Nro 101/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/12/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 101/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/12/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2013 ASIA Adven Oy:n Vammalan energiantuotantolaitoksen toiminnan muuttaminen ja ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta, Sastamala HAKIJA Adven Oy PL 162 01511 Vantaa TOIMINNAN SIJAINTI Adven Oy:n energiantuotantolaitos sijaitsee Sastamalan kaupungissa, osoitteessa Vanerikatu 1. Kiinteistön rekisteritunnus on 790-8-14-1. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentti, kohta 4 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohta 3 b, 5a ja 13 c LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 c ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastossa 1.2.2013. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Adven Oy:n Sastamalan energiantuotantolaitoksella on voimassa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 29.6.2011 myöntämä ympäristölupa, LSSAVI/351/04.08/2010. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 2 Adven Oy:n energiantuotantolaitos sijaitsee Sastamalan kaupungissa, osoitteessa Vanerikatu 1, kiinteistöllä 790-8-14-1. Energiantuotantolaitoksen tontti on asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Lähin asutus on noin 150 metrin päässä laitoksesta. Kilometrin säteellä on mm. koulu, päiväkoti ja uimaranta. Vieressä on vaneritehdas ja rautatie. Lähialueella on Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 11.9.2003 (PIR-2003-L-300-254) määritelty erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikka (ketonukki, Androsace septentrionalis). Lähialueella on myös hoikkaängelmän (Thalictrum simplex) kasvupaikka. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminnan muutos Adven Oy:n Sastamalan lämpökeskuksella (LK 199) on Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston 29.6.2011 myöntämä ympäristölupa LSSAVI/351/04.08/2010). Energiantuotantolaitos tuottaa kaukolämpöä Sastamalan kaukolämpöverkkoon (Vammalan Lämpö Oy:lle) sekä prosessihöyryä Vammalan Vaneri Oy:n vaneritehtaalle ja Teknikum Oy:n kumituotetehtaalle. Energiantuotantolaitoksella on pääkattilana 15 MW kiinteän polttoaineen leijukerroskattila ja apukattiloina ovat 10 MW höyrykattila sekä 10 MW kuumavesikattila. Energiantuotantolaitos on saanut vuonna 2011 myönnetyssä ympäristöluvassa luvan jätteiden rinnakkaispolttoon kattilassa K1. Kattilassa K1 saa käyttää puuperäisten polttoaineiden lisäksi jätteenpolttoasetuksen (363/2003) soveltamisalaan kuuluvia jakeita (paperiteollisuuden jätevedenpuhdistamon lietettä sekä siistausprosessissa muodostuvaa painelajittimen rejektiä). Apukattiloissa (K2 ja K3) käytetään raskasta polttoöljyä. Adven Oy hakee lupaa energiantuotantolaitoksen toiminnan muuttamiselle sekä lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). Toiminta muuttuu siten, että alueelle rakennetaan uusi kiinteän polttoaineen kattila. Lisäksi muutetaan olemassa olevan toiminnan jätevesien johtamista siten, että rinnakkaispolttokattilan savukaasujen puhdistuksessa syntyvät ylitevedet johdetaan kaupungin viemäriin. Muutoksen jälkeen vesistöön johdetaan vain piha-alueen hulevesiä. Kattilan K4 tiedot Energiantuotantolaitokseen rakennetaan uusi, polttoaineteholtaan 10,8 MW kiinteän polttoaineen energiantuotantoyksikkö, kattila (K4). Kattilassa on tarkoitus polttaa vanerinsyrjää sekä puhtaita puuperäisiä polttoaineita kuten kuorta, puuhaketta ja sahanpurua. Käytettävät puupohjaiset polttoaineet eivät sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Kattilassa käytettävät polttoaineet saadaan vieressä toimivalta vaneritehtaalta sekä alueella toimivilta polttoaineentoimittajilta. Kattilan K4 käynnistyspolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Kattilan polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät ovat yhteiset laitoksen olemassa olevien kattiloiden kanssa. Uuden

3 K4 kattilan savukaasut johdetaan uuden sähkösuodattimen kautta kattilan omaan 50 m korkeaan piippuun. Uusi 10,8 MW kiinteän polttoaineen kattilan polttotekniikkana on leijukerrospoltto (kupliva leijupeti). Petimateriaalina käytetään masuunikuonaa. Käynnistyspolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Tuotettava nettoenergian määrä on arvion mukaan keskimäärin noin 40 GWh/a. Kattilan keskimääräinen hyötösuhde on 88 %. Energiantuotantoyksikkö toimii peruskuormayksikkönä ja on käytössä enimmillään noin 8 000 h/a. Petilämpötila kattilassa on välillä 700 850 ºC. Poltettaessa vanerinsyrjää kattilassa saavutetaan 850 ºC polttolämpötila 2 sekunnin viipymäaikana (nykyisen ympäristöluvan 70/2010/1 lupamääräys 7 vanerinsyrjän poltolle). Palamisilma viedään kattilaan kolmella tasolla: leijuilma (primääri) sekundääri- ja tertiääri-ilma. Järjestelmä on varustettu kahdella ilmapuhaltimella, yksi leijuilmalle ja yksi sekundaari-/tertiääri-ilmalle. Ilmamäärän säätö tapahtuu taajuusmuuttajan avulla. Primääri-ilma lämmitetään savukaasujen ilmaesilämmittimessä. Kiertokaasu johdetaan primääri-ilmapuhaltimen imupuolelle. Kiertokaasu on savukaasua, joka otetaan sähkösuodattimen jälkeen. Ilma otetaan käynnistyspolttimelle sekundaarilinjasta ja kiinteän polttoaineen syöttöilma leijutusilmalinjasta/sekundaari-ilmalinjasta. Polttoaineet, niiden varastointi ja syöttö Taulukossa 1 esitetään arvio kattilassa K4 käytettävistä polttoaineista ja niiden määrästä. Taulukko 1 Polttoaine Määrä t/a Lämmöntuotantomäärä GWh/a vanerinsyrjä 1 400 6,3 kuori, hake ja puru 15 300 33,7 raskas polttoöljy 5 Puupohjaiset polttoaineet varastoidaan nykyisellä erillisellä vastaanottoasemalla. Vaneritehtaalta tuleva polttoaine kuljetetaan kuormaajalla suoraan vastaanottoasemalle. Muualta tuotava polttoaine varastoidaan polttoainekentällä. Kentän pinta-ala on noin 8 000 m 2 ja arvioitu varastointimäärä 10 000 15 000 i-m 3 /a. Kenttä on osin asfaltoitu. Asfaltoidulla osalla varastoidaan metsähaketta ja mursketta sekä muita teollisuuden puutähteitä. Asfaltoimattomalla osalla varastoidaan kokopuuta, jota haketetaan muutamana päivänä vuodessa. Varastointikentältä polttoaine siirretään polttoaineasemalle etukuormaajalla. Käynnistyspolttoaineena käytettävä raskas polttoöljy varastoidaan lämpökeskuksen olemassa olevassa 100 m 3 säiliössä. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä ja 100 prosentin suoja-altaalla. Vastaanottoasemalta polttoaine johdetaan kuljettimella seulalle ja seulan alite putoaa suoraan kattilan syöttösiilolle. Polttoaine johdetaan syöttösiilosta sulkusyöttimen ja pudotustorven kautta tulipesään. Pudotustorvi on varustettu

4 ns. heitto- /jäähdytysilmalla, jonka avulla polttoaine jakautuu tasaisesti petiin. Heittoilma otetaan primääri- tai sekundaari- ilmalinjasta. K1 kattilassa poltetaan tavanomaisten polttoaineiden lisäksi lietettä ja yksiköllä on lupa toimia rinnakkaispolttolaitoksena. K4 kattilassa ei polteta jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia polttoaineita. Johtuen kattiloiden osittain yhteisistä polttoaineen siirtojärjestelmistä kattiloille K1 ja K4, on lietteen pääsy K4 kattilan syöttösiiloon estetty seuraavin toimenpitein: Vastaanottoasemalla on kolme erillistä syöttölinjaa, joista yksi linja merkitään käytettäväksi lietettä varten, muille linjoille ei pureta lietettä Kattilan automaatiojärjestelmän lukituksilla on estetty kattilan K4 syöttösiilon täyttö, kun lietelinja on käytössä. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Kattilalla K4 on oma erillinen 50 m korkea piippu (sisähalkaisija 0,8 m). Savukaasun virtausnopeus on noin 14 m/s ja savukaasun lämpötila 160 ºC. Hakijan esityksen mukaan piipun mitoitus täyttää PINO-asetuksen vaatimukset seuraavasti: Piipun korkeus 2,5 kertaa lähimmän esteen korkeus (tuotantorakennuksen korkeus on noin 17 m ja sen kyljessä sijaitseva porrastornin katto on 20 m) Savukaasun nopeus on vähintään 5 m/s Piipun korkeus täyttää PINO-asetuksen 7 2 momentin 3 kohdan mukaiset ilmanlaadun ohjearvot perustuen Ilmatieteen laitoksen piipunkorkeuden mitoitusohjeessa esitettyyn piippunomogrammin mitoitusperiaatteisiin. Mitoitusohjeen mukaan piipun korkeudeksi riittää 10 MW puukattilalla noin 25 m korkeus. Vaikka 500 m etäisyydellä olisi 30 m rakennus, piipun lisäkorkeusvaatimus (noin 15 m lisäys) täyttyisi. Savukaasut puhdistetaan sähköisellä suodattimella. Savukaasut johdetaan yksikenttäisen sähkösuotimen läpi, jolloin pääosa kiintoaineesta saadaan poistettua. Sähkösuotimen takuuarvo hiukkaspäästölle on 40 mg/m 3 (kuiva savukaasu, O 2 = 6 %). Päästöt ilmaan Taulukossa 2 on esitetty arvio koko kattilalaitoksen päästöistä uuden kattilan K4 käyttöönoton myötä. Päästöt on laskettu kattilan K1 osalta käytettäessä puupolttoaineita (ei rinnakkaispolttoa) ja nykyisen ympäristöluvan päästörajaarvoihin perustuen.

5 Taulukko 2 Kattila K1 K2+K3 K4(uusi YHTEENSÄ toiminta) Tuotanto 50 5 40 95 GWh/a Polttoaine puu POR puu Päästö (t/a) Hiukkaset 4,1 0,8 2,3 7,2 SO 2 10,8 9 8,4 28,2 NO x 37 9 24 65 CO 2foss 1 600 1 600 CO 2bio 22 500 17 500 40 000 Ennen kattilan K4 käyttöönottoa lämpökeskuksella tuotettava lämpömäärä on puupolttoaineilla noin 80 GWh/a ja raskaalla polttoöljyllä 15 GWh/a. Uuden kattilan K4 käyttöönoton myötä korvataan 10 GWh/a raskasta polttoöljyä puupolttoaineilla. Hakija arvioi, että uuden kattilan käyttöönotto vähentää hiukkaspäästöjä noin 1 t/a, rikkidioksidipäästöjä noin 16 t/a ja typen oksidien päästöjä noin 2 t/a nykytilanteeseen verrattuna. Melu ja tärinä Energiantuotantoyksikkö on suunniteltu siten, että laitoksesta aiheutuva melutaso 100 metrin etäisyydellä alittaa 50 db (A). Polttoaineet toimitetaan kuorma-autokuljetuksin pääosin arkisin. Kuljetuksia on arviolta 3 5 päivässä. Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Prosessivedet Uusi energiantuotantoyksikkö, kattila K4 liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Koko lämpökeskuksen vedenkulutus on vuositasolla 29 000 m 3. Kattilassa K4 käytettävä syöttövesi otetaan olemassa olevan laitoksen vedenpehmentimien kautta. Rakennusprojektin yhteydessä liitetään myös olemassa olevalta laitokselta nykyisin sadevesiviemäriin johdettavat jätevedet jätevesiviemäriin. Uuden yksikön jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Jätevesiviemäriin johdetaan kattilalaitoksen K4 kattilan ulospuhallusvedet ja lattioiden pesuvedet. Jätevesilinjassa sijaitsee öljynerotuskaivo (olemassa olevan pölysiilon vieressä) ja tarkastuskaivo ennen kaupungin viemäriä. Öljynerotin tullaan varustamaan öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälytysjärjestelmällä, jonka toimivuus testataan vähintään vuoden välein. Öljynerotin tullaan tyhjentämään vähintään vuoden välein. Ulospuhallusvedet johdetaan viemäriin ulospuhallussäiliöiden kautta, jolloin ulospuhallusvettä voidaan tarvittaessa jäähdyttää vesijohtovedellä. Jätevesiviemäriin johdettavia vesiä tarkkaillaan ympäristöluvan ja tarkkailuohjelman mukaisesti.

6 Hakija on ilmoittanut täydennyksenä lupahakemukseen, että rakennusprojektin yhteydessä liitetään myös olemassa olevalta laitokselta nykyisin sadevesiviemäriin johdettavat jätevedet Sastamalan Veden jätevesiviemäriin. Toiminnan muutoksen jälkeen jätevesiä ei johdeta sadevesiviemäriin eikä vesistöön. Toiminnan muuttumisen jälkeen jätevesiviemäriin johdettavien vesien määrä tulee olemaan noin 12 500 m 3 /a. Kaikki uuden yksikön jätevedet johdetaan lisäksi hiekan- ja öljynerottimen läpi, ennen johtamista yhdyskuntajätevesiviemäriin. Jätevesien käsittely ja siinä tapahtuvat muutokset esitetään taulukossa 3. Taulukko 3 Jätevesi Käsittely Nykyinen määrä (m3/a) Kattiloiden ulospuhallusvedet Pesurin selkeyttimen lietteestä erottuva vesi, joka ei palaudu prosessiin Jätevesiviemäri Palamisilman kostuttimen ylite K1/K4 pesuvedet (pesurin, kostuttimen, selkeytyskontin) Laskeutetaan tai viedään urakoitsijan toimesta jatkokäsittelyyn Ei käsittelyä Ei käsittelyä Määrä muutoksen jälkeen (m3/a) Mihin johdetaan nykyisin (vain häiriötilanteissa) 0-16 000 0-16 000 Mihin johdetaan jatkossa n. 30 n. 30 Jätevesiviemäri Jätevesiviemäri tai urakoitsijan toimesta jatkokäsittely n. 1500 n. 2500 Jätevesiviemäri Jätevesiviemäri (vain häiriötilanteissa) Sadevesiviemäri => vesistö Neutraloidaan ja laskeutetaan Sadevesiviemäri => vesistö Jätevesiviemäri Lattiakaivojen vedet 0-10 Jätevesiviemäri Pihaalueiden hulevedet Hiekan- ja öljynerotin Ei käsittelyä Sadevesiviemäri => vesistö Sadevesiviemäri => vesistö

7 Hakija on toimittanut lupahakemuksen täydennyksessä taulukossa 4 olevat savukaasun pesurin yliteveden laatua koskevat tutkimustulokset vuosina 2012 ja 2013. Olemassa olevan luvan mukaan pesurin ylitevedet voidaan johtaa sadevesiviemäriin. Taulukko 4 Parametri ja yksikkö LK-199 pesurin ylitevesi, näyte 18.4.2012 LK-199 pesurin ylitevesi, näyte1 2013 LK-199 pesurin ylitevesi, näyte 2 2013 ph kiintoaine 3,8 2,8 22 mg/l arseeni mg/l 0,025 0,0067 <0,0020 elohopea 0,0017 0,0025 <0,00050 mg/l kadmium 0,003 0,0034 <0,00050 mg/l kromi mg/l 0,013 0,028 0,014 kupari mg/l 0,037 0,043 0,014 lyijy mg/l 0,097 0,1 0,0063 nikkeli mg/l 0,016 0,016 <0,010 sinkki mg/l 0,34 0,43 0,067 tallium mg/l <0,001 <0,0020 <0,0020 Savukaasun pesurin ylitevedet johdetaan tällä hetkellä sadevesiviemäriin. Hakija esittää täydennyksessään, että uuden kattilan rakentamisen yhteydessä myös pesurin ylitevedet johdettaisiin Sastamalan Veden jätevesiviemäriin. Hulevedet Kattilan K4 piha-alueen hulevedet johdetaan sadevesiviemäriin. Muilta osin lämpökeskuksen hulevesien johtamiseen ei tule muutoksia. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Leijukattilassa muodostuu pohjatuhkaa sekä poistettavaa petihiekkaa noin 100 t/a. Pohjatuhka ja tuhkan mukana poistuva petihiekka poistetaan tulipesän pohjalla olevan arinan alta. Tuhka jäähdytetään epäsuorasti ja se on siten kuivaa. Pohjatuhka poistuu vaihdettavan hiekan mukana kattilasta suppilon kautta vesijäähdytteiselle kolakuljettimelle, joka kuljettaa tuhkan tuhkakonttiin. Tuhka/hiekkaseosta poistetaan kattilasta tarpeen mukaan.

8 Savukaasun puhdistuksessa syntyy lentotuhkaa noin 300 t/a. Lentotuhka erotetaan sähkösuotimella savukaasuista ja johdetaan pneumaattisen kuljettimen kautta olemassa olevaan tuhkasiiloon (pölysiilo). Tuhkasta kerätään säännöllisesti kokoomanäytteitä hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden määritystä varten. Kattilalaitoksen toiminnassa vähäisessä määrin syntyvät vaaralliseksi luokiteltavat jätteet kuten jäteöljyt, öljynerotuskaivojen lietteet, akut, paristot ja loisteputket) säilytetään erikseen merkityissä astioissa olemassa olevan kattilalaitoksen sisätiloissa. K4 kattilalaitoksella ei ole erillistä jätteen keräystä. Vaaralliset jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa asianmukaisella siirtoasiakirjalla varustettuna. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on liittänyt hakemukseen tarkkailusuunnitelman, joka sisältää kattilan K4 käyttö- ja päästötarkkailun kuvauksen. Esitetty tarkkailu on pääpiirteittäin seuraava: Käyttötarkkailu Kattilan käyttötarkkailuun kuuluu polttoaineiden laadun, palamisolosuhteiden ja laitteistojen toimivuuden seuranta. Kattilan K4 palamisolosuhteita seurataan jatkuvatoimisesti seuraavasti: happipitoisuus, lämpötila, CO ja savukaasujen tummuus. Sähkösuotimen toimintaa seurataan jatkuvasti silmämääräisesti sekä virtaarvoa ja jännitearvoa valmistajan ohjeen mukaisesti. Päästötarkkailu Kattilan K4 päästömittaukset tehdään kattilan takuumittausten yhteydessä vuoden 2013 aikana. Kattilan K4 päästöt mitataan seuraavasti: typenoksidit ja hiukkaset kahden vuoden välein. Rikkidioksidi päästöt arvioidaan pääsääntöisesti laskennallisesti. Mittaukset tehdään standardien CEN ja ISO mukaisesti. Ulkopuolisella päästömittaajalla on akkreditointi (FINASakkreditointitunnus) käyttämilleen mittausmenetelmille. Kattilalaitoksen aiheuttama melutaso tullaan mittaamaan lähimmässä altistuvassa kohteessa kertaluonteisesti 12 kk:n kuluessa siitä, kun uusi KPA-kattila (K4) otetaan tuotantokäyttöön. Koko lämpökeskuksen aiheuttama melutaso tullaan mittaamaan lähimmässä altistuvassa kohteessa kertaluonteisesti 12 kk:n kuluessa kattilan K4 käyttöönoton jälkeen. Jätevesiviemäriin johdettavia vesiä tarkkaillaan nykyisen ympäristöluvan mukaisesti. Laitoksella pidetään kirjaa seuraavasti: polttoaineiden laatu, kulutus ja alkuperä palamisolosuhteet (jatkuvatoimisten mittausten tiedot) käytettyjen kemikaalien määrä ja laatu

9 tuotetun energian määrä (sähkö, lämpö ja höyry) energiantuotantoyksiköiden käyntiajat rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin päästöt ilmaan perustuen mittauksiin ja/tai polttoainetietoihin perustuviin laskelmiin toiminnasta syntyneen tuhkan määrä, laatu ja toimituspaikka jätevesien laatu ja määrä melumittausten tulokset häiriö- ja poikkeustilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimista mittauslaitteiden huollosta ja kalibroinneista muiden päästö- ja seurantamittausten tuloksista Öljynerottimista poistuvan veden hiilivetypitoisuus määritetään tarvittaessa, öljytilan täyttymisestä ilmoittavan hälytysjärjestelmän toimivuus testataan vähintään vuoden välein ja öljynerottimet tyhjennetään vähintään vuoden välein. Jätteet mitataan jätetyypeittäin ja raportoidaan VNA:n 179/2012 liitteen 4 mukaisesti. Lento- ja pohjatuhkan kaatopaikkakelpoisuutta ja hyötykäyttökelpoisuutta seurataan säännöllisesti VNA:n 445/2010 mukaisesti kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuustestein niin, että se täyttää käyttökohteen vaatimukset. Hakija toimitti täydennyksenä 11.6.2013 jätelain 120 :n mukaisen suunnitelman jätteen käsittelyn ja seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Sastamalan lämpökeskuksen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma 11.6.2013 1. KÄSITELTÄVÄKSI HYVÄKSYTTÄVÄT JÄTTEET Sastamalan lämpökeskukselle hyväksytään poltettavaksi ainoastaan paperin valmistuksessa muodostuvaa jäteveden puhdistamon lietettä (jätekoodi 030399) ja siistausprosessissa muodostuvaa painelajittimen rejektiä (jätekoodi 030305). 2. VASTAANOTETTAVAN JÄTTEEN LAADUN TARKASTAMINEN Lämpökeskukselle vastaanotettavat jätteet ovat peräisin SCA Tissue Finland Oy:n Nokian paperitehtaalta. Toimitussopimuksessa on määritelty lämpökeskukselle rinnakkaispolttoon toimitettavat jätteet ja niiden laatu. Jäteperäisten polttoaineiden laatua seurataan lämpökeskuksella käyttö- ja päästötarkkailuohjelman (kohta 2.1.2) mukaisesti. 3. JÄTTEEN KÄSITTELYPROSESSI 3.1 JÄTTEEN KÄSITTELYPROSESSIN KUVAUS Kiinteän polttoaineen kattilassa K1 poltetaan puupohjaisia biopolttoaineita sekä rinnakkaispolttona paperiteollisuuden polttokelpoisia jätejakeita lietettä

10 ja rejektiä. Kattilan savukaasut käsitellään sähkösuodattimella ja savukaasupesurilla. Kattilalla ja savukaasupesurilla tuotetaan kaukolämpöä ja lisäksi kattilalla tuotetaan prosessihöyryä. Jätteen käsittelyprosessi on kuvattu lämpökeskuksen käyttö- ja päästötarkkailuohjelman kohdassa 1.1. 3.2 HÄIRIÖ-, VAARA- JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET Lämpölaitoksen häiriö-, vaara- ja poikkeukselliset tilanteet sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi on kuvattu lämpökeskuksen käyttö- ja päästötarkkailuohjelman kohdassa 10. Savukaasupäästöjen ylittäessä raja-arvot tai polttolämpötilan alittaessa jätteen polton aikana määrätyn polttolämpötilan, katkaistaan polttoainevirta. Tällöin jätepolttoaineiden syöttö kattilaan lakkaa 0,5-1,0 tunnin kuluessa polttoainevirran pysäyttämisestä. Myrskyjen ja rankkasateiden mahdollisesti aiheuttamat vahingot tarkastetaan päivittäisillä laitoskierroksilla. Myrskytuhot raivataan ja tulvavesiä poistetaan tarvittaessa uppopumpuilla. 3.3 TARKKAILUN KANNALTA KESKEISET KÄSITTELYVAIHEET Jätteen käsittelyn tarkkailun kannalta keskeisin käsittelyvaihe on polttoprosessi. 4. PÄÄSTÖJEN JA KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN JÄTTEIDEN TARKKAILU Jätteen käsittelyssä muodostuvia savukaasupäästöjä, jätevesiä sekä jätteitä tarkkaillaan Sastamalan lämpökeskuksen käyttö- ja päästötarkkailuohjelman mukaisesti. 5. KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN JÄTTEIDEN LAADUN SELVITTÄMINEN Jätejakeet Kattilan K1 pohjatuhka ja petihiekka Kattilan K1 lentotuhka sähkösuodattimelta Keräys sekä hyödyntäminen / käsittely Jäte toimitetaan tai luovutetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Mikäli jätettä ei voida hyödyntää, toimitetaan jäte kaatopaikalla Jäte toimitetaan tai luovutetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Mikäli jätettä ei voida hyödyntää, toimitetaan jäte kaatopaikalla. Jätteiden käsittelyssä syntyvien jätteiden laatua tarkkaillaan Sastamalan lämpökeskuksen käyttö- ja päästötarkkailuohjelman (kohta 8) mukaisesti. Rinnakkaispoltossa muodostuneesta pohjatuhkasta ja petihiekasta sekä lentotuhkasta otetaan näytteet, joista analysoidaan niiden koostumus sekä haitta-aineiden liukoisuudet hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuuden selvittämiseksi.

11 Sastamalan lämpölaitoksen jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Viemäriin johdettavan veden määrää ja laatua tarkkaillaan käyttö- ja päästötarkkailuohjelman mukaisesti mittaustulosten ja taselaskennan avulla ja siten kuin Sastamalan Veden kanssa sovitaan. 6. KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN JÄTTEIDEN KÄSITTELYMENETELMÄT JA - PAIKAT Jätteiden käsittelyssä syntyvien jätteiden käsittelymenetelmät ja paikat on kuvattu lämpökeskuksen käyttö- ja päästötarkkailuohjelman kohdassa 8. 7. VASTUUHENKILÖT JA PEREHDYTTÄMINEN Jätteenkäsittelystä vastaa jätteenpolttoasetuksen mukainen vastaava hoitaja (käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman kohta 12). Jätteenkäsittelyssä mukana oleva henkilöstö koulutetaan jätteen vastaanoton ja laadun tarkkailun, lämpökeskuksen käyttö- ja päästöjentarkkailun sekä jätehuollon edellyttämiin tehtäviin. Perehdytyksestä vastaa lähin esimies yhtiön perehdyttämisohjeiden mukaisesti. Perehdytys toteutetaan uuden työntekijän aloittaessa, työtehtävän tai työmenetelmän vaihtuessa otettaessa käyttöön uusia laitteita ja koneita. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmanlaatuun Päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on pääasiallisesti paikallista. Uuden kattilan käyttöönotto ei vaikuta merkittävästi alueen ilmanlaatuun. Kattilan K4 rikkipäästöt eivät yksinään aiheuta yli 20 % ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) määritellystä ilmanlaadun vuorokausittaisesta ohjearvosta. Melun ja tärinän vaikutukset Laitos sijaitsee teollisuustontilla ja lähimpään asutukseen on etäisyyttä noin 150 m. Muut mahdollisesti häiriintyvät kohteet (mm. koulu ja päiväkoti) sijaitsevat kilometrin säteellä. Alueen merkittävimmät melulähteet ovat viereinen vaneritehdas ja rautatie sekä ajoneuvoliikenne. Kattila K4 on suunniteltu siten, että laitoksesta aiheutuva melutaso 100 metrin etäisyydellä alittaa 50 db (A). Vuonna 2008 tehdyn meluselvityksen perusteella lämpölaitoksen ja vaneritehtaan toiminta ei aiheuta ohjearvoja ylittävää melua lähialueelle. Koko energiantuotantolaitoksen aiheuttama melutaso tullaan mittaamaan lähimmässä altistuvassa kohteessa kertaluonteisesti 12 kk:n kuluessa kattilan K4 käyttöönoton jälkeen. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Laitos sijaitsee teollisuustontilla eikä alue ole luokiteltua pohjavesialuetta. Polttoaineena käytetään puhtaita puupohjaisia polttoaineita, jotka eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa.

12 Käynnistyspolttoaine on raskas polttoöljy, jota varastoidaan lämpökeskuksen olemassa olevassa 100 m 3 säiliössä. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä ja 100 % suoja-altaalla. Uuden kattilan käyttöönoton takia ei siis tarvita uusia öljysäiliöitä. KPA-kattila (K4) korvaa nykyisin raskasöljykattiloilla (K2 ja K3) tuotettua energiaa, mikä vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä. Uuden kattilan käyttöönotolla ei arvioida olevan vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen. Muut vaikutukset Energiantuotantolaitoksen toiminnalla ei ole vaikutusta luontoon tai luonnonsuojelualueisiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Pienille energiantuotantolaitoksille ei ole BAT-vertailuasiakirjaa, mutta Suomen ympäristökeskus on julkaissut vuonna 2003 teoksen "Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa". Alla esitetyssä on huomioitu teoksessa esitettyjä vaatimuksia pienille laitoksille. Hakijan käsityksen mukaan uusi energiantuotantoyksikkö K4 on kokoluokassaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Energiaa tuotetaan 88 % hyötysuhteella. Tyypillinen pienten teollisuuden lämpökeskuksen hyötysuhde on välillä 85 93 % (Jalovaara 2003). Energiantuotantoyksikkö K4 käyttää leijukerrospolttotekniikkaa, joka pienten polttolaitosten BAT-julkaisun (Jalovaara, 2003) mukaan soveltuu hyvin hakkeen polttoon sekä säädettävyyteen. Savukaasujen puhdistuksessa on käytössä sähkösuodin, joka on hakijan käsityksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Sähkösuodattimella erotetaan suurin osa hiukkasista sekä niihin sitoutuneista raskasmetalleista. Kattilasta muodostuvat päästöt alittavat PINO-asetuksen päästörajaarvot uusille tuotantoyksiköille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Energiantuotantoyksikkö K4 on automatisoitu ja sitä valvotaan vuorokauden ympäri yhtiön keskusvalvomosta. Poikkeustilanteissa hälytetään paikalle laitosasentaja tai apupäivystäjä. Laitokselle on nimetty vastaava hoitaja. Häiriötilanteista ja tehdyistä toimenpiteistä laaditaan raportti. Häiriöraportti voidaan tulostaa viikoittain, kuukausittain tai vuosittain. Tulipaloriskiä vähennetään rakenteellisilla palosuojauksilla. Tämän lisäksi kattilahuoneeseen asennetaan savu- ja lämpötilatunnistimet. Sähkösuodattimen tarkkailuun kuuluu virta- ja jännitearvojen seuranta. Näille arvoille on asetettu toimittajan määrittämät vaihteluvälit, joiden ylittyessä operaattori tutkii laitoksen vian aiheuttajan ja miehittää laitoksen vian selvittämiseksi. Tarvittaessa lasketaan laitoksen kuormatasoa päästöjen vähentämiseksi. Sähkösuodinta ei voida ohittaa vaan automatiikka ajaa kattilan alas, jos sähkösuodin on pois päältä.

13 Painelaitteen vuotoon tai räjähdykseen on varauduttu siten, että energiantuotantoyksikkö K4 on suunniteltu ja sitä käytetään paineastiamääräysten mukaisesti. Painelaitteet tarkastetaan viranomaisten toimesta niille määrättyinä määräaikoina. Kattilahuoneeseen ja erillisiin prosessitiloihin on asennettu höyry- ja vesivuotoilmaisimet sekä häkäilmaisimet. Kaikissa em. poikkeuksellisissa tilanteissa valvomo kutsuu paikalle laitoksen käyttäjän ja käytönvalvojan tai käyttöpäällikön ja kutsuu paikalle tarvittavan pelastushenkilöstön. Varolaitteilla energiantuotantoyksikkö K4 ohjataan turvalliseen tilaan. Laitoksella on kulunvalvonta. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan Länsi-Suomen ELY-keskukselle ja Sastamalan ympäristönsuojeluviranomaisille. HAKEMUS TOIMINNAN ALOITTAMISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Hakija hakee lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). Luvan täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska toiminta voidaan lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen johdosta lopettaa ja saattaa ennalleen. Perusteluna aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ovat toiminnanharjoittajan vakavaraisuus, toiminta omalla kiinteistöllä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähäisyys. Investoinnilla korvataan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa biopolttoaineilla. Hakija esittää lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle 5 000 euron vakuuden asettamista pankkitakauksena ympäristön saattamiseksi ennalleen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 29.4.2013 ja 11.6.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Sastamalan kaupungin ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 21.2. 25.3.2013. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Sastamalan kaupunginvirastossa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Sastamalan kaupungin ympäristöjaosto 26.3.2013: Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa voimalaitosta lähinnä olevien, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueella ylittää päivällä kello 07 22 ekvivalenttimelutasoa (LA eq ) 55 db eikä yöllä kello 22 07 ekvivalenttimelutasoa (LA eq ) 50 db. Kattilalaitoksen päästöihin tulee soveltaa asetusta pienten polttolaitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (455/2010).

14 Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on kuljetettava, varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille. Tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia tulee selvittää. Uuden energiantuotantoyksikön rakentaminen ja toiminta yleensä tulee tapahtua siten, etteivät läheisyydessä olevien hoikkaängelmän ja ketonukin suojelualueet vaarannu. Sastamalan kaupunginhallitus 25.3.2013: (selostusosaa lyhennetty) Adven Oy:n Sastamalan lämpökeskus sijaitsee asemakaavoitetulla teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella, jolla rakennusten etäisyyden naapuritonttien rajoista tulee olla vähintään 4 metriä. Lisäksi kaavassa määrätään, että rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä varastointiin, ajoteihin tai paikoitukseen on istutettava. Ulkovarastojen näkösuojaksi on rakennettava aita. Asemakaavaan ei ole suunnitteilla muutosta. Laitoksen tontin vieressä puistoalueella sijaitsee pieni luonnonsuojelualue, jolla kasvaa hoikkaängelmää, johon ei saa kajota eikä sen kasvuolosuhteita vaarantaa. Uuden energiantuotantoyksikön rakentaminen ja toiminta tulee tapahtua sillä tavalla, ettei suojelualue eikä hoikkaängelmä vaarannu. Sastamalan kaupungilla ei ole muuta syytä huomauttaa hakemuksesta. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.3.2013: Sastamalan lämpökeskuksen toimintaa muutetaan rakentamalla tontille uusi 10,8 MW:n kiinteän polttoaineen kattila (K4) ja sille 50 metriä korkea piippu. Laitosalueella on ennestään kolme kattilaa, 15 MW:n kiinteän polttoaineen kattila ja kaksi 10 MW:n raskasöljykäyttöistä apukattilaa. Hakemus sisältää YSL:n 101 :n mukaisen toiminnan aloituslupahakemuksen. ELY-keskus on tehnyt laitokselle määräaikaistarkastuksen 13.2.2013. Pöytäkirja tarkastuksesta on tämän lausunnon liitteenä. Kyseessä on valtioneuvoston asetuksen 445/2010 (ns. PINO-asetus) mukainen toiminta. ELY-keskus katsoo, että estettä YSL 101 :n mukaisen aloitusluvan myöntämiselle ei ole. PINO-asetuksen mukaisen tarkkailun lisäksi kiinteän polttoaineen kattilan hiukkaspäästöistä tulee määrittää hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten (PM 10 ja PM 2,5 ) osuudet vähintään kahden ensimmäisen päästömittauksen yhteydessä. Sastamalan Vesi 13.5.2013: Sastamalan Vesi esittää viemäriin johdettavan veden määrälle ja laadulle jatkuvaa tarkkailua. Viemäriin johdettu vesimäärä kohteittain tulee raportoida Sastamalan Vedelle kuukausittain (tai laskutusjaksoittain). Viemäriin johdet-

15 tavan veden ph-arvo tulee olla välillä 6.0 11.0 ja lämpötilan alle 40 astetta. Viemäriin johdettavan veden laatu tulee tutkia eri kohteista vähintään kerran vuodessa. Näytteistä tulee tutkia ph, sähkönjohtavuus, orgaaninen aine (BOD7 ja COD Cr), kiintoaine, arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, ja sinkki. Muilta osin Sastamalan Vedellä ei ole ympäristölupahakemuksesta huomautettavaa. Toiminnasta laaditaan myöhemmässä vaiheessa teollisuusjätevesisopimus, jossa raskasmetalleille asetetaan yleisesti viemärilaitoksilla vaadittavat rajaarvot. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine, Adven Oy 29.4.2013: Sastamalan kaupunki toteaa lausunnossaan, että laitoksen vieressä sijaitsee pieni luonnonsuojelualue ja esittää, että uuden yksikön rakentaminen ja toiminta tulee toteuttaa siten, että suojelualue ei vaarannu. Sastamalan energiantuotantolaitos on toiminut nykyisellä paikallaan jo vuosia. Nykyisellä toiminnalla eikä lupahakemuksen mukaisella muutoksella ole vaikutuksia suojelualueeseen. Uuden kattilalaitoksen rakennustyömaan alue ei ylety suojelualueelle. Sastamalan kaupungin ympäristöjaoston lausunnon kohtaan 4 koskien läheisyydessä sijaitsevia suojelualueita vastaamme kuten edellä Sastamalan kaupungin lausuntoon. Yhtiöllämme ei ole muuta huomautettavaa ympäristöjaoston lausuntoon. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausunnossaan, että valtioneuvoston asetuksen 445/2010 mukaisen tarkkailun lisäksi kiinteän polttoaineen kattilan hiukkaspäästöistä tulee määrittää hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten (PM10 ja PM2,5) osuudet vähintään kahden ensimmäisen päästömittauksen yhteydessä. ELY -keskus ei ole esittänyt vaatimukselle perusteluja. Uuden kattilan toimintaan sovelletaan valtioneuvoston asetuksen 445/2010 vaatimuksia. Uusi yksikkö ja siihen liittyvä toiminta on suunniteltu siten, että se täyttää em. asetuksen vaatimukset. Näkemyksemme mukaan toiminnan sijainti, laatu, laitosalueen ympäristön tai muut olosuhteet eivät anna aiheitta määrätä asetusta tiukempia vaatimuksia uuden yksikön toiminnalle tai sen toiminnan tarkkailulle. Muilta osin yhtiöllämme ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta. JÄTEVESIÄ JA NIIDEN KÄSITTELYÄ KOSKEVA TÄYDENNYS Uuden yksikön jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Kaikki uuden yksikön jätevedet johdetaan lisäksi hiekan- ja öljynerottimen läpi, ennen johtamista

16 yhdyskuntajätevesiviemäriin. Rakennusprojektin yhteydessä liitetään myös olemassa olevalta laitokselta nykyisin sadevesiviemäriin johdettavat jätevedet jätevesiviemäriin. Vastineen täydentäminen Adven Oy 20.5.2013: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on varannut yhtiöllemme tilaisuuden täydentää vastinettamme Sastamalassa sijaitsevan lämpölaitoksen toiminnan muuttamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta annetun lausunnon johdosta. Sastamalan Vesi liikelaitos on antanut 13.5.2013 päivätyn lausunnon ympäristölupahakemuksesta koskien viemäriin johdettavia vesiä. Sastamalan Vesi toteaa lausunnossaan, että jätevesien johtaminen muuttuu voimassaolevasta luvasta ja esittää viemäriin johdettavan veden määrälle ja laadulle jatkuvaa tarkkailua sekä tarkkailua kerran vuodessa otettavalla näytteellä. Uuden yksikön jätevedet johdetaan jätevesiviemäriin. Lisäksi rakennusprojektin yhteydessä liitetään myös olemassa olevalta laitokselta nykyisin sadevesiviemäriin johdettavat jätevedet jätevesiviemäriin. Toiminnan muuttumisen jälkeen jätevesiviemäriin johdettavien vesien määrä tulee olemaan arviolta noin 12 500 m 3 /a. Aiemmin jätevesiviemäriin on johdettu ainoastaan pesuvesiä sekä kattiloiden ulospuhallusvesiä yhteensä noin 1500 m 3 /a. Jatkossa valtaosa (noin 80 %) jätevesiviemäriin johdettavasta vedestä on kostuttimen ylitevettä. Vedet neutraloidaan ja laskeutetaan ennen viemäriin johtamista. Kostuttimen ylitevettä tarkkaillaan jatkuvatoimisilla ph-, lämpötilaja virtausmittauksilla. Yliteveden laatu on ratkaiseva jätevesiviemäriin johdettavan veden laadun kannalta. Ylitevedelle on olemassa säätöjärjestelmät, joiden avulla veden ph ja lämpötila saadaan pidettyä vaaditulla tasolla. Viemäriin johdettu vesimäärä raportoidaan Sastamalan Vedelle laskutusjaksoittain. Esitämme, että viemäriin johdettavan veden määrää ja laatua voidaan tarkkailla mittaustulosten ja taselaskennan avulla nykyiseen tapaan ja siten kuin Sastamalan Veden kanssa sovitaan. Esitämme myös, että tarkkailu määritetään laitoksen tarkkailusuunnitelmassa, joka päivitetään uuden kattilayksikön valmistuttua siten, että tarkkailusuunnitelmassa huomioidaan myös myöhemmässä vaiheessa laadittavan teollisuusjätevesisopimuksen vaatimukset. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Aluehallintovirasto myöntää Adven Oy:n Vammalan energiantuotantolaitokselle toiminnan muutosta koskevan ympäristöluvan. Lupamääräyksillä 1, 6, 12, 18, 20, 21, 33, 34 ja 35 korvataan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan Nro 70/2010/1 vastaavat lupamääräykset. Lupamääräykset 3 a, 5 a, 7 a, 8 a, 14 a, 19 a, 23 a, 32 a ja 36 a ovat kokonaan uusia määräyksiä. Ympäristöluvan Nro 70/2010/1 lupamääräys 13 poistetaan tarpeettomana. Muuten ympäristöluvan Nro 70/2010/1 lupamääräykset jäävät voimaan. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen ratkaisun aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

17 Lupamääräykset Polttoaineet ja poltto-olosuhteet rinnakkaispolttokäytössä 1. Kiinteän polttoaineen kattilassa K1 (polttoaineteho 15 MW) saa käyttää rinnakkaispolttolaitoskäytössä lupamääräyksessä 6 mainittujen puuperäisten polttoaineiden lisäksi seuraavia jätteenpolttoasetuksessa tarkoitettuja hakemuksen mukaisia jätepolttoaineita: Jäte Jätekoodi Määrä, (t/v) paperin valmistuksessa syntyvä jäteveden puhdistamon liete siistausprosessissa syntyvä painelajittimen rejekti 03 03 99 11 000 03 03 05 2 000 3.a Kiinteän polttoaineen kattilan K4 (10,8 MW) savukaasut on puhdistettava ja johdettava ilmaan hakemuksen mukaisesti omassa piipussaan maanpinnasta vähintään 50 metriä korkean savupiipun kautta. 5.a Kattilassa K4 käynnistyspolttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Polttoaineet ja poltto-olosuhteet laitoksen toimiessa ilman rinnakkaispolttoa 6. Kiinteän polttoaineen kattiloissa K1 ja K4 voidaan polttaa sellaisia puuperäisiä polttoaineita, jotka eivät pinnoituksen tai puunsuoja-ainekäsittelyn seurauksena sisällä halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. 7.a Poltettaessa vanerinsyrjähaketta tai muuta vastaavaa polttoainetta kattilassa K4, on polttolämpötilan oltava vähintään 850 C mittausajan ollessa vähintään kaksi sekuntia. Ilmaylimäärän ja sekoittumisen tulee olla kaikissa olosuhteissa riittävä. Päästöt ilmaan laitoksen toimiessa ilman rinnakkaispolttoa 8.a Kiinteän polttoaineen kattilan (K4) hiukkaspitoisuudet savukaasussa saavat olla korkeintaan 40 mg/m 3 (n), typenoksidit NO 2 :na enintään 375 mg/m 3 (n) ja rikkidioksidi enintään 200 mg/m 3 (n) muunnettuna kuuden prosentin happipitoisuuteen. Päästöt vesiin ja viemäriin 12. Kaikki energiantuotantolaitoksen toiminnassa muodostuvat jätevedet hulevesiä lukuun ottamatta on johdettava kunnalliseen jätevesiviemäriin tai toimitettava muualle asianmukaisesti käsiteltäväksi kattilan K4 käyttöönoton yhteydessä tai kuitenkin viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä.

18 Jätevesiviemäriin johdettavan veden haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää seuraavia arvoja: Sinkki (Zn) Kupari (Cu) Tina (Sn) Kromi (Cr) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Kadmium (Cd) 3,0 mg/l 2,0 mg/l 2,0 mg/l 1,0 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 0,01 mg/l Kokonaishiilivetypitoisuus 100 mg/l Lisäksi jätevesiviemäriin johdettavan veden ph:n on oltava välillä 6-11 ja lämpötilan alle 40 C. Jätevesien laimentaminen muilla vesillä raja-arvon saavuttamiseksi on kiellettyä. Viemärilaitoksen pitäjä voi asettaa edellä mainittuja tiukempia raja-arvoja ja lisäksi raja-arvoja muille haitta-aineille. Jätteen rinnakkaispoltossa syntyvien savukaasujen puhdistuksen yhteydessä syntyvien jätevesien osalta on lisäksi voimassa seuraavat raja-arvot: epäpuhtaus raja-arvo massapitoisuuksina suodattamattomassa näytteessä kiintoaine elohopea ja sen yhdisteet elohopeana kadmium ja sen yhdisteet kadmiumina tallium ja sen yhdisteet talliumina arseeni ja sen yhdisteet arseenina lyijy ja sen yhdisteet lyijynä kromi ja sen yhdisteet kromina kupari ja sen yhdisteet kuparina nikkeli ja sen yhdisteet nikkelinä sinkki ja sen yhdisteet sinkkinä dioksiinit ja furaanit jätteenpolttoasetuksen liitteen 1 mukaisesti määritettynä 45 mg/l 0,03 mg/l 0,05 mg/l 0,05 mg/l 0,15 mg/l 0,2 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 0,5 mg/l 1,5 mg/l 0,3 ng/l

19 Savukaasujen puhdistuksessa syntyvät jätevedet on ennen niiden viemäriin laskemista neutraloitava ja laskeutettava. Savukaasujen puhdistuksessa syntyvästä jätevedestä on mitattava yllä olevat haitta-aineet ennen niiden sekoittumista muihin viemäröitäviin jätevesiin. Polttoaineiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 14.a. Nestemäiset polttoaineet on varastoitava kaksoisvaippasäiliössä tai tiiviiseen suoja-altaaseen sijoitetussa säiliössä. Suoja-altaan tilavuus on mitoitettava siten, että vuototilanteessa altaaseen sopii vähintään 1,1 kertaa siihen sijoitetun suurimman säiliön nestetilavuus. Säiliö on varustettava ylitäytönestimellä ja kaksoisvaippasäiliö myös vuodonilmaisimella. Säiliön kunto on tarkastettava säännöllisesti. Öljytuotteiden käsittelyalueiden ja öljysäiliöiden suoja-altaiden vedet on johdettava öljynerottimeen, jossa on hälytysjärjestelmä. Öljynerotuksen jälkeen jätevedenpuhdistamolle johdettavan jäteveden hiilivetypitoisuus on oltava alle 100 mg/l. Jätteiden käsittely ja varastointi 18. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten keräyskelpoinen paperi-, pahvi- ja kartonkijäte, soveltuvin osin puu- ja rakennusjätteet sekä metalli- ja rautaromu ja mahdollisesti tuhka) on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena tai toissijaisesti energiantuotannossa. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, tai jätteet, joiden hyötykäytön järjestäminen on teknisesti tai taloudellisesti kohtuutonta, voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava vaarallisiksi jätteiksi. 19.a Toiminnanharjoittajan on selvitettävä tuhkien laatu ja niiden hyötykäyttömahdollisuudet. Tuhkien kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä ennen kaatopaikalle toimittamista. Kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä uudelleen, mikäli polttoaineiden laadussa tai poltossa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa tuhkan laatuun. Tuhkat on varastoiva erillään siiloissa tai muissa vastaavissa suljetuissa tiloissa. Tuhkien käsittely ja kuljetukset on järjestettävä siten, ettei laitoksen ympäristöön aiheudu pölyhaittoja. Kaatopaikkakelpoisuusselvitys ja hyötykäyttömahdollisuuksia koskeva laatuselvitys on toimitettava tiedoksi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 20. Vaaralliset jätteet (kuten jäteöljyt, öljynerotuskaivon liete, öljynsuodattimet, öljyiset rievut ja imeytysaine sekä muut öljy- ja raskasmetallipitoiset jätteet, akut ja raskasmetalleja sisältävät paristot ja loisteputket, liuotinjätteet sekä muut vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat kemikaalit ja niitä sisältävät jätteet) on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja jätelain 121 :n mukaisesti. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukai-

20 sessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 21. Vaaralliset jätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alueella. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä alustalla niin, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja sadevesiviemäriin sekä kiinteistössä viemäriin on estettävä. Melu 23.a Toiminnanharjoittajan on tarkistettava laitoksen melutilanne vuoden kuluessa uuden toiminnan käynnistyttyä melumittauksin ja/tai mallinnuksella. Meluselvityssuunnitelma on toimitettava Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen melutilanteen selvittämisen aloittamista. Tarkkailu ja raportointi Ilmaan johdettavien savukaasujen tarkkailu 32.a Energiantuotantoyksikön K4 happipitoisuutta, lämpötilaa ja hiilimonoksidipitoisuutta on seurattava jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Kattilan muu käyttötarkkailu on toteutettava hakemuksen mukaisesti. Energiantuotantoyksikön (K4) hiukkas- ja typenoksidipäästöt on mitattava kahdentoista kuukauden sisällä kattilan käyttöönotosta ja siitä eteenpäin aina kahden vuoden välein. Kahden ensimmäisen hiukkasmittauskerran yhteydessä on määritettävä hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten (PM 10 ja PM 2,5 ) osuudet. Lisäksi hiukkaspäästötasoja on mitattava jatkuvatoimisesti (opasiteettimittaus). Energiantuotantoyksikön K4 ilmaan johdettavat päästöt on mitattava hyväksytyn mittaajan toimesta. Mittaajalla tulee olla käyttämiensä mittausmenetelmien (CEN, ISO tai muu kansallisesti tai muuten hyväksytty menetelmä) akkreditointi. Mittaukset on tehtävä kattilan suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä tehotasolla niin, että ne edustavat mahdollisimman hyvin kattilan normaalia toimintaa ottaen huomioon valtioneuvoston asetuksen (445/2010) ohjeet. Mittaussuunnitelma on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineiden laadusta, mittaustulokset yksikössä mg/m 3 n kuivaa savukaasua redusoituna kuuden prosentin happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti. Mittausraportti on toimitettava heti sen valmistuttua Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

21 Toiminnan jätevesien tarkkailu 33. Viemärilaitoksen viemäriin johdettavasta jätevedestä on otettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta vuorokauden kokoomanäyte vähintään kerran vuodessa. Jätevedestä on tutkittava ainakin ph, lämpötila, sähkönjohtavuus, BOD7 ja COD Cr, kiintoaine, arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, tina, sinkki ja kokonaishiilivetypitoisuus. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaus. Rinnakkaispolton savukaasujen jätevesiä koskeva erityismääräys 34. Rinnakkaispolton savukaasujen puhdistuksesta syntyvistä, viemärilaitoksen viemäriin johdettavista jätevesistä on tutkittava kerran kuukaudessa kiintoaine, elohopea, kadmium, tallium, arseeni, lyijy, kromi, kupari, nikkeli ja sinkki. Lisäksi jätevedestä on analysoitava ainakin kerran puolessa vuodessa dioksiinit ja furaanit. Edellä mainitut parametrit on analysoitava vuorokauden ajalta otetuista virtaukseen suhteutetuista edustavista näytteistä. Jäteveden poistopaikassa on oltava jatkuvatoiminen ph:n, lämpötilan ja virtauksen mittaus Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN- tai sitä vastaavan kansallisen standardin mukaisesti ja suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan puolesta. Jätevesinäytteiden tulokset on toimitettava viipymättä Sastamalan Vedelle, Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pirkanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa tulosten perusteella muuttaa jätevesien tarkkailua, mikäli muutos ei heikennä toiminnan ympäristövaikutuksien valvottavuutta eikä muutos ole ristiriidassa jätevesien tarkkailua koskevien säädösten vaatimusten kanssa. Tarkkailusuunnitelman täydentäminen ja toimittaminen valvojalle 35. Luvan saajan on toimitettava hakemuksessa esittämänsä tarkkailusuunnitelma täydennettynä tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten ja valtioneuvoston asetuksen 445/2010 liitteen 2 mukaisesti Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkastettavaksi ennen kattilan K4 toiminnan aloittamista. Rinnakkaispolton savukaasujen puhdistuksessa syntyvien jätevesien osalta tarkkailusuunnitelmassa on otettava huomioon jätteenpolttoasetuksen (VNA 151/2013) pykälän15 vaatimukset näytteenottopaikasta/paikoista. Tarkkailusuunnitelmaan on sisällyttävä myös tarpeelliset tiedot jätehuollon seurannasta ja tarkkailun järjestämisestä ottaen huomioon jätelain 118 120 :n vaatimukset. Muut määräykset 36.a Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöön ottoon. Kone- sekä laitehankinnoissa parasta mahdollista tekniikka on hyödynnettävä niin, että päästöt, energiakulutus ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

22 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut ja luvan myöntämisen edellytykset Energiantuottaminen Vammalan laitoksella on olemassa olevaa toimintaa, johon on voimassa oleva ympäristölupa vuodelta 2011. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto katsoo, että laitoksen toiminnan muuttamisesta, edellä asetetut lupamääräykset huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Muutettava toiminta on muutoksen jälkeenkin rakennuskaavan mukaista. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat rinnastettavissa kaavan mukaisen teollisuustoiminnan ympäristövaikutuksiin. Uusi 1.5.2012 voimaan tullut jätelaki (120 2 momentti) edellyttää luvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan esittämään suunnitelman lupaviranomaiselle jätteen käsittelyn, seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) 25 :ssä on esitetty em. suunnitelmaan sisällytettävät tiedot. Hakijan esittämä ja lupamääräyksissä edellytetty jätehuollon seuranta ja tarkkailu täyttää jätelain ja asetuksen velvoitteen suunnitelman sisällöstä. Lupamääräysten yleiset perustelut Kysymyksessä on toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan muuttaminen. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Olemassa olevaa luvan lupamääräyksiin on lisätty tarvittavat lisämääräykset ottaen huomioon valtioneuvoston asetuksen 445/2010 määräykset. Lisäksi on muutettu jäteveden johtamiseen liittyviä määräyksiä, koska kaikki jätevedet on tarkoitus johtaa jätevesiviemäriin. Luvan tarkistamisajankohtaa ei ole muutettu olemassa olevasta luvasta, koska se on asetettu aiemmin ottaen huomioon valtioneuvoston asetuksen 445/2010 siirtymäsäännökset. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 Lupamääräys on kirjoitettu tähän päätökseen uudelleen selvyyden vuoksi, koska olemassa olevassa luvassa lupamääräyksessä oli kirjoitusvirhe (korjattu kirjoitusvirheenä aiempaan päätökseen).