KORPILAHDEN SATAMA RAKENNUSSUUNNITELMA

Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka KORPILAHDEN SATAMA RAKENNUSSUUNNITELMA URAKKALASKENTAA VARTEN 15.02.2010

2 (15) SISÄLTÖ: RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT...4 RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS...4 SUUNNITTELIJAT, ASIANTUNTIJAT...4 YLEISTÄ...6 TEKNISET VAATIMUKSET...6 MITTAUSTYÖT...6 MAAPERÄTIEDOT...6 Pohjatutkimukset...6 Pohjasuhteet...7 10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET...7 11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT...7 11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus...7 11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet...7 11400 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet...7 11410 Poistettavat pintamaat...7 13000 PERUSTUSRAKENTEET...8 13200 Teräsputkipaalut...8 14000 POHJARAKENTEET...8 14300 Kuivatusrakenteet...8 16000 Maaleikkaukset ja kaivannot...8 16100 MAALEIKKAUKSET...8 16120 Maaleikkaukset, vedenalaiset...8 16200 Maakaivannot...9 16210 Putki- ja johtokaivannot...9 16300 Kaivannon tukirakenteet...9 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT...9 18100 PENKEREET...9 18110 Maapenkereet...9 18300 Kaivantojen täytöt...9 18310 Asennusalustat...9 18320 Alkutäytöt...9 18330 Lopputäytöt...9 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET...10 21000 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT...10 21100 Suodatinrakenteet...10 21200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset...10 21300 Kantavat kerrokset...10 21400 Päällysteet ja pintarakenteet...10 21410 Asfalttipäällysteet...10 21450 Sitomattomat kulutuskerrokset...10 21450.7 Kulutuskerros murskeesta...10 22000 REUNATUET, KOURUT, ASKELMAT JA EROOSIOSUOJAUKSET...10 22200 Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset...10 23000 KASVILLISUUSRAKENTEET...11 23100 KASVUALUSTAT JA KATTEET...11 23112 Paikalla tehtävät kasvualustat...11 23200 NURMI- JA NIITTYVERHOUKSET...11 23211 Kylvönurmikot...11 30000 JÄRJESTELMÄT...11 31000 VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT...11 31100 Jätevesiviemärit...11 31200 Hulevesiviemärit...11 31200.1.2 Viemärikaivot sekä tarkastusputket...12

3 (15) 31300 VESIJOHDOT...12 33000 SÄHKÖ, TELE JA KONETEKNISEN JÄRJESTELMÄT...12 33100 Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet...12 40000 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT...12 41000 ERITTELEMÄTTÖMÄT RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT...12 41100 Betonirakenteet...12 41110 Paikalla valettavat betonirakenteet...13 41111 Muottityöt...13 41111.1 Telineet ja muotit...13 41112 Raudoitus...13 41113 Betonointi...13 42040 Teräsrakenteet...14 42041 Materiaalit...14 42042 Kuumasinkitys...14 43000 VENELAITURIT...14 43100 Ponttonilaiturit...14

