Päivärinteen koulun alueen kunnallistekniikka

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HATTULAN KUNTA JA HS-VESI OY Päivärinteen koulun alueen kunnallistekniikka FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23058

työkohtainen työselostus 1 (33) Hyypiä Jouni

työkohtainen työselostus 2 (33) Hyypiä Jouni Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 YHTEISET TYÖT... 2 2.1 TYÖMAAHALLINTO... 2 2.1.1 Rakennuttaja... 2 2.1.2 Rakennuttaminen ja valvonta... 2 2.1.3 Suunnittelija... 3 2.1.4 Katselmukset... 3 2.1.4.1 Alku- ja loppukatselmus... 3 2.1.4.2 Räjäytys- ja tärinäkatselmus... 3 2.1.4.3 Pohjavesitarkkailu... 4 2.1.5 Luvat... 4 2.2 TOIMINNAN JÄRJESTELY... 4 2.2.1 Työalue... 4 2.2.2 Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet... 4 2.2.3 Väliaikainen vedenjakelu... 4 2.2.4 Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset... 5 2.3 TYÖMAAN HUOLTO... 5 2.3.1 Työturvallisuus ja terveydenhoito... 5 2.4 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA... 5 2.4.1 Mittaustyöt ja maaperätutkimukset... 5 2.4.2 Maaperätutkimukset... 5 2.4.3 Työnaikaiset mittaukset... 6 2.4.4 Mittaukset ja tarkepiirustukset... 6 2.5 ALUSTAVAT TYÖT... 7 10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET... 7 11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT... 7 11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus... 7 11200 Poistettava, siirrettävä ja suojattavat rakenteet... 7 11211.3.2 Putki- ja johtorakenteiden poistaminen... 8 11400 Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet... 8 13000 PERUSTUSRAKENTEET... 9 13300 Arinarakenteet... 9 14000 POHJARAKENTEET... 9 14200 Suojaukset ja eristykset... 9

työkohtainen työselostus 3 (33) Hyypiä Jouni 14300 Kuivatusrakenteet... 9 14311 Aluesalaojat... 9 14340 Rummut... 9 16000 MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT... 10 16100 Maaleikkaukset... 10 16200 Maakaivannot... 10 16300 Kaivannon tukirakenteet... 11 16500 Penkereiden alitukset... 11 17000 KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA TUNNELIT... 11 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT... 12 18100 Penkereet... 12 18300 Kaivantojen täytöt... 12 18310 Asennusalusta... 12 18320 Alkutäyttö... 13 18330 Lopputäyttö... 13 18370 Johtokaivantojen virtaussulut... 14 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET... 14 21000 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT... 14 21100 Suodatinrakenteet... 14 21110 Suodatinkerrokset... 14 21120 Suodatinkankaat... 14 21200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset... 15 21210 Jakavat kerrokset... 15 21300 Kantavat kerrokset... 15 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset... 15 21400 Päällysteet ja pintarakenteet... 15 21410 Asfalttipäällysteet... 15 21450 Sitomattomat kulutuskerrokset... 15 21500 Siirtymärakenteet... 16 21510 Siirtymäkiilat... 16 22100 Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit... 16 22110 Reunatuet... 16 23200 Nurmi- ja niittyverhoukset... 16 23211 Kylvönurmikot... 16 30000 JÄRJESTELMÄT... 16 31000 VESIHUOLTO... 16

työkohtainen työselostus 4 (33) Hyypiä Jouni 31100 JÄTEVESIVIEMÄRIT... 16 31100.1 Jätevesiviemärin materiaalit... 16 31100.1.1 Jätevesiviemäriputket... 16 31100.1.1.1 Jätevesiviemäriputket, yleistä... 16 31100.1.1.4 Muoviputket... 17 31100.1.2 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä -putket... 17 31100.1.2.3 Kansistot... 17 31100.1.4 Muut materiaalit ja tarvikkeet... 17 31100.2 Asennusalusta... 17 31100.3 Jätevesiviemärin rakentaminen... 17 31100.3.1 Jätevesiviemäriputken asentaminen... 17 31100.3.2 Tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen... 18 31100.3.7 Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin... 18 31100.4 VALMIS JÄTEVESIVIEMÄRI... 18 31100.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen... 18 31200 HULEVESIVIEMÄRIT... 19 31200.1 HULEVESIVIEMÄRIN MATERIAALIT... 19 31200.1.1 Hulevesiviemäriputket... 19 31200.1.2 Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket... 20 31200.2 HULEVESIVIEMÄRIN ASENNUSALUSTA... 20 31200.3 HULEVESIVIEMÄRIN RAKENTAMINEN... 20 31200.3.1 Hulevesiviemäriputken asentaminen... 20 31200.3.2 Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen... 21 31200.3.3 Hulevesiviemärin suojarakenteen rakentaminen... 21 31200.4 VALMIS HULEVESIVIEMÄRI... 21 31200.5 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN OSOITTAMINEN... 21 31300 Vesijohdot... 22 31300.1 Vesijohtoputkistot... 22 31300.1.1 Vesijohtoputket, yleistä... 22 31300.1.5 Muoviset vesijohtoputket... 23 31300.1.9 Vesijohtoputkien kulmatuet... 23 31300.1.10 Vesijohtolinjan laitteet... 23 31300 1.10.1 Sulkuventtiilit... 23 31300.1.10.4 Muut tarvikkeet... 24 31300.2 Vesijohdon asennusalusta... 24 31300.3 Vesijohdon rakentaminen... 24

työkohtainen työselostus 5 (33) Hyypiä Jouni 31300.3.1 Vesijohtoputken asentaminen... 24 31300.3.2 Sulkuventtiilin asentaminen... 25 31300.3.6 Vesijohtoputken suojarakenteen rakentaminen... 25 31300.3.7 Vesijohtoputken kulmatuen rakentaminen... 25 31300.4 VALMIS VESIJOHTORAKENNE... 25 31300.5 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN OSOITTAMINEN... 25 32000 TURVALLISUUSRAKENTETE JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT... 26 32600 Opastus- ja ohjausjärjestelmät... 26 32630 Tiemerkinnät... 27 33000 SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT... 27

