudistusten tarpeellisuuden? Mitkä ovat toimialaraportin ja siihen nivoutuneiden palveluiden jatkokehityksen haasteet ja kuinka näihin vastataan? Tämä tutkimusraportti pyrkii vastaamaan edellä oleviin kysymyksiin analysoimalla ja pohtimalla myös niiden taustalla olevia mahdollisia syitä ja vaikuttajia. Tutkimuksen tavoitteena on edesauttaa toimialaraporttien ja niihin sidottujen palveluiden asiakaslähtöistä kehitystyötä. 10
1.1.4 Tutkimuksen toteutus Tutkimustiedon hankinnassa käytettiin laajaa Internet-pohjaista kyselytutkimusta, joka sisälsi noin 60 kysymystä liittyen toimialaraportteihin, niitä tukeviin toimintoihin, kaavailtuihin uudistuksiin sekä vastaajien ominaisuuksiin. Kyselylomakekutsu lähetettiin sähköisesti kaikille noin 6 000 temtoimialapalvelu.fi-sivustolla rekisteröityneelle käyttäjälle, jotka ovat antaneet luvan sähköpostitse tapahtuvaan yhteydenottoon. Heidän joukossaan oli satoja yrityksiä, oppilaitoksia ja opiskelijoita. Tämän lisäksi kysely lähetettiin TE-keskusten yritystutkijoille ja ennakoijille, TE-toimistoille, Finpron yhteyshenkilöille, seudullisille kehitysyhtiöille sekä työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinopolitiikan koordinaatio- ja erityisrahoitusryhmälle. Kyselyn vastausaika oli 4.6.2009 29.6.2009, jonka aikana vastaanotettiin yhteensä 605 täytettyä vastauslomaketta. Toimialapalvelun rekisteröityneitä käyttäjiä keväällä 2009 oli 16 673 kpl, joten verrattuna Toimialapalvelun käyttäjämääriä ja tämän vuoden kyselyn vastausmääriä, voidaan todeta 95 % luottamustasolla, että tutkimuksen luottamusväli on +- 4 prosenttiyksikköä. Kyselyyn vastaaminen tapahtui henkilökohtaisen www-linkin kautta, jonka pystyi käyttämään vain kerran. Lisäksi osa vastauksista saatiin avointen linkkien välityksellä, mm. Toimialapalvelun Internet-sivuilla esitetyn tiedotteen kautta. Kyselykutsun saatteessa luvattiin vastauksien täydellinen luottamuksellisuus. Vastaajien kesken arvottiin 50 euron arvoinen liikelahja. Tulokset rekisteröityivät automaattisesti Digium Enterprise 3 kyselyohjelmistoon, jossa niistä tehtiin suodatuksia, ristiintaulukointeja ja graafeja avustamaan analyysiä. Tutkimusraportin kaaviot räätälöitiin ulkoasultaan erikseen Microsoft Excelillä. 1.1.5 Tutkimusraportin rakenne Raportti jakaantuu kaikkiaan seitsemään päälukuun. Johdannon jälkeen, luvussa kaksi, selvitetään tarkemmin tutkimuksen kohderyhmät ja vastaajien taustatiedot. Luvussa kolme lähdetään käsittelemään toimialaraporttien nykyistä koettua laatua ja hyödynnettävyyttä sekä yritysten että TE-keskusten eli tulevien liikenne- ja ympäristökeskusten näkökulmista sekä analysoidaan syitä tulosten takana. Seuraavassa luvussa tarkastellaan vuoden 2006 jälkeen toteutettujen uudistusten vastaanottoa ja arvioidaan niiden tulevaisuuden käyttötarvetta. Viides luku keskittyy kuvaamaan potentiaalisten uudistusten tuloksia ja niiden ominaisuuksiin liittyviä toiveita. Kuudennessa luvussa esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia toimialaraporttien kehittämiseksi, joka perustuu aikaisempaan keskusteluun tutkimustuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Viimeinen luku vetää yhteen tutkimusraportin keskeisimmät tulokset ja kehitysehdotukset. Liitteinä esitetään tiivistetty kooste tutkimustuloksista sekä kaikkien vastaajien osalta että käyttäjäryhmittäin. 11
2 Käyttäjäryhmät ja vastaajien taustatiedot Tässä osiossa esitellään tutkimuksen käyttäjäryhmät, ja käydään läpi tärkeimpien käyttäjäryhmien taustatiedot. Näitä tietoja tullaan vertaamaan myös 2006 vuoden vastaaviin tutkimustuloksiin ja merkittävät poikkeavuudet tuodaan esille tekstissä. 2.1 Toimialaraporttien käyttäjäryhmät Toimialaraporttien ulkoisista asiakkaista merkittävimmät käyttäjäryhmät ovat pkyritykset ja oppilaitokset. Koska toimialaraportteja pyritään ensisijaisesti kehittämään vastaamaan paremmin suomalaisten pk-yritysten tarpeita, muodostavat pkyritykset ensisijaisen kohderyhmän, johon tämäkin tutkimus painottuu. Myös konsultit, järjestöt ja yhteisöt sekä yksityishenkilöt lukeutuvat raporttien ulkoisiin käyttäjiin. Toisena tärkeänä käyttäjäryhmänä ovat sisäisten asiakkaiden puolelta TEkeskukset ja niiden yritystutkijat ja neuvojat, jotka omassa työssään hyödyntävät raportteja edesauttamaan alueellista yritystoimintaa. TE-toimistot, Finpro, Tekes, ministeriöt sekä maakuntaliitot ovat muita sisäisiä käyttäjäryhmiä. Kokonaisuudessaan toimialaraporttien käyttäjäkunta muodostuu seuraavista asiakastyypeistä: Pk-yritykset TE-keskukset TE-toimistot, Finpro, Tekes, ministeriöt, maakuntaliitot sekä muut sisäiset asiakkaat Tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden konsultit Oppilaitokset ja opiskelijat Yhteisöt, järjestöt, yksityishenkilöt ja muut ulkoiset asiakkaat 2.2 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi 467 ulkoista asiakasta (77 %), joista yrityksiä oli 146 kpl, konsultteja 107 kpl ja oppilaitoksia sekä opiskelijoita 148 kpl (kuva 2). Loput ulkoisista asiakkaista olivat lähinnä erilaisia järjestöjä ja yhteisöjä. Sisäisistä asiakkaista kyselylomake saatiin takaisin 138 henkilöltä (23 %), joiden joukossa oli TE-keskuksien yritystutkijoita ja johtotehtävissä toimivia 45 kpl, TE-toimistojen henkilöstöä 51 kpl ja muita sisäisiä asiakkaita 42 kpl. Muista sisäisistä asiakkaista huomion arvoista on se, että työ- ja elinkeinoministeriöstä kyselyyn vastasi vain 2 henkilöä. 12
Kuva 2. Vastaajien jakautuminen käyttäjäryhmittäin 160 140 n=146 n=148 120 100 n=107 80 60 40 n=66 n=51 n=45 n=42 20 0 Yritykset Konsultit Oppilaitokset Muut ulkoiset TE-toimistot TE-keskukset Muut sisäiset Vuoden 2006 kyselyssä vastaajia oli yhteensä 326. Tämän vuoden vastausmääriä peilaamalla vuoteen 2006 voidaan todeta, että yritysten ja oppilaitosten vastausmäärä on kohonnut vuoden 2006 määristä huomattavasti. Konsultit, jotka olivat ahkerin vastaajaryhmä vuoden 2006 kyselyssä, ovat jääneet TE-keskusten tavoin vuoden 2006 vastausmääriin, vaikka vastauksia tähän kyselyyn tuli lähes puolet enemmän. Muutoin vastausmäärien suhteet muissa käyttäjäryhmissä ovat pysyneet ennallaan edelliseen kyselyyn verrattuna. 2.2.1 Yritysten päätoimialat Yrityksiltä kysyttiin heidän päätoimialaansa. Suurin osa (16 %) vastaajista toimi terveydenhuollon- ja sosiaalipalvelualalla. Yleisiä toimialoja olivat myös kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (10 %), liike-elämän palvelut (10 %), konsultointi (10 %), majoitus- ja ravitsemustoiminta (8 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (8 %). Mukana oli myös lukuisia puutuoteteollisuuden ja ohjelmistoalan yrityksiä. Kysymykseen päätoimialasta vastasivat kaikki yritykset. Merkittävin ero vuoden 2006 kyselyyn on se, että tässä kyselyssä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut on kirinyt päätoimialaksi ohi kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden. Merkittävänä huomiona voidaan myös mainita, että tässä kyselyssä rahoitus- ja pankkitehtävissä toimi vastaajista vain 4 prosenttia kuin taas vuoden 2006 kyselyssä suurin osa vastaajista mainitsi rahoitus- ja pankkitehtävät päätoimekseen. 2.2.2 Yritysten kokoluokat 43 % yrityksistä ilmoitti toimintansa olevan valtakunnallista, kun taas alueellisesti toimivien osuus oli 26 % (kuva 3). Pieniä, paikallisia yrityksiä oli vastaajista 13 %, ja 19 % yrityksistä ilmoitti toimintansa kansainväliseksi. Vastaajien joukossa oli eniten 1 5 hengen mikroyrityksiä (33 %) ja yli 250 hengen yrityksiä (21 %). 11 50 hengen yritykset tulivat seuraavana 19 %, 51 250 hengen yrityksiä oli 16 % ja perää piti 13
6 10 hengen yritykset 11 % (kuva 4). Jos tuloksia vertaa vuoden 2006 tutkimuksen tuloksiin voidaan todeta, että vastaajat ovat tässä tutkimuksessa kansainvälisempiä mutta samalla mikroyritysten määrä on noussut huomattavasti. Kuva 3. Yritysten toiminnan laajuus Valtakunnallinen 43% Alueellinen 26% Kansainvälinen 19% Paikallinen 13% Kuva 4. Henkilöstön lukumäärä 1-5 henkilöä 6-10 henkilöä 11-50 henkilöä 51-250 henkilöä yli 250 henkilöä 2.2.3 Tehtävät ja asema organisaatiossa Ulkoisista asiakkaista (n=467) vajaa puolet toimi asiantuntijatehtävissä. 29 % ilmoitti asemakseen toimitusjohtajan ja/tai omistajan. Loput 22 % jakaantuivat tasaisesti vaihtelevien tehtävien mukaisesti, joista suurin osa työskenteli muissa johtotehtävissä. Sisäisistä asiakkaista (n=138) puolestaan 32 % kertoi työskentelevänsä projektitai asiantuntijatehtävissä, 26 % neuvontatehtävissä, 19 % rahoitukseen liittyvissä tehtävissä, 12 % johto- tai päättäjätehtävissä ja 2 % yritysten kehittämis- ja koulutustehtävissä. Lisäksi 9 % ilmoitti pääasialliseksi työtehtäväkseen jonkun muun, lähinnä tutkimustyön. Kun verrataan tuloksia edelliseen tutkimukseen, voidaan 14