4 (15) RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Rakennushankkeen kuvaus Korpilahden satama sijaitsee Jyväskylässä, Korpilahden kirkonkylällä. Satama-alue sijaitsee Päijänteen Kirkkoselän pohjoisrannassa Kirkkolahden poukamassa. Sataman perusparannuksen 1-vaihe sijoittuu vierasvenesatamaan, joka koostuu kahvila Satamakapteenin ja Kaislan sekä niiden väliin jäävien alueiden ja vierasvenelaiturin muodostamasta kokonaisuudesta. Nykyinen teräsristikko-/betonirakenteinen puukantinen rantalaiturirakenne säilytetään. Laituri on perustettu puupaalujen ja teräsputkipaalujen välityksellä kovaan pohjaan. Laiturin keskivaiheille sijoitetaan uusi kelluva 20 metrinen polttoaineenjakelulaituri, jonka maatuelle sijoitetaan veneilijöiden tarvitsemat tankkaus- ja tyhjennyspalvelut (polttoaineen tankkaus, septitankin ja pilssivesien tyhjennys sekä vesisäiliöiden täyttö). Sataman itäreunaan sijoitettava aallonvaimenninlaituri kootaan raskaista aallonvaimenninbetoniponttoneista leveydeltään 4,0 m. Aallonmurtajalaiturin länsipuolelle asennetaan veneaisat ja itäpuolelle on suunniteltu kylkikiinnitysmahdollisuus vierasveneilijöille tuulen niin salliessa. Polttoaineenjakelu- ja aallonvaimenninlaiturin maatuet rakennetaan teräsbetonirakenteisina ja perustetaan teräsputkipaaluilla kovaan pohjaan. Hanke käsittää uusien ponttonilaiturien, maatukien, maihinnoususillakkeiden asentamisen, tarvittavien putkijohtojen, valaistuksen ja piha-alueen rakentamisen sekä Korpilahdentien kevyen liikenteen väylän siirron Satamakapteenin jätekatoksen kohdalla. Rakennuttaja, suunnittelijat ja asiantuntijat RAKENNUTTAJA Hankkeen rakennuttajana toimii Jyväskylän Kaupungin Kaupunkirakennepalvelut kadun ja laitureiden rakennuksen osalta ja Jyväskylän Energia kunnallistekniikan osalta. Yhteyshenkilöt ovat: Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut: Suunnitteluttaja: Timo Vuoriainen, rakennuttajainsinööri timo.vuoriainen@jkl.fi (014) 2665 144, 050 521 0862

5 (15) Rakennuttaja: Simo Suoja, rakennuttajainsinööri simo.suoja@jkl.fi (014) 266 5140, 0400 546 290 faksi (014) 2665 108 PL 233 Hannikaisenkatu 17 40101 Jyväskylä Jyväskylän Energia Oy: PL 4 Vesangantie 5 40101 Jyväskylä faksi (014) 214 070 Suunnitteluttaja: Juha Kettunen, vesihuoltoinsinööri, vesiliiketoimi juha.kettunen@jenergia.fi 044 3664 152 Rakennuttaja: Martti Vesander, rakennuttaja, vesiliiketoimi martti.vesander@jenergia.fi 050 3100 146 SUUNNITTELIJAT Hankkeen eri osasuunnittelijat ja heidän yhteystietonsa. Sito Oy Tietäjäntie 14 02130 Espoo faksi 020 747 6111 Paavo Åvist, projektipäällikkö paavo.avist@sito.fi 040 500 6770 Leena Nurmi, geotekniikka leena.nurmi@sito.fi 020 747 6112 Mirja Toivari-Holm, rakennetekniikka kaisa.niilo-rama@sito.fi 020 747 6163 Empower Oy Jarmo Piispanen, valaistussuunnittelu jarmo.piispanen@empower.fi Timo Rasi, Elisan kaapelisuunnittelu timo.rasi@empower.fi

6 (15) Vattenfall Oy Janne Eerola, sähköverkkosuunnittelu janne.eerola@vattenfall.com YLEISTÄ Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: - InfraRYL 2009 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1, Väylät ja alueet alueet, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat ja Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat. - Pohjarakennusohjeet, RIL 121/1988 - Pohjarakennustöiden valvontaohjeet, PRV-84, SGY - Polttoaineenjakelu TUKES-OHJE K3-2006 Tässä hankekohtaisessa työselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään em. julkaisuissa esitettyjä teknisiä vaatimuksia ja ohjeita. Tässä selostuksessa esitetyt vaatimukset tulevat pätemisjärjestyksessä ennen InfraRYL 2009:n ja muiden yleisten ohjeiden vaatimuksia. Yksityiskohtainen asiakirjojen pätemisjärjestys esitetään urakkasopimuksessa. Laadunvalvonta ja hankekansio Kaikki laadun varmistamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Mittaustyöt Suunnitelma on laadittu ETRS- GK26 koordinaatti- ja korkeusjärjestelmään (N60). Tiedot nykyisten rakenteiden ja kuivatusrakenteiden sijainnista ja korkeusasemista perustuvat maastomittauksiin ja vanhoihin suunnitelmiin. Suunnittelun lähtöarvoina on käytetty Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta selvitettyjä Päijänteen vedenkorkeuden arvoja. Pitkäikäaikainen veden keskikorkeus MW ajanjaksolla v.1910-2008 on +78,37 (N60). Saman ajanjakson korkein mitattu lyhytaikainen vedenkorkeus on ollut +79,40 (heinäkuussa) ja matalin +77,50 (marras- joulukuussa). Navigointiajan (1.5. 30.9) säännöstelty vedenkorkeus on +78,35 - +78,85 (N60). Maaperätiedot Pohjatutkimukset Maarakennussuunnittelun lähtötietoina on ollut käytettävissä alueella aikaisemmin tehtyjä pohjatutkimuksia. Lisäksi yleissuunnittelun yhteydessä on tehty painokairauksia 25 pisteessä. Vesialue sataman edessä on luodattu talvella 2009. Suunnitellun aallonvaimenninlaiturin kohdalla on tehty täydentäviä luotauksia syksyllä 2009.

7 (15) Pohjasuhteet Nykyisen maanpinnan korkeus rakennusalueella vaihtelee tasovälillä +79,2 +80,5. Korpilahden sataman alueen pohjamaa on sedimentoitunutta liejua ja pehmeää savea. Ranta-alueilla on vanhoja täyttöjä. Täytemaakerros on paksuudeltaan noin 1 3 m. Savi- ja liejukerrosten paksuus alueella vaihtelee 5 metristä 10 metriin. Paksuimmat pehmeän pohjamaan alueet sijaitsevat suunnittelualueen keskiosassa. Saven alla on 1 6 m paksu siltti- ja hiekkakerros. Kairaukset on lopetettu pohjamoreeniin. Pohjamaa on routivaa. 10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 11000 Olevat rakenteet ja rakennusosat 11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Tekniset vaatimukset InfraRYL 11100 mukaiset Säilytettävät ja poistettavat puut sovitaan maastokatselmuksessa ennen rakennustöiden aloittamista. Säilytettäväksi merkityt puut tulee suojata työskenneltäessä niiden läheisyydessä (Infra RYL kuvat 11113:K1 ja 11113:K2 sekä taulukko 11113:T1). Kasvillisuuden suojausluokka on 2. Kaikki poistettavien puiden kannot ja juuret poistetaan. 11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 11200 mukaiset Ennen työn aloittamista selvitetään maanalaisten johtojen ja muiden rakenteiden tarkka sijainti. Aallonvaimenninlaiturin maatuen ja ponttoonien länsipuolella kulkee nykyinen Jv 160 M putki. Putken sijainti on mitattava ennen töiden aloittamista. Nykyinen polttoainemittarin katos puretaan. 11400 Poistettavat ja siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Kaivumassat kivennäismaasta käytetään soveltuvin osin suunnitelmassa esitettyihin rakennekerrosten alapuolisiin ja viheralueiden pengerryksiin. Muut vaatimukset ovat InfraRYL 11400 mukaiset. 11410 Poistettavat pintamaat

8 (15) Pintamaat, kannot, kivet ja aluskasvillisuus poistetaan rakentamisen vaatimalta syvyydeltä. Käytettäväksi jätettävän humusmaan pitää täyttää kasvualustojen laatuvaatimukset InfraRyl luvun 23112 mukaisesti. 13000 Perustusrakenteet Yleistä Laiturien maatuet perustetaan teräsputkipaalujen varaan. Sataman piha-alue on suunniteltu maanvaraiseksi. 13200 Teräsputkipaalut InfraRYL, kohta 13212, Teräspaalut Ponttonilaiturien teräsbetoniset maatuet perustetaan teräsputkipaalujen varaan. Käytettävät teräspaalut ovat kooltaan d 323,9 x 12,5 ja 219,1 x 12,5. Paalut varustetaan kalliokärjin rakenneteräs tuurnalla varustettuina. Paalut lyödään kovaan pohjaan. Paalutustyöt tehdään paalutusluokan II mukaisesti. Paalut betonoidaan kutistumattomalla juotosbetonilla ja yläosaan sijoitetaan raudoitus. 14000 Pohjarakenteet 14300 Kuivatusrakenteet Yleistä Nykyinen maanpinta rantalaiturin kohdalla on noin tasolla +79.20 +79.60. Nykyisen laiturialueen ja piha-alueen hulevedet on johdettu pinnan kallistuksin sadevesikaivoihin ja sieltä järveen. Huoltolaiturin taustan polttoainesäiliöiden täyttöalue päällystetään asfaltilla ja sen hulevedet johdetaan sadevesikaivon kautta öljynerotuskaivoon ja sieltä jätevesiviemäriin. 16000 Maaleikkaukset ja kaivannot 16100 Maaleikkaukset 16120 Maaleikkaukset, vedenalaiset Kaivut ja kaivannot tehdään luiskattuina avokaivantoina. Urakoitsijan on kuitenkin varauduttava yli 2 m syvien kaivantojen työnaikaiseen tukemiseen. Laituripaikan vaatimat kaivut tehdään suunnitelmapiirustusten edellyttämässä laajuudessa. Kaivumassat läjitetään rakennuttajan osoittamalle läjitysalueelle.

9 (15) 16200 Maakaivannot Urakoitsijan on varauduttava kaivantojen työnaikaiseen kuivana pitoon. Kaivannot pidetään kuivina pumppaamalla kaivannosta suodattimella varustetuista pumppukuopista. 16210 Putki- ja johtokaivannot Tukemattomien kaivantojen luiskakaltevuudet on esitetty Infra InfraRYL taulukoissa 16200:T1 ja 16200:T2 sekä katujen pituus- ja poikkileikkauksissa. Putkijohtokaivannot tehdään niin, että kuvan 16210:K1 vähimmäismitat täyttyvät. 16300 Kaivannon tukirakenteet Urakoitsijan on varauduttava syvimpien kaivantojen työnaikaiseen tukemiseen. Ks. Infra RYL kohta 16300. 18000 Penkereet, maapadot ja täytöt 18100 Penkereet 18110 Maapenkereet Pihan pengertäytöt ja rakennekerrokset tehdään tiivistämiskelpoisella kelpoisuusluokkien S1 ja H1 täyttömateriaalilla. (InfraRYL kuvat K2 ja K3). Aluetäyttöihin käytetään mahdollisuuksien mukaan alueelta leikattavia maamassoja. 18300 Kaivantojen täytöt 18310 Asennusalustat Asennusalustat tehdään luonnonkiviaineksesta tai murskeesta, joka täyttää putkimateriaalille esitetyt vaatimukset. 18320 Alkutäytöt Alkutäyttö tehdään hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttää putkimateriaalille esitetyt vaatimukset. 18330 Lopputäytöt Lopputäyttö tehdään täyttömateriaalilla, joka on tiivistämiskelpoista ja vastaa routimisominaisuuksiltaan pohjamaata. Liikennealueilla on otettava huomioon rakennekerrosten aiheuttamat vaatimukset.

10 (15) 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 21000 Päällysrakenteen osat Polttoaineenjakelulaiturin taustan polttoainesäiliöiden täyttöalueen päällysrakenne on katuluokan 5 mukainen. Rakennekerrokset ja niiden paksuudet on esitetty rakennepoikkileikkauksissa. Uusittavan kevyen liikenteen väylän päällysrakenne on katuluokan 6 E mukainen. 21100 Suodatinrakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 21100 mukaiset. 21120 Suodatinkankaat Piha-alueen pengertäytön ja pohjamaan väliin asennetaan käyttöluokan N3 suodatinkangas suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi koneladottu lohkareverhous / eroosiosuojaus erotetaan pengertäytöstä suodatinkankaalla. Uusittavalla kevyen liikenteen väylällä pohjamaan ja rakenteen väliin asennetaan suodatinkangas N3. 21200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL 21200 mukaiset. 21300 Kantavat kerrokset Tekniset vaatimukset InfraRYL 21300 mukaiset. 21400 Päällysteet ja pintarakenteet 21410 Asfalttipäällysteet Polttoaineenjakelulaiturin taustan polttoainesäiliöiden täyttöalue päällystetään kaksikerroksisella asfalttibetonilla. Alempi kerros on AB 20/120 ja ylempi AB 16/100. Kevyen liikenteen väylän uusittavan osan päällyste on AB16/100. 21450 Sitomattomat kulutuskerrokset 21450.7 Kulutuskerros murskeesta Murskepäällyste levitetään ja tiivistetään tasatun piha-alueen rakennekerrosten päälle niin, että alueen suunnitelut kaltevuudet toteutuvat. Päällysteen rakeisuus on 0/16 ja paksuus 50 mm. 22000 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 22200 Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset Tekniset vaatimukset InfraRYL 22291 mukaiset

11 (15) 22221 Kiviheitoke- ja louhekiviverhoukset Aallonvaimenneinlaiturin itäosan ranta verhoillaan koneladotulla lohkareverhouksella. Verhouksen paksuus on noin 0,5 m. Kivien/louheen läpimitta on 200 400 mm. Verhouksen alle asennetaan käyttöluokan N4 suodatinkangas. 23000 Kasvillisuusrakenteet 23100 Kasvualustat ja katteet 23112 Paikalla tehtävät kasvualustat Kasvualustojen tulee täyttää voimassa olevien lakien ja asetusten vaatimukset sekä Infra RYL taulukon 23111:T1 mukaiset laatuarvot. 23200 Nurmi- ja niittyverhoukset 23211 Kylvönurmikot Huoltolaiturin maatuen taustalla olevien nykyisten maanalaisten polttoainesäiliöiden ympäristön alue nurmetetaan. Nurmikon käyttöluokka on 2. 30000 JÄRJESTELMÄT 31000 Vesihuollon järjestelmät Vesihuollon maatyöt tehdään suunnitelman mukaisesti noudattaen InfraRYL lukujen 13300, 16200 ja 18300 ohjeita. Kaivannot tehdään luiskattuina avokaivantoina. Kuitenkin on varauduttava syvimpien kaivantojen työnaikaiseen tukemiseen. 31100 Jätevesiviemärit Septitankkien ja pilssivesien tyhjennysasemilta johdetaan vedet nykyiseen jätevesiviemäriin. Putkien koot ja materiaalivaatimukset on esitetty suunnitelma-piirustuksissa. Pilssivedet johdetaan öljynerottimen kautta. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL kohdan 31100 mukaiset. 31200 Hulevesiviemärit Polttoainetankkien täyttöalueelta johdetaan hulevedet öljynerottimen kautta jätevesiviemäristöön. Viemäriputkien koot ja materiaalivaatimukset on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL kohdan 31200 mukaiset. Viettoviemäreille ei vaadita tehtäväksi InfraRYL:stä poiketen tiiveyskoetta ilmanpaineella.

12 (15) 31200.1.2 Viemärikaivot sekä tarkastusputket Öljynerottimena käytetään Wavin-Labkon EuroPEK Roo NS3 Omegaa tai vastaavaa. Jätevesikaivoina käytetään Ø800 betonikaivoja, kansistojen kuormituskestävyys on 40 tn. Polttoainetankkien täyttöalueelle rakennettava muovinen Ø800 hulevesien ritiläkaivo varustetaan vesilukolla ja hulevesiviemärin tarkastuskaivo lietepesällä ja sulkuventtilillä, kansistojen kuormituskestävyys on 40 tn. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL kohdan 31200.3.2 mukaiset. Kaivot ankkuroidaan nostetta vastaan 200 mm paksuisella betonisella neliömäisellä pohjalaatalla kooltaan kaivon läpimitta d + 300 mm. Laatan betoni on K30-2, raudoitus A 500 H, ø 8 K 150 #. Ankkurointiköydet ovat polypropeenia ø 20. 31300 Vesijohdot Polttoaineenjakelu- ja aallonvaimenninlaitureille asennetaan kesävesijohto suunnitelmien mukaisesti. Aallonvaimenninlaiturille menevä kesävesijohto ripustetaan nykyisen rantalaiturin kansirakenteiden alle pantakiinnityksin. Vesijohdot varustetaan tyhjennysventtiileillä ponttonilaitureiden maanpuoleisessa päädyssä. Vesijohtoon asennetaan laitekaivo paineilmayhteellä, jonka kautta vesijohto voidaan puhaltaa tyhjäksi talvea varten. Tekniset vaatimukset InfraRYL 31300 mukaiset 33000 Sähkö, tele ja koneteknisen järjestelmät 33100 Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Laiturit varustetaan suunnitelman mukaisella valaistuksella sekä valaistuksen ja laitteiston vaatimalla sähköistyksellä. 40000 RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT 41000 Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat 41100 Betonirakenteet Ponttonilaiturien betoniset maatuet tehdään pääosin paikalla valettuina. Kansiosat on suunniteltu kuorilaattaelementtien ja paikallavalun liittorakenteena, jolloin kuorilaatat toimivat kannen muottina. Rantaan liittyvillä sivuilla on siirtymälaattarakenne, jonka tyyppipiirustus R15/DL1 on työselostuksen liitteenä. Maatuet perustetaan teräspaaluilla kovaan pohjaan. Paalut valetaan täyteen ja yläosan teräkset viedään maatuen valuun.

13 (15) Käyntisillan kiinnitys ja kiinnitysrakenteiden mitat betonisessa maatuessa tulee tarkistaa valitun käyntisillan tyyppikiinnitysten mukaisiksi. Aallonvaimennuslaiturin maatuki on jatkeena nykyiselle laiturille ja sen betonikansi valetaan samaan tasoon kuin nykyisen laiturin pinta. Aallonvaimennuslaiturin pinnassa on kallistus mittapiirustuksen mukaan. Polttoainelaiturin maatukea varten nykyisestä laiturista puretaan alue, johon maatuki rakennetaan. Laiturin sijainnissa on otettu huomioon nykyisten puupaalujen paikat. Laituria purettaessa on varmistettava, että säilytettävän puulaiturin pääpalkit ovat tuillaan yhtenäiset ja vaurioitumattomat. Uusi maatuki jää betonipintaiseksi ja sen pinnassa on kallistus mittapiirustuksen mukaan. 41110 Paikalla valettavat betonirakenteet 41111 Muottityöt 41111.1 Telineet ja muotit Muottityöt tehdään InfraRYL kohdan 41111 ohjeita noudattaen. Betonipintojen muottilautojen laudoitussuunta on vaakasuuntainen. Näkyviin jäävät kulmat viistetään käyttäen rimaa 20 x 20. Paikallavalujen mittatarkkuus luokkaa 2, pinnan laatuluokka näkyvillä osilla A ja näkymättömiin jäävillä osilla B. Laatan yläpinnassa on kallistus. Pintaan tehdään karkea harjaus siten, että vesi pääsee valumaan pois. 41112 Raudoitus Raudoitustöissä noudatetaan InfraRYL kohdan 41112 ohjeita. Betoniteräs on laatua A500HW. Suojaavan betonipeitteen paksuus on 50 mm. Raudoitus sidotaan liikkumattomaksi syöpymättömillä sidelangoilla. Teräkset, joiden sijaintia ei ole määrätty, sijoitetaan paikalleen piirustuksista mittakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Reikien kohdalla teräkset siirretään reikien pieliin rakennekuvassa osoitetulla tavalla. 41113 Betonointi Rakenteet tehdään betonista K45-1, P40. Siirtymälaatta tyyppipiirustuksen mukaan. Rakenteen suunnittelukäyttöikä on 50 v. Rasitusluokat XC4, XF2, XF4. Betonointityössä noudatetaan InfraRYL kohdan 41113 ohjeita.

14 (15) Urakoitsijan tulee laatia betonilaatan valusta ennen työn aloittamista betonointisuunnitelma sekä tilaajan niin vaatiessa betonirakenteiden laadunvalvontasuunnitelma rakennuttajan hyväksyttäväksi. Betonimassa valmistetaan ympäristöministeriön hyväksymän tarkastajan (RTL r.y.) valvomassa valmistuslaitoksessa. Betonimassan ja kovettuneen betonin lämpötiloja ja lujuuden kehitystä seurataan hyväksyttävällä tavalla. Kaikkien betonipintojen minimi jälkihoitovaatimus on 7 vrk:n kosteaa jälkihoitoa vastaava aika. Aurinkoisissa tai tuulisissa olosuhteissa on käytettävä valupinnan pintahidasteena varhaisjälkihoitoainetta jälkitärytyksen ja jälkihierron välisenä aikana. Jälkihierron jälkeen tehdään normaalit jälkihoitotoimenpiteet. 42040 Teräsrakenteet 42041 Materiaalit Aineet ja tarvikkeet InfraRYL kohdan 41200 mukaisesti. Teräslaadut, ks. rakennekuvat. 42042 Kuumasinkitys Ellei teräsosia ole piirustuksissa määritelty haponkestäviksi (AISI 316), osat kuten pultit, mutterit, kierretangot, aluslevyt ja naulat yms. kiinnikkeet kuumasinkitään. Kuumasinkitykset tehdään standardin SFS-EN ISO 1461 mukaan paitsi ruuveissa ja muttereissa, joiden pinnoite tehdään standardin SFS 4449 mukaisesti. Betonivaluun upotettavat kuumasinkityt pinnat passivoidaan. 43000 VENELAITURIT 43100 Ponttonilaiturit Polttoaineenjakelulaituri Nykyisen rantalaiturin keskivaiheille sijoitettava uusi polttoaineenjakelulaituri on betoniponttonirakenteinen, 4 m leveä ja 20 m pitkä. Betoniponttonin nettokantavuus on vähintään 6,5-7,0 kn/m2. Ponttonin pohja suojataan betonilla. Laiturin maatuelle asennetaan bensiinin ja dieselin tankkausmittarit, lohkopumpulliset pilssivesien ja septitankkien tyhjennysasemat. Vesiposti asennetaan laiturille. Septitankkien tyhjennyslaitteistona käytetään nykyistä septitankkia uudelleen asennettuna, muut laitteet ovat uusia. Vesijohto ja kaapelit asennetaan laiturirakenteessa oleviin suojaputkiin. Laituri ankkuroidaan vesistön pohjaan joustavilla kumikaapeleilla tai kettingeillä.

15 (15) Laituri varustetaan pelastustikkailla ja pelastusvälinepylväällä. Pelastustikkaat sijoitetaan laiturin päähän. Pelastusvälinepylväs sisältää tikkaat (3 m), keksin (4 m), pelastusrenkaan ja heittoköyden sekä sammutinkotelon ja sammuttimen. Polttoainneenjakeluaituri on esitetty piirustuksessa 1-0600. Aallonvaimenninlaituri Sataman itäreunaan sijoitettava aallonvaimenninlaituri kootaan 16-20 m pitkistä 4 m leveistä raskaista aallonvaimenninbetoniponttoneista piirustuksen R-2590 mukaisesti. Betoniponttonin nettokantavuus on vähintään 6,0 kn/m2. Laiturin kokonaispituus on 80 m. Ponttoonin pohja suojataan betonilla. Laiturin länsipuolelle asennetaan 7 m pitkät kävelyn kestävät veneaisat, itäpuolelle on suunniteltu kylkikiinnitysmahdollisuus vierasveneilijöille. Alumiiniset kiinnityspollarit kiinnitetään laituriin ponttonin toimittajan ohjeitten mukaan 6 metrin välein. Pollarikuorma mitoitetaan satamaan liikennenöivien suurten alusten mukaan. Vesijohto ja kaapelit asennetaan laiturirakenteessa oleviin suojaputkiin. Laituri ankkuroidaan vesistön pohjaan joustavilla kumikaapeleilla tai kettingeillä. Aallonvaimenninlaituri varustetaan 3 pelastustikkailla, joista 1 sijoitetaan laiturin päähän ja 2 laiturin kummallekin sivulle. Laituri varustetaan 3 pelastusvälinepylväällä,jotka sisältävät tikkaat (3 m), keksin (4 m), pelastusrenkaan ja heittoköyden sekä sammutinkotelon ja sammuttimen. Aallonvaimenninlaituri on esitetty piirustuksessa R-2590. Laitureihin rakennettaviin maatukiin kiinnitetään 8 m pitkät teräksiset käyntisillat. Käyntisillat varustetaan kaiteilla. Espoossa 22.01.2010 Paavo Åvist Leena Nurmi Mirja Toivari- Holm Korjaukset ja tarkennukset Jyväskylässä 15.2.2010 Timo Vuoriainen Kari Seuranen