1 (27) Päivärinteen koulun alueen kunnallistekniikka 1 YLEISTÄ Rakennuskohde käsittää Päivärinteen koulun alueen (Opinkuja, Aittatie, Kustaankuja) kunnallistekniikan rakentamisen laitteineen. Työn suorittamisessa noudatetaan sitä varten laadittuja työselostuksia ja piirustuksia, rakentamista koskevia yleisiä työselityksiä ja normaalimääräyksiä, lakeja, asetuksia sekä rakentamista ja työturvallisuutta valvovien viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet sekä InfraRYL 2006 Osa 2, Järjestelmät ja täydentävät osat. Näitä julkaisuja noudatetaan ilman eri viittaustakin. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Edellisten lisäksi noudatetaan mm. seuraavia yleisiä laatuvaatimuksia, työselostuksia ja -selityksiä: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y.: o Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, asennusohjeet RIL 77-2005 o Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, RYL 2000 o Pohjarakennusohjeet, RIL 121-2004 o Putkikaivanto-ohje, RIL 194-1992 o Rakennuskaivanto-ohjeet, RIL 181-1989 o Betoninormit, RIL 131-2004 Suomen kuntatekniikan yhdistys ry: o Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet, KATU 2002 o Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella, (SKTY) 1999, julkaisu 19/99 o Betoniputkinormit 2001 Työsuojeluhallitus o Julkaisu 15, 2010, "Kapeat kaivannot ja siinä mainitut julkaisut PANK Ry o Asfalttinormit 2011 Vesi- ja viemärilaitos yhdistys o Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohje 2005 Valtioneuvosto: o Asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta, 644/2011 Työministeriö: o Päätös räjäytys- ja louhintatyötä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi, 495/1993 Muut rakennussuoritusta koskevat yleisluonteiset normit (mm. työsuojelumääräykset, salaojaputkinormit), rakentamistapa-, sekä tuotevalmistajien asennusohjeet sekä sähköteknisten töiden normit ja määräykset.

2 (27) 2 YHTEISET TYÖT 2.1 TYÖMAAHALLINTO 2.1.1 Rakennuttaja Katurakentamisen osalta Nimi: Osoite: Yhteyshenkilö: Hattulan kunta Pappilanniementie 9, 13880 Hattula Valvontainsinööri Alpo Jokela Puhelin: 050 5243 609 Sähköposti: alpo.jokela@hattula.fi Vesihuollon rakentamisen osalta Nimi: Osoite: Yhteyshenkilö: HS- Vesi Paroistentie 7, 13600 Hämeenlinna Verkostopäällikkö Leo Aspholm Puhelin: 03 621 3721 Sähköposti: leo.aspholm@hsvesi.fi 2.1.2 Rakennuttaminen ja valvonta Katurakentamisen osalta Nimi: Osoite: Yhteyshenkilö: Hattulan kunta Pappilanniementie 9, 13880 Hattula Valvontainsinööri Alpo Jokela, valvontaa suorittaa myös katumestariharjoittelija Tuomo Rytkönen Puhelin: Jokela 050 5243 609, Rytkönen 0500 483 461 Sähköposti: alpo.jokela@hattula.fi, tuomo.rytkonen@hattula.fi Vesihuollon rakentamisen osalta Nimi: Osoite: Yhteyshenkilö: HS- Vesi Paroistentie 7, 13600 Hämeenlinna Putkimestari Seppo Hietala

3 (27) Puhelin: 03 621 3700 Sähköposti: leo.aspholm@hsvesi.fi Sähköverkon rakentamisen osalta Nimi: Osoite: Yhteyshenkilö: Elenia Oy Patamäenkatu 7, PL 2, 33900 Tampere Juha Alhonen Puhelin: 040 8420 857 Sähköposti: juha.alhonen@elenia.fi 2.1.3 Suunnittelija Nimi: Osoite: Yhteyshenkilö:, Tampere. Projektipäällikkö Jouni Hyypiä Suunnittelija Jani Heikura Puhelin: Hyypiä: 044 2981 865, Heikura 044 7046 214 Sähköposti: jouni.hyypia@fcg.fi, jani.heikura@fcg.fi 2.1.4 Katselmukset 2.1.4.1 Alku- ja loppukatselmus Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus sekä muut katselmukset urakkaohjelman mukaisesti. Katselmuksissa todetaan työalueen kunto sekä työalueella ja rakennustyön todennäköisellä vaikutusalueella olevan kasvillisuuden, rakennusten, rakenteiden ja laitteiston kunto sekä sovitaan niitä koskevista toimenpiteistä. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksista tehdään pöytäkirja. Katselmuksissa tulee olla mukana rakennuttajan ja urakoitsijan edustajan lisäksi tarvittaessa maanomistajat. Urakoitsijan on ilmoitettava kiinteistökatselmuksen ajankohdasta rakennustyömaan valvojalle hyvissä ajoin. 2.1.4.2 Räjäytys- ja tärinäkatselmus Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava riskialueella oleville rakennuksille ja muille rakenteille katselmus. Tarvittaessa tehdään räjäytyssuunnitelma. Räjäytystöiden suorittamisesta on tiedotettava etukäteen asiaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Louhinnan jälkeen suoritetaan jälkikatselmus.

4 (27) 2.1.4.3 Pohjavesitarkkailu 2.1.5 Luvat Ennen töiden aloittamista on selvitettävä työalueella ja rakennustyön todennäköisellä vaikutusalueella olevien pohjavesikaivojen sijainti ja suoritettava kaivojen veden määrän ja laadun tarkkailu. Veden korkeutta tarkkaillaan koko työn ajan säännöllisesti esimerkiksi kerran viikossa. Tarvittaessa pidetään katselmus. Rakennuttaja on hankkinut seuraavat työsuoritukseen liittyvät luvat: maanomistajien työluvat. Muista työsuoritukseen liittyvien lupien hankkimisesta ja ilmoitusten tekemisestä huolehtii urakoitsija. Urakoitsijan tulee noudattaa em. lupien ehtoja. 2.2 TOIMINNAN JÄRJESTELY 2.2.1 Työalue Työalueen laajuudesta sovitaan ko. kohteen alkukatselmuksessa huomioiden kiinteistöjen omistajien kanssa sovitut säilytettävät ja suojeltavat rakenteet. Kohteissa, joissa tehdään laajempia louhinta- tai maaleikkaustöitä ja tarvitaan leveämpi työalue, tulee työalueen leventämisestä sopia erikseen. 2.2.2 Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Teiden ja katujen alitukset tehdään auki kaivamalla. Kaivannot pidetään auki mahdollisimman lyhyen ajan. Jos lyhyttä kiertotietä ei ole osoitettavissa, on liikenteelle järjestettävä kaivannon ohitus. Rakennusmateriaalin kuormaa purettaessa tai lastatessa yms. lyhytkestoisissa tilanteissa, joista aiheutuu häiriötä yleisen tien tai paikallistien tai kevyen liikenteen väylän liikenteelle, tulee molempiin suuntiin sijoittaa tietyöstä varoittavat liikennemerkit ja alentaa nopeusrajoitusta tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Jos työstä aiheutuu pidempiaikaista haittaa tien käytölle, tulee ko. kohteissa laatia liikenteenohjaussuunnitelma, joka tulee hyväksyttää tien omistajalla. Tien ja kadun rakennekerrokset sekä muut rakennustyön yhteydessä purettavat tierakenteet tulee korjata entistä vastaavaan kuntoon mukaan lukien myös pinnoitteet. Muut tarvittavat luvat haetaan teitä hallinnoivilta tahoilta. Kaikilla liikennealueilla tulee avokaivannot suojata puomein ja pimeään aikaan vilkkuvaloin. Työaikaisista liikennejärjestelyistä ja suojaustoimenpiteistä laaditaan suunnitelma. 2.2.3 Väliaikainen vedenjakelu Käytössä olevia vesijohtolinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä tai vesijohtolinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen (HS-Veden) edustajan oltava mukana. Lisäksi linjoja suljettaessa on oltava yhteydessä hankkeen valvojaan 3 vrk ennen linjojen sulkemista. Liitostyön ajankohdasta ja sen kestosta tulee sopia erikseen vesihuoltolaitoksen (HS-Veden) kanssa.

5 (27) Nykyisen vedenjakelun häiriötön toiminta on varmistettava rakennustyön aikana. Vesijohtolinjojen sulkemisesta on ilmoitettava kiinteistöjen omistajille vähintään 2 vrk aikaisemmin. 2.2.4 Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset Käytössä olevia viemärilinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä tai viemärilinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen (HS-Veden) edustajan oltava mukana. Lisäksi linjoja suljettaessa on oltava yhteydessä hankkeen valvojaan 3 vrk ennen linjojen sulkemista. Liitostyön ajankohdasta ja sen kestosta tulee sopia erikseen vesihuoltolaitoksen (HS-Veden) kanssa. Nykyisen jätevesiviemäröinnin häiriötön toiminta on varmistettava rakennustyön aikana. Viemärilinjojen sulkemisesta on ilmoitettava kiinteistöjen omistajille vähintään 2 vrk aikaisemmin. 2.3 TYÖMAAN HUOLTO 2.3.1 Työturvallisuus ja terveydenhoito Työturvallisuuden osalta noudatetaan erillistä turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuusasiakirja perustuu valtioneuvoston päätökseen rakennustyön turvallisuudesta (VNp) 205/2009. Kohteeseen laaditaan työturvallisuussuunnitelma ja se hyväksytetään rakennuttajalla. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työskentelyalueen rajaavat suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet, jotka ovat tarpeen ulkopuolisten henkilö- tai omaisuusvahinkojen välttämiseksi. 2.4 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA 2.4.1 Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Suunnitelma on laadittu ETRS-GK24- koordinaattijärjestelmään ja yleiseen korkeusjärjestelmään (N2000). Maastomittaukset on tehty Ympäristönsuunnittelu Oy:n toimesta. Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia rajamerkkejä. Urakoitsijan tulee ennakkoon todeta rakennuttajan asettaman valvojan kanssa mitkä rajamerkit tuhoutuvat tai ovat vaarassa tuhoutua suunnitelmien johdosta. Muut ennakkoon toteamattomat tuhotut rajamerkit urakoitsija on velvollinen korvaamaan. Urakoitsija tarkistaa liittymispisteiden (mm. vesijuoksujen) korkeudet ennen rakennustöiden aloittamista ja rakennusmateriaalien tilaamista. Mikäli maanpinnan tai muiden rakenteiden korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys rakennuttajaan. 2.4.2 Maaperätutkimukset Linjan maaperää on tutkittu maatutkaluotauksen ja painokairauksien avulla. Tehtyjen maatutkaluotausten tulokset on esitetty pituusleikkauspiirustuksissa. Tehtyjen

6 (27) painokairausten sijainnit on esitetty asemapiirustuksissa ja kairausdiagrammit pituusleikkauspiirustuksissa. Maatutkaluotaus on tehty Geo-Work Oy:n toimesta ja kairaukset SM Maanpää Oy:n toimesta. 2.4.3 Työnaikaiset mittaukset Pääurakoitsija huolehtii kaikista työn läpiviemiseen tarvittavista mittauksista. Suunnittelijalta saa numeerista mittaustietoa. Ennen töiden aloittamista urakoitsijan on selvitettävä kaikkien olemassa olevien maanalaisten rakenteiden sijainti ja merkittävä ne maastoon. Mikäli rakennustyön johdosta on tarpeellista poistaa rajamerkkejä tai kiintopisteitä, poistamisesta on sovittava asianomaisen pisteen tai merkin haltijan kanssa. Suunnitelmat merkitään maastoon kunkin työvaiheen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Maastoon sijoitetaan sellainen määrä paaluja, korkeusmerkkejä, luiskamalleja tai muita merkkejä, että niiden perusteella työ on tehtävissä suunnitelman mukaisesti ja että on mahdollista luotettavasti todeta työn suunnitelmanmukaisuus näiden merkkien perusteella. Rakennustyön aikana tarkistetaan riittävän usein, etteivät merkkien paikat ole muuttuneet. Tarvittaessa pääurakoitsija mittaa merkit kustannuksellaan uudestaan maastoon. Käytettäessä lasersädettä, robottitakymetriä, GPS-tekniikkaa tai jotain muuta kehittynyttä tekniikkaa on varmistuttava siitä, että rakentamiselle asetettuja tarkkuusvaatimuksia on mahdollista noudattaa. Mittaukset suoritetaan ensisijaisesti suunnitelmassa ilmoitettujen mittalukujen tai laskennallisten arvojen perusteella.. Tarvittaessa tehdään mittauksia varten tarvittavat lisälaskelmat suunnitelmassa ilmoitettujen lähtöarvojen perusteella ottaen huomioon korkeusjärjestelmistä ja monikulmioverkoista mahdollisesti aiheutuvat erot. Mikäli suunnitelmissa on ilmoitettu sekä korkeuslukemat että rakenteen kaltevuudet, suunnitelma merkitään maastoon ensisijaisesti korkeuslukemien perusteella. Muilta osin noudatetaan INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Suoritemäärien mittaukset tehdään InfraRYL 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistön Määrämittausohjeessa annettujen ohjeiden ja suunnitelmissa annettujen teoreettisten mittojen mukaan. 2.4.4 Mittaukset ja tarkepiirustukset Pääurakoitsija tekee tarkemittaukset ja niiden perusteella loppupiirustukset. Mittaukset ja tarkepiirustukset tehdään kohtien 31100.5, 31200.5 ja 31300.5 mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee suorittaa gps- tai takymetrimittauksina (x, y, z) rakenteiden tarkemittaukset ja piirtää tulokset rakennuttajan sähköisessä muodossa toimittamalle suunnitelmasarjalle. Tulokset luovutetaan tilaajalle myös yhtenä paperikopiosarjana. Tarkemittaukset tehdään rakennuttajan mittausohjeen ja koodiluettelon mukaisesti. Putkien korkeustason (z) mittaus tulee tehdä vähintään 20 metrin välein. Lisäksi liitoskohdista on otettava valokuvat ja tehtävä tarkepiirustukset.

7 (27) Tarkekuvat on luovutettava ja hyväksytettävä rakennuttajilla ennen työn vastaanottamista. 2.5 ALUSTAVAT TYÖT Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovat toimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä, siirtotöistä aiheutuvia katkoksia. 10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Hyötypuun hakkuu Urakka-alueella olevien tukkipuiden kaataminen ja karsiminen sekä pätkiminen noin 4 metrin pituisiksi kuuluu urakkaan. Ennen puiden kaatamista ja raivaustöiden aloittamista selvitetään maanomistajien antamissa työluvissa mainitut ehdot, määräykset ja sopimukset. Tukkipuut jäävät rakennuttajan/maanomistajan omistukseen. Tarkemmin puiden toimittamisesta sovitaan rakennuttajan kanssa. Puusto poistetaan urakka-alueelta vain rakentamisen kannalta välttämättömässä laajuudessa. Laajuus arvioidaan rakennuttajan ja urakoitsijan kesken. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, pensaat ym. aluskasvillisuus, metsänkaatojätteet ja raivausjätteet kuljetetaan hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Kasvillisuuden suojaus Olemassa olevan kasvillisuuden suojauksessa noudatetaan InfraRYL 11113. Tarvittavista suojaustoimenpiteistä sovitaan tarkemmin työn aloituskatselmuksessa. 11200 Poistettava, siirrettävä ja suojattavat rakenteet Ennen kaivutöiden aloitusta on urakoitsijan selvitettävä kaikkien rakennettujen putkien, kaapeleiden, salaojien ja maanalaisten rakenteiden tarkka sijainti ja pyydettävä näytöt niiden omistajilta. Tarvittaessa olemassa olevia johtoja, putkia ja rakenteita on siirrettävä tai muutettava tämän suunnitelman mukaisen linjan rakentamisen sitä vaatiessa. Linjat sijaitsevat osin lähellä voimajohtoja. Voimajohtojen varoetäisyydet ovat seuraavat: Voimajohdon jännitetaso vähimmäisetäisyydet virtajohtimiin sivulla alla 110 kv 5 m 3 m 220 kv 5 m 4 m

8 (27) 400 kv 5 m 5 m Jännitetason voi tunnistaa eristinketjun pituudesta.: 110 kv noin yksi metri (6-8 eristinlautasta) 220 kv noin kaksi metriä (10-12 eristinlautasta) 400 kv noin neljä metriä (18-21 eristinlautasta) Johtojen ja kaapelien osalta tapahtuvat siirrot ja purut on sovittava laitteiden omistajien kanssa. Kaivannosta esiin tulevat ja katkaistut salaojat korjataan. Korjaus tehdään liittämällä katkennut salaoja kaivannon kohdalla umpiputkella. Putken alle kaivannon pohjalle rakennetaan kiviainesarina, joka ympäröidään kuitukankaalla. Arinan paksuuden tulee olla vähintään 300 mm. Kuitukankaan tulee olla käyttöluokkaa N3. Murskeen raekoko on 0 32 mm ja se tiivistetään 90 % tiiveysasteeseen. Valvoja tarkistaa salaojien korjaukset ennen niiden peittämistä. Rakennettavan johdon kanssa risteävät putket ja johdot on kaivettava näkyviin niiden korkeusaseman selvittämistä varten ennen rakennustyön etenemistä risteyskohtaan. Tarvittaessa rakennettavien johtojen korkeusasemaa on muutettava suunnitellusta, jotta risteävät johdot voidaan ylittää tai alittaa. Rakennustyön seurauksena vaurioituvat tai siirrettävät rummut, aidat, liikennemerkit ja muut rakenteet korjataan entistä vastaavaan kuntoon. Ennen työn alkua selvitetään ja merkitään puupaaluin työalueella ja sen läheisyydessä olevat rajapyykit. Työn aikana vaurioituneiden tai siirtyneiden rajapyykkien takaisinlaiton kustannukset kuluvat urakoitsijalle. 11211.3.2 Putki- ja johtorakenteiden poistaminen Putki- ja johtorakenteiden poistaminen suoritetaan InfraRYL 2010 mukaisesti. 11400 Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet Alueella mahdollisesti oleva pintamaan multa läjitetään tarkoitukseen osoitetulle paikalle. Multa voidaan käyttää alueen viimeistelytöihin, mikäli se täyttää asetetut vaatimukset. Purettavan päällysteen käsittelystä ja poiskuljettamisesta vastaa urakoitsija. Rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat siirretään rakennuttajan osoittamaan paikkaan.

9 (27) 13000 PERUSTUSRAKENTEET 13300 Arinarakenteet Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna, on oltava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan arinan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Arinarakenne valitaan rakennuspaikan pohjaolosuhteiden perusteella. 14000 POHJARAKENTEET 14200 Suojaukset ja eristykset Lämpöeristys rakennetaan suunnitelmissa osoitettuihin kohtiin. Lämpöeristeenä käytetään suulakepuristettua muovilevyä, jonka kuivairtotiheys on vähintään 35 kg/m 3 tai EPS 300 polystyreenimuovilevyjä. Eristeen mitat ilmenevät suunnitelmapiirustuksista. 14300 Kuivatusrakenteet 14311 Aluesalaojat 14340 Rummut Katualueet kuivatetaan sadevesi- ja salaojaputkijärjestelmää sekä ojapainanteita käyttäen. Salaoja asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Salaojien liitoksien korkeustasot määritellään työmaalla rakentamisen aikana, salaojien liitoksia ei ole merkitty kaivokortteihin. Salaoja on rakennettava, vaikkei sitä suunnitelmassa olisikaan esitetty kohtiin, joissa rakennustyön aikana esiintyy voimakasta pohjaveden virtaamista tai pintavesien suotautumista tien rakennekerroksiin. Salaojaputkien asennustyöt tehdään InfraRYL 2006 14311.3 mukaisesti. Työssä käytetään 110 SN8-luokan putkia. Putkimateriaalina käytetään 110/95 tupla salaojaputkea tai vastaavaa. Salaojat ympäröidään 200 mm paksuisella salaojasorakerroksella. Salaojasorana käytetään rakeisuusvaatimukset täyttävää salaojasoraa. Vaurioituneet rummut korjataan alkuperäiseen kuntoon. Betonirummut voidaan korvata maantierummuiksi tarkoitetuilla vastaavankokoisella muoviputkella. Työssä käytetään SN8-luokan putkia, rumpuputkien koot selviävät suunnitelmista. Rummut perustetaan InfraRYL 2010.

10 (27) 16000 MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT 16100 Maaleikkaukset 16200 Maakaivannot Maaleikkaukset tehdään suunnitelmapiirustuksissa esitettyihin, rakennekerrosten edellyttämiin tasoihin. Maaleikkauksien luiskat ja maanpinnan yhtymäkohdat muotoillaan ympäristöön sopivaksi. Pohjassa ei saa olla vettä kerääviä painanteita. Leikkauksessa on huomioitava mahdollisten siirtymäkiilojen vaatima tila. Tarvittavat siirtymäkiilat rakennetaan InfraRYL 2010 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kaivantosuunnitelma Pääurakoitsija tekee kaivantosuunnitelman, jos on olemassa sortumavaara sekä kaikista yli 2 m syvistä kaivannoista, VNA 2005/2009. Kaivannon teossa noudatetaan työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot". Pohjamaan laatu todetaan aukikaivun yhteydessä ja tarvittaessa suunniteltu perustamistapa muutetaan maaperäolosuhteiden mukaiseksi. Venttiilit ja laitekaivot perustetaan vastaavasti kuin putket, mikäli ei ole erikseen muuta mainittu. Syvät kaivannot (yli 2,5 m) tulee tehdä tuettuna. Luiskakaltevuuksien osalta noudetaan InfraRYL 2010. Työn aikana on jatkuvasti tarkkailtava luiskien tilaa, ja mikäli on aihetta epäillä niiden pysyvyyttä, loivennetaan luiskaa tai käytetään tuentaa. Kutakin kaivanto-osuutta pidetään auki mahdollisimman lyhyen ajan. Pehmeikköalueilla kaivaminen on tehtävä huolellisesti välttäen pohjan häiriintymistä ja ylikaivua Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan suorittaa asianmukaisesti ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiviyteen. Tarvittaessa pohjavettä alennetaan pumppaamalla kaivantoon tehdyistä pumppauskuopista. Mittavaatimukset Putkien, kaivojen, palopostien ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto tehdään laajempana siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 400 mm:n etäisyydelle putkista, kaivoista ja muista laitteista. Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovaisesti, jotta alapuolista maaperää ei tarpeettomasti häiritä. Valmiiksi kaivettu kanavan pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet. Kaivumaiden käsittely Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta. Pohjavedenpinnan alentaminen

11 (27) Pohjavedenpinnan alentamiseen on varauduttava. Ennen pohjavedenpinnan palauttamista normaalille tasolle kaivanto on peitetty tai rakenteet ankkuroitu. 16300 Kaivannon tukirakenteet Kaivannon seinämät tuetaan tukielementeillä tai ponttiseinillä pituusleikkauksissa esitetyissä osuuksilla ja mikäli luiskia ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista tehdä riittävän loivina. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Kaivannon tukirakenteet on tehtävä siten, että työstä ei aiheudu haitallisia maaperän siirtymiä työn aikana. Tukiseinien liikkumattomuutta ja kaivantojen luiskien pysyvyyttä on seurattava huolellisesti koko työn ajan. Mikäli siirtymiä tapahtuu tai luiskan pysyvyyttä on aihetta epäillä, on työ välittömästi keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Käytettäessä tuentaelementtejä vetisessä maaston kohdassa on kaivannon pohjaa seurattava huolellisesti koko työn aikana. Mikäli kaivannon pohjan hydraulinen murtuma tapahtuu tai näyttää ilmeiseltä, on työ välittömästi keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Tuettu kaivanto aloitetaan noin yhden (1) metrin syvyisellä kevennyskaivuulla, minkä jälkeen aloitetaan kaivannon tukien asennus. Kaivuumassat kasataan riittävän etäälle kaivannosta. Pääurakoitsija laatii tarkemmat kaivantojen tuentasuunnitelmat. Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna tai maakaivantoa ei muuten pystytä tekemään turvallisesti ilman tuentaa on oltava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan lisätuennan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Tukemistapa valitaan rakennuspaikan työnaikaisten pohjasuhteiden ja kaivannon mittojen perusteella. Soveltuvin osin noudatetaan VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen", sekä työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot. 16500 Penkereiden alitukset Teiden ja katujen alitukset tehdään auki kaivamalla. 17000 KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA TUNNELIT Mikäli louhintaa tulee, noudatetaan seuraavia ohjeita. Räjäytyssuunnitelma Pääurakoitsija laatii räjäytyssuunnitelman InfraRYL 2010 mukaisesti.

12 (27) Kalliokanaalien vähimmäismitat sekä periaatteet on esitetty InfraRYL 2010 kuvassa 17210:K1. Mittavaatimukset Putkien, kaivojen, palopostien ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto tehdään laajempana siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 400 mm:n etäisyydelle putkista, kaivoista ja muista laitteista ja rakenteista. Tonttiliittymien kohdalla louhinta ulotetaan vähintään 2 metriä putken päättymisestä tontille päin. Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava riskialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma. Louhintamäärät Liikalouhintaa tulee välttää. Louhe poistetaan tasauskerroksen verran putken alareunaa syvemmältä. Pohja tasataan murskeella tai soralla ja tiivistetään. Asennusalustan alle asennetaan suodatinkangas. Suodatinkankaan käyttöluokka on N3. Paljastettu kalliopinta on mitattava. Louhittava kalliomassa mitataan teoreettisena kiintokalliona ja korvataan yksikköhinnan mukaan. Määrät tarkistetaan Rakennustieto Oy:n julkaisujen InfraRYL 2010 Osa 1 Väylät ja alueet sekä INFRA 2006 Rakennus- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje mukaan. 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT 18100 Penkereet Maapenger/louhepenger/kevytsorapenger rakennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Vanhat katurakenteiden alle jäävät ojat täytetään viereistä perusmaata vastaavalla materiaalilla. 18300 Kaivantojen täytöt 18310 Asennusalusta Täyttöjen vaatimusten mukainen tiiveys on osoitettava mittauksin ja tiivistyömenetelmäkuvauksella. Kaivannon pohjalle, massanvaihto- tai pengertäytteen päälle tai arinan päälle tehdään putken seinämän pinnasta mitattuna vähintään 150 mm:n paksuinen asennusalusta. Asennusalustan materiaali valitaan siten, että se täyttää kaikkien kaivantoon tulevien

13 (27) 18320 Alkutäyttö 18330 Lopputäyttö putkien vaatimukset. Materiaalina asennusalustassa käytetään mursketta, jonka sallittu raekoko on 0 16 mm. Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, tasaus-kerros tehdään sepelistä tai sorasepelistä, jonka suurin raekoko on ohjeiden mukainen ja josta puuttuvat alle # 8 mm:n rakeet. Venttiilit, kaivot ja yms. toimilaitteet perustetaan aina asennusalustan varaan. Toimilaitteet, kuten kaivot ja venttiilit perustetaan aina asennusalustalle. Perusmaa ja asennusalusta eivät saa olla jäässä. Rummuille tehdään asennusalusta. Alkutäytön materiaalina käytetään mursketta, jonka sallittu raekoko on 0 16 mm. Materiaalin pitää täyttää putken tasauskerrosmateriaalille esitetyt vaatimukset. Alkutäyttö tiivistetään vaadittuun tiiviyteen. Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset mitä asennusalustamateriaalinkin (kts. 18310). Liikennealueilla PN10- luokan putkilla käytetään rakeisuusvaatimukset mursketta. Liikennealueiden ulkopuolella PN10-luokan putkilla voidaan käyttää raekokovaatimukset täyttävää hiekka- ja soramoreenia sekä silttiä ja savea Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Kaivannossa mahdollisesti oleva lumi ja jää poistetaan. Alkutäyttömateriaali pudotetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken laen yläpuolelle. Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään. Kaivannon lopputäyttö tehdään suodatin- tai kantavan kerroksen materiaalilla. Materiaalin tulee routimisominaisuuksiltaan vastata kaivannosta poistettua materiaalia. Kaivojen sivulla lopputäyttö tehdään routimattomalla materiaalilla. Tien ja kadun rakennekerrokset sekä muut rakennustyön yhteydessä purettavat tierakenteet tulee korjata entistä vastaavaan kuntoon mukaan lukien myös pinnoitteet. Liikennealueiden ulkopuolella lopputäyttö tehdään kaivumaalla. Suurin sallittu raekoko on 200 mm. Liikennealueiden ulkopuolella lopputäyttöä ei tiivistetä. Se ulotetaan sellaiseen korkeuteen, että se myöhemmin itsestään tiivistyessään päälle levitetyn

14 (27) humusmaan kanssa asettuu ympäröivän maan pinnan korkeuteen. Täytön pintakerrokseen ei saa tulla sellaisia kiviä, jotka routa saattaa nostaa pintaan. Työalueet siistitään työtä edeltävään kuntoon. Yksityisten kiinteistöjen kohdalla pihat korjataan entistä vastaavaan kuntoon tai alkukatselmuksessa kiinteistön omistajan kanssa sovitulla tavalla. 18370 Johtokaivantojen virtaussulut Vettä pidättävä pato Kaivannon ollessa huonosti vettä läpäisevässä maalajissa tulee veden virtaus estää tasauskerroksessa ja täyttömateriaalissa rakentamalla linjalle savisulkuja noin 50 metrin välein. Vettä pitävä pato eli savisulku rakennetaan savesta tai hienoja lajitteita sisältävästä silttimoreenista. Pato tulee perustaa koko kaivannon leveydelle kaivannon pohjaan saakka. Padon harjan on ulotuttava vähintään 300 mm putken laen yläpuolelle. Pato tiivistetään mahdollisimman tiiviiksi alkutäytön tiiviysvaatimusten mukaisesti. Padon tulee olla noin yhden (1) metrin pituinen. 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Kantavuus- ja katuluokat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Kohdissa, joissa nykyisiä liikenneväylien tai päällystettyjen piha-alueiden rakenteita joudutaan rikkomaan, korjataan ne vähintään työtä edeltävään kuntoon InfraRYL 2010:n ja muiden yleisesti käytettyjen ohjeiden mukaisesti. 21000 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Päällysrakenteiden rakennekerrokset ilmenevät suunnitelman tyyppipoikkileikkauspiirustuksista. Vesi, jää ja lumi on poistettava ennen päällysrakennekerrosten tekemistä. Päällysrakennemassat kuljetetaan ja levitetään niin, että alusrakenteeseen ei muodostu uria. 21100 Suodatinrakenteet 21110 Suodatinkerrokset 21120 Suodatinkankaat Suodatinkerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista ja tehdään katuluokan ja pohjan kantavuusluokan mukaan. Suodatinkerroksen materiaali on hiekka. Suodatinkerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010 kuvassa 21110:K1 esitetyt rakeisuusvaatimukset. Suodatinkerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Suodatinkangasta käytetään johtokaivannoissa asennusalusta alla tyyppipoikkileikkausten mukaan. Suodatinkankaan käyttöluokka on N3.

15 (27) Asennus ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010:n ja valmistajan ohjeiden mukaan. 21200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset 21210 Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista ja tehdään katuluokan ja pohjan kantavuusluokan mukaan. Jakavan kerroksen materiaali on KaM 0-64. Jakavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:ssa esitetyt rakeisuusvaatimukset. Jakavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. 21300 Kantavat kerrokset 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista ja tehdään katuluokan ja pohjan kantavuusluokan mukaan. Kantavan kerroksen materiaali on KaM 0-32. Kantavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21310:K3 esitetyt laatu- ja rakeisuusvaatimukset. Kantavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Kun kantavan kerroksen lopullinen päällyste tehdään, pinta muotoillaan uudelleen ja tarvittaessa likaantunut kerros poistetaan. 21400 Päällysteet ja pintarakenteet 21410 Asfalttipäällysteet Ajoväylän päällysteen alaosan materiaalina käytetään KaM 0-32 ja yläosan AB 16/120 tyyppipoikkileikkauspiirustustusten mukaan. Ennen päällystystyön aloittamista tehtävien töiden osalta noudatetaan InfraRYL 2010 vaatimuksia ja työohjeita. Asfalttipäällysteen vaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Asfalttipäällysteisen ajoradan reunaan tehdään 25 cm levyinen ja päällysteen korkuinen reunus murskeesta # 0...8 mm. Murskereunus tehdään vähintään päällysteen kaltevuuteen. 21450 Sitomattomat kulutuskerrokset Väliaikainen murske tai kivituhkapäällyste Kadulle tehdään väliaikainen kulutuskerros murskeesta. Materiaali on KaM 0-16 ja päällysteen paksuus 50 mm.

16 (27) 21500 Siirtymärakenteet 21510 Siirtymäkiilat Alusrakenteen muutoskohtiin rakennetaan siirtymäkiilat InfraRYL 2010 mukaisesti. 22100 Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit 22110 Reunatuet Reunatuet asennetaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Reunatuen mitat on esitetty tyyppipoikkileikkauksessa. Noudatetaan InfraRYL 2010. 23200 Nurmi- ja niittyverhoukset 23211 Kylvönurmikot 30000 JÄRJESTELMÄT 31000 VESIHUOLTO Teiden luiskien kasvualusta tehdään nurmetusluokan A3 (puisto- ja katunurmi) mukaisesti 150 mm paksuna. 31100 JÄTEVESIVIEMÄRIT Vesihuollon maarakennustyöt tehdään lukujen 13300, 16200, 17210 ja 18300 mukaisesti. 31100.1 Jätevesiviemärin materiaalit 31100.1.1 Jätevesiviemäriputket 31100.1.1.1 Jätevesiviemäriputket, yleistä Jätevesiviemäriputkina käytetään suunnitelma-asiakirjojen vaatimusten mukaisia uusia, laadultaan hyviä ja SFS -laadunvalvonnan piirissä olevien valmistajien putkia ja kaivoja sekä niiden osia että liitostarvikkeita. Tuotteet on oltava SFS merkinnällä varustettuja tai tuotteiden vastaava laatu on osoitettava toimitusasiakirjoilla. Putkien kuljetus ja säilytys tulee tapahtua ohjeiden ja normien mukaisesti. Asennustyön keskeytyksien aikana putkien päissä pidetään tiivis suojatulppa, mikä estää epäpuhtauksien pääsyn putkeen. Putkien, putkijärjestelmän sekä putkiyhteiden että liitososien ja muiden komponenttien tulee täyttää InfraRYL osan 2 (InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset) vaatimukset. Jätevesiviemäriputkien ja -kaivojen tiivisteet ovat putkien ja/tai kaivojen materiaalien kanssa yhteensopivia ja käyttötarkoituksen mukaisia. Tiivisteiden tulee täyttää Suomessa voimassa olevien kansallisten tai kansalliseksi vahvistettujen standardien laatuvaatimukset.

17 (27) 31100.1.1.4 Muoviputket Viettoviemärit Jäteveden viettoviemärissä käytetään tehdasvalmisteisia kumitiivistein varustettuja muhviliitoksellisia standardin SFS-EN 1401-1 mukaisia PVC U putkia sekä näiden putkiyhteitä ja liitososia. Putkien koko on suunnitelman mukainen ja jäykkyysluokka SN8. Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006. 31100.1.2 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä -putket 31100.1.2.3 Kansistot Viemärin tarkistuskaivoina käytetään 400/315 tai 560/500 mm PEH -muovisia teleskooppikaivoja suunnitelmien mukaisesti (kts. kaivokortit). Kansistoina käytetään suunnitelmien mukaiselle kuormitukselle tarkoitettuja välikannellisia valurautakansistoja. Kansistojen kuormituskestävyys on oltava 400 kn (D400). Niiden valmistuksessa ja testaamisessa noudatetaan standardia SFS-EN 124. Liikennöitävillä alueilla käytetään kelluvaa kansistoa, jossa kehyksen reuna tukeutuu maahan tai päällysteeseen. Kansiston täytyy olla säädettävissä kadun pinnan kallistuksen mukaiseksi. Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006 31100.1.4 Muut materiaalit ja tarvikkeet Noudatetaan InfraRYL 2006. 31100.2 Asennusalusta Viettoviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan luvun 18310 Asennusalusta mukaisesti. Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan. Jos kaivantojen pohja muilla linjaosuuksilla osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan kohdan 13300 Arinarakenteet mukaisesti. 31100.3 Jätevesiviemärin rakentaminen 31100.3.1 Jätevesiviemäriputken asentaminen Pohjaolosuhteet selviävät pituusleikkauksissa esitetyistä pohjatutkimustiedoista. Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin.

18 (27) Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Asennus Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Putkien välisen vaakasuoran etäisyyden tulee olla vähintään 200 mm. Putken etäisyyden kaivoista tai muista rakenteista tulee olla vähintään 100 mm. Pystysuoran vapaan etäisyyden risteävään johtoon tulee olla vähintään 100 mm ellei suunnitelmissa ole esitetty muuta. Tonttijohdot Viemärien tonttijohdot päätetään noin yhden (1) m tontin puolelle ja tulpataan. Tonttiviemärin koko ja materiaali on 110 PVC ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Putkien peittosyvyys Paineviemärien peittosyvyyden on lumen suojaamilla alueilla oltava vähintään 1,8 m. Alueilla, joilla lumi liikenteen, kunnossapidon tai muun syyn takia poistetaan, on peittosyvyyden oltava vähintään 2,2 m. Mikäli putket asennetaan kalliokaivantoon, peittosyvyyden oltava vähintään 2,2 m. Paineviemärien asennussyvyys on edellä mainitun mukainen ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Viettoviemärit asennetaan suunnitelmien mukaiseen syvyyteen. Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006. 31100.3.2 Tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen Noudatetaan InfraRYL 2006. 31100.3.7 Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Viemärit liitetään rakennettuihin viemäreihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006. 31100.4 VALMIS JÄTEVESIVIEMÄRI Noudatetaan InfraRYL 2006. 31100.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Johtotöiden laadunvalvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen Viemärin sijainti todetaan työ aikana tehtävien tarkemittauksin ja niiden perusteella tehtävien loppupiirustukset perusteella. Suunnitelma asiakirjoihin tehdään tarvittavat muutokset. Viettoviemärin tiiviyden toteaminen

19 (27) Viettoviemärin tiiviyden ja kunnon tarkastus tehdään videokuvauksella. Kuvauksesta tehdään pöytäkirja ja kuvaus tallennetaan dvd:lle. Pöytäkirja ja videonauha tai sen kopio luovutetaan tilaajalle. Videokuvaus suoritetaan ja tulkitaan VVY ry:n julkaisun TV-kuvausten tulkintaohje mukaan. Jätevesikaivojen tiiveys tarkastetaan silmämääräisesti. Tiiviyskokeet ja videokuvaus tehdään lopputäytön tekemisen jälkeen. Tarkemittaukset Tarkemittaus suoritetaan HS-Veden tarkemittausohjeen mukaisesti. Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle tarkemittauskansion, jota käytetään työn aikana tehtävien tarkemittausten merkitsemiseen. Työn päätyttyä urakoitsija luovuttaa tarkemittauskansion rakennuttajalle. Johtojen sijainti todetaan työn aikana urakoitsijan toimesta tehtävien tarkemittauksien avulla. Tarkemittauksia tulee suorittaa jatkuvasti rakentamisen edistymisen mukaisesti ja ne tulee olla tehtynä ennen kunkin johto-osan työsuorituksen laskutusta. Työn aikana tarkemittauskansioon merkitään poikkeamat suunnitelmaan nähden. Mittaustiedot tallennetaan ja luovutetaan rakennuttajalle x-, y-, ja z-tietoina sovittavassa ATK-muodossa. Tarkepiirustukset laatii urakoitsija tekemiensä tarkemittausten perusteella ja toimittaa ne rakennuttajalle sekä cd- levyllä että kahtena (2) sarjana paperikopioita. Urakoitsija ei saa peittää rakenteita ennen kuin tarkemittaukset tai merkinnät rakennuttajan hyväksymällä tavalla on rakennettavista laitteista ja johdoista tehty tarkemittauksia varten. Kaikki tarkemittausten tiedot ja tarkepiirustukset toimitetaan rakennuttajalle 2 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Vesijohdon tarkemittaukset suoritetaan luvun 31300.5 mukaisesti. Kelpoisuusasiakirja Vaatimuksenmukaisuustodistukset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit, suorituspöytäkirjat ja tarkastustodistukset yms. laadun toteamiseen liittyvät asiakirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Asiakirjaan liitetään myös tehdyt tarkemittaukset, koetulokset ja kuvaukset. Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006. 31200 HULEVESIVIEMÄRIT 31200.1 HULEVESIVIEMÄRIN MATERIAALIT 31200.1.1 Hulevesiviemäriputket Hulevesiviemäriputket tehdään suunnitelmien mukaisesti käyttäen uusia, laadultaan hyviä ja jatkuvan laadunvalvonnan piirissä olevien valmistajien putkia, putkiyhteitä, laitteita ja tarvikkeita Hulevesiviemäriputket rakennetaan PP- muoviputkesta luokka SN8. Linjoissa käytettävä putkikoko ilmenee suunnitelmista.

20 (27) Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006. 31200.1.2 Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket Hulevesikaivoina käytetään 400/315 tai 560/500 mm PEH -muovisia teleskooppikaivoja suunnitelmien mukaisesti (kts. kaivokortit). Kaivojen kansistojen lujuusluokan tulee olla 40 t. Kannet ovat umpi- tai ritiläkansia. Ojan/painanteen pohjille sijoittuvat sadevesikaivot varustetaan kupukansilla. Ritilä- ja kupukannelliset sadevesikaivot varustetaan sakkapesällä. Kannen laatu on merkitty kaivokortteihin. Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006. 31200.2 HULEVESIVIEMÄRIN ASENNUSALUSTA Hulevesiviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan luvun 18310 Asennusalusta mukaisesti. Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan. Jos kaivantojen pohja muilla linjaosuuksilla osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan kohdan 13300 Arinarakenteet mukaisesti. 31200.3 HULEVESIVIEMÄRIN RAKENTAMINEN 31200.3.1 Hulevesiviemäriputken asentaminen Pohjaolosuhteet selviävät pituusleikkauksissa esitetyistä pohjatutkimustiedoista. Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Asennus Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Putkien välisen vaakasuoran etäisyyden tulee olla vähintään 200 mm. Putken etäisyyden kaivoista tai muista rakenteista tulee olla vähintään 100 mm. Pystysuoran vapaan etäisyyden risteävään johtoon tulee olla vähintään 100 mm ellei suunnitelmissa ole esitetty muuta.

21 (27) Tonttijohdot Hulevesiviemäreiden tonttijohdot rakennetaan noin yhden (1) m tontin puolelle ja tulpataan. Tonttijohdon koko ja materiaali on 110 PEH SN8 ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Putkien peittosyvyys Putkien peittosyvyys on esitetty suunnitelmissa. Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006. 31200.3.2 Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen Noudatetaan InfraRYL 2006. 31200.3.3 Hulevesiviemärin suojarakenteen rakentaminen teiden ja katujen alitukset tehdään auki kaivamalla. Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006. 31200.4 VALMIS HULEVESIVIEMÄRI Noudatetaan InfraRYL 2006. 31200.5 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN OSOITTAMINEN Johtotöiden laadunvalvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006. Hulevesiviemärin sijainnin toteaminen Hulevesiviemärin sijainti todetaan työ aikana tehtävien tarkemittauksin ja niiden perusteella tehtävien loppupiirustukset perusteella. Suunnitelma asiakirjoihin tehdään tarvittavat muutokset. Hulevesiviemärin tiiviyden toteaminen Viettoviemärin tiiviyden ja kunnon tarkastus tehdään videokuvauksella. Kuvauksesta tehdään pöytäkirja ja kuvaus tallennetaan dvd:lle. Pöytäkirja ja videonauha tai sen kopio luovutetaan tilaajalle. Videokuvaus suoritetaan ja tulkitaan VVY ry:n julkaisun TV-kuvausten tulkintaohje mukaan. Hulevesikaivojen tiiveys tarkastetaan silmämääräisesti. Tiiviyskokeet ja videokuvaus tehdään lopputäytön tekemisen jälkeen. Tarkemittaukset Tarkemittaus suoritetaan HS-Veden tarkemittausohjeen mukaisesti. Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle tarkemittauskansion, jota käytetään työn aikana tehtävien tarkemittausten merkitsemiseen. Työn päätyttyä urakoitsija luovuttaa tarkemittauskansion rakennuttajalle.

22 (27) 31300 Vesijohdot Johtojen sijainti todetaan työn aikana urakoitsijan toimesta tehtävien tarkemittauksien avulla. Tarkemittauksia tulee suorittaa jatkuvasti rakentamisen edistymisen mukaisesti ja ne tulee olla tehtynä ennen kunkin johto-osan työsuorituksen laskutusta. Työn aikana tarkemittauskansioon merkitään poikkeamat suunnitelmaan nähden. Mittaustiedot tallennetaan ja luovutetaan rakennuttajalle x-, y-, ja z-tietoina sovittavassa ATK-muodossa. Tarkepiirustukset laatii urakoitsija tekemiensä tarkemittausten perusteella ja toimittaa ne rakennuttajalle sekä cd- levyllä että kahtena (2) sarjana paperikopioita. Urakoitsija ei saa peittää rakenteita ennen kuin tarkemittaukset tai merkinnät rakennuttajan hyväksymällä tavalla on rakennettavista laitteista ja johdoista tehty tarkemittauksia varten. Kaikki tarkemittausten tiedot ja tarkepiirustukset toimitetaan rakennuttajalle 2 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Hulevesiviemärin tarkemittaukset suoritetaan luvun 31200.5 mukaisesti. Kelpoisuusasiakirja Vaatimuksenmukaisuustodistukset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit, suorituspöytäkirjat ja tarkastustodistukset yms. laadun toteamiseen liittyvät asiakirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Asiakirjaan liitetään myös tehdyt tarkemittaukset, koetulokset ja kuvaukset. Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2006. Vesihuollon maanrakennustyöt tehdään lukujen 13300,16200,17210 ja 18300 Mukaisesti. 31300.1 Vesijohtoputkistot 31300.1.1 Vesijohtoputket, yleistä Vesijohtojen materiaalien, varusteiden ja asentamisen osalta tulee noudattaa InfraRYL 2006 kohtaa 31300 Vesijohdot. Vesijohdot tehdään suunnitelmien mukaisesti käyttäen uusia, laadultaan hyviä ja jatkuvan SFS -laadunvalvonnan piirissä olevien valmistajien putkia, putkiyhteitä, laitteita ja tarvikkeita. Ellei suunnitelmassa tai muussa työkohteen asiakirjassa ole toisin määrätty, on käytettävä nimellispaineelle PN 10 tarkoitettuja vesijohtotarvikkeita. Putkijärjestelmän komponenttien tulee noudattaa standardin SFS-EN 805 määritteitä ja vaatimuksia. Putkien kuljetus ja säilytys tulee tapahtua ohjeiden ja normien mukaisesti. Vesijohtoputket ovat sellaisia, että käyttöön otettavassa vesijohdossa veden laatu säilyy annetut viranomaisvaatimukset täyttävänä veden hygieenisyyden ja muun laadun osalta. Vesijohtoputkien muotokappaleina käytetään EN- standardoituja, putkien valmistajan suosittelemia, tehdasvalmisteisia putkiyhteitä tai suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti tehtyjä osia. Ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole muuta esitetty, materiaali ja pintakäsittely ovat vastaavat kuin putkilla.