todeta, että noin 20 % vähemmän sisäisistä asiakkaista työskenteli tämän tutkimuksen aikana rahoitukseen liittyvissä tehtävissä. Yhtäältä voidaan todeta, että tämän vuoden tutkimukseen vastanneista sisäisistä asiakkaista työskenteli 12 % enemmän projekti- ja asiantuntijatehtävissä sekä 7 % enemmän neuvontatehtävissä verrattuna vuoden 2006 tutkimukseen. 2.2.4 Toimialaraportteihin tutustuminen Vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin he ovat tutustuneet toimialaraportteihin ja mitä kautta he ovat ensisijaisesti saaneet tietoa raporteista. Tuloksista (kuva 5) ilmenee, että 35 % vastaajista oli perehtynyt koko raporttiin tai useisiin raportteihin kokonaisvaltaisesti. 51 % oli perehtynyt joihinkin raportin osa-alueisiin tai lukaissut raportin läpi. 10 % oli silmäillyt raporttia ja vajaat 5 % eli kokonaisuudessaan 27 vastaajaa ei ollut tutustunut lainkaan toimialaraportteihin. Kuva 5. Tutustuminen toimialaraportteihin Perehtynyt joihinkin osa-alueisiin 40 % Useisiin raportteihin kokonaisvaltaisesti 18 % Perehtynyt koko raporttiin 17 % Lukaissut läpi 11 % Silmäillyt 10 % En lainkaan 5 % Yritysten ja TE-keskusten osalta tulokset noudattivat yleistä jakaumaa. Aktiivisimpia raporttien käyttäjiä olivat konsultit, joista vajaa puolet ilmoitti tutustuneensa kattavasti yhteen tai useampaan raporttiin. Mielenkiintoinen muutos verrattuna vuoden 2006 tuloksiin on se, että perehtyneisyys joihinkin osa-alueisiin nousi aikaisemmasta 30 prosentista nykyiseen 40 prosenttiin. Samalla perehtyminen useisiin raportteihin kokonaisvaltaisesti väheni 26 prosentista 18 prosenttiin. Kyseinen muutos kuvastaa, että toimialaraporttien käyttäjät ovat yhä kiinnostuneempia vain tietyistä heille tärkeistä osa-alueista ja yksityiskohdista. Toimialaraporttien tietolähteenä ylitse muiden oli Toimialapalvelun Internetsivusto, jonka ensisijaiseksi lähteeksi mainitsi 63 % vastaajista. Seuraavaksi yleisimmät tavat hankkia tai vastaanottaa tietoa raporteista olivat työkollegat (21 %), tiedotteet ja esittelyt (14 %) sekä muu Internet (14 %). Yritysten kohdalla Toimialapalvelun Internet-sivut ja muu Internet tietolähteenä korostui. Sisäisistä asiakkaista puhuttaessa organisaation oma intranet, tiedotteet ja kollegat luonnollisesti korostuivat voimakkaammin informaatiolähteinä, joskin temtoimialapalvelu.fi-sivusto oli heilläkin ensisijainen vaihtoehto. 15
Kysyttäessä vuonna 2007 2008 julkaistuja raportteja, joihin vastaajat olivat perehtyneet kattavimmin, matkailun yleisosa keräsi 135 mainintaa. Seuraavaksi tulivat Sosiaalipalvelut (102 mainintaa) ja Elintarviketeollisuus (96 mainintaa). Keskiarvo yhdelle raportille oli 52 mainintaa. 21 raportista ainoastaan Lihanjalostusteollisuuden ja Kasvisten, vihannesten ja marjojen jalostus sekä Teknisten muovituotteiden valmistus jäivät selvästi keskiarvosta. Jakamalla vastaajien tutustuminen päätoimialoihin ja vertaamalla niitä kaikkiin toimialaraporttien Internet-sivuilta ladattujen raporttien kappalemääriin viimeisen puolen vuoden ajalta, havaitaan, että ne vastaavat verrattain hyvin toisiaan. Tämä osaltaan vahvistaa sitä, että kyselytutkimukseen osallistuneet vastaavat hyvin koko havaintojoukkoa, eli yleisesti toimialaraporttien käyttäjiä (kuva 6). Kuva 6. Toimialaraporttien kokonaiskäyttötilaston ja kyselyn vastaajajoukon raportteihin tutustumisen vertailua Matkailu Palvelualat Puutuoteteollisuus Elintarviketeollisuus Elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus Muut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Tutustuminen Käyttö Vuoden 2006 tutkimuksen käyttötilastoja ja vastaajien tutustumista verrattaessa tämän vuoden tutkimukseen voidaan todeta, että matkailu, palvelualat ja puutuoteteollisuus ovat pitäneet paikkansa ja järjestyksensä kaaviossa. Suurimman tiputuksen vuodesta 2006 on kokenut metalliteollisuus. Sen käyttötilastot sekä vastaajien perehtyneisyys on tipahtanut molemmat noin 10 prosenttia. Vastaavasti elintarviketeollisuus on noussut tässä tutkimuksesta sekä käyttötilastojen että perehtyneisyyden perusteella noin 10 prosenttia. Elektroniikkateollisuus on pitänyt paikkansa viidentenä kaaviossa melko samoilla prosenttimäärillä. 16
3 Toimialaraporttien laatu ja hyödynnettävyys Kolmas luku tarkastelee toimialaraporttien tämänhetkistä laatua ja hyödynnettävyyttä. Tarkastelussa suurin painoarvo asetetaan yritysten antamaan palautteeseen ja tätä verrataan koko vastaajaryhmään. Toissijaisena tarkastelun kohteena ovat TEkeskukset. Muiden käyttäjäryhmien osalta tuloksia nostetaan esiin silloin, kun ne poikkeavat merkittävästi muiden ryhmien vastauksista. Kuten luvussa 2, tämän tutkimuksen tuloksia verrataan 2006 vuoden tutkimustuloksiin ja merkittävät poikkeavuudet tuodaan esille tekstissä. 3.1 Koettu laatutaso Kaikkien vastaajien antama yleisarvosana toimialaraporttien laadulle oli 8,2, jota voidaan pitää hyvänä kouluarvosana-asteikolla mitattuna. Yritysten arvosana laadulle oli 8,2, joka on samassa linjassa kaikkien vastaajien kanssa. Kuvasta 7 voidaan todeta, että eri käyttäjäryhmien tulokset olivat kaikki noin kahden kymmenyksen sisällä toisistaan. Parhaan tuloksen antoivat oppilaitokset arvosanalla 8,4. Kaikkien vastaajien yksittäisille raporteille antamien arvosanojen keskiarvoksi puolestaan muodostui 8,1. Tällä indikaattorilla yritykset jäivät hieman jälkeen (8,0) kaikkien vastaajien arvosanasta. Kun verrataan tämän kyselyn laatutason tuloksia 2006 vuoden kyselyn tuloksiin, voidaan todeta, että laatu toimialaraporteissa on pysynyt samana eli 8,2. Myös pääkäyttäjäryhmissä laatu on pysynyt samalla tasolla edelliseen kyselyyn verrattuna. Ainoan poikkeuksen tähän tekivät yritykset, jotka ovat nostaneet laatuarvioita vuoden 2006 vastaisesta yli kolme kymmenystä. Kuva 7. Yleislaatuarvosana (4 10) toimialaraporteille käyttäjäryhmittäin 9 8,5 n=605 n=146 n=107 n=147 n=45 n=51 8 7,5 7 6,5 6 Kaikki vastaajat Yritykset Konsultit Oppilaitokset TE-keskukset TE-toimistot 17
Raportit saivat pääsääntöisesti hyvin samantasoisia arvosanoja (kuva 8). Tasaisuudesta kertoo sekin, että noin 90 prosenttia vastaajista antoi arvosanaksi 7 9. Täysiä kymppejä annettiin vajaa 5 prosenttia ja alhaisimmat arvosanat eli 4 6 keräsivät loput 5 prosenttia. Yksittäisten raporttien saamien arvosanojen lukumäärien keskiarvo oli 120 vastausta per raportti. Eniten laatuarvioita keräsi Matkailun yleisosa, joka keräsi 180 vastausta. Vähiten arvosanoja annettiin puolestaan Pk-bioenergialle (n=61). Vaikka vastausten määriä voidaan pitää hyvinä, silti raporttien väliset erot eivät välttämättä ole tilastollisesti merkitseviä, ja saattavat osittain selittyä myös sattumalla. Vastausten määrän perusteella tulokset kuitenkin kertovat suuntaa antavasti raporttien välisistä laatueroista. Kuva 8. Yksittäisten raporttien laatuarvosanat kaikkien vastaajien osalta Sosiaalipalvelut Puutalojen ja rakennuspuusepän tuotteiden valmistus Majoitustoiminta Matkailun yleisosa Elintarviketeollisuus Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Lihanjalostusteollisuus Ohjelmistoala (5/2009) Pk-bioenergia Metallin työstö Elektroniikka- ja sähköteollisuus Taloushallinnon palvelut 8,16 8,14 8,14 8,14 8,14 8,09 8,09 8,08 8,04 8,02 7,99 7,97 7,93 6 6,5 7 7,5 8 8,5 Raportit saivat erittäin samantasoisia arvosanoja (kuva 8). Ero parhaan ja huonoimman raportin välillä oli vain kaksi kymmenystä. Myös 10 raporttia 13 raportista pääsi yli kahdeksan keskiarvon. Tuloksista voidaan todeta, että laatu on saatu yhtenäistettyä ja tämän myötä raporttien sisällön yhtenäistämisessä on onnistuttu. Puhuttaessa yksittäisistä raporteista parhaan keskiarvosanan sai Sosiaalipalvelut (8,16). Muita erityisen laadukkaiksi koettuja julkaisuja olivat Puutalojen rakennuspuusepän tuotteiden valmistus, Majoitustoiminta, Matkailun yleisosa sekä Elintarviketeollisuus, jotka kaikki saivat laatuarvosanaksi 8,14. Alle kahdeksan arvosanat lankesivat Metallin työstölle (7,99), Elektroniikka- ja sähköteollisuudelle (7,97) sekä Taloushallinnon palveluille (7,93). 18
Yritysten kohdalla arvosanat heilahtelivat rajummin. Yritykset pitivät Puutalojen ja rakennuspuusepän tuotteiden valmistusta parhaimpana julkaisuna arvosanalla 8,35. Suurimmasta yllätyksestä vastasi Pk-bioenergia, joka oli arvostettu toiseksi parhaaksi raportiksi (8,25). Kolmantena tuli kaikkien vastaajien suosikki eli Sosiaalipalvelut, joka sai arvosanaksi 8,21. Yritysten antamien vastausten perusteella peräti 6 raporttia jäivät alle kahdeksan. Huonoiten menestyivät Matkailun erikoisraportit; Majoitustoiminta sai arvosanaksi 7,74, Maaseutumatkailu 7,64 ja Matkailun ohjelmapalveluiden arvosana jäi alle 7,5. Matkailun ohjelmapalveluiden arvosanojen ero oli myös merkittävin vastaajaryhmien välillä, sillä yritysten arvosana oli melkein 0,7 alhaisempi kuin kaikkien vastaajien arvosana (8,09). Vertailu vuoden 2006 tuloksiin ja nykyisiin tuloksiin on hankalaa, sillä nykyisestä 13 raportista yhdeksän raporttia esiintyi vuoden 2006 kyselyssä. Kyseiset neljä raporttia, jotka eivät olleet edellisessä kyselyssä, ovat Taloushallinnon palvelut, Pkbioenergia, Matkailun yleisosa sekä Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Samoin yleisesti voidaan todeta, että vuoden 2006 kyselyssä yksittäisten raporttien saamien arvosanojen lukumäärien keskiarvo oli vajaa 60 vastausta per raportti, joten vastaajien yksittäiset arvosanat voivat poiketa merkittävästi raportin keskiarvosta. Karkeasti vertaamalla voidaan kuitenkin havaita, että tämän vuoden kyselyn parhaat olivat myös vuoden 2006 kyselyn toimialaraporttien parhaimmistoa. Nämä julkaisut olivat Puutalojen ja rakennuspuusepän tuotteiden valmistus (8,26, v. 2006), Sosiaalipalvelut (8,18, v. 2006) sekä Majoitustoiminta (8,17, v. 2006). Huonoiten 2006 vuoden kyselyssä menestyivät Maaseutumatkailu (7,96, v. 2006), Ohjelmistoala (7,96, v. 2006) sekä Matkailun ohjelmapalvelut (8,03, v. 2006), jotka kaikki nousivat laatuarvosanoissa kymmenyksen. Kyseiset raportit nousivat myös keskikastiin tämän vuoden toimialaraporttien keskinäisissä vertailuissa. Julkaisujen suurin pudotus koettiin Metallin työstön kohdalla, joka tippui 2006 vuoden tasosta kaksi kymmenystä nykyiseen kahdeksaan. Parhaasta laadun noususta vastasi Elintarviketeollisuus, joka nousi kaksi kymmenystä 7,94:stä 8,14:sta. 3.2 Koettu hyödyllisyys ja hyödynnettävyys Kun vastaajilta kysyttiin, kuinka hyödyllisenä he kokevat toimialaraportit omalla kohdallaan, saatiin kaikkien vastaajien keskiarvosanaksi hyvä 8,3. Yritykset kokivat toimialaraportit lähes yhtä hyödyllisenä kuin kaikki vastaajat (8,2). Edelliseen tutkimukseen verrattuna voidaan todeta, että toimialaraporttien yleinen hyödyllisyys on pysynyt samana. Kuitenkin yritykset, kuten laatuarvioissakin, pitivät toimialaraportteja yli kymmenyksen hyödyllisempinä kuin vuonna 2006. Tarkemmassa, raporttien eri osa-alueiden hyödyllisyyttä mittaavassa osiossa kartoitettiin yksityiskohtaisemmin, kuinka tämä koettu hyödyllisyys jakaantuu eri osioiden kohdalle. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on esitetty kuvassa 9. Koetun hyödyllisyyden tulokset olivat hyvät. Kaikki osa-alueet koettiin vähintään melko hyödyllisiksi, ja neljä osiota saavutti noin 8,5 tason, jota voidaan pitää hyvänä 19
tuloksena. Vastaajat kokivat erityisesti osiot Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet, Tulevaisuuden näkymät ja Yhteenvetoanalyysi (SWOT) hyvin hyödyllisiksi antaen näille keskiarvon noin 8,5. Myös Markkinoiden rakenne ja kehitys 8,4 arvosanalla muodosti edellä mainittujen osa-alueiden kanssa selkeän hyödyllisimpien osa-alueiden ryhmän. Taloudellinen tila, Kansainvälistymiskatsaus ja Toimialan rakenne pääsivät kaikkien vastaajien arvioissa yli 8. Pelkästään Toimialan määrittely ja sisältö, Investoinnit sekä Tuotanto ja tuotantomenetelmä osa-alueita ei koettu kovinkaan hyödyllisiksi. Yritysten antamat osa-alueiden hyödyllisyysarviot noudattivat lähes identtisesti kaikkien vastaajien jakaumaa. Ainoana erona käyttäjäryhmien välillä voidaan todeta, että yritysten arvosanat ovat muutama kymmenys alempia kuin kaikkien vastaajien. Vuoden 2006 lukuihin verrattuna, jokaisen osa-alueen tulokset ovat tippuneet kymmenyksestä neljään kymmenykseen. Raporttien osa-alueiden järjestykset ja suhteet ovat kuitenkin pysyneet samana kuin 2006 vuonna. Kuva 9. Raporttien osa-alueiden koettu hyödyllisyys 1 Toimialan määrittely ja sisältö 2 Toimialan rakenne 7,8 8,0 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 8,4 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 5 Investoinnit 7,6 7,7 6 Taloudellinen tila 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 8 Tulevaisuuden näkymät 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) 10 Kansainvälistymiskatsaus (liite) 8,2 8,1 8,5 8,5 8,6 6 7 8 9 Kysyttäessä vastaajilta, missä tehtävissä he erityisesti hyödynsivät raportteja, saatiin ulkoisten asiakkaiden kohdalla (kuva 10) selville, että 46 % käytti niitä kehittämishankkeiden yhteydessä ja 42 % strategisessa suunnittelussa. Yleisiä tehtäviä olivat myös koulutuksen suunnittelu (26 %), myynti ja markkinointi (24 %), tutkimukset (23 %) ja asiakasneuvonta (20 %). Tämä osaltaan kertoo siitä, että toimialaraporttien antamaa informaatiota pystytään soveltamaan hyvin vaihtelevissa työtehtävissä. Vuonna 2006 raportteja hyödynnettiin yhtä vaihtelevissa työtehtävissä kuin nytkin. Ainoana poikkeuksena voidaan todeta, että rahoitus- ja sijoituspäätöksissä hyödynnettävyys on tippunut 16 prosentista 6 prosenttiin. Vastaajien päätoimialojen muutokset osaltaan selittävät kyseisen muutoksen, sillä vuonna vastaajista 16 % työskenteli rahoitusalalla, kun taas tässä kyselyssä vastaajia oli vain 4 prosenttia. 20
Kuva 10. Raporttien hyödynnettävyys eri työtehtävissä (ulkoiset sekä yritykset) Kehittämishankkeet Strateginen suunnittelu Myynti ja markkinointi Asiakasneuvonta Koulutuksen suunnittelu Rahoitus- tai sijoituspäätökset Investoinnit Kansainvälistyminen Budjetointi Tutkimukset 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kaikki ulkoiset Yritykset Yritysten tulokset erosivat hieman ulkoisten asiakkaiden tuloksista. Sekä strateginen suunnittelu että kehittämishankkeet keräsivät yritystenkin kohdalla suuret osuudet (63 % ja 50 %), mutta myös myynnissä ja markkinoinnissa hyödynnettiin toimialaraportteja yli 40 prosentilla. Samoin niin investoinneissa, rahoitus- ja sijoituspäätöksissä kuin budjetoinnissakin yritykset hyödynsivät raportteja enemmän kuin muut ulkoiset asiakkaat. Tilanne oli päinvastainen asiakasneuvonnassa, koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa sekä kansainvälistymisessä. Yritykset hakivat tietoa toimialaraporteista mm. toimialan luonteesta ja näkymistä, kehityksen suunnasta, kokonaiskuvasta, kilpailutilanteesta markkinoilla sekä toimialan keskeisistä ongelmista ja kehitystarpeista. Yritykset jäivät sen sijaan kaipaamaan mm. tarkkoja trendien paikantamiseen tähtääviä markkinaennusteita, näkemyksen ottamista lukujen rinnalle ja erityisesti tulevaisuuden visiota, omia analyysejä kilpailutilanteesta sekä kiteytetympää tietoa ettei tarvitse kahlata läpi koko raporttia. 3.3 Laatu ja hyödynnettävyys TE-keskusten ja muiden sidosryhmien kohdalla TE-keskukset (n=45) antoivat raporteille yleisarvosanan 8,2, joka oli hiukan korkeampi kuin kaikkien vastaajien antama keskiarvo ja yhtä hyvä kuin vuonna 2006. Yksittäisten raporttien keskiarvo oli puolestaan 8,11, joka sekin oli hivenen parempi 21
kuin kaikkien vastaajien keskiarvo (8,09). Yksittäisten raporttien arvioinnissa vastausten määrän keskiarvoksi tuli 25, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Parhaaksi raportiksi koettiin Ohjelmapalvelut, joka sai arvosanaksi 8,57. Seuraavina tulivat Pk-bioenergia (8,4) ja Lihanjalostusteollisuus (8,29). TE-keskusten vastaajat jättivät neljän raportin arvosanan alle kahdeksaan. Mukana olivat myös Sosiaalipalvelut sekä Puutalojen ja rakennuspuusepän tuotteiden valmistus, jotka sijoittuivat hyvin kaikkien vastaajien ja yritysten keskuudessa. TE-toimistojen (n=51) osalta raportit saivat suhteellisen tylyn vastaanoton; 7,91 yksittäisen raporttien keskiarvo oli käyttäjäryhmien huonoin keskiarvo. Samalla tavoin yhdeksän raporttia kolmestatoista jäivät arvioinneissa alle kahdeksaan. TE-toimistoiden suosikiksi muodostui Sosiaalipalvelut (8,13) ja huonoiten menestyi Lihanjalostusteollisuus. Samoin kuin TE-keskuksien osalta, myös TE-toimistojen antamiin tuloksiin tulee suhtautua varauksella vähäisen vastausmäärän takia. Konsultit (n=107) ja etenkin oppilaitokset (n=148) olivat arvosteluissaan jalomielisempiä kuin TE-toimistot. Konsulttien yleisarvosana (8,2) ja yksittäisten raporttien arvosanat noudattivat kaikkien vastaajien linjaa. Konsultit pitivät parhaana julkaisuna Sosiaalipalveluja (8,33) ja laaduttomin oli konsulttien mielestä Elektroniikkaja sähköteollisuus. Oppilaitokset, erityisesti ammattikorkeakoulut, jotka hyödyntävät toimialaraportteja opetuksessaan, arvioivat raportit hyvin laadukkaiksi (8,4). Heidän laatuarvioissaan peräti yhdeksän raporttia ylitti 8,2 rajan. Toimialaraporttien hyödyllisyydessä TE-keskukset ja TE-toimistot antoivat arvosanaksi molemmat 8, joka on alhaisempi kuin kaikkien vastaajien keskiarvo (8,3). Konsultit sekä oppilaitokset arvioivat toimialaraportin hyödyllisemmäksi kuin kaikki vastaajat. Toimialaraporttien eri osa-alueiden hyödynnettävyyttä kysyttäessä kaikki edellä mainitut sidosryhmät noudattivat muiden vastaajien tavoin samaa kaavaa. Suosituimmat osa-alueet olivat Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet, Tulevaisuuden näkymät, Yhteenvetoanalyysi (SWOT) ja Markkinoiden rakenne ja kehitys. Ainoan poikkeuksen tekivät TE-keskukset, joiden vastausten perusteella Taloudellinen tila pääsi neljän parhaan osa-alueen joukkoon ja siitä poistui Markkinoiden rakenne ja kehitys. TE-keskukset hyödyntävät toimialaraportteja pääsääntöisesti suunnittelu- tai ennakointityössä (40 %). TE-keskuksien vastaajista 36 % mainitsi rahoitushankkeet toisena pääasiallisena hyödyntämisalueena. Seuraavana tulivat muut yritysten kehittämispalvelut (31 %), asiakasneuvonta (26 %) sekä sidosryhmätyöskentely (24 %). Kyselyn tulos on mielenkiintoinen, sillä muiden yritysten kehittämispalveluiden osuus on kasvanut yli 20 % verrattuna vuoden 2006 tutkimustuloksiin (kuva 11). Toinen merkittävä muutos on se, että hyödynnettävyys päätöksenteossa on tippunut 15 prosenttia vuoteen 2006 nähden. Vertailu osoittaa, että TE-keskukset ovat hyödyntämässä toimialaraportteja entisestään neuvonnassa ja etenkin yritysneuvonnassa. Samalla toimialaraporttien hyödyntäminen on kuitenkin vähentynyt merkittävästi päälliköiden ja johdon päätöksenteossa. 22
Kuva 11. Raporttien hyödynnettävyys eri työtehtävissä (TE-keskukset) Suunnittelu- tai ennakointityö Rahoitushankkeet Muut yritysten kehittämispalvelut Asiakasneuvonta Sidosryhmätyöskentely Päätöksenteossa Koulutustilaisuuksien suunnittelu Muut tehtävät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 2006 2009 23
4 Vuoden 2006 jälkeiset uudistukset ja muut arvioinnin kohteet Neljäs luku kertoo, mitkä vuoden 2006 jälkeiset uudistukset ovat olleet asiakkaiden mielestä hyödyllisiä ja mitkä uudistukset kaipaavat mahdollisesti muokkausta tai peräti poistamista toimialaraporttien ja siihen nivoutuneiden palveluiden hyödyllisyyden parantamiseksi. Näitä vuoden 2006 jälkeisiä uudistuksia ovat tilastokuvakanta, kansainvälistymiskatsaus, työvoiman saatavuus -osio sekä yleisraportti. Näiden lisäksi tunnuslukuaineistoa on uudistettu toimialaraporteissa kolmella eri tavalla; euromääräiset tunnusluvut ovat lisätty %-tunnuslukujen yhteyteen, aineisto on jaettu kvartaaleittain sekä kustannusrakenteiset perustiedot ovat lisätty raportteihin. Tässä luvussa käydään läpi myös muita arvioinnin kohteita, jotka ovat tärkeitä tutkimuksen kannalta. Näitä ovat temtoimialapalvelu.fi-sivusto ja siihen liittyvä viestintä ja markkinointi, toimialaraporttien julkaisuihin liittyvät asiantuntijaseminaarit sekä toimialaraporttien kattavuuteen liittyvät seikat. 4.1 Vuoden 2006 jälkeen toteutetut uudistukset Kuva 12. Vuoden 2006 jälkeen toteutetut uudistukset (kaikki vastaajat sekä yritykset) Tilastokuvat-toiminnon koettu tarpeellisuus 8,3 8,3 Kansainvälistymiskatsaus 7,9 8,1 Työvoiman saatavuus - osio Tunnuslukuaineisto: määräiset tunnusluvut %- tietojen lisäksi Tunnuslukuaineisto: kustannusrakenteiset perustiedot Tunnuslukuaineisto: aineiston jakaminen kvartaaleittain Yleisraportin hyödyllisyys 7,6 8,0 8,1 8,3 8,0 8,0 8,0 7,8 7,9 8,2 6 7 8 9 Yritykset Kaikki vastaajat 24
Kuvasta 12 voidaan todeta, että tilastokuvien koettu tarpeellisuus nähtiin sekä kaikkien vastaajien että yritysten näkökulmasta tarpeellisimmaksi toteutetuksi uudistukseksi arvosanalla 8,3. Vuonna 2007 perustettu tilastokuvakanta tarjoaa päivitettyä, toimialakohtaista tunnuslukutietoa suoraan kuvina toimialaraporttien Internetsivujen kautta. Kuvat linkittyvät ja päivittyvät Toimiala Online-tietopalvelussa. Mielenkiintoista tuloksessa on se, että tarpeellisin uudistus ei liity itse raportin sisältöön, vaan on palvelu, jota toimialaraporttien käyttäjät voivat hyödyntää. Tuloksista voidaan todeta, että tilastokuvakanta on jo nyt mielenkiintoinen uudistus käyttäjien taholla. Tulevaisuudessa kuvakanta voi olla yhä tärkeämpi ja mielenkiintoisempi palvelu käyttäjille, sillä tilastokuvakanta arvioitiin erityisesti tarpeelliseksi seuraavien siitä koituvien hyötyjen vuoksi: tiedon ajankohtaisuus informaation tiivistäminen ja visualisointi tiedon havainnollistaminen kokonaisnäkymän saaminen tiedonsaannin nopeutuminen Tilastokuvakantaa ja siihen liittyviä seikkoja pohditaan tarkemmin sekä Tulevaisuuden uudistukset että Johtopäätökset -luvuissa. Tilastokuvakannan lisäksi tunnuslukuaineistojen uudistukset ovat parantaneet hyödyllisyyttä käyttäjien vastausten perusteella. Erityisesti euromääräisten tunnuslukujen lisäys sai hyvät arvosanat sekä kaikilta vastaajilta (8,3) että yrityksiltä (8,1). Viidenneksi vaikuttavin uudistus oli kustannusrakennetietojen sekä pienten yritysten omistajien palkkaoikaisut (8,0). Sen sijaan aineiston jakamista kvartaaleittain ei nähty vastaajien keskuudessa (7,8) kovinkaan tarpeelliseksi. Tosin yritykset pitivät sitä noin kaksi kymmenystä hyödyllisempänä kuin muut vastaajat (8,0). Tulosten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että euromääräisten tunnuslukujen lisäys sekä kustannusrakennetietojen ja palkkaoikaisujen lisäykset ovat käyttäjien mielestä tervetulleita uudistuksia. Tulosten perusteella voidaan myös miettiä, tarvitaanko aineiston jakamista kvartaaleittain ja kuinka suuri painoarvo on yritysten arvostuksilla, sillä muut käyttäjäryhmät arvostivat uudistuksen pääosin keskiarvon alapuolelle. Edellä esitetyt kysymykset tulee suhteuttaa ja peilata, siihen kuinka paljon lisätyötä tulee tehdä, jotta raporteissa aineisto saadaan jaettua kvartaaleittain. Kolmanneksi hyödyllisin uudistus oli vastaajien mielestä yleisraportti (8,2). Yleisraportti-alatoimialaraportti -rakenteella on tavoiteltu tilannetta, jossa toimialan yleinen kehitys ja tilanne kävisivät ilmi vuosittain päivitettävästä yleisraportista, ja jonka tietoa tarkentaisivat tarvittaessa päivitettävät alatoimialaraportit. Tällä hetkellä yleisraportti on käytössä matkailussa, elintarviketeollisuudessa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Syksyllä ryhmä laajenee kone- ja laiteteollisuuteen. Yritykset arvioivat yleisraportin hyödyllisyyden arvosanaksi 7,9. Kun suodatetaan ne vastaajat, jotka olivat tutustuneet yleisraporttiin, tulos oli sama kuin kaikkien vastaajien antama keskiarvo eli 8,2. Yksittäisistä yleisraporteista, Matkailun 25
yleisosa sai parhaimman arvostelun (8,3), Elintarviketeollisuus jäi Matkailun yleisosasta kymmenyksen ja Elektroniikka- ja sähköteollisuuden arvosana jäi alle kahdeksaan. Tuloksista voidaan vetää johtopäätös, että yleisraportti koetaan hyödylliseksi mutta samalla yksittäisten raporttien laatutaso poikkeaa enemmän toisistaan kuin toimialaraportit yleisesti. Neljänneksi hyödyllisemmäksi uudistukseksi vastaajat valitsivat kansainvälistymiskatsauksen arvosanalla 8,1. Kansainvälistymiskatsauksiin tutustuneet vastaajat antoivat katsauksille arvosanaksi 8,3. Finpron ja MEKin kansainvälistymiskatsaukset ovat toimialaraporteissa liitteenä ja kuvailevat syvällisemmin kunkin toimialan sen hetkisiä merkittäviä ja potentiaalisia vientimahdollisuuksia sekä markkinoiden kilpailutilannetta. Tällä hetkellä kansainvälistymiskatsauksia on liitteenä 7 eri toimialaraportissa ja 4 eri päätoimialalla. Näitä toimialoja ovat puutuoteteollisuus, matkailu, metalliteollisuus sekä elintarviketeollisuus. Kun suodatetaan toimialaraportit, joissa kansainvälistymiskatsaus esiintyi liitteenä, voidaan todeta, että kaikkien raporttien arvosanat pysyivät kymmenyksen sisällä toisistaan. Yritysten kansainvälistymiskatsauksien hyödynnettävyydestä puhuttaessa ei ole yllätys, että kansainväliset yritykset arvostivat erityisesti katsauksia muita yrityksiä enemmän. Kaikkien yrityksien vastaukset kuitenkin olivat yleisesti yli kaksi kymmenystä huonommat kuin kaikilla vastaajilla. Edellä mainituista tuloksista voidaan vetää johtopäätös, että kansainvälistymiskatsaukset koetaan hyödyllisiksi ja etenkin niihin tutustuneet käyttäjät kokevat ne hyödylliseksi. Tulosten perusteella on syytä myös miettiä, miten kansainvälistymiskatsaukset saadaan hyödyllisemmäksi niille yrityksille, jotka eivät ole vielä kansainvälisiä. Toiseksi viimeiseksi eli kuudenneksi jäi työvoiman saatavuus -osio (8,0), joka kuvaa toimialan sen hetkistä työvoiman kysyntää ja tarjontaa eri seuduilla. Tulosten mukaan yritykset eivät hyödynnä työvoiman saatavuus -osiota, sillä se sai arvosanaksi vain 7,6. Samoin pääkäyttäjäryhmistä TE-keskukset ja konsultit eivät kokeneet tarvetta työvoiman saatavuus-osiolle. Vain TE-toimistot ja oppilaitokset kokivat työvoiman saatavuus -osion erityisen tärkeäksi arvosanoilla 8,5 ja 8,3. Tulosten perusteella tulee miettiä, tarvitaanko työvoiman saatavuus -osiota itse raportissa vai voisiko työvoiman saatavuudesta tehdä tilastokuvat eri toimialoille, jotka päivittyisivät tasaisin väliajoin käyttäjille. Seuraavassa vielä yhteenveto vuoden 2006 jälkeen tehtyjen keskeisten uudistusten muokkaustarpeista vuoden 2009 tutkimuksen pohjalta: Tilastokuvakanta on koettu hyödyllisenä uudistuksena, jolla on palveluna erityisen suuri potentiaali. Yleisraportti on koettu hyödyllisenä mutta laadun yhteneväisyyttä tulisi pohtia. Toimialaraporteissa euromääräisten tunnuslukujen lisäys sekä kustannusrakenteisten tietojen lisäykset on koettu hyödylliseksi. Tunnuslukuaineiston jakamista kvartaaleittain -uudistuksen jatkoa tulisi pohtia ja sen hyödyllisyyttä tulisi verrata siihen vaadittavaan työmäärään. 26
Kansainvälistymiskatsaus on koettu hyödyllisenä etenkin, niiden mielestä, jotka ovat tutustuneet katsauksiin. Kansainvälistymiskatsauksia suunniteltaessa tulisi kuitenkin pohtia, miten niistä saadaan tehtyä hyödyllisempi kokonaisuus muillekin yrityksille kuin pelkästään kansainvälisille yrityksille. Työvoiman saatavuus -osio jäi hyödyllisyydessä muiden varjoon ja tietyt pääkäyttäjäryhmät kokivat sen ainoastaan mielenkiintoiseksi. Näiden tulosten pohjalta tulisi miettiä, tarvitaanko työvoiman saatavuus -osio raportissa vai tarjotaanko käyttäjille pelkästään työvoiman saatavuus -tilastokuva. 4.2 Temtoimialapalvelu.fi Toimialaraportit ja niihin nivoutuneet palvelut löytyvät temtoimialapalvelu.fi-sivustolta. Kuten jo edellä todettiin, yli 63 % vastaajista mainitsee Toimialapalvelun Internet-sivuston olevan heille yleisin tapa hankkia ja vastaanottaa tietoa toimialaraporteista ja siihen kytkeytyvistä palveluista. Temtoimialapalvelu.fi-sivustoa voikin kuvailla Toimialapalvelun näyteikkunaksi. Tämän myötä käyttäjien asiakastyytyväisyyden kannalta on olennainen asia, kuinka helppokäyttöisiksi ja toimiviksi Internet-sivut koetaan. Kuvassa 13 vastaajat ovat tarkemmin päässeet arvioimaan temtoimialapalvelu.fi-sivustoa. Kuva 13. Temtoimialapalvelu.fi-sivuston arviointi Toimintavarmuus 8,3 Sisältö 8,1 Käytännöllisyys 7,9 Ajankohtaisuus 7,9 Ulkoasu 7,9 Rekisteröinti 7,8 6 7 8 9 Tiedusteltaessa vastaajilta, kuinka laadukkaana he pitävät toimialaraporttien Internet-sivuja, saatiin arvosanaksi 8. Sekä yritysten että TE-keskuksien yleinen laatuarvio painui noin kymmenyksen alle keskiarvosta. Kaikki vastaajat niin kuin yleisesti kaikki käyttäjäryhmätkin kokivat Toimialapalvelun sivuston toimintavarmaksi (8,3). Tämä kuvastaa, että vastaajilla ei ole juurikaan ollut teknisiä ongelmia